Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 12, 1952

              ^ tehty niin m ^ t a Jri^aa jaähan
-3 toiset kaiaistajat väririyÄ l i y ö ^ ^^
jjglle sorraaniaan aivan heidän kustan-
^y^llaan. Mutta Matti kun on kek-g^
i^niin ei tullut härifelle äkkäpäätä
-^ÄiireMa sortina ja kaipauksella
jmeitaiiiine/ että rakas äitiinmme
HILMA
(O.S.:Vl KKA)
^IQ^'kuolon luaeenr kofctntian t ä ä l lä
« h M B a v o n i s s a , -Sask.». aaaallskuun 3S4
n S l ^ sairastettuaim pitemmän äi-l
i ^ j ^ i t ä a t i i ^ a k o r t i t
jietti:'' t o p i ^ - keidifci^tiiiime aihevtti:
^^j»uua, jqta häti^i^ ainoastaan
r.iValnäla' öli s j T i t j T ^ La-oaalb,
Vaasan läänlssm joiilnkuim 18
l^im: ään oU kooilcssa^^
. jsUVän • Ikäinen.^--
..fjyiijinä kän^^^^ kol-riStaa
la yka iyttrc^^ikkl^
gjf^unatöiiisssi^; Sask.^fekä^iniiita säkn-
Idsia tässä <mäas»^j^
CTÄ Tst&iä-'ja^^tn^tav^ . •
::BMHaii^ ^töiflUtctäin ^ ti^
BantMs-JSCTeiia<äBib»n^^^^tö^ pästoil
Date Batfd iJiiCerlliäsessa ktirk«ssa ja^
JhMtouaaaaaiy^
' ". . SkäynarjOH^
raskas teakka^haitM^tas huojentui.
Paljon äiti. kärsiit sai, .
ankarat aavikkomyrskyt torjui.
jo ia^utidessa äidin hUoltoon jäätiin,
iK)rj\i&mttävjä päättäväiss^dessä
pvjsyit luönamine» :
kumiesalbiifiiksi; VärtuCtii^^^ ; -
J^lÖiJsutttesjä ireiiellisyytes
ott. liina muistonätmne.
ityäjälle tuntuu,
:wi:S!ditl kufi^eznan^^
^^Tä^JEahin; M i q^
sanunu. " ' '"'y
lluläi ^xaimaSsia häutakukkaiskmnmun
'^,r--al&:\.,-. : ; ; v . . : ^ - . : ; e ' •'
POIKASI SULO, ARNE J A A B VO
TYTTÄRteM SAEIiY:
Täten ilmoitamme, että
(Vanhanmaan nimi 'Karlalainen)
:kWli ' IiJalvaiiksec» Vancouverin
Gtneral^-sairäalassia kielniikuun 15
P. 1952. m n oli syntynyt Suo­messa,
neksämäellä,; Hietamäc»-
k^lässä, marrasknan 15 p. 1885.
Lähinnä ka,Ipaämaan ^ivät sis­kot
perheineen Suomessa ja laaja
tuttavapiiri tääilä tläuiadlassa,
iSaulai^s toindtettUii helinikuiin
22 pnä Ocean View*n kantans-maahan
suiirön: 4^ saat*
tamana.' ,. * •,
Hiljaiset tuulet hau(Uillas
Jfymniä soittakoon.
Vieraalla madUa jonne
kukkia emme tuoda voi.
Lepää rauhassa veli,
siellä kaukana kalmistossa^
Sisköi perheineen.
Nytpä loppui vaivat suita,
hauta levon sulle tai.
Rasiieitu olit täällä,
nurmen alla on rauhaisaa.
Toverit.
Karin sisaren poika pitäisi olla
^äUä Ganadassa. Jos huomaat
^^oiän ilmbitulcBen, niin ole hyvä
ja kirjoita ailaolevalla osoitteella:
MHS. FANNY U N D
51» SataHmrf mttt,
Vanconver, B . C .
JmhudisH
olisi lähimain suomennettuna nykj^ajan
kielellä: .Ammattivalehtelijatosiasioita-vääristelijäuutissanomalehtikirjoittaja-ammatti,
johon tehtä\^än korkeissa
koulqissa opetetaan professorien joh­dolla.
Opetus sanomalehtimieheksi tar­koittaa
sitä, että puhuu kirjoituksensa
kautta paljon, mutta mitään ei selitä.
Siis tosiasiäin pimittäminen on tärkein
tehtävä^ kirjoittajan ammattisalaisuus.
Sen salaisuuden kun oppii, niin' mah­dollisuudet
on päästä pääoman ^kapi-t^|
»stien) palvelukseen asioita pyöristä­mään.
Tosin oppiheimmat rahanjaail-man
sanomalehtien palstaviljelijät ovat
oppineet tilaisen hienon tempun, että
sanovat asiasta osittaisen totuudenkin,
mutta seuraavalla lauseella sen %4hnen.
taVät, joten keskinkertaisenkin liikijan
äivokomeroon ei jääkään tosiasiain vai­kutelmaa.-
: Typyaen sanomalehdissä ncmdate-
^ taan toisenlaista menettelyä, kirjoit­taja
pyrkii ja sukeltaa suoraan töii^
hin, asian paljastamiseen ja se se juuri
raivostuttäakin järjestyneen työväen-
^V5;H?^:^"<>^toimiiman^v^ Asi^
ah Fjaljastaminen ja sen seUaisekki |äl-tämiiira
bn päätehtävä. ^ M
Tässä asiain paijästahiisessa voi käyt-tää
kahta inenetelmää Kirjoittaa hiu­kan,
sanoisimmeko "vatkaamalla"; pit­käveteisen
pyöreästi, tai sitten "sär-matnäky\'
iin'*-tavalla. Tahtoo sanoa:
asiaan koruttomasti hyökkääjän innolla.
Kumpi menetelmä näistä on parempi.
Kumpi tekee toivotun tuloksen ? '
Ensin mainittu menetelmä ei huomat­tavammin
loukkaa niitä, jotka aiheen
ovat antan^t,^ joihin tai jbUle kirjoitus
on kohdistettu. Sellaisen "pyöristetyn"
kirjoituksen aihevaikutelma eikö häivy
kuin keväinen lumi taivaan tuuliin? Se
ei die jälkeensä jättänyt ajattelemisen
aihetta, niitä "mieltä nostattavia" aja­tuksia,
joita kirjoittaja ön tarkoittanut.
Jälkinunäinen; sanöisimmeko h^^
ärsyttävä kertomistapa lehdessä, saa
tuulta siipiensä alle ja lehteä kulete-taan,
talolta toiseen, -'\siasta keskus­tellaan,
väitellään, kehutaan sekä hau­kutaan.
Asia on tullut siinä muodos­sa
esitettyä, että se on tullut huomioon
otetuksi. Kumpi parempi?
»Huumorintajuinen kirjoitus on myös­kin
arkaluontoinen asia. Niissäkin p i -
. täisi olla aihe ja jonnekin tähtäävä; tu-nytkään.
-Hänpä tarjosi kalareikiä myy­täväksi-
halukkaille. Ja olihan niitä ha­lukkaita.
Halvallahan ne tosin meni,
.viisi senttiä reikä, mutta parempi sekin
kuri ei mitään. Päätettiin noilla reikä-rahoilla
poiketa sen ontuvan Leenan tor­passa
ja ottaa lämmitysryyppy, kun
vilukin alkoi ahdistaa.
Mutta minulla ja Vilillä oli naisten
kanssa jo korvat höröllä, että onko jo­tain
tapahtunut kun ei kalamiehiä ka­loineen
ala kuuluakaan sovittuun ai­kaan.
Ja naiset vallan olivat hermos­tua,
siiuri kasa voileivän puolikkaita oli
voilla rasvattuna, että sen kuin vain ka­laa
väliin työntää, mutta kalaa ei kuulu-junut.
Johan leivätkin aivan kuivuvat
tässä odotuksessa, hätäilivät naisemme.
Mutta kohtapa kanssa Matti ja kaveri
työntyivät sisälle, iloisina kuin ainakin
kalamiehet. Ja löytyi kuin löytyikin
Matin taskusta kaksi parin tuuman mit­taista
ihan ilmielävää kalaa. :Mutta me
toiset kyllä aprikoimme, että nekin oli­vat
niitä mitä he olivat syötiksi osta­neet.
.
Eihän siinä sitten auttanut muu kum
tumpata ne fcalavoUeiviksi aiotut Jeipä-leikkeleet
rbskapyttyyn ja päättää, että
tyytykööt nyt siellä yllättäjäisissä va-hempiin
voUeipiin, kun ei kerran sita ka­laakaan
saatu. Niin sitä sitten mentim
Otto-pojan luokse ja siellä oli paljon
lystiä ja naurua Matin talvikalastuksen
kustannuksella.
lee jota^t^ "iotdaumeeka'' tidtiomatta>
tiö. 4 l u ^ ^
harvassa tapaukset khijoittaja.
Omasta ininästään ei saisi kertoa kun
hätätilassa, mutta kun on tullut huvit­tavien
huomioitten kohteeksi, niin ker­rottakoon.
On omaksi nautinnokseen
tullut tuherretuksi yhdestä jos toisesta­kin
asiasta menneinä pritkinä vuosina.
Olen saanut myötätuntoa ja päin vas­toin.
Tulkoon sanotjil^i, että palkkioni
olen saanut siitä kun tuhbruksiani o^t
lehden liikijat VaivaUtlineet tarkkaile­maan.
, - '^ • "••-^^
Kun koitettu jMkaisu"Etdä^
janmaa ^uvissa",^ Suomessa julkaistiui,
niin.refeWrasin sitä Industrialistissa ja
sitte lähetin sen sjiityiinäpitäjähi sano-riialehteen.
Jonkin sajan kuluttua sain
nuoruuteni VkasVi&jiiipp^ vähem­män
niäirittelevan fcitjeeh. Lähettäjä
kiiJoittiV ''Tierätkö; k i ^ ^ sammakol-le
H ^ i - k u n ^ ^ ; ^ suu-rutiseksi:
.^:? ^ .feikä'sua yhtään häve-tä":-;\?"
r ;:;"7'-.V^^ ; • ' ;
Taannoin ssunnimettönaan kirjeen jä
dollarin. Kirjeessä viittailtiin: "Juu­das
tarvitsi vaan kclmekj
^peapenninkiä, mutta tali ja nuora
nyt kalliimpaa., Dollarin voin hy­vin
käyttää postimerkkeihin. Siitä kii­tos!
Aivan äskettäin sain niin ikään n i ­mettömän
kirjeen. Kirjoittaja alentui
antamaan "älläntikun" kuten lukkari
Jukolan veljekalle ja sitten kirjoittaa;
^ A . B. C, Agricola oli Suomen... ja Te
olette hänen jälessään kulkeva varjo
unikuva."
Tuherruksieni allemerkintänimi on
näköjään säilänpisto aitosuomalaisille.
He eivät luulta\'asti tiedä, että Agricola
tarkoittaa maanviljelijää. Tapahtui se
erehdys, että kun menin turpeen juureen
elämääni tekemään, him luulottelin ole­vani
maanviljelijä ja tuli ilmaistuksi
ammattinsa väärällä tavalla. Olisinhan
yhtähyvin x^oinut sanoa: Farmaritol-lukka.
Muuten englantilaisetkin voisivat ol­la
irvokkaan äreitä, monet muut maalai­set,
Agricolastaan, nimestä. Englantiin
nimittäin amiraali .\gricola ensimmäise­nä
esitteli, kuletti, perunan ja täten r i ­kastutti
Englannin työläisten ruokava-
.7/
* -Onc)Bhdottoin Suomesta on
koskaan tullut. Sen menestys on ollut valtava.
" PORT ARTH URIN '""'f^-
PORT ARTHUR,X-egion Hall, maanant. huhtikuun 21 p.
V klQ 7 Ja klo 9 illalla
SOUTH GlLX^IES, Cömmunity Hall, tiistaina, huhtik.
22 p. klo 8 illalla
NOLALU, Finnish Hän, keskiviikkona, huhtik. 23 p.
: - - ki^^^
MOKOMON, Union Hall, torstaina, huhUk. 24 p. klo 8 ip.
KAlVriNISTlQUIÄ» Finnish Hall, perjant. huhtikuun
: 25 i v klo 8 illalla
PORT ARTHUR, Työn Temppeli, lauantaina, huhtikuun
NIPIGON, koululla, maanantaina, huhtik. 28 p. klo 8 ip.
GERALDTON, Ukrainian Hall, tiistaina, huhtikuun 29 p/
. k l o , 8 illalla
HEARST, Cömmunity Centre, keskiviikkona, huhtikuun
• ^ 30 p^klo 8 illalla
Lukekaa loistavat arvostelut lehdistä
LEIKATKA.4 T A L T E E N Tämän elokuvan kunnoUisuuden takaa
PALMUN ELOKUVAT
TYPE F A $10J5
4 paunaa kahvia; 2 paunaa rii-,
siä; 2 paketUa kuivattuja seka-hed^
lmiä; 1 pauna luumu j a ; 4
- 4 unssin pakettia j makeata
suklaata; paunaa Bakerin
kaakaota; 2 pakettia sajvukkei-ta;
1 pari Nylon-si^ia, vain
No. 10 kokonaisp. 14 paun.
TYPE F B $7.75
4 paunaa kahvia
2 paunaa VMUC. riisiä
1 pa&etti kuivattuja
hedelmiä
1 pauna kuiv. luumuja
Vi unssia Kanelia
Kokonaispaino 11 pannaa
Aina
tervetullein
lahja Suomessa
on s A L
lAHJAPAKEni
Valittavaksenne^kolme pa­kettia,
joissa on vähissä
olevia tavaroita: hedelmiä,
kahvia, kaakaota, savuk­keita
ja nylon-sukkia.
Nopea tiedoitus . . . pikainen pe.
rilletoimitus varastosta meren
takana. Tulli kuuluu hintaan.
Parhain valikoima ruokatava­roita.
Vakuumipakkaus pelti-kannuissa.
T e r ä s vyötteinen
pahvilaatikko. Säästää aikaa
ostossa ja postittamisessa. Täy­dellinen
lähetysköntrolli. SAL
takaa laadun ja perilletoimi-tuksen.
TYPE F C $5.98
4 Pannaa KAHVIA
Kokonaispaino 7 paunaa
Sisältö Ja hinnat voivat muuttua
Matkustakaa Suomeen
"Säästämiskautena" GRIPS-HOLMISSA
tai STICKHOL-BflSSA.
Hyviä hyttejä saa­tavana
elok. 14 laiva vuorosta
alkaen.
Tilatkaa pakeitinne T.YNAAN lähimmäKä asiamieheltä tai
SWEDISH A M E R I C A N LINE
1255 PbiHipa Sq. i 470 »lain St. i Union Bank BiOg,
Bientreal Qne. | Winnipct:, Blan. | iUOgaaj, Alta.
91 Upper Water St.. Halif ax N . &
A L
ti^^dätai^ hxäiOIMk fa^jtiii^iiii. 1952