1955-01-22-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Kun panssaritaiva Apratsin förmäsi
Suursaaren kaltioon 55 v. siften
1889 marraskuun 23, pnä rai-i
Smmefdahdiiliar^nk€ara^ kbiUts--
rsky. Tuuten voima oli noiti 10
uf., joka pani ^Intan wnkutna
vedet inylleriämäan kuin noidan
tilassa. Myrsky oli niin ankara,
- iAmiiKn'^piuuf0ttd^
'ioUa, taimi^^^SmiUäm, jos^inne-r:^
äästä maäräafää^an.^^J^^
inen liehui tuulen mukana ja se-ntm
lumeen, jota myrskytutdf sana
tupruttelL ' .
ja saaren yäestoflaö^ tya
m veneensä |a^4nuun omaisitu-suojatuksi
myrsikyn kynsistä,
'akpiden valot oäkyivät vain us-sakeassa
lumi tuikussa ja .SIHHU- .
en äänet kuuluivat 'heildtorna kuin
uumenista;
ssarilaivä Apraksin puskee anka-myrskyssä
köhii Tallinnaa. Sen
a teräspanssari^Hsn fej^i.vapise
caiden koneen ; p ^ ^
ei ta, joty^ typjiitävät yltäi>äältä
olevaa panssarilaiyaa läpi maih^
ii myllertävän meren. Tämä tsaari-än
laivaston ylpeys uhmaa pitkäl-feksisellä
keulallaan valtavaa syys-
«yn raivoa. -
äksinin päällikkö, I luokan kap-ladimir
Lindeströmiä ei huoleta
n raivo, sillä häh tuntee jä tietpä
voiman. Siihen ei pysty yähäi-omenlahden
kiukuiijpurkaukset.
eet käyvät täydellä teholla ja
on läntiijen, siyi|tittaen kaukaa
ren eteläkärjen. Mittaukset ja
sien taplc2^teIÄf öyat suoritetut,
pinkääJi^t P^
lan. On^äjkastä vihaa
essään, mutta rakkaus tekee ih-nöyräksi
ja hyväksi . . .
Kunpa aina muistaisimme sen,
aailmassa olisi paljon vähemmän
ja kärsimyksiä, lopetti Helena,
Ien k3^neltensä läpi onnellista,
ysteff kirkastamaa hymyä.
(jLoppu)
jaan Apraksinin kulille.
K a p t ^ i L naurca vihaiselle
myrskylle, joka yrittää estää häöen
keisarillisen korkeutensa upseeria täyttämästä
tehtäväänsä; Hiukan häntä
huolestuttaa Suursaarei^ läheisyys ja sato
luimtuiskn^ joka estä^
;%mästä/jmiitt£^
krasafeta ielvät i a ä ^ ^
täisi olla mitäänJiuolestumisen syytä ja
hän rauhoittuu.
Mutta Suomenlahden ihmeelliset meri
w i ^ ^ w a t k u i t ö ^ aivioi-mättft
5oiöft,^siÖa^^
; ^de^ä^ig^kä^ ;kan$sa,
ne eivät kuinioittaniÄ
amiraaliteetin opettamia merenkulkuoh-^
jeita, Vaahpitiväton^
Panssarilaiva Apraksin siis miirtau-:
tui eteenpäin tuntien oman keisarillisen
voimansa ja SMI komentaja, Vladimir
Irindeström, esteli komentosillalla' kuin
itse myrskyn henki^ joka ei pelännyt jumalaa
eikä pirua. lUivalla olivat
kin, vahdit kaksiiikertaisfcetuty mutta ;le-poyiK^
s^ unia.
Ulkona ulisi ja räiskyi; Ankara sivu-myötä^
allokko huojutteli pans^rilaivaa
tasaisesti ja sen terävä pitkä keula sukelsi
aina silloin jtällöin läpi aa^o(k^n,
jonka johdosta vesi kiiohuina pärskyi
valonheittimien vafokeilassa. Se oli lumen
ja jään -zHi^ioista kuin: valkoinen
kummitus sysimustassa yössä, joka
aavemaisine valoineen raivpisastl porhaltaa
eteenpäin . . .
Mutta äkkiä keskellä riehuvaa yötä
heräsivät Suursaai^n asukkaat tykin-jyskeeseen
ja rakettien välähdyksiin.
Ankarassa lumimyrskyssä -lähtiväft saaren
miehiset asukkaat ulos ja suuntasivat
askeleensa sinne päin, josta ampu-
«imen kuului ja rakettitulet näkyivät.
Vaivalloisesti saavutettiin ranta, jossa
ranlariutalla eroittautui isuuren^laivan
hahmo valoineen ja aina silloin tällöin
se jyräytteli tykeillään, jojden suu-liekit
aavemaisina välähtelivät.
Mihinkään ei voitu tyhtyä, sillä luonnonvoimien
raivo oli rnih ankara, ettei
minkäänlainen pelastustyö ollut mahdollista.
Syvällä suFuUa j[a kaipauksella että rakas mieheni ja
»poikaimme Ixyvä isä.
JALMAR WALDEMAR SAARr
(SAABXS'](0)
kuoli äkkiä lokakunn 28 p:tiä täällä Sndburyssa pitkäaikaisen sydänvian
murtamana. Jalmari ,e|i syntynyt syyskuun 7 pnä 1905 Honka-jodia,
Turun ja Porin läänissä, muuttaen sieltä pienenä vanhezä-piensa
miuk^na Isojoelle, missä vietti lapsuutensa ja nu«»«iitensa
päivät.
Bäa tuU Canadaan v. 1927 ja soimi avjoUiton Bfonirealissa Mary
Tuutin kanssa 1931, josta, avioliitosta heiliä on kaksi poikaa; Robert
ja DonaldL
Jalmari saatettiin hauidi»n lepoon marraskuun 1 pnä Park I<awn
hautausmaahan Su4buryssa, omaisten ja suuren toveri-ja ystävä-joukon
saattaman».
fÄhinnä suremaan jäin minä, hänen vaimonsa Alary, kaksi poikaa.,
Robert ja Donald täällä seka kaksi ve^e» 1^^^ siskoa Snomessa
ja laaja toveri-ja ystäväpUri täällä.
Ne kaimiit muistot mi Sinulta jäi,
^ koijaa ne liäivy mielestäin
•pois.
Ne ei haihdu ei kuole,
ne kukkivat vaan ikuisesti.
Sinua aina muistaen.
Vaimosi IMEary.
Me muistamxne sictia (kaivaten,
aie muistamme hymySs hyvää.
Elit kaikkesi antaen, uhraten,
unes. olkoon kaunista ^ ä ä -
Poikasi Robert ja Donald.
K I I T O S-Sydämelliset
Mitoiksemme kaikille hyville ystäville ja tovereiUe
osoittamastanne myötätunnosta meitä kohtaan raskaan sunmune
hetkellä.
Erikoisesti kUtämme kaikkia ystäviä ja tovereita niistä kauniista
kukkalaitteista Ja s^i>eleista, joita niin runsaasti lähetitte Jataxmrm
muistolle. KUtos Ihanista kukista ja seppeleistä Sudburyn osastolle,
Samian osastoUe, v.-ja u.-seura AlertsiUe. CJobaltto osastoUe.
Vapaus kustannusyhUölle, Port Arthiuin osastolle, Suöburyn osaston
häytelmäseuraUe, Beaver Laken osastolle, v.-ja u.-seura Jöhuue,
.Beaver Lanten NaistenkerhoUe, Long I^ken osastoUe, ^Sointulan i n toile
ja CöJ:n >roImeenpaney»lle komitealle^^
ottosähkessanomlsta ja -korteista, jotka kaikki olivat suurena lohdu-tukSiysednäÄm
meUeiilsleet.i ditOkset Edwin'Sukselle kauniista mui,s *t,o sanoista
Jalmarin miUstolle ja Aino Pirskaselle osanottokorttien ja -sähkösanomien
esittelystä. x ^ * i,o*„rft«»</,i
Erikoiset kiitokset naisiUe, jotka huolehtivat hautajaiskahvitarjoi-lustaHnnish-
haalllla. Kiitos kantajille. ^«^•^
Vielä kerran kiitos kaöciUe. jotka tavalla tai toisella olitte apuna
meiUe, lölidi^en meitä suuressa surussamme.
Lockefby
MARY SAARI JA POJAT Ontario
KEMIGRAFI
Hyvä kuva ^kun.enemmän kuin
tuhat sanaa, toteaa tunnettu sanan^
parsi. Tämän tosiasian hyväksyvät
varmasti iehtien tukijat^ jotka tutki'
vat maailman tapqhtutaitt^k^ valossa
lehiicti sivulta. Mutta ennen^
.:„s^ kuin kuva on heidän edessään, on
valokuva joutunut käymään läpi
monfa työvaihetta kcnngrajien kä'
sissä. Tästä mamatista ei mumitla^
^-^^^^^ katseliji^a it0e:\fal}6ä'^
korni käsitystä ja siksi annamme pU'
heenvuoron kemigraji Reino Pirtaa
molle, joka kertoo ammattsiaan ja siihen
valmistaututmsesta:
t^ömtoö paäsisUiloh tnuöfetak er^'
laisten, . kirjapainotyössä ' tatvittavicm
kuvalaattojen v^mistiis. Alallamme tarvitaan
sekähuipputekniikkaa edustavaa
konetyötä öptillisine ja sähkömekaant-sine
laitteineen että toisaalta käsityötä,
josta mainittakoon puolivalmiiden laattojen
peittäminen, korjailu,^ kaiverrus
jne.
Sanomalehdistä tutut valokuva jäljennökset
kulkevat ammattisanastossamme
"autotypien" ja piirroskuvat *'foto-typien"
nimillä. Tärkeä tekijä on myös
"rasteri", jossa eri paperilaaduista riippuen
on painokuvan muodostavia pis- r
teitä joko tieheämmässä tai harvemmassa.
Siitä saaijeemsfallikko parhaiten selvää
tarkastelemalla suurennnusläsillä
. eri paperilajatduiUe painettuja kjivia^
§iiia hyohiöatta, että ammattisanas-tomroe
kenties kuulostaa * vaikeatajuin
selia, ei itse ammatin oppiminen ole kuitenkaan
mitäfin huippu vaikeata. Jokainen
normaali nuorukainen pystyy sen
oppimaan, joskin siinä erikoisesti huolellisuus
ja täikkuus ovat perusedellytyksiä,
joita piirustustaito luötiiiollisestr
täydentää. —Mitään varsinaista koulua "
ei ammattiin haluaville: toistaiseksi <>lev
Tavallisin tie ammattiin on oppilaaksi'
hakeutuminen n. 15 vuoden ikäisenä.
Oppiaika kestää neljä vuotta, jonka aikana
oppilas saa opetusta, yahemmilta
ammattimjehiltä alkaen helpoimmista
fototypiatöistä. (Idistä siirrytään parin
Vuoden sisällä jo karkearasterisiin auto-typiatöihin
(esim. sanomalehtipainolaa-tat).
Oppiajan loppupuolella perehdytään
hienorasterityön perusteisiin ja saadaan
tavallisesti opetusta myös värilaat-tatyössä.
Näin ammattiin haluava pääpiirteissään
perehdytetään alamme eri
tehtäviin.
>Koko yön raivosi myrsky ja ranta-riutalla,
keula noin 15 m. työntyneenä
Suursaaren rantakivikkoon, oli ylväs
panssadlaiva Apraksin. Se oli kuitenkin
onnen kultapoika, sillä jos se olisi
ajautunwt maJhtn min 2'p_ m. etejänipä-nä,
niin se sitävastoin olisi joutunut kal-lioilje
ja myrskyn kynsissä täydellisesti
tidioutunut. Nyt se sitävastoin lepäsi
vankasti keula maalla ja säästyi hirvittävältä
hävitykseltä.
Myrskyä kesti koko yön jji vasta
aamulla se hellitti. Silloin kecääntyivilt
saaren asukkaat rantaan ja pelastustyöt
saattoivat alkaa.
•Pitkä puinen silta tehtiin saarelta laivaan,
jota myöten miehistö siirtyi (maihin.
Toisen tuho, toisen onni, piti nytkin
paikkansa, sillä -koko talveksi riitti
Suursaaren väestölle työtä panssarilaivan
pelastamisessa, ollen palkka tuosta
työstä 15 lopekkaa, eli noin 40 penniä
tunnilta.
Pelastustöitä johti amiraali Rozhest-venski,
joka sittemmin tuli surullisen
kuuliiisaksi venäläis-japanilaisessa sodassa
V. 1904. Hän se oli, joka johti.,
Venäjän laivastoa kuuluisassa Tsushi-man
meritaistelussa, jossa tsaarin laivasto
melkein perusteellisesti tuhottiin.
Panssarilaiva Apraksinin päällikkö,
Vladimir LindestrÖm, tuomittiin sotaoikeudessa
arvonsa menettäneeksi, mutta
lienee saanut sittenunin armahduksen.
Oppiajan jälkeen jatkuu työ nuorempana
ammattimiehenä, keip^afi
kuvaajana, syönyttäjänä, kopistjna tai
asentajana. Vuohien työn varrella nuorukaisesta
sitten kehittyy kokemuksen
ja anunattitaidon jatkuvasti karttuessa
pätevä anunattimles.-^ Tässä yhteydessä
on kuitenkin todettava,.ettei'meistä
**täysoppineita" tule koskaan, sillä työhön
tulee aina jatkuvasti uutta valokuvauksen
ja painotekniikan alalla tapah-tuvan.,
kehityksen mukaan. Työmme on
-mdnitenkin yarsin moiupuolista ja vaihtelevaa,
ja juuri se onkin eräs ammattimme
miellyttävistä puolista. — Yleensä
kemigraf in ammatin valinneet viihtyvät
siinä, ja omalta kohdaltani voin
myös -sanoa olevani .yarsin. tyytyväinen ^,
ammatinvalintaani .Näini$iitä huolimat-.:
ta, että ammatin^vafjopuolinavovat vuo-iV
rotyö ja kemiallisten aineiden käsittelystä-
johtuvat sairaudet, kuten kromi- ja
tärpättimyrkytyk^et. ^
— Jollahan vaimo ja lapsia, hän on
antanut kohtalolle pantin, sillä nämä
estävät kaikki suurteotf niin hyvät Jtuin
huonotkin. — B a c o n.
E VOLLMAN^S
MEAT & DEUCATESSEN
WSI VIROLAINEN KAUPPA
Tarjoamme teille erinomaisen valikol-
-man eurooppalaisia mak&aroita, mak-satuotteita,
savustettuja kinkkuja, savustettua
lohta, kylmiä lihoja, mustaa
leipää ja tuoretta lihaa päivittäin.
771-73 Davie St., Vancouver, B. C.
(Ho\ye ja Granville kätUjen väUllä)
Puhelin TA. 1026
VOITTE OMATA
puhtaan ihon, fauftM
mot, ratihallisen tunteet-nauttimalla:
maksaa puihdistavaa yrttl-
. c V lääkettä.. ^ ^ -
Kuiikautten lääke $1.701 pQstiknhilneen
THUNA HBRBAIilST
436 QUEEN ST. WEST
TORONTO, ONTARIO
"(22-29-5-12)
Suomeen
talveUa taa keväällä,
jolloin padalta
pai]^Qja on saatavissa
halpaan hintaan.
liaivavuorot New Yorldsta
Göteborgiin suositussa
moottoriltnjalaivassa
'STOCKHQUir helmik. 16
'StÖCKHÖI^' maalisk. 16
. . . ....
helmik. 17, maalmk. 17
Kalkki hytit mexea. puolella
Matkatavaranne-kuljetetaan
New Yorkista
suoraan Suomeen.
Kääntykää maika-aviaml^enne
pnoleen tai ;
SWCDISH AMERICAN
LINE
1255 Phillips iSq^ Bfohtreal 2, Que.
470 Main €t;, Winnipeg, Man.
Union iBaak Bld?., Calgaiy ^ta.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 22, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1955-01-22 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki550122 |
Description
| Title | 1955-01-22-11 |
| OCR text |
Kun panssaritaiva Apratsin förmäsi
Suursaaren kaltioon 55 v. siften
1889 marraskuun 23, pnä rai-i
Smmefdahdiiliar^nk€ara^ kbiUts--
rsky. Tuuten voima oli noiti 10
uf., joka pani ^Intan wnkutna
vedet inylleriämäan kuin noidan
tilassa. Myrsky oli niin ankara,
- iAmiiKn'^piuuf0ttd^
'ioUa, taimi^^^SmiUäm, jos^inne-r:^
äästä maäräafää^an.^^J^^
inen liehui tuulen mukana ja se-ntm
lumeen, jota myrskytutdf sana
tupruttelL ' .
ja saaren yäestoflaö^ tya
m veneensä |a^4nuun omaisitu-suojatuksi
myrsikyn kynsistä,
'akpiden valot oäkyivät vain us-sakeassa
lumi tuikussa ja .SIHHU- .
en äänet kuuluivat 'heildtorna kuin
uumenista;
ssarilaivä Apraksin puskee anka-myrskyssä
köhii Tallinnaa. Sen
a teräspanssari^Hsn fej^i.vapise
caiden koneen ; p ^ ^
ei ta, joty^ typjiitävät yltäi>äältä
olevaa panssarilaiyaa läpi maih^
ii myllertävän meren. Tämä tsaari-än
laivaston ylpeys uhmaa pitkäl-feksisellä
keulallaan valtavaa syys-
«yn raivoa. -
äksinin päällikkö, I luokan kap-ladimir
Lindeströmiä ei huoleta
n raivo, sillä häh tuntee jä tietpä
voiman. Siihen ei pysty yähäi-omenlahden
kiukuiijpurkaukset.
eet käyvät täydellä teholla ja
on läntiijen, siyi|tittaen kaukaa
ren eteläkärjen. Mittaukset ja
sien taplc2^teIÄf öyat suoritetut,
pinkääJi^t P^
lan. On^äjkastä vihaa
essään, mutta rakkaus tekee ih-nöyräksi
ja hyväksi . . .
Kunpa aina muistaisimme sen,
aailmassa olisi paljon vähemmän
ja kärsimyksiä, lopetti Helena,
Ien k3^neltensä läpi onnellista,
ysteff kirkastamaa hymyä.
(jLoppu)
jaan Apraksinin kulille.
K a p t ^ i L naurca vihaiselle
myrskylle, joka yrittää estää häöen
keisarillisen korkeutensa upseeria täyttämästä
tehtäväänsä; Hiukan häntä
huolestuttaa Suursaarei^ läheisyys ja sato
luimtuiskn^ joka estä^
;%mästä/jmiitt£^
krasafeta ielvät i a ä ^ ^
täisi olla mitäänJiuolestumisen syytä ja
hän rauhoittuu.
Mutta Suomenlahden ihmeelliset meri
w i ^ ^ w a t k u i t ö ^ aivioi-mättft
5oiöft,^siÖa^^
; ^de^ä^ig^kä^ ;kan$sa,
ne eivät kuinioittaniÄ
amiraaliteetin opettamia merenkulkuoh-^
jeita, Vaahpitiväton^
Panssarilaiva Apraksin siis miirtau-:
tui eteenpäin tuntien oman keisarillisen
voimansa ja SMI komentaja, Vladimir
Irindeström, esteli komentosillalla' kuin
itse myrskyn henki^ joka ei pelännyt jumalaa
eikä pirua. lUivalla olivat
kin, vahdit kaksiiikertaisfcetuty mutta ;le-poyiK^
s^ unia.
Ulkona ulisi ja räiskyi; Ankara sivu-myötä^
allokko huojutteli pans^rilaivaa
tasaisesti ja sen terävä pitkä keula sukelsi
aina silloin jtällöin läpi aa^o(k^n,
jonka johdosta vesi kiiohuina pärskyi
valonheittimien vafokeilassa. Se oli lumen
ja jään -zHi^ioista kuin: valkoinen
kummitus sysimustassa yössä, joka
aavemaisine valoineen raivpisastl porhaltaa
eteenpäin . . .
Mutta äkkiä keskellä riehuvaa yötä
heräsivät Suursaai^n asukkaat tykin-jyskeeseen
ja rakettien välähdyksiin.
Ankarassa lumimyrskyssä -lähtiväft saaren
miehiset asukkaat ulos ja suuntasivat
askeleensa sinne päin, josta ampu-
«imen kuului ja rakettitulet näkyivät.
Vaivalloisesti saavutettiin ranta, jossa
ranlariutalla eroittautui isuuren^laivan
hahmo valoineen ja aina silloin tällöin
se jyräytteli tykeillään, jojden suu-liekit
aavemaisina välähtelivät.
Mihinkään ei voitu tyhtyä, sillä luonnonvoimien
raivo oli rnih ankara, ettei
minkäänlainen pelastustyö ollut mahdollista.
Syvällä suFuUa j[a kaipauksella että rakas mieheni ja
»poikaimme Ixyvä isä.
JALMAR WALDEMAR SAARr
(SAABXS'](0)
kuoli äkkiä lokakunn 28 p:tiä täällä Sndburyssa pitkäaikaisen sydänvian
murtamana. Jalmari ,e|i syntynyt syyskuun 7 pnä 1905 Honka-jodia,
Turun ja Porin läänissä, muuttaen sieltä pienenä vanhezä-piensa
miuk^na Isojoelle, missä vietti lapsuutensa ja nu«»«iitensa
päivät.
Bäa tuU Canadaan v. 1927 ja soimi avjoUiton Bfonirealissa Mary
Tuutin kanssa 1931, josta, avioliitosta heiliä on kaksi poikaa; Robert
ja DonaldL
Jalmari saatettiin hauidi»n lepoon marraskuun 1 pnä Park I |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-01-22-11
