1956-09-08-06 |
Previous | 6 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
iii!
Arlhmrin kmmlmsmia
kerron ensin ilmoista,
ken niistä haluu kuulla.
Tuulta, kylmää, sateista
on ollut elokuulla.
On kesäpäivät lopussa,
jo lapset kouluun rientää.
Retkeilyt ne vaihtuvat,
näin aika vinhaan viertää.
Pois jo rientää lintuparvet,
pojat korpeen muuttaa,
metsässä heille kirveet, sahat
musiikkia sintiaa. ^
Ei pnkimiehet odottele
iniltoin nyppääkala^
peuiHin, hirven Mnnänhm^
mielessä nyt palaa.
Näyttämömme toiminta
on aloitettu juuri.
Ensimmäinen esitys on
**Akkavalta'* suuri.. '
• ] ' • ' • .•• • •
Harjoitukset aloittaa
myös kuoro sekä Isku,
yksikään ei ensi vuonna
joutilaana istu.
Kutsu kuuluu kaikille:
Joutukaa jo mukaan f
Yhteisvoimin aherramme,
ei siinä väsy kukaan.
. T.
Smmm smmalmsen saman
Eetmkin närkästyi
saunajutun johdosta
Olisi tässä tainnut vierähtää vielä
viikko pari Liekkiä pakinalla muistamatta,
ellei Saikkojen poika olisi kaatanut
kylmää vettä saunakulttuurin
suosi jäin niskaan.
Koska lukeudun saunakulttuurin
kannattajiin, jopa oikein niihin kuuluisiin
ja kunniakkaihin löylymiehiin, närkästyin
ja tuimistuiri kuin tappura
"Saisiko saunasta sanoa jotakin^-kirjoir
tuksen luettuani.
Mielestäni sauna ei ole, eikä ole koskaan
ollut se paikka, missä olisi miesten
ja naisten välisiä asioita funteerattu. E i ,
sellaiset asiat eivät orkean löylymiehen
ja löylynaisen päähän saunassa sovi.
Kun on heittänyt muutaman kipolli-sen
vettä kuumille kiville ja kuuma löyly
hivelee kirpeän tuimana ja makeana
hikihelmien täyttämää pintaa, ei pysy
mielessä mikään muu kuin löylyn ma-
^keus ja hyvänolon tunne. Ja kun sitten
jalotuoksuisella koivuvihdalla huiskien
lisää nautintoa, tuntuvat kaikki
muut maailman mukavuudet olemattomilta.
Ja entä sitten nautinto pesuhuoneessa,
missä ensin lämpimällä vedellä ja
saippualla pestään kaikki pienimmätkin
likahiukkaset ihosta ja sitten kylmällä
vedellä karkaistaan terveyttä ja elämää
huokuva pinta. Ja sitten- ihana nautinto
vilpoisessa eteisessä tai saunanseinus-tälla.
Jos joku sanoo, ettei tällainen suur-nautmto
edistä terveyttä, puhtaudesta
"Saisiko saunasta sanoa jotakin" oli
mielestäni niin omalaatuinen ja todellisuudesta
poikkeava kirjoitus, että vaikka
onkin huono tapa tarrautua kiinni
jonkin ^toisen kirjoitukseen tai puheen-vuörooh,
ett^n *öi sitä vaikenemalla si-vuuttaa.
LSiiriSJSiis yntettiin selostaa,
että ^ u i ^ u l t t i u i r i , joka on melkeimpä
suomalaisten tunnusmerkki, on perustettu
jonkinlaisen ..epäsi veellisen laitoksen
tapaiseksi* Sen kaltaiseksi halu?u-si
kirjoittaja myoskitt^ nykyaikaisen sau- v
nankin muödöstiivan, ^^^^ hän
voisi huutaa eläköötä saunakulttuurille.
Käsittääkseni vain sukupuolisesti sairaat
ihmiset, miehet ja naiset, ovat esi-r
isimroe iEdkoina^^^O^ edellamainitus-saTurjoituksessa
niäinittuja pautintoja
saunasta tavoittelemaan.
Siihen aikaaii kun sauna ja saunominen
ovat saaneet alkunsa, pn ihmisten
elämän moraalinen taso, kun huomioi
enemmistön, ollut hyvin korkea. Siihen
aikaan ihmiset saivat taistella elämän
puolesta ankarasti, paljon ankarammin
kuin nykyään.
Kun suomalainen uutisraivaaja meni
erämaahan asutusta raivaamaan, niin
kaikkein ensimmäiseksi hän rakensi
saunan. Sauna oli ^sunto, se oli riihi,
jossa kuivattiin vilja, minkä hän sirpillä
leikkasi kaskimaaltaan. Siellä hän
kuivasi pellavansa ja hamppunsa, joista
kutoi vaatteensa. Siellä hän myöskin
puhdisti itsensä ja verrytteli työn kangistamia
jäseniään ja siellä perheen^ uudet
tulokkaat näkivät ensimmäisen päivänvalon.
Erä- ja piilopirtit ovat hyvin läheisensä
yhteydessä saunan kanssa. Kun nykyisten
suomalaisten esi-isät olivat pa-koitettuja
piiloutumaan vihollisen ahdistamina
tai yainottuiiia menivät he
kauaksi erämaahan ja rakensivat itselleen
suojan, josta sitten myöhemmin
muodostui sauna. : v
Sauhä pn. ollut ja on yhä .vieläkin
maalais väestön elämässä hyvin välttämätön
laitos. Ihnan sitä: suomalainea
maalaiseläjä tulisi tuskin,toimeen.
Saunassa olon ja löylyflotpn paljouteen
en halua sanpa muuta: kuin. lainata
viisaan suomalaisen sananparren:
"Hullu niin kylpee että nahka lähtee."
Näitä yllämainittuja perin hyödyllisiä
tarkoituksia ja ehkä vielä muitakin,
on saunamme toimtitellut. Kun kehitys
on kulkenut eteenpäin, on sauna jäänyt
laitokseksi, jossa suomalainen, köyhä
ja rikas, käy silloin kun hän haluaa tay--
dellisesti puhdistautua.
Ehkäpä jotkut epänormaaliset ja sairaat
yksilöt ovat käyttäHeet saunaa
seksuaalisten nautintojen tavoitteluun,
mutta sitä varten ei ole esi-isämme saunaa
rakentaneet.
Enempää sananharkkaa haluamatta,
' " K. HEINÄMÄKI.
K i r | . ANNA PERKIÖ -
Satn viestin mä siskolta kaukaa ^
lÄekki4ehti se nimeltään on.
liekki juhlaansa silloin vietti,
onnentoivotukset palstoilla on.
Se on Liekki, mi vertaus suuri
Suomen nuorissa syttynyt on
JJekki heidänkin rinnoissa paloi
päästä kauaksi merien taa:
Ei kultaa lapiolla käitfämqan,
vaan h
monet kaivosten • uumeniin.
ta suurta ratvaamaati~:L
Liekki Utaisin rinnassa ')syttyy
^ silta ihana siitäs€(^^^^^
^ kotiin ki^^ • Vr i |l
Siellä äiH jo haudassa nui^^
isä armahihM*^n(tlhan ib» • - i, %M
Mutta muistoissa-risJi
hetken kanssanne :viipyä:Man.:i,,i - j<.:,J^^
Koti kaUis otieniim
mutta rikas ei kpns^^
ÄHi ahkera äpu^
pirtti lapsia pujollaan, ;
Eij^öUut 1^
sentään leipä, vaikl^ kaUiSy kaita »:. ^
Siinä muistaja kerrakseen. .
Liekki4ehti sä kulje eelleen,
ole kuin päivänpaiste
tummuneelle taivaalle l
Kerran
Jeen ja si
loituskilp
jielipitee
atuksen,
naan a
vastaan, <
naan, ko
en kirJQ
Ijärjestäny
elitin ett
eksi itsei
likki san
^vät vain
; sitten t\
Ensiksi-lolisi
käytei
Tampereella 16/8—56.
(olen seri ;
tuttavaiP-l
tukset läh(
jhttetään k
iyhdessä o
varustettur
oikea nimi
postittaa s;
tenkin niin
saljetussa 1
set paineta*
meroidaan
tamiseksi.
asia. Jos s
parissa Lie
pieni äänes
Loukutus- ja Upsutustalkoöt
Noin puoli vuosisataa sitten oli Suomessa
vielä tapana kasvattaa itse pellavat,
sekä kehrätä ja kutoa niistä kotona
kankaat. K,un liina tai pellava oli tarpeeksi
kasvanut, kitkettiin se pois ja
vietiin järveen pariksi viikoksi likoa-maan.
Sieltä se sitten tuotiin riiheen
tai saunaan kuivamaan.
Kun ne olivat kuivuneet, niin sitten
ne loukutettiin ja lipsutettiin kehruun-kuntoisiksi.
Se tapahtui puisilla vehkeillä,
joista suurempaa sanottiin loukuksi
ja pienempää lipsuksi (myös lih-ta).
Talkoot tarkoittavat tietysti palkatonta
yhteistyötä ja se oli hyvin suosittu
työtapa silloin kaikenlaisissa töissä.
Osanotto talkoisiin tapasi olla runsas,
kun niihin työn lisäksi oli yhdistetty
kaikenlaiset huvipuolet ja nautinnot,
rakkauselämästä alkaen.
Loukutus ja lipsutus oli naisten työtä
ja talkoot pidettiin aina yön aikana.
Miesväki, joka on kaikkina aikoina ollut
kohteliasta ja auttavaista naisia
kohtaan, kokoontui näihin talkoisiin
auttamaan. Mutta tämä auttaminen
tapahtui hyvin omituisella tavalla. Jos
esim. tytön helmaan putosi roskia, poi-mt
poika ne pois. Jos taas tappuroita
valui alas paidan kaula-aukosta, piti
poikien nekin sieltä etsiä. Housuja ei
kuului vain kikatusta ja supatusta —
ei saa, mitä sinä sillä lailla. Pojat tietenkin
käyttivät tällaisia tilaisuuksia
h5^äkseen ja ehkä joku pääsikin tarkoituksensa
perille.
Myöskin naiset nauttivat tällaisesta
huvista täydellä mitalla. Ainahan naiset
ovat ymmärtäneet antaa rakkauden
kaikkivoittavalle voimalle täyden arvort
ja eihän sen suurempaa.nautintoa ihmisellä
olekaan kuin rakastaa ja olla rakastettu.
Tällaisten talkoiden lopetta jäisiksi
mentiin vielä saatolle ja tuksin kenenkään
tarvitsi tuntea itseään vaille jääneeksi.
Sellaista se oli huvittelumeinin-ki
siihen aikaan. Vielä nyt vanhanakin,
kun muistelee niitä, väreilee autuaallinen
hyvänolon tunne yli koko ruumiin
jo väkistenkin vetää suuta nauruun.
J. S.
naisilla siihen aikaan ollutkaain, oli vain
puhumattakaan, niin täytyy hänen olla pitkä paita, jonka alaosa oli tehty kar-saunakulttuurin
ssuuuurriiaa salaisuuksia keasta kankaasta, jota nimitettiin pii-tuntematon!
Mikäli taasen naisten ja miesten väliset
suhteet ovat kysymyksessä, niin
tuskimpa ne. ovat suuriakaan muuttuneet
sen jälkeen, kun yhteinen saunorte.-
lu on loppunut. Eiköpähän ne vain o!e
muuttuenet kokonaan toiseen suuntaan!
Ja mikäli taas löylyn liiallinen ottaminen
on kysymyksessä, niin siitä pitää
koksi.- Jos sattui ihoa kutiamaan, niin
kun tällä piikko-osalla kyhnäili, niin
lakkasi ainakin kutiaminen.
Näissä talkoissa harrastettiin muutakin
lystiä. Joku oli tavallisesti tuonut
harmonikan ja alkoi soittaa "riihestä
kuului . . .» ja silloin loukut ja lipsut
nurkkaan ja tanssia huitaisemaan oikein
joukolla. Valaistus näissä saunoissa
ja riihissä oli hyvin huono, päre tai
mua,^ tai
osata pidättäytyä kuten kaiken muua- kynttilä ja nekin saattoivat välillä sam-kin
h3rvän liialli3esta nauttimisesta. Pitää
aina muistaa, ettei makeata mahan-täydeltä.
Kohtalainen kylpy ^kerran, päivässä
kesäisin ja. paril Jiohne kertaa viikossa
taMsiD, :tuntuu aUekirjoittaneesta perin
- sammutettiin pitemmäksi
ajaksi. Silloin oli kaikki esteet pois ja
hyvin paikallaan olevalta ja elämää li-saavalta
.
••.v'-. .EETU.:-.-
Tämä Toronton esikaupungissa
asuvan Werner Busseckerin
koira yritti rientää pelastamaan
isäntänsä 2-vuotiasta
poikaa Hynoa, kun tämä stäs-tui
uimalammikkoott ja hukkui
sinne. Ketjut olivat kiu^
tenkin liian lujat ja Silverin
täytyi odottaa kunnes hänet
päästeUun irti jif siUpih Mi
pelastaminen jo -myökaista.
Onko se uutta lakkaa?- Laadultaan
kaikki entiset ylittävää: ei lohkea pyy-;
kinpesussa, ei murra kirjoituskoneen
nakutuksesta ja on niin vastustamattoman
viekoittelevaa, että tuotapikaa on
(ellei jo ennen ollut) nnitä hurmaavia'
aviomies lakankäyttäjäfii kynsissä, r '
E i , valitettavasti ei se ole sitä. Sellaista
ei vielä ole keksittykään.
Kauan luulin, että vain minun kyn*:
siani vainosi huono onni tai että kohtalo
jo syntymässä oli; antanut niille
niin keljun muodon, että ne vain yhden
juhlaillan kerrallaan suostuivat kantamaan
lakkakuortaan säröilemättä.
/Lehtimainokset vilauttelivat toinen
toistaan loistavampia sormenpäitä. No
niin, tiedetäänhäii mainokset. Mutta
kiin tavantakaa tyrkytetään muitakin
kuvia naisista, joilla on miltei ammattinaan
olla huoliteltuja, hikoilematto-mia,
tukka prikuUe^ paikallaan, sukassa
ei milloinkaan juoksevia silmiä,
vaatteista ei hakemallakaan löydä ryppyä.
Alemmuuskompleksiin moisesta jo
joutuu.
On lahdentakaiset perheenemännät.
Suurten viikkolehtien haastatteluissa.
Seurapiirirouvia poikkeuksetta.- Herraskartanon,
suuren huvilan tai upean
huoneiston valtiattaria. Tuossa he nyt
istuvat pierheensä keskellä ^lapsiakin
on usein monta. Mutta ihmenainen
senkun istuu ja on huolettoman ja raikkaan
näköinen, hymyilee monalisamai'
sesti — ja on minusta arvoitukselliseen
hymyyn syytäkin. Sillä ei. ole palveli-jakaartia,
ei edes parin tunnin siivoojaa.
Sähkökojeita kyllä joka askeleella. Mutta
sittenkin — eikö sataprosenttisen
sähköistetyssäkin taloudessa ruoka höyryä
ja paistista nouse käryy eivätkö sielläkin
lapset saa hampaita, sairastu rokkoihin
ja itke öisin? Eikö edes kerran
tukka pörröty ja pusero hikoa? Kysyn
vain. ~ .-..\.-
Sitten pariisilaisnainen. Henkilöitynyt
eleganssi. Hänet, jonka ennen mat^
kaa hänen kotikaupunkiinsa kuvitte^
lemme joka kadulla, joka metroasemalla
kohtaavamme. ^
Jiorniksi^Hiannekiini, <rfbEa feauneudeo
symboolL Mistään- järklqmiätönv
-latar suorastaan; K Häneltä tuoUaiätä
saattaa tidottäalcin; .
Sivu--6- -^^
Saastamoi
Saarijärven
josta oli Sa
rottiin kan
Saastamoisei
elämää köy]
nahan sai'k
losta talooni-vei
kotiin si
ei ollut yh-köyhät
saiva
vat.
Vartuttuaa
Sitten repc
sest äaloittae
vat, mikä oj
hinta. Miten
kein täydelli
sakäjTnisestä.
arkileninkiin
reälle solmuli
loistavan silih
nättikohan?
"Pariisilaisi
pungin kaduil
Hän löytyy ]
tosta. Saapui
maan kahta
taa. Kuljettaja
della kuin '
Kaikki sopii n
tamatta kohd?
ylle ja sen riis
Kyllä kyllä,, f
Tuollainen,, joi
saduista. Näil
rineito. Mutt
vähän. Oikeai
^ää ja hiki vir
jon kuin kans:
»»an, työn ja
Jopa helpot
^utta jälellä 4
tulisi kaijääm
«Ien harmeja i]
Kunnes kajal
'outseksi sellai
*^tanut. Ja n
^^ta. Kynsii
^ arkipäivä
tavalla!
-^Joten pää.>py£
^ e s i ;inai
• Vi,
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 8, 1956 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1956-09-08 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki560908 |
Description
| Title | 1956-09-08-06 |
| OCR text |
iii!
Arlhmrin kmmlmsmia
kerron ensin ilmoista,
ken niistä haluu kuulla.
Tuulta, kylmää, sateista
on ollut elokuulla.
On kesäpäivät lopussa,
jo lapset kouluun rientää.
Retkeilyt ne vaihtuvat,
näin aika vinhaan viertää.
Pois jo rientää lintuparvet,
pojat korpeen muuttaa,
metsässä heille kirveet, sahat
musiikkia sintiaa. ^
Ei pnkimiehet odottele
iniltoin nyppääkala^
peuiHin, hirven Mnnänhm^
mielessä nyt palaa.
Näyttämömme toiminta
on aloitettu juuri.
Ensimmäinen esitys on
**Akkavalta'* suuri.. '
• ] ' • ' • .•• • •
Harjoitukset aloittaa
myös kuoro sekä Isku,
yksikään ei ensi vuonna
joutilaana istu.
Kutsu kuuluu kaikille:
Joutukaa jo mukaan f
Yhteisvoimin aherramme,
ei siinä väsy kukaan.
. T.
Smmm smmalmsen saman
Eetmkin närkästyi
saunajutun johdosta
Olisi tässä tainnut vierähtää vielä
viikko pari Liekkiä pakinalla muistamatta,
ellei Saikkojen poika olisi kaatanut
kylmää vettä saunakulttuurin
suosi jäin niskaan.
Koska lukeudun saunakulttuurin
kannattajiin, jopa oikein niihin kuuluisiin
ja kunniakkaihin löylymiehiin, närkästyin
ja tuimistuiri kuin tappura
"Saisiko saunasta sanoa jotakin^-kirjoir
tuksen luettuani.
Mielestäni sauna ei ole, eikä ole koskaan
ollut se paikka, missä olisi miesten
ja naisten välisiä asioita funteerattu. E i ,
sellaiset asiat eivät orkean löylymiehen
ja löylynaisen päähän saunassa sovi.
Kun on heittänyt muutaman kipolli-sen
vettä kuumille kiville ja kuuma löyly
hivelee kirpeän tuimana ja makeana
hikihelmien täyttämää pintaa, ei pysy
mielessä mikään muu kuin löylyn ma-
^keus ja hyvänolon tunne. Ja kun sitten
jalotuoksuisella koivuvihdalla huiskien
lisää nautintoa, tuntuvat kaikki
muut maailman mukavuudet olemattomilta.
Ja entä sitten nautinto pesuhuoneessa,
missä ensin lämpimällä vedellä ja
saippualla pestään kaikki pienimmätkin
likahiukkaset ihosta ja sitten kylmällä
vedellä karkaistaan terveyttä ja elämää
huokuva pinta. Ja sitten- ihana nautinto
vilpoisessa eteisessä tai saunanseinus-tälla.
Jos joku sanoo, ettei tällainen suur-nautmto
edistä terveyttä, puhtaudesta
"Saisiko saunasta sanoa jotakin" oli
mielestäni niin omalaatuinen ja todellisuudesta
poikkeava kirjoitus, että vaikka
onkin huono tapa tarrautua kiinni
jonkin ^toisen kirjoitukseen tai puheen-vuörooh,
ett^n *öi sitä vaikenemalla si-vuuttaa.
LSiiriSJSiis yntettiin selostaa,
että ^ u i ^ u l t t i u i r i , joka on melkeimpä
suomalaisten tunnusmerkki, on perustettu
jonkinlaisen ..epäsi veellisen laitoksen
tapaiseksi* Sen kaltaiseksi halu?u-si
kirjoittaja myoskitt^ nykyaikaisen sau- v
nankin muödöstiivan, ^^^^ hän
voisi huutaa eläköötä saunakulttuurille.
Käsittääkseni vain sukupuolisesti sairaat
ihmiset, miehet ja naiset, ovat esi-r
isimroe iEdkoina^^^O^ edellamainitus-saTurjoituksessa
niäinittuja pautintoja
saunasta tavoittelemaan.
Siihen aikaaii kun sauna ja saunominen
ovat saaneet alkunsa, pn ihmisten
elämän moraalinen taso, kun huomioi
enemmistön, ollut hyvin korkea. Siihen
aikaan ihmiset saivat taistella elämän
puolesta ankarasti, paljon ankarammin
kuin nykyään.
Kun suomalainen uutisraivaaja meni
erämaahan asutusta raivaamaan, niin
kaikkein ensimmäiseksi hän rakensi
saunan. Sauna oli ^sunto, se oli riihi,
jossa kuivattiin vilja, minkä hän sirpillä
leikkasi kaskimaaltaan. Siellä hän
kuivasi pellavansa ja hamppunsa, joista
kutoi vaatteensa. Siellä hän myöskin
puhdisti itsensä ja verrytteli työn kangistamia
jäseniään ja siellä perheen^ uudet
tulokkaat näkivät ensimmäisen päivänvalon.
Erä- ja piilopirtit ovat hyvin läheisensä
yhteydessä saunan kanssa. Kun nykyisten
suomalaisten esi-isät olivat pa-koitettuja
piiloutumaan vihollisen ahdistamina
tai yainottuiiia menivät he
kauaksi erämaahan ja rakensivat itselleen
suojan, josta sitten myöhemmin
muodostui sauna. : v
Sauhä pn. ollut ja on yhä .vieläkin
maalais väestön elämässä hyvin välttämätön
laitos. Ihnan sitä: suomalainea
maalaiseläjä tulisi tuskin,toimeen.
Saunassa olon ja löylyflotpn paljouteen
en halua sanpa muuta: kuin. lainata
viisaan suomalaisen sananparren:
"Hullu niin kylpee että nahka lähtee."
Näitä yllämainittuja perin hyödyllisiä
tarkoituksia ja ehkä vielä muitakin,
on saunamme toimtitellut. Kun kehitys
on kulkenut eteenpäin, on sauna jäänyt
laitokseksi, jossa suomalainen, köyhä
ja rikas, käy silloin kun hän haluaa tay--
dellisesti puhdistautua.
Ehkäpä jotkut epänormaaliset ja sairaat
yksilöt ovat käyttäHeet saunaa
seksuaalisten nautintojen tavoitteluun,
mutta sitä varten ei ole esi-isämme saunaa
rakentaneet.
Enempää sananharkkaa haluamatta,
' " K. HEINÄMÄKI.
K i r | . ANNA PERKIÖ -
Satn viestin mä siskolta kaukaa ^
lÄekki4ehti se nimeltään on.
liekki juhlaansa silloin vietti,
onnentoivotukset palstoilla on.
Se on Liekki, mi vertaus suuri
Suomen nuorissa syttynyt on
JJekki heidänkin rinnoissa paloi
päästä kauaksi merien taa:
Ei kultaa lapiolla käitfämqan,
vaan h
monet kaivosten • uumeniin.
ta suurta ratvaamaati~:L
Liekki Utaisin rinnassa ')syttyy
^ silta ihana siitäs€(^^^^^
^ kotiin ki^^ • Vr i |l
Siellä äiH jo haudassa nui^^
isä armahihM*^n(tlhan ib» • - i, %M
Mutta muistoissa-risJi
hetken kanssanne :viipyä:Man.:i,,i - j<.:,J^^
Koti kaUis otieniim
mutta rikas ei kpns^^
ÄHi ahkera äpu^
pirtti lapsia pujollaan, ;
Eij^öUut 1^
sentään leipä, vaikl^ kaUiSy kaita »:. ^
Siinä muistaja kerrakseen. .
Liekki4ehti sä kulje eelleen,
ole kuin päivänpaiste
tummuneelle taivaalle l
Kerran
Jeen ja si
loituskilp
jielipitee
atuksen,
naan a
vastaan, <
naan, ko
en kirJQ
Ijärjestäny
elitin ett
eksi itsei
likki san
^vät vain
; sitten t\
Ensiksi-lolisi
käytei
Tampereella 16/8—56.
(olen seri ;
tuttavaiP-l
tukset läh(
jhttetään k
iyhdessä o
varustettur
oikea nimi
postittaa s;
tenkin niin
saljetussa 1
set paineta*
meroidaan
tamiseksi.
asia. Jos s
parissa Lie
pieni äänes
Loukutus- ja Upsutustalkoöt
Noin puoli vuosisataa sitten oli Suomessa
vielä tapana kasvattaa itse pellavat,
sekä kehrätä ja kutoa niistä kotona
kankaat. K,un liina tai pellava oli tarpeeksi
kasvanut, kitkettiin se pois ja
vietiin järveen pariksi viikoksi likoa-maan.
Sieltä se sitten tuotiin riiheen
tai saunaan kuivamaan.
Kun ne olivat kuivuneet, niin sitten
ne loukutettiin ja lipsutettiin kehruun-kuntoisiksi.
Se tapahtui puisilla vehkeillä,
joista suurempaa sanottiin loukuksi
ja pienempää lipsuksi (myös lih-ta).
Talkoot tarkoittavat tietysti palkatonta
yhteistyötä ja se oli hyvin suosittu
työtapa silloin kaikenlaisissa töissä.
Osanotto talkoisiin tapasi olla runsas,
kun niihin työn lisäksi oli yhdistetty
kaikenlaiset huvipuolet ja nautinnot,
rakkauselämästä alkaen.
Loukutus ja lipsutus oli naisten työtä
ja talkoot pidettiin aina yön aikana.
Miesväki, joka on kaikkina aikoina ollut
kohteliasta ja auttavaista naisia
kohtaan, kokoontui näihin talkoisiin
auttamaan. Mutta tämä auttaminen
tapahtui hyvin omituisella tavalla. Jos
esim. tytön helmaan putosi roskia, poi-mt
poika ne pois. Jos taas tappuroita
valui alas paidan kaula-aukosta, piti
poikien nekin sieltä etsiä. Housuja ei
kuului vain kikatusta ja supatusta —
ei saa, mitä sinä sillä lailla. Pojat tietenkin
käyttivät tällaisia tilaisuuksia
h5^äkseen ja ehkä joku pääsikin tarkoituksensa
perille.
Myöskin naiset nauttivat tällaisesta
huvista täydellä mitalla. Ainahan naiset
ovat ymmärtäneet antaa rakkauden
kaikkivoittavalle voimalle täyden arvort
ja eihän sen suurempaa.nautintoa ihmisellä
olekaan kuin rakastaa ja olla rakastettu.
Tällaisten talkoiden lopetta jäisiksi
mentiin vielä saatolle ja tuksin kenenkään
tarvitsi tuntea itseään vaille jääneeksi.
Sellaista se oli huvittelumeinin-ki
siihen aikaan. Vielä nyt vanhanakin,
kun muistelee niitä, väreilee autuaallinen
hyvänolon tunne yli koko ruumiin
jo väkistenkin vetää suuta nauruun.
J. S.
naisilla siihen aikaan ollutkaain, oli vain
puhumattakaan, niin täytyy hänen olla pitkä paita, jonka alaosa oli tehty kar-saunakulttuurin
ssuuuurriiaa salaisuuksia keasta kankaasta, jota nimitettiin pii-tuntematon!
Mikäli taasen naisten ja miesten väliset
suhteet ovat kysymyksessä, niin
tuskimpa ne. ovat suuriakaan muuttuneet
sen jälkeen, kun yhteinen saunorte.-
lu on loppunut. Eiköpähän ne vain o!e
muuttuenet kokonaan toiseen suuntaan!
Ja mikäli taas löylyn liiallinen ottaminen
on kysymyksessä, niin siitä pitää
koksi.- Jos sattui ihoa kutiamaan, niin
kun tällä piikko-osalla kyhnäili, niin
lakkasi ainakin kutiaminen.
Näissä talkoissa harrastettiin muutakin
lystiä. Joku oli tavallisesti tuonut
harmonikan ja alkoi soittaa "riihestä
kuului . . .» ja silloin loukut ja lipsut
nurkkaan ja tanssia huitaisemaan oikein
joukolla. Valaistus näissä saunoissa
ja riihissä oli hyvin huono, päre tai
mua,^ tai
osata pidättäytyä kuten kaiken muua- kynttilä ja nekin saattoivat välillä sam-kin
h3rvän liialli3esta nauttimisesta. Pitää
aina muistaa, ettei makeata mahan-täydeltä.
Kohtalainen kylpy ^kerran, päivässä
kesäisin ja. paril Jiohne kertaa viikossa
taMsiD, :tuntuu aUekirjoittaneesta perin
- sammutettiin pitemmäksi
ajaksi. Silloin oli kaikki esteet pois ja
hyvin paikallaan olevalta ja elämää li-saavalta
.
••.v'-. .EETU.:-.-
Tämä Toronton esikaupungissa
asuvan Werner Busseckerin
koira yritti rientää pelastamaan
isäntänsä 2-vuotiasta
poikaa Hynoa, kun tämä stäs-tui
uimalammikkoott ja hukkui
sinne. Ketjut olivat kiu^
tenkin liian lujat ja Silverin
täytyi odottaa kunnes hänet
päästeUun irti jif siUpih Mi
pelastaminen jo -myökaista.
Onko se uutta lakkaa?- Laadultaan
kaikki entiset ylittävää: ei lohkea pyy-;
kinpesussa, ei murra kirjoituskoneen
nakutuksesta ja on niin vastustamattoman
viekoittelevaa, että tuotapikaa on
(ellei jo ennen ollut) nnitä hurmaavia'
aviomies lakankäyttäjäfii kynsissä, r '
E i , valitettavasti ei se ole sitä. Sellaista
ei vielä ole keksittykään.
Kauan luulin, että vain minun kyn*:
siani vainosi huono onni tai että kohtalo
jo syntymässä oli; antanut niille
niin keljun muodon, että ne vain yhden
juhlaillan kerrallaan suostuivat kantamaan
lakkakuortaan säröilemättä.
/Lehtimainokset vilauttelivat toinen
toistaan loistavampia sormenpäitä. No
niin, tiedetäänhäii mainokset. Mutta
kiin tavantakaa tyrkytetään muitakin
kuvia naisista, joilla on miltei ammattinaan
olla huoliteltuja, hikoilematto-mia,
tukka prikuUe^ paikallaan, sukassa
ei milloinkaan juoksevia silmiä,
vaatteista ei hakemallakaan löydä ryppyä.
Alemmuuskompleksiin moisesta jo
joutuu.
On lahdentakaiset perheenemännät.
Suurten viikkolehtien haastatteluissa.
Seurapiirirouvia poikkeuksetta.- Herraskartanon,
suuren huvilan tai upean
huoneiston valtiattaria. Tuossa he nyt
istuvat pierheensä keskellä ^lapsiakin
on usein monta. Mutta ihmenainen
senkun istuu ja on huolettoman ja raikkaan
näköinen, hymyilee monalisamai'
sesti — ja on minusta arvoitukselliseen
hymyyn syytäkin. Sillä ei. ole palveli-jakaartia,
ei edes parin tunnin siivoojaa.
Sähkökojeita kyllä joka askeleella. Mutta
sittenkin — eikö sataprosenttisen
sähköistetyssäkin taloudessa ruoka höyryä
ja paistista nouse käryy eivätkö sielläkin
lapset saa hampaita, sairastu rokkoihin
ja itke öisin? Eikö edes kerran
tukka pörröty ja pusero hikoa? Kysyn
vain. ~ .-..\.-
Sitten pariisilaisnainen. Henkilöitynyt
eleganssi. Hänet, jonka ennen mat^
kaa hänen kotikaupunkiinsa kuvitte^
lemme joka kadulla, joka metroasemalla
kohtaavamme. ^
Jiorniksi^Hiannekiini, |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-09-08-06
