Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 26, 1955

              tr-
(KAVNOKlRJAiUJKBN VttKKOJ^^Btm
tXEKKl, the ohly Finnish llterary wecäÖbrJin:!lSSn
Piiblished aod printed by the Vapaus PöbHshingTcompan^^^^^^
Limited, lOT-102Ehn Street West/Sudbury,: Ontario
Registeffed at the Post Office Departinebt, Ottawa
second-dass matter.
Liei^ ilmestjry jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
s i s ä l t ä e n parasta kaunokirjallista Ja .tieteellistä luettavaa.
TILAUSHINNAT: irHDYSVALTOIHIN:
1 vuoslkertft . . . . . . . . .$4.00 1 vuösflcerta . . . . . . .V $5.00
6 kuukautta ..:.,....;v2.25' - .0 kuiikäutta : , v v v ^ . .V 2.75
1 vuosikerta ^ . . v . . . .$5JÖ ^ '\ e kuukautta ^ . v . . . . . .$3.00
U J U Ö I T U S H I N N A T :
$1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus
$4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $1.75. Khrjeenvaihtoilmöiiirkset $2.00
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapaisilmottajeh
on l ä h e t e t t ä vä maksu etukäteen.
Kalkki Lieikille tarkoitetut maksuosoituksct on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishinr Company Limited.
Bäistantaja ja painaja: Vapaus Publi^ixi^ CompansLL
t « l , 100-102 E lm Street West; S u d b ^ . Ontario.
Tbimittaja: K. Salo.
AAiamiehUle myöhnezaiän 15 prosentin palkkio.
Lfdcklln aiotut kirjottukset<)s<:Ätet<Javä:
I
Pian on sitten lopussa kirjoituskHpailu, vain viiMco on
enää kilpailuajasta jäljellä. Nyt jo voidaan sanoa, että kil­pailu
saavutti kiitettävän huomion jä 'luonnollisesti tuotti
myöskin sen mukaisia tuloksia. Kirjoitiiksia on saapunut ^^t^^
mitukse^le suuri pinkka, josta puoliakaam ei ole voitu jui-
'kaistä kilpailun kuluessa. Jatkokertomuksien julkaisemista ei
ole voitu aloittaakaan, koska entiset ja,tköjutut ovat yie:lä jät-kunee:
tjä lyhyistäkin kifpakirjoituksista on huomattava osa
julkaisematta. Niistä on jo osa valmiiksi .ladottuna, mutta
kun tilaa ei ole ollut, niin minkäpä on tehnyt. Sinne.on vain-ihyllyHe
pitänyt jättää^ odottelemaaii "aikaa parempaa".
Edellämainituista syistä ei siis kilpailun voittajia voida
ilmoittaa heti kilpailuajan päätyttyä. On odotettava niin
kauan, että kirjoitukset ehditään ainakin käsitellä kaikki,
jotta arvostelijat voivat niihin tutustua, vertailla niitä toi­siinsa
samalla kertaa. Kunnollista vertailua ei voi toimittaa
silloin, jos yhden kertomuksen lukee kaksi kuukautta sitten
toisen kuukausi sitten ja kolmannen nyt, sillä monet seikat
saattavat kahden kuukauden aikana unohtua.. Jatkokerto­mukset
on myös kaikki luettava ja se ei ole aivan pieni teh­tävä,
sillä onhan niitä toistakymmentä romaania, joten sekin
homma kysyy aikansa. Yritämme kuitenkin' parastarxyne, jot­ta
arvostelijat suorittaisivat tehtävänsä mahdollisifmman no­peassa
järjestyksessä. Palaamme asiaan piakkoin uudelleen,
joten sanomme nyt vain suuret kiitokset kaikille kirjoituskil­pailuun
osallistuneille.
- * * *
Tulevan toukokuun 22. pnä alkaa Helsingissä maailman
rauhanpuolustajain kokous. Tähän kokoukseen uskotaan saa­puvan
rauhaa kannattavien ihmisten edustajia kaikista maa­ilman
maista. Siitä uskotaan muodostuvan suurimman ja
edustavimman kokouksen mitä rauhanpuolustajilla on kos­kaan
ollut, kokouksen, joka edustaa suurempia joukkoja kuin
mikään kokous maailmassa on milloinkaan edustanut. Edel­lytykset
kokouksen valtaville mittasuhteille antaa se, että
maailman ihmiset — kaikkiin yhteiskuntaluokkiin ja kaikkiin
aate- ja uskontosuuntiin kuulu^'at — käsittävät entistä sel-
»v-emmin, että uusi maailmansota, jos sellainen syttyisi, saat­taisi
muodostua atomi- ja vetypommisodaksi, mikä merkit­sisi
koko maailman sivistyksen tuhoa, koko maailman kärven­tämistä
ja myrkyttämistä. Siitä tulisi muodostumaan sota,
jossa jokainen häviäisi kaiken. Tiedemiehet ovat vakuutta­vasti
osoittaneet, tutkittuaan atomi- ja vetypommiräjähdys-ten
jättämiä seurauksia, että kyllin monen atomipommin rä­jäyttäminen
jo saattaa johtaa siihen, että lapset syntyvät epä­normaaleina
sekä ruumiilliselta että henkiseltä olemukseltaan.
Atomi- ja vetypommisodassa eivät ole tuhon omia vain ne,
jotka ovat niissä maissa missä pommit räjähtävät, vaan
kaikki maailman ihmiset. Ilmaan nousevat suuret radioaktii­viset
pölypilvet saattavat tuulien mukana kulkea minne ta­hansa
ja aiheuttaa kuolemaa ja hävit>'stä.
Näiden asioiden selviäminen ihmisille on jditanut sii­hen,
että ihmiset entistä suuremmassa määrässä vaati\»at
rauhaa ja kaikkien atomiaseiden pannaan julistamista. Hel­singin
kokous tullaankin pitämään erikoisesti juuri kaikkien
atomiaseiden^hävittämisen merkeissä ja kaikissa maissa kerä-täänkin
parhaillaan nimiä tämän vaatimuksen tueksi,
määranä 1,000,000,000 allekirjoituksen saaminen. Myöskin
Canadassa on aloitettu nimienkeräyskampanja ja vaimaaxddn
Kenraali Burns, joka an oUut
¥K:n edustajana valvomassa
rauhan säUyinistä Paiesfämssa,
sanoi äskettmti Neio Yorkissa
antatftassaan räpO^ssd, . i^fä
suuremman sodan vää^
lestmdssd t&lSr HetkeM
VBR1SYÖPÄ LISÄÄNTYY
Leukemia eli verisyöpä ön viiiheisten
kymmenen vuoden aikana lisääntynyt
jopa 165% muutamissa Euroopan mais­sa.
Ruotsissa se on lisääntynyt 76%,
Tanskassa 98% Norjassa 165%, Rans­kassa
123%, Alankomaissa 75% ja
Sveitsissä 87%. _
HÄLLAVAARAN HÄLYTYSLAITE
Oeofyysillisessä^ observatoriossa Le­ningradissa
on konstruoitu laite, joka
antaa hälytyksen hallan uhatessa. Lait­teella
tulee olemaan suuri merkitys
maataloudelle. Asettaessa pellolle se v i - '
ritetään kestämään määrättyä kyl­myyttä,
esim. —1 astetta. Heti kun
lämpötila laskee alle tämän, niin laite
alkaa antaa hälytysmerkkejä, jolloin
voidaan ryhtyä varotoimenpiteisiin hal­lanvaaran
torjumiseksi.
KiRjEENVAnrroÄ
A. Nummi -— Yritetään saada
sopimaan mahdollisimman pian.
Susie — Kyllä se kelpaa kilpa­kirjoitukseksi.
Ester Kaustinen — Saapui juuri
puoli tuntia sitten.
M. Vuori — Eiköhän sille saada
tilaa, vaikka se pitkänlainen onkin.
J5. Pulkka — Jää odottamaan
vuoroaan.
Mary E. — Kyllä kai sellainen-km
juttu soveltuu Liekkiin.
VUd '— Perille ovat saapuneet.
kaikki hyvää tarkoittavat ja ihmisyy­den
kannalla olevat ihmiset tulevat an­tamaan
nimensä tämän vaatunuksen
tueksi. Me Canadan suomalaiset tulem­me
varmaankin erjkoisella innolla osal­listumaan
tähän'allekirjoitusten keräyk­seen
ja edustajain matkakassan hankin­taan,
sillä pidetäänhän tämä suurkokous
meidän entbessä kotimaassamnxe. Var­maankin
kaikki haluavat, että myöskin
me olemme siellä edustettuina oman
edustajamme kautta. Rauhanasia, ky­symys
rauhan turvaamisesta ja ihmis­kunnan
pelastamisesta atomisodan kau­huilta
ei ole puolue- eikä uskontokysy-mys.
Se on kysymyä^,'-jt)ssa ratkaistaan
koko ihmiskunnan tulevaisuus — se on
elämän ja kuoleman kjrsymys.
K. S.
Vallankumoukie^^
TyTESKI-AMERIKASSA ön varsinkin^ viime «vuosina ollut
^ \ toistuvia levottonwuksia j a ä^eUisi^yhteeapttoja. Usein
on hyvin vaikea heti määritellä mitä kuhkm vallankumous-ytityksen
tai kaäppaukseh tafetha oä.. En
(Keski-Aimerikan ihiUit övat dilctäatton<^n h^^^ niiden
hallitsijoihin ön ulköiÄaalaisiHä rahaöiiespiireillä suuri vaiku­tusvalta.
Esim. viinie kesänä tapahtunut Guatemalan demo^
kraattisen hallituksen kukistaminen tapahtui yhdysvaltalais­ten
kapitalistien häUitukSeh myötäyäikiitta^ssa --^ järjes
tämien, aseistamien ja rähöitiiaii^ <m#äittilkopuplella jär­jestettyjen
jöiikköjeii toimesta.
demokraattinen vddo Keski-A!merikassä. Eähih^^
Costa Rica, jonka demokratia on kuitenkin vain nimellistä,
jota osoittaa sekin, e t t ä maan ainoa työyäehpuolue, kommu­nistinen
puolue, on laiton. Viuneksi jyrkempää' diktatuuria
kannattavan fyteHän' tohJtestä tehtiifl vallänkääppausyntys,"
joka kuitenkin epäonnistui.
SBIKKAILIJön)EN SAALISTUSKENTTÄ
IKeski-Amerikan valtioiden historia on. aina siitä lähtien
knn espanjalaiset valloittajat yli 300 vuotta sitten valloittivat
maan "verellä ja raudalla" ja tekivät alkuasukkaat, intiääni-parat,
orjikseen, ollut yhtämittaista sekasorrori aikaa! Aluei­den
hedelmällisyys j a toisaalta sieltä taVätiit kulta- j ä hopea-löydöt
öVat tehneet öe väikobten seikkailijoiden saalistus-kentäksi.
Alhafeella sivistysasteella olevat alkuasukkaat ja
muiit värilliset on tarkoituksellisesti pidetty tietämättömyy­dessä
jä kurjiiudessa, jotta niistä saatäisiifi puoli-imaista ^ ö -
vbinaaa valkoisten valtiaiden plantaäsh^^ ja kaivoksiin.
N ä i s ^ oloissa ei kansanvaltaisella hallrtusmuödölläole ollut
n i i i ^ n imaihdöUi^^ juurtua. Aseelliseehyoimaän perus­tuva
diktatuuri hiin espanjalaisten valtakaudella viime vuo­sisadan
puoliväliih saakka kuih-senjälkeisenäi useissa tapauk­sissa
vtelä sekavampana itsenäisyyden aikana oii ollut vallit­sevana
valtiojärjestelmänä. Diktaattorin erikoisetuihin on
myös kaikkina aikoina kuulunut oikeus saada harjoittaa
omaan laskuunsa erilaisia liiketounia,' Joiden ynapärillä on
rehoittanut mitä häikäilemättömin keiiröfleiu, lahjominen,
kiskonta, jopa kiristyskin.
19'OO^luvulla astui Keski-Amerikan näyttäriiölle uiisi te-
;kijä:, YhdysvaUain. dollari. Amerikkalaiset l i i k ^^
siyat vähintäm yhtä hyvin: kiiiir siihiehiasitiskr^
^'pääliysmiehet", mitä äilsäits&misniahdöllisuuk^i^
alueet voisivat tarjota: Vöitnakkjaiän syväyksen ainenkkaiai-sfert
pääonian vaikutusvallalle antoi Panaman känäVän raken­taminen
vuosisadan vaihteessa. Kanavanrakentajia seurasivat
yksityiset amerikkalaiset liikemiehet, jotka patiivat mm.
alulle laajasuuntaisen banäaninviljelykseh koko Kes^kl-Ame-rikassa.
Päätrustina tällä tuotannonalalla esiintyy United
Fruit Company, joka on nykyisin Ke^i-Amerikassa kuin val­tio
valtiossa.
PRESIDENTIT EIVÄT ELÄ K A U AN
Varsin tuoreessa muistissa sanomalehtien palstoilla ovat
joitakin viikkoja sitten tapahtuniit Panaman presidentti Re-monin
murha ja heti sen perään Costa Rican ja iNicaraguan
välinen sotilaallinen selkkaus. Mitkä tapahtumat jälleen toi­vat
Keski-Amerikan vallankumoukset niaailinäntäpahtumien
pyörteisiin ja suuren yleisön tietoisuuteen. Nämä molemmat
tapahtumat olivat varsin tyypillisiä keskiamerikkalaisia val-lankumousnäytelmiä.
Valtaa himoitsevat feehräalit—^ Jälkim­mäisessä
tapauksessa Costa Rican aikaisemmin kukistettu
diktaattori — Guardia Nicaraguan diktaattori^residentti So-moan
tukemana—^ halusivat suistaa puheenaolevien valtioi­den
vallassa olevat päämiehet ja päästä itse heidän tilalleen.
Erikoi^iirteenä kannattanee mainita, että sekä Panaman
presidentti Rtmon samoin kuin Costa Rican presidentti Jose
Figueres olivat molemmat rehellisiä valtionpäämiehiä, jollai­sia
on yleensä perin harvoin 1,avattu Keski-Amerikan valtioi­den
presidentin linnoissa. Nimenomaan Panaman valtion
osalta oli presidentti Remonin kuolema suuri tappio^ silla
hänen aikanaan oli Panaman sekaviin taloudellisiin oloihin
alettu saada jonkinlaista järjestystä. Tiedettiinpä kertoa, että
hänen hallituskaudellaan ensimmäistä kertaa «näan 'histo­riassa
todettiin presidentin ystävienkin joutuneen maksamaan
veroja. Mutta hyvät ja oikeamieliset presidentit, milloin sel­laisia
sattuu ilmestymään, eivät Keski-Amerikan valtioissa
yleensä elä pitkään ikään, kuten Remoninkin tapaus osoitti.
Tilalle nousee kapinan nostattaja, joku häikäilemätön, vallan­himoinen
kenraali, joka nopeassa tahdissa tavallisesti palaut­taa
vanhan lähjontajärjestelmän sekä poliittisen ja oikeudelli­sen
mielivallan.
Pienin Keski-Amerikan valtioista, Costa Rica, on sikäli
poikkeuksellinen tuon maantieteellisen alueen muihin valtioi­hin
nähden, että sitä voidaan pitää demokraattisesti hallit­tuna
maana, ainakin keskiamerikkalaista mittapuuta käyt­täen.
Puolueilla on siellä, kommunistipuoluetta lukuunotta­matta,
vapaa toimintaoikeus ja vaalit suoritetaan kansanval­taiseen
tapaan, onpa maassa naisillakin nykyisin äänioikeus.
Presidentti 'Figueresin hallituskaudella ovat olot inaassa va-kimtuneet.
Sosiaalilainsäädäntö on pantu alulle ja talous­elämää
pyritään johtamaan suunnitelmallisesti.
0paklrjoh
{
Oinas-Esl
lavossa sah
vään Iiän
aan, missä
jaanutkin 1
kunkantaja
en oli pääi
ta jonkun
jopa erään
kin työtaid
Mutta
vallitessa 1
muuta lähi
matkalle, o
metsämaat
metsien laj
Esko oli i
juttuja.
Matkalh
ko kuvittel
kuinka häi
vaikka sah
nakin misi
varma. "P
tuntunut t
ja niuuhui
1 muuten el
ihän mielen
[pääomaäki
jkin kauni
1 voisi onnif
myllyn om
koossa ali
I suurenisi '
Tyhjäst
Ijolassa oli
Isahalaitok
1 omistajako
I jolla on s
jkin, kuvit
väkeä häi
nakin siit
sahan käj
Suomessa,
kin nähn;
Iset vaimc
1 mukulavil
jmiseen n<
I varat sitt j - Ei,
mielikuvi
neen. I — Mii
[ toverit.
— Eip
Esko s
alueella
kenteli s:
sahurina]
lilleen.
Sitten
loukkaar
paleen j
hän joul
pitemmä
siitä jote
Costai
I kapinahj
j maanpa(
I Calderoi
I puoli VI
1 taattoril
vuotta o
sa elänei
tilaan. 1
jolla oli
kyisiä h
täillyt (
oli tietj
tiossaki]
nykyisei
diktaatt
taattore
moza ja
kin saiv
kive<
luslajat
Sivu 2 v i l _ < f *: . 5 1 i - i ä i 3» nu j){ tilin . tuhi i i.a ^
Laaantalnau maaliskuun 26 päivänä* 1955