1957-10-19-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ralkoisen rodun suur.
yrittivät keskiajalla
kiveään, jonka avui.
ut: metallit kullaksij
emsissa keimallSj
'•Alkemistit pitivät]
inan, tulen; rikin ial
[fökaeivätiomiliäkä
saamaan sitä hajaaiJ
ae|alliksi ja-kloorijjä
uiihmiseUefeioiettaJ
i ^ t i - .tpjsiinsa y\M
1 historiassa ja Van.
issä. Rooman tarufr^
lla kävivät roomalai.
5sä raivokkaita sotia
joka oli meris__
lä taistelut osaltaaiii
rsin korkean ja
hmin kiehtovan kulti
alaisten miehittänäti
teUvät tärkeää osa^
imielisyyksissä,jofta|
>timi Kooman välillä!
en lopuksi Kartagon.
i,:€ttÖi kaupungista
elä'niinkin myöhään
Saksan alueella kahJ
ia hermundurien
ijoen varrella :sijait-
' että sen seurauksena
tsta,\ naista ::^a lasta
ei . luonnoilisestikaanj
^ .yaaö tuonaikaistenj
lä. Itse asiassa^ais-j
Uä suolaa käj'tettiin]
lä ja sen ''noteeraus"!
:aupassa oli ajoittalDj
an. Tämä tekea jos-j
:ka ei tietenkään hy|
3jen pyyhkäisemise
a pääsi käsiksi suols-i
inaikaisille kansoille|
aanikaivosten nykyi-j
m käyttö rahana ole]
ysin päättynyt luki
Cdgar Wallacen mai-l
luistavat sieltä var-j
keskuudessa vaimo
nkiputkina ja suola-I
h koko elämänsä
Ltta hänen todistui-|
arvo, sillä koko
on hän kerasi
iirtyneiltä siirtoi
it entisellä toimint
»ohjin. ArvoyaltaisäJ
iestä SisärAöB
i)tta sitten Neiivostoj
Fersmari, joka IS
seuduille tutkiini&l
hän kuvailee
,5 cni:n psksuisf^
immaa, ja jota ^
kkiirahaksi", so. ne
la. Rahan nimi
Suomessa on ktduneen Jif^Sn äika-fia
suoritettu Moss^ilmin^jiar Suomia
Filmin yhteistyönä KalevalcL-aiheisen
Sajnpö-filmin kuvaust{L FU^^
suoritettu PäijänteeUä^ peurasaarella
-ja Pohjoi^-SuomessäC Äskäitm^ lopetettiin
filmaus Suomessa: jäjihnaa^
jat siirtyivät Neuvostoliittdon, ifiissä
filmausta tullaan fafkätnaatr ensiksi
Krimin niemimaaUa ja sitten Moskovan
studiossa. Jos kaikki sujuu suunnitelmien
mukaan, saadaan filmi val-kokeinkaalle
jo ensi syksynä näihin
aikoihin. ' . - ;
V SRETT.^IN lähti Neuvostoliittoon
-tA. filmaukseen osallistuvan Suomi-
Filmin pääjohtaja 'Risto Orkq,; elokuvan
suomalainen apulaisjohtaja Holger Har-rivirta,
sekä elokuvan asiantuntija tri
Väinö Kaukonen, -jatkaakseen, hyvällä
alulla olevaa työtänsä. Suomi-Filmin
tiedoitustilaisuudessa saatiin kuulla, että
sikäli kuin työ tulee vaatimaan, matkustaa
Suomesta Neuvostoliittoon vielä
muutakin filmiväkeä. Ohjaaja Harri-virta
jää Neuvöstoliittbon koko f ilmansa
jaksi, mahdollisesti vuodeksi.
"Satujen Sammosta" valmistetaan sekä
laajäkangaskuva sekä normaalikokoinen
väri versio. Kummassakin koossa
filmi valmistetaan sekä.suomen että
venäjänkielisenä^ Mielenkiintoisena todistuksena
siitä, millä huolellisuudella
filmaus on suunniteltu, nähtiin Suomi-
Filmissä elokuvan lavastajana, taiteilija
iL. I. Miltsin piirrosten albumi, jossa filmin
jokaista kohtausta varten bU tehty
eri piirros, joten koko käsikirjoitus on
tavallaan etukäteen kuvitettu. Kysymyksessä
on suuri suuntainen yritys
kansainvälistenkin mittasuhteiden mukaan.
kaansa, oli suoritettava tämä eri-koisvero,
nk, gabelle. Eikä sillä
hyvä — jokaisen kansalaisen oli lisäksi
pakko ostaa neljännesvuosittain
suola-annoksensa, jotta hovi
saattoi ylläpitää loisteliasta' elämäänsä.
Niinpä muuan 16. vuosisadalla
elänyt historioitsija valittaa,
että "suolavero on sanomattoman
korkea" ja että "vaikka aloitetut
sodat ovat köyhdyttäneet
Itansan eikä ole mtään mahdollisuutta
hankkia leipää edes pienille
lapsille, jotka kuolevat nälkään, on
kaikkien ihmisten lunastettava jo-
^ kolmas kuukausi suölabsuuten-sa.
Suola maksaa monin kerroin
•sen määrän, minkä talonpoika työllään
kykenee vuodessa hankkimaan
. .
Katkeraa suolaa, vai- mitä? Niih-
Pa noiden aikojen historia tietääkin
kertoa useista "suolakapinois-eri
puolilla Eurooppaa,. joiden
Kukistamisvaiheessa yksinomaan
parissa Ranskan maakunnassa hirtettiin
140 ihmistä. Vielä 1700-lu-yuHakin
suolalakien rikkominen
poimitti vuosittain 400 ihmistä kartoitettaviksi
maasta tai orjuuteen
«aleerilaivoille.
Entä nykyisin? Suola on epäile-
J^atta eräs niitä tarvikkeita, jotka
JO ennen viljaa siirtyvät tarpeenmukaiseen,
ilmaiseen jakeluun
^neuvostoliiton siirtyessä vaiheit-ain
sosialismista kommunismim.
ffi^ä'' ''^^''^^'^ historia on päätty-
MEC.
Suomen "Kansan Uutiset" on saanut
suomalaisilta filmihenkilöiltä seuraavan
selostuksen Moskovasta:
Mbss-Fihnin ja Suomi-Fiknin yhteistyönä
valmistettavan Sampo-elokuvan
iiliuaiistyöt ovat siirtyneet nyt Suomesta
tänne Neuvostoliittoon, jossa niitä
jatketaan Moss-Filmin studiossa ja Krimillä.
Muutama päivä sitten päätin
pistäj^tyä sanotussa studiossa kurkistaakseni
miten työt ovat lähteneet
käyntiin. X
Moss-filmin studiot jotka sijaitsevat
Lenin-vuorilla aivan uuden yliopiston
tuntumassa ovat Neuvostoliiton suurimmat
hiiden hallussa olevan alueen käsittäessä
kokonaista 43 hehtaaria. Niin ollen
laitosta tuntemattoman ei ole aivan
helppoa löytää omin neuvoin etsimäänsä
"tapahtumakolkkaa". Niinpä minäkin
retkeillessäni törmäsin ensin erääseen
studioon, keskelle eloisinta pariisi-laiskahvilaa.
Kun ^seuraavasta studiosta
taas syöksähti vastaan helteinen Intia,
katsoin parhaaksi turvautua kyselyihin
löytääkseni oikean maapallon
kolkan. Ja niin löytyi se oikea sellainen,
missä puhuttiin vain Suomesta.
Eräästä huoneesta, jonka oveen oli tekstattu
sana Sampo, löytyi myös elokuvan
ohjaajan Pusthkon esikunta. Huoneessa
vallitsi todelUnen Kalevalan henki,
vaikka ilmeisesti huomattavasti kiireisempi,
kuin mitä oU aikoinaan Kalevalan
pirtissä. Näyttelijöitä, kuvaajia ja
muita tekijöitä meni ja tuli yhtenään ja
kaikilla tuntui olevan tulenpalava kiire,
mutta se kävi varsin ymmärrettäväksi
kun kuulin, että fihnausryhmä valmis
tautui matkustamaan seuraavana päivänä
Krimille, missä Suomessa aloitettuja
kuvaustöitä tullaan jatkamaan.
> Suuresta kiireestä huolimatta onnistuin
kuitenkin saamaan pienen juttelu-
• tuokion ohjaajan kanssa, joka kertoi,
että Sampo-elokuvap työt tulevat nyt
jatkumaan Krimillä ja Moskovassa. —
Filmasimme Suomessa mm. Annikin ja
Lemminkäisen häät ja rohkenen toivoa,
että onnistuimme hyvin, sanoi ohjaaja.
' Ohjaaja Pusthko tunnustaa, että häntä
viehättävät erikoisesti kansaneepok-set,
ja se juuri johti hänet myös Kalevalan
pariin.
— Se on kansantaiteen helmi sanoo
hän, joka tarjoaa mitä kiitollisinta rakennusainetta
elokuvalle, jonka mahdollisuudet
lavastusten suhteen ovat ehtymättömät.
Ei ole helppoa, mutta kylläkin
houkuttelevaa ilmentää elokuvakameroiden
avulla Kalevalanmaan uljaiden
sankareiden yleviä tekoja ja niiden
vastakohtana toisen pohjoisen satumaan
vihan voimia.
Vaikka emme olekaan vielä lähellä
elokuvan valmistumishetkeä, niin voin
sanoa, että yhteistyö on maksanut vaivan.
Työn kestäessä olemme päässeet
yhteis5mimärrykseen elokuvan koko-naispääpiirteistä
ja suomalaiset ovat olleet
filmaustyössä erittäin avuliaita.
Krimillä tapahtuvasta fihnauksesta
saimme vielä tietää, että työskentely
siellä tulee tapahtumaan Jaltan ja Si-meizin
kaupunkien lähettyvillä ja että
siellä kuvataan tapahtumia Louhen valtakunnasta.
Louhen osassa tulee esiintymään
Venäjän liittotasavallan ansioitunut
taiteilija Anna Orotshko. Krimille
saapuu myös suomalaisia ja mm.
Submi-Filmin pääjohtaja Risto Orko.
Ohjaaja arveli, että työt Krimillä lule-
Nämä venäläiset koirat salvat tehdä lentomatkan 62 mailin korkeuteen ja palasivat
takaisin vahingoittumattomina. Nimiltään näinä korkeukstssa käyneet koirat ovat
Malyshka, Linda ja Kozyavka. Tämän koirien suorittaman matkan katsovat VieU"
vostoliittolaiset tiedemiehet osoittavan, että ihmisellä on mahdollisuus lentää kuuhun
ja ehkä kauetrimaksikin avaruuteen.
JARNO PENNANEN:
MOSKOVASSA
Matij teatrin, "Pienen teatterin", salonki, joka suomalatsen silmillä
ei suinkaan ole nimensä mukainen, oli ääriään myöten täynnä Hella Wuoli-joen
"Niskavuoren naisten** kolmannella esityskerralla. Ensin taputuksis'
saan pidättyvä mutta ilmeisen kiinnostunut yleisö osoitti lopulta suosiotaan
kesken näytöstenkin ja esityksen päättyessä esirippu vedettiin auki
kymmenkunta kertaa, bravohuudoista ei tullut loppua — meidän harvojen
suonvalaisienkln hyvahuudot sekottuivat niihin, ja lopulta kaikui vain rytmikäs
"Pashenna ja, Pashennaja, Pashennaja"— Niskavuoren vanhalle
emännälle. Suomalainen näytelmä oli valloittanut moskovalaisen yleisön,
mitä todist?aa sekin, että näytelmä oli kahden esityskerran jälkeen siirretty
"Pienen teatterin" filiaalista tälle näyttämölle.
Näytelmän suomalainen nimi on ohjelmalehtisessä
vain aliotsikkona. Moskovassa
se kuuluu '"Kivinen pesä" —
sanoilta in Ilonan eräästä älkuvuorosa-nasta.
Se oli myöskin ohjaajien M. N.
Gladkovin ja V. I. Hohrjakovin peruskäsitys.
Niskavuoren seurapiirin tu-kehtuneisuus,
sisäisen elämän kovuus ja
kuivuus piirtyivät mestarillisesti esiin
siitä huolimatta, että ihmiset eivät olleet
karrikoituja vaan rikkain vivahtein
tehtyjä, oikeastaan "sympaattisia"
kaikki tyyni. Ja tätä elämää vasten
piirtyi ehken suomalaisia esityksiä terävämmin
ja draamallisemmin Aarnen re-tostaminen
ja rakkaus Ilonaan ja rimpuileminen
irti Niskavuoresta sekä Ilohan
tulen ja liimen puhdas nuoruus,
juuri Hella Wuolijoen tarkoittama uusi
ihminen, uusi aika.
En ole koskaan uskonut eräiden teat-terimiesten
pyrkimykseen saada ulkomaiselle
näytelmälle mahdollisimman
"kansallinen" väri, ja "Pienen teatterin"
esitys vakuutti minut tästä uudestaan.
Se, mikä siinä oli tavoiteltua suomalaisuutta,
muuttui monessa kohtaa
miltei tuntemattomaksi, ja se, mikä suu-rimmin
inhimillisesti osui näytelmän
ytimeen, oli «annalla — suomalaisinta.
E. G. Stenbergin ja J. M. Tarasovin
lavastus ei tuonnut esille — Ilonan ul-lakkokamaria
ehkä lukuunottamatta —
vat jatkumaan parisen kuukautta, jonka
jälkeen palataan Moskovaan suorittamaan
elokuvan Viimeistelytyötä.
mitään suomalaista saati hämäläistä.
Niskavuoren sali ja huoneet olivat jykevää
hirttä, kauniisti leikatut ja uurretuilla
piirroksilla koristetut huonekalut
samoin kuin vanhan emännän huoneen
takka toivat mieleen pikemminkin ve-näläis-
karjalaisen korkean talonpoikaiskulttuurin
kuin hämäläisen salin ja talon
20-luvulta Svinhufvudin ja Mannerheimin
kuvineen, joita täällä ei ollut.
Mutta viimeisessä näytöksessä, ennen
johtokunnan kokousta pimeä sali takka-valkeineen,
jonka sähköliekit kuitenkin
lepattivat levottomasti huonekaluilla,
ikkunan takana näkyvä sakea lumipyry
suurine hiutaleineen ja vanhan emännän
hahmo ikkunaa vasten' toivat kyllä
esiin Suomen talven, kivisen pesän kylmän
kehyksen.
Vera Nikolajevna Pashennaja on jo
kauan sitten kasvanut Rosalindasta
(Miten haluatte) ja Figaron häiden Su-sannesta
monumentaalisiin naishahmoihin.
Täytyi ihmetellä ensimmäisen
näytöksen pitkää malttia, ihaHIa vähitellen
yhä väkevämmin esiin kasvavaa
voimaa ja viisautta, tapausten herättämää,
lujasti kurissa pidettyä tunnekuohua,
joka kiutenkin pani juuri voiman
ja viisauden liikkeeseen, tukahdutettua
hellyyttä ja myötätuntoa Ilqpaa kohtaan
ja kurissapidettyä halveksuntaa
Marttaa kohtaan, ulkonaisen ryhdin ja
sisäisen liikunnan lakkaamatonta vuoro-traikutusta.
Tämä verenkäynti juuri oli
sisäisesti kiihkeämpi kuin usein suomalaisissa
esityksissä. Mikä ulkokohtai-il
I
V
1
II
l I
>
t
t
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 19, 1957 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1957-10-19 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki571019 |
Description
| Title | 1957-10-19-03 |
| OCR text | ralkoisen rodun suur. yrittivät keskiajalla kiveään, jonka avui. ut: metallit kullaksij emsissa keimallSj '•Alkemistit pitivät] inan, tulen; rikin ial [fökaeivätiomiliäkä saamaan sitä hajaaiJ ae|alliksi ja-kloorijjä uiihmiseUefeioiettaJ i ^ t i - .tpjsiinsa y\M 1 historiassa ja Van. issä. Rooman tarufr^ lla kävivät roomalai. 5sä raivokkaita sotia joka oli meris__ lä taistelut osaltaaiii rsin korkean ja hmin kiehtovan kulti alaisten miehittänäti teUvät tärkeää osa^ imielisyyksissä,jofta| >timi Kooman välillä! en lopuksi Kartagon. i,:€ttÖi kaupungista elä'niinkin myöhään Saksan alueella kahJ ia hermundurien ijoen varrella :sijait- ' että sen seurauksena tsta,\ naista ::^a lasta ei . luonnoilisestikaanj ^ .yaaö tuonaikaistenj lä. Itse asiassa^ais-j Uä suolaa käj'tettiin] lä ja sen ''noteeraus"! :aupassa oli ajoittalDj an. Tämä tekea jos-j :ka ei tietenkään hy| 3jen pyyhkäisemise a pääsi käsiksi suols-i inaikaisille kansoille| aanikaivosten nykyi-j m käyttö rahana ole] ysin päättynyt luki Cdgar Wallacen mai-l luistavat sieltä var-j keskuudessa vaimo nkiputkina ja suola-I h koko elämänsä Ltta hänen todistui-| arvo, sillä koko on hän kerasi iirtyneiltä siirtoi it entisellä toimint »ohjin. ArvoyaltaisäJ iestä SisärAöB i)tta sitten Neiivostoj Fersmari, joka IS seuduille tutkiini&l hän kuvailee ,5 cni:n psksuisf^ immaa, ja jota ^ kkiirahaksi", so. ne la. Rahan nimi Suomessa on ktduneen Jif^Sn äika-fia suoritettu Moss^ilmin^jiar Suomia Filmin yhteistyönä KalevalcL-aiheisen Sajnpö-filmin kuvaust{L FU^^ suoritettu PäijänteeUä^ peurasaarella -ja Pohjoi^-SuomessäC Äskäitm^ lopetettiin filmaus Suomessa: jäjihnaa^ jat siirtyivät Neuvostoliittdon, ifiissä filmausta tullaan fafkätnaatr ensiksi Krimin niemimaaUa ja sitten Moskovan studiossa. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, saadaan filmi val-kokeinkaalle jo ensi syksynä näihin aikoihin. ' . - ; V SRETT.^IN lähti Neuvostoliittoon -tA. filmaukseen osallistuvan Suomi- Filmin pääjohtaja 'Risto Orkq,; elokuvan suomalainen apulaisjohtaja Holger Har-rivirta, sekä elokuvan asiantuntija tri Väinö Kaukonen, -jatkaakseen, hyvällä alulla olevaa työtänsä. Suomi-Filmin tiedoitustilaisuudessa saatiin kuulla, että sikäli kuin työ tulee vaatimaan, matkustaa Suomesta Neuvostoliittoon vielä muutakin filmiväkeä. Ohjaaja Harri-virta jää Neuvöstoliittbon koko f ilmansa jaksi, mahdollisesti vuodeksi. "Satujen Sammosta" valmistetaan sekä laajäkangaskuva sekä normaalikokoinen väri versio. Kummassakin koossa filmi valmistetaan sekä.suomen että venäjänkielisenä^ Mielenkiintoisena todistuksena siitä, millä huolellisuudella filmaus on suunniteltu, nähtiin Suomi- Filmissä elokuvan lavastajana, taiteilija iL. I. Miltsin piirrosten albumi, jossa filmin jokaista kohtausta varten bU tehty eri piirros, joten koko käsikirjoitus on tavallaan etukäteen kuvitettu. Kysymyksessä on suuri suuntainen yritys kansainvälistenkin mittasuhteiden mukaan. kaansa, oli suoritettava tämä eri-koisvero, nk, gabelle. Eikä sillä hyvä — jokaisen kansalaisen oli lisäksi pakko ostaa neljännesvuosittain suola-annoksensa, jotta hovi saattoi ylläpitää loisteliasta' elämäänsä. Niinpä muuan 16. vuosisadalla elänyt historioitsija valittaa, että "suolavero on sanomattoman korkea" ja että "vaikka aloitetut sodat ovat köyhdyttäneet Itansan eikä ole mtään mahdollisuutta hankkia leipää edes pienille lapsille, jotka kuolevat nälkään, on kaikkien ihmisten lunastettava jo- ^ kolmas kuukausi suölabsuuten-sa. Suola maksaa monin kerroin •sen määrän, minkä talonpoika työllään kykenee vuodessa hankkimaan . . Katkeraa suolaa, vai- mitä? Niih- Pa noiden aikojen historia tietääkin kertoa useista "suolakapinois-eri puolilla Eurooppaa,. joiden Kukistamisvaiheessa yksinomaan parissa Ranskan maakunnassa hirtettiin 140 ihmistä. Vielä 1700-lu-yuHakin suolalakien rikkominen poimitti vuosittain 400 ihmistä kartoitettaviksi maasta tai orjuuteen «aleerilaivoille. Entä nykyisin? Suola on epäile- J^atta eräs niitä tarvikkeita, jotka JO ennen viljaa siirtyvät tarpeenmukaiseen, ilmaiseen jakeluun ^neuvostoliiton siirtyessä vaiheit-ain sosialismista kommunismim. ffi^ä'' ''^^''^^'^ historia on päätty- MEC. Suomen "Kansan Uutiset" on saanut suomalaisilta filmihenkilöiltä seuraavan selostuksen Moskovasta: Mbss-Fihnin ja Suomi-Fiknin yhteistyönä valmistettavan Sampo-elokuvan iiliuaiistyöt ovat siirtyneet nyt Suomesta tänne Neuvostoliittoon, jossa niitä jatketaan Moss-Filmin studiossa ja Krimillä. Muutama päivä sitten päätin pistäj^tyä sanotussa studiossa kurkistaakseni miten työt ovat lähteneet käyntiin. X Moss-filmin studiot jotka sijaitsevat Lenin-vuorilla aivan uuden yliopiston tuntumassa ovat Neuvostoliiton suurimmat hiiden hallussa olevan alueen käsittäessä kokonaista 43 hehtaaria. Niin ollen laitosta tuntemattoman ei ole aivan helppoa löytää omin neuvoin etsimäänsä "tapahtumakolkkaa". Niinpä minäkin retkeillessäni törmäsin ensin erääseen studioon, keskelle eloisinta pariisi-laiskahvilaa. Kun ^seuraavasta studiosta taas syöksähti vastaan helteinen Intia, katsoin parhaaksi turvautua kyselyihin löytääkseni oikean maapallon kolkan. Ja niin löytyi se oikea sellainen, missä puhuttiin vain Suomesta. Eräästä huoneesta, jonka oveen oli tekstattu sana Sampo, löytyi myös elokuvan ohjaajan Pusthkon esikunta. Huoneessa vallitsi todelUnen Kalevalan henki, vaikka ilmeisesti huomattavasti kiireisempi, kuin mitä oU aikoinaan Kalevalan pirtissä. Näyttelijöitä, kuvaajia ja muita tekijöitä meni ja tuli yhtenään ja kaikilla tuntui olevan tulenpalava kiire, mutta se kävi varsin ymmärrettäväksi kun kuulin, että fihnausryhmä valmis tautui matkustamaan seuraavana päivänä Krimille, missä Suomessa aloitettuja kuvaustöitä tullaan jatkamaan. > Suuresta kiireestä huolimatta onnistuin kuitenkin saamaan pienen juttelu- • tuokion ohjaajan kanssa, joka kertoi, että Sampo-elokuvap työt tulevat nyt jatkumaan Krimillä ja Moskovassa. — Filmasimme Suomessa mm. Annikin ja Lemminkäisen häät ja rohkenen toivoa, että onnistuimme hyvin, sanoi ohjaaja. ' Ohjaaja Pusthko tunnustaa, että häntä viehättävät erikoisesti kansaneepok-set, ja se juuri johti hänet myös Kalevalan pariin. — Se on kansantaiteen helmi sanoo hän, joka tarjoaa mitä kiitollisinta rakennusainetta elokuvalle, jonka mahdollisuudet lavastusten suhteen ovat ehtymättömät. Ei ole helppoa, mutta kylläkin houkuttelevaa ilmentää elokuvakameroiden avulla Kalevalanmaan uljaiden sankareiden yleviä tekoja ja niiden vastakohtana toisen pohjoisen satumaan vihan voimia. Vaikka emme olekaan vielä lähellä elokuvan valmistumishetkeä, niin voin sanoa, että yhteistyö on maksanut vaivan. Työn kestäessä olemme päässeet yhteis5mimärrykseen elokuvan koko-naispääpiirteistä ja suomalaiset ovat olleet filmaustyössä erittäin avuliaita. Krimillä tapahtuvasta fihnauksesta saimme vielä tietää, että työskentely siellä tulee tapahtumaan Jaltan ja Si-meizin kaupunkien lähettyvillä ja että siellä kuvataan tapahtumia Louhen valtakunnasta. Louhen osassa tulee esiintymään Venäjän liittotasavallan ansioitunut taiteilija Anna Orotshko. Krimille saapuu myös suomalaisia ja mm. Submi-Filmin pääjohtaja Risto Orko. Ohjaaja arveli, että työt Krimillä lule- Nämä venäläiset koirat salvat tehdä lentomatkan 62 mailin korkeuteen ja palasivat takaisin vahingoittumattomina. Nimiltään näinä korkeukstssa käyneet koirat ovat Malyshka, Linda ja Kozyavka. Tämän koirien suorittaman matkan katsovat VieU" vostoliittolaiset tiedemiehet osoittavan, että ihmisellä on mahdollisuus lentää kuuhun ja ehkä kauetrimaksikin avaruuteen. JARNO PENNANEN: MOSKOVASSA Matij teatrin, "Pienen teatterin", salonki, joka suomalatsen silmillä ei suinkaan ole nimensä mukainen, oli ääriään myöten täynnä Hella Wuoli-joen "Niskavuoren naisten** kolmannella esityskerralla. Ensin taputuksis' saan pidättyvä mutta ilmeisen kiinnostunut yleisö osoitti lopulta suosiotaan kesken näytöstenkin ja esityksen päättyessä esirippu vedettiin auki kymmenkunta kertaa, bravohuudoista ei tullut loppua — meidän harvojen suonvalaisienkln hyvahuudot sekottuivat niihin, ja lopulta kaikui vain rytmikäs "Pashenna ja, Pashennaja, Pashennaja"— Niskavuoren vanhalle emännälle. Suomalainen näytelmä oli valloittanut moskovalaisen yleisön, mitä todist?aa sekin, että näytelmä oli kahden esityskerran jälkeen siirretty "Pienen teatterin" filiaalista tälle näyttämölle. Näytelmän suomalainen nimi on ohjelmalehtisessä vain aliotsikkona. Moskovassa se kuuluu '"Kivinen pesä" — sanoilta in Ilonan eräästä älkuvuorosa-nasta. Se oli myöskin ohjaajien M. N. Gladkovin ja V. I. Hohrjakovin peruskäsitys. Niskavuoren seurapiirin tu-kehtuneisuus, sisäisen elämän kovuus ja kuivuus piirtyivät mestarillisesti esiin siitä huolimatta, että ihmiset eivät olleet karrikoituja vaan rikkain vivahtein tehtyjä, oikeastaan "sympaattisia" kaikki tyyni. Ja tätä elämää vasten piirtyi ehken suomalaisia esityksiä terävämmin ja draamallisemmin Aarnen re-tostaminen ja rakkaus Ilonaan ja rimpuileminen irti Niskavuoresta sekä Ilohan tulen ja liimen puhdas nuoruus, juuri Hella Wuolijoen tarkoittama uusi ihminen, uusi aika. En ole koskaan uskonut eräiden teat-terimiesten pyrkimykseen saada ulkomaiselle näytelmälle mahdollisimman "kansallinen" väri, ja "Pienen teatterin" esitys vakuutti minut tästä uudestaan. Se, mikä siinä oli tavoiteltua suomalaisuutta, muuttui monessa kohtaa miltei tuntemattomaksi, ja se, mikä suu-rimmin inhimillisesti osui näytelmän ytimeen, oli «annalla — suomalaisinta. E. G. Stenbergin ja J. M. Tarasovin lavastus ei tuonnut esille — Ilonan ul-lakkokamaria ehkä lukuunottamatta — vat jatkumaan parisen kuukautta, jonka jälkeen palataan Moskovaan suorittamaan elokuvan Viimeistelytyötä. mitään suomalaista saati hämäläistä. Niskavuoren sali ja huoneet olivat jykevää hirttä, kauniisti leikatut ja uurretuilla piirroksilla koristetut huonekalut samoin kuin vanhan emännän huoneen takka toivat mieleen pikemminkin ve-näläis- karjalaisen korkean talonpoikaiskulttuurin kuin hämäläisen salin ja talon 20-luvulta Svinhufvudin ja Mannerheimin kuvineen, joita täällä ei ollut. Mutta viimeisessä näytöksessä, ennen johtokunnan kokousta pimeä sali takka-valkeineen, jonka sähköliekit kuitenkin lepattivat levottomasti huonekaluilla, ikkunan takana näkyvä sakea lumipyry suurine hiutaleineen ja vanhan emännän hahmo ikkunaa vasten' toivat kyllä esiin Suomen talven, kivisen pesän kylmän kehyksen. Vera Nikolajevna Pashennaja on jo kauan sitten kasvanut Rosalindasta (Miten haluatte) ja Figaron häiden Su-sannesta monumentaalisiin naishahmoihin. Täytyi ihmetellä ensimmäisen näytöksen pitkää malttia, ihaHIa vähitellen yhä väkevämmin esiin kasvavaa voimaa ja viisautta, tapausten herättämää, lujasti kurissa pidettyä tunnekuohua, joka kiutenkin pani juuri voiman ja viisauden liikkeeseen, tukahdutettua hellyyttä ja myötätuntoa Ilqpaa kohtaan ja kurissapidettyä halveksuntaa Marttaa kohtaan, ulkonaisen ryhdin ja sisäisen liikunnan lakkaamatonta vuoro-traikutusta. Tämä verenkäynti juuri oli sisäisesti kiihkeämpi kuin usein suomalaisissa esityksissä. Mikä ulkokohtai-il I V 1 II l I > t t |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-10-19-03
