Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 5, 1953

              "f?'
(KAVNÖKIRJALUNEN VIlkKOLEBTl)
' USKKI, the only Finnish Uterary veeiOy tn Cianada
I>ulili8faed and prihted by the Vapaus PubUshing Conipany
X^oited, 100-102 E lm Street West. Sudbury,^Ontazio. -
"Registered at the Post Office Department, .pttAi^,\a5:
•ectmd class matter.
^Iitdcki Umestyy Joknlsen vlilum laoantalzia 12 :8i?ra^^
clsaitSen parajBta kaunokirJaUista ja tieteeUiistäJuettavaiu.
mJkVSBSiiSAT: ' -THDTSVALTOIHIN: . .
Jl vuosikerta . . . . . . . . $ 4 L S0
6 kuukautta . . . . . . 2.65
Ivaosikerta ..........13.50
6 kuukautta . . . . . . . . 2JM>
.kuukautta 1.26 r
SUpMEEN IA HinrÄIXE ITISOSIAXLIJB : ^ . rvuosikerta . . . . . $ 5 J O O 6 kuukautta . . . . . . . . . . 2.7S
! ILMOITUSHINNAT:
m senttiä palstatumiialta. fioiviB lditösibn^tous^.00. Kuo>
. Ismanllmoitus 13.00 Ja sen yhtes;de$isä juI^Bstaira -muisto^-
<vfiray $1.00 ia kiitos $2.00. Ki^eenyaihtoilmoitukset $1.50.,
jttlkoishinnat pysyvistä iUnoituksista. Tilapäiähnoittajign
, « n Ifihetettävft maksu etnkftteen.^^' -
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava; \
k l i k k i Liekille tarkoitetut maksuosöitukset on ostettava-icustantajan
niineen: Vapaus PubUsbing CSompany iLimited.
: Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishing Company. IJxnin
ted» 100-102 £ lm Street West» Sttdbury« Qntarlo; '
Toimittaja: J . W. SaarL /
< Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio. -
F.a.eox6» SVDBVBXi CKNT.
ANTTI HAUTAMÄKI:
Hyljätty vanhus
SAAPUI syksy, taas soittaen tummaa
säveltään,
ja kesän kauneus^ heittää viime iulojaan.
Myös nurmen kukka kumartuu terin
valjennein,
kuin viime suuteloa elämälle ^antamaan.
Aallot kylmät huoahtaen lyövät
rantaan,
kun jäisen peitteen alle kohta
vangitaan. - j.- -r: y .:..r
Huokaa vanha metsä, kun lakkaa
laineen laulu
ja metsän neitokin itkee verho jaan.
Tuulet jäiset^ pieksee koditonta,
kulkijaa,
mi taivalta tarpoo laahustavin askelin-ilman
päämäärää keppHn najaten
vaeltaa.
Minne, vanhus varvut? Voitko suojaa
saavuttaa
kun syksyinen synkeys
myös painaa kulkijaa?
L I E I X I X I . , j Isovarvas osaa ^niiiistaä
tuHviiorenptdiaii^ '
Erään sisilialaisen miehen, ispyaryas
osasi ennustaa tulivuorenpurkaid:set.
'Mies asui Etnan kupeella ja tämä-pieni
-Liekin lukijat, jotka myöskin lukevat Vapautta, ovat harvinainen kyky oli hän^Ue ja hänen
huomanneet, että Vapaus on kääntynyt luikijai^a j a kotikaupungilleenkin suureksi avuksi,
tukijainsa puoleen järjestämällä haastekampanjan, I«<>varvas aavisti jo hyvissä ajom Et-
Toimituksen Mnlasfa
jonka tarkoituksena on hanldda-5^00 lehtiliifckeen ta­loudellisen
aseman tukemiseksi.' • .
'Käymättä tässä lähemmin selostamaan syttäi miksi
t ^ ä n toimenpiteeseen on ryhdytty, voimme vain^ode-ta^-
että Vapaus-lehti ei ole kos&ään saanut^eikä-saa
nan metkut ja alkoi särkeä ja nykiä
ja silloin mies tiesi hetken tulleen. Ker­ran
hän pelasti näin kotikaupunkinsa
asukkaatkin. Isovarvas antoi purkaus-hälytyksen
ajoissa, mies varoitti muita
apua misttään muista lähteistä kuin vainlukijakunnal- - f ^ u n k i tyhjem ennen laavavirto-taan,
siis niiltä ihmisiltä, - jotka haluavat tukea lehten- ^"^""^ • :
sä ilmestymistä. - > , — . . . , ; —
Vapauden lukijat tieftävät, että Vapaus oh ainoa SUCH* ' Maailma heiluulnafia myöten, sanoi
mälainen uutislehti tässä maassa; mikä tukee Tcäikkia Laihola kun kiviä väänsi,
niitä pyrkimyksiä, joita IkaiKki omilla aivoillaan ajat­televat
ihmiset kannattavat jä tukevat. Vähäinen ei
olö sekään panos, minkä Vapaus on antanut kampan­jana
rauhan hyväksi, vain yhdestä mainitaksemme.
Se on tuonut tositiedöt maailman täpahdunista luki­joilleen
ja voidakseen edelleen sen tehdä, sitä varten
tämä haastekampanja on aloitettu: -
Keholtamme kaikMa Liekinkin lukijoita osallistu
Erittäin ne ovat manttaalimiehet ja
kulkukissat.
murhavälineitä ja saattaa tuptan-rion
tuottamaan kokonaan rauhan­omaisia
tarpeita.
Työnpäivän vietolla on arvok-maan
tähän kampanjaan, saiä se koskee myös Liekkiä, kaita traditioita. Työväki on tais-jottkaihnestymisestä
Vapauden kustannusliike ön telhit päättävästi ja tarmokkaasti
tuussa. Voimakkaasti haastekampanjaa t
tan^e omaa liikettämme, e t tä se kykenee
t i suorittamaan sen tehtäväh, jonka vähävarainen
kansalaistemme joukko omäHeHikkeelleen asettaa. ^^^^
8-tuntisen työpäivän puolesta ja 6n
sen voittanut melkein kaikkialla ja
kaikissa teollisuuksissa ja työmaU*!-
la. Siis sitkeällä taisteltua on saa-
/ tu mukaan parannuksia työolosiih^
, ' teissä 'kaikilla aloilla. Kun työvä-
Viime numerosta alkoi Huld^ Riverm kirjoittama estö kaikkialla oppii käymään yhtä
jatkokertomuassemme, jolka v a t^
suosion. Siinä on Erittäin kaunista ja nayo^an sui^ul- vastaan, niin saavutMmne ihmis-listäi
mikä Jkaikki mielenkuntoiseen jatkokertomuk- kunnan hyvinvoinnin. Sodat käy-seen.
Sen loputtua alkaa Mfesen kirjoittama "Sei- vät tuntemattomiksi maailmassa ja
vyyteen*V mikä on myöskin ^ ^ t y ^ p ^ ^ ihmiset työskentelevät j a tuottavat
^ ^ m. a a n p i t a. m a v. .^ : J^, £ r ^^'^'^^x^^yödykkeitä, mitkä t ^^
r^y^^^ Teemmelcunniaatänä työnpäivä.
^ y o i ^ y a a ^ L ^ ^ . ^ m i m ^ ^ ^ g y f e ^ e ^ lukuisille työväenliikkeen
taiMihtm.New.lforkissa^^ itseuhrautu-t
a Ä ^ S Ö B ^ ^ ^ ^ j u h l a p a i v a ^ ^ : vuosikymmenien ajat taistelleet
Canadassa on myöskin alelta viettää t y ö ^ työväen oikeuksien puolesta. Tämä
melkein samoihin aikoihin kuin YhdysvaUo|^akin. On t päivä, samalla kuin sen juhlimisella
aivan qikein, että työlle kaiken d t e v a i ^ lOojalli^ ön - kunnioitetaan työn saavutuksia, on
omistettu yksi päivä vuodessayv' Tyo,ihmlseiVt>^, dtf siis myöskin päivä, jolloin kunnioi-valmistanut
tehokkaimmat kÖiieetz|a ^rne^ , ' j|oillä; r tetaan sellaisia ihmisiä, jotka ovat
vahnistetaan hyödykkeitä kok6>li&iiski*nnal^^;-^^
Mutta on myöskm totta, e t ^ ^l^or^k ^va^^ Ja ennenkaikkea
myöskin tehokkainimat murhÄneet^maa^ se on päivä, jolla edistetään työ-lineet,
joilla tehdään tuhoa sot^entmäc" Micäy^ yhteenkuuluvaisuuden
ihmiskädet, saattavat myöskijn lö^atä \falöi%iaöa§sta tunnetta siinä taistelussa, mitä työ-murhafkoheitä
ja tuottaa ainoktaan^ymi^^iMta^l^^^ ; Väeötön on vieläkin käytävä täydel^
d y t ^ v i ä koneita J a väKneitä. -Siihbn ^-ti^stöa^ listen ofkei^^
k ^ & a l l a maaiUhassa pyrittävä. T^öÄpäivää* ^1^^ yhden oikeuden saa-aä^
ttUsi tätä kysymystä korostaa kaikkfalla ja bttaa vuttamiseen — oikeuteen elää rau-päatjy^
vä kanta rauhan puolesta sotaa vastaan. On hassa j a tuottaa kättensä työ^^^
tg^lj «ttä tavalliset ihmiset, ^ t ä t e a s Ä v ä t i h n u s i ^ ypi- nellisuutta ja hyvinvointia yhteis-
^ C . ^ t ä a sodat, voivat k i ^ y i y i ;
SlvttÄ I^uaatalva, s v Y s k o im 5 päivinä, 1953
Tunfemaftoman pelko^
T^l ole vähäksi arvioitava sekään aaa,;;^jjt|*|
X-^ pelkäävät paljon sellaista^ jota e i v i t ^^
kaisella on tietysti oikeus uskoa j a peljätä ititj]
mutta jos^ toiset samoista asioista ajattelSäf
vallä, h i in luulisi heilläikin olevan samanlai
siihen. - ^
Esimerkiksi uskonnosta j a ja j u m a l a h j i l^
siitä ollut kenellekään mitään hyötyä, oiik^^M
ketään sen paremmaksi ja suvaitsevaisenpa^
kanssaihmisiään kohtaan? Eikö sillä tyollkjä^
niitä siihenkin oniihrattu, olisi voitu op^ttää at
paljon muuta ja parempaa kuin ^ I v ä ä ^ o ' ä j ä.
hua sellaisesta, inistä rehellisesti sanoen ^ twdä^
sen enempää kuin toinenkaan? ' '
On möniä muitakin asioita, joilla peloittaan
siä,^ viursinkin sUloin, kun pitäisi saada sqtä^^
maata vastaan. Silloin pitäisi välttämätta^s^^
miset uskomaan, että kuinka heidän käy; ellä^^l^^
tätä maata saada nyt voitetuksi.- Muistaiii^^
kuvat j a kirjoitukset Japanista ja SäksastaSföj
siellä on saatu asiat kai mieleiseen järjestykseen,L
nyt on edessä kaikkein kauhein — kpninyu^
Venäjä. Mitähän näistä monikin meistä t i ^S
kuinpeijätään, että koska se "rautaesirippu**^aiie3
pitkäpartaiset rosvot tulevat sieltä tekemään ä i
tään? . . '
. Eräänkin vaaliehdokkaan vaalijulistukses^ o|
^va, missä äiti kauhusta laajentunein silmin puri
lasta rintaansa vasten ja missä ehdokas liiapsi
kaikkensa taistelussa kommunistisia aatteita y i _
täällä, **koska he tääUä ryöstävät lapsilta-jouiupidä
j a ihmisiltä uskonnon ja hävittävät koko siv^ty
me ja hyvinvointimme". ^ 1. r
Ehkä sen,.joku tietäisi, joka on Venäjällä
että onko siellä lapsilla joulupukki. Mutta jos ei^
n i in luultavasti siellä on keksitty jotain muuta y ä p
män tarunomaista sen tilalle, joka huvittaa lapsuiyl
paljon kuin tuo valkopartainen ja punatakkinen
nesmainos, joka vie moneltakin rahat ja^Missit.
Näin tässä hiljattain elokuvan, "Inviasion tT.
Siinä kuvattiin, mitä tapahtuu, kun Venäjä-Ky
Amerikan pääkaupunkeihin. Ja ettei tällaista
tuisi, sitä varten kuulemma sodittiin 'Koreassa. •
•on kuitenkin tämätkin synkkä sota loppunut, sota, jdl^
on sanottu, että se oli uhkapeliä, niissä ofi^Burl^
pion vaara j a mistä olisivat voineet olla valtavat set'
raukset; j a vähäiset voitonmahdollisuudet.:, piellä ^
pystytty kuluttamaan loppuim vastassa olevia arm^j
joita,-jotka ovat kuulemma olleet aivan toisenlaisiai
mitä ne aluksi kuvattiin. Sanotaan, että «lelkeiii
kainen liittolaisten sotilas on ollut Koreassa vastel
mielisesti. Siellä on oUut kova kylmyys talvella ja
sietämätön kuumuus kesällä, eikä siellä olevien Ä
. ten mielestä kukaan ihminen Ssiellä välittänyt, voit^j
taanko tai hävitäänkö sota, todettiin vain, että-andö
kaatuu paljon. 1 ^ voitaisiin kyssiä, että m i i ^
on näiden sotÖaideh mieliala, oltuaan lähes kplmf
vuötte Koreassa? "
Mutta kommunismin pelkoa ei tämäkään sota vä­hentänyt,
sitä todistaa kirjojen polttamiset ja jpi#
kin jrlemmillä portaiHja olevien ehdotukset, kuten jie^
r a Drewn, jonka mielestä aina pitäisi oUa^tako*
munismia vastaan ulkomailla ja kova noitajahti bh
tona. .. • ' • ••• •
Windsprin herttua Edward, jonka sanotaan olevaa;
rauhan miehiä ja liikkuvan paljon tavallistenkinjS;
misten keskuudessa, kirjoittaa eräässä julkaisussa:.
"Vaikka joutuisin matkustamaan maailffia»1
ympäri vielä useampia kertoja kuin. raita olen
jo matkustanut, en koskaan väsyisi tapaaitiaaaj
uusia ihmisiä. Muistojeni filniinauhassa pnp^^^^
jon ihmisiä kirjavana vilinänä. Mutaisella tieöa
makaa haavoittunut sotilas sillä paikalla,.miö*
amnius hänet kohtasi ja hän kohottaa katseensa
minuun; englantilainen kaivostyöläinen, ojentaa
minulle kupillisen höyryävää teetä, köyhä pai"
vätyöläinen Amerikassa, pitkäkoipinen canada-
- lanen cowboy — Ocaikki he kohoavat esiin mius-
„ • toistani, tavalliset ihmiset, miehet ja naiset Ea-nenkaiikkea
minuun on vaikuttanut S5^'ästi se
avomielisyys j a ystävällisyys, jota useiiprn3>
osoittivat vieraalle niin pian kuin heille selr^
että tämän heitä kohtaan tuntema rnielen^^
on. aitoa ja rehellistä. , • . ' ,
' • «^Kuitenkaan ihmisten erilaisuus'ei.oleJefr
nyt minuun voimakkainta vaikutusta loa^KU^
: taessani kaikkien maiden ääriUä, vaan p ^
minkin heidän samanlaisuutensa,
vä yhteisyys suruissa ja iloissa, päämaäri^^j
- - ihanteissa. Olen nähnyt paljon s e l l a i s ^ * ^]
on saattanut minut u^omaan kansojen hÄiw»|