Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 6, 1954

              Bo tt
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
No. 10 — VoL X IX vuosikerta Lauantaina, maaliskuun • päivänä, 1954
"Prinssi karnevaali"
saapui Nizzaan
'Prinssi karneyaair* •Saapui äsken
"hyvään kaupunkiin Kizzaan" fanfaa­rien
soidessa ja ratsastavan airueen
näyttäessä tietä. Kuluvan vuoden kar­nevaalien
tunnus on "leikkikalumaa" ja
suunnaton prinssi, joka on tehty pahvis­ta,
ratsasti kaduilla valtavalla kanan-poikasella,
jota ympäröivät puusotilaat.
Hänen oikeanpuolisella käsivarrellaan
oli ihmisen kokoinen nukke. Hänen
valtaansa Nizzassa tulevat osoittamaan
yöt ja päivät kestävät orgiat, joihin
kuuluu laulua, tanssia, kukkia, konfek-tia,
kaikenlaisia naamioita ja hyväntuu-lismjs
yleensä. ^
Suuret määrät turisteja on saapunut
karnevaalikautta viettämään ja ulko­maisia
turistibusseja, joiden joukossa on
useita skandinavialaisia, virtaa kaupun­kiin
yhtenään.
Rahanväärentäjä on
joutunut kilkkiin
Kansainvälinen poliisi ja tulliviran-om;
iiset ovat 'Napolissa ryht>-neet suo-nttamaan
tutkimuksia matkalaukun
suhteen, jonka muuan matkustaja on
«uonut Xew Yorkista. 'Matkalaukusta
on löydetty kolme laattaa 5,000 ja
lO.OOo l i i r a n setelien painamista varten.
^latku-;iaja on pidätetty, mutta hän
^ai'taa, ettei hän ollut tietoinen matka­laukun
^i>ällyksestä. Viranomaiset us-
^•"^ u kuitenkin päässeensä vääränra-
^'anek.j-iliioan jäljille ja että tällä lii­galla
u-) ollut alarvhmiä •Xew Yorkissa.
Ei ihmekään, että bussin ajuri py­sähtyi
oikein katsomaan t^rkem.-
min, nähtyään kaksi missiä ajavan
täysin purjein hänen ohitseen tiellä.
Tämä tapqk^d SaläeoMtssu, Sui-sexissa
Engl, jossa tytöt harrasta­vat
tällaista urheilua. Ellei purjei­siin
ole tarpeeksi tuulta, voidaan
vehjettä polkea kuten polkupyörää.
Käärmein vaasio
Queen^andissa
Tuhansitt*ain käärmeitä tunkeutuu
asumuksiin RockhampJtonissa. Queens­landissa
Australiassa. Matelijat yrittä­vät
pelastautua kaupunkiin tulvivan
Fitzroy-Adrran tieltä. «Kahdessa talossa
tapettiin äskettäin 75 käännettä.
Kaupungin 51,000:tta asukasta uh­kaavat
myös valtavat vesihyasinttimää-rät,
jotka ajelehtivat kaduilla, estäen
heitä pääsemästä ulos tai sisään. Pahin­ta
on, että tämä troopillinen vesikasvi
estää pelastusveneitä pääsemästä apuun.
Hyansintit ovat peittäneet melkein ko­ko
lentokentän.
Totuuden rohdokset
kielletty Saksassa
Ks. totuudenrofi^^ ci tästä lähtien
saada käyttää rikoksia, selviteltäessä
länsi-Saksassa — ei edes silloinkaan,
kun epäilty itse alistuu sellaisiin kuulus-teluimenetelmiin,
ilmoitti liittotasavallan
korkein rikostuomioistuin.
Tuomioistuin väittää totuudenrohto-jen
käytön olevan ristiriidassa sen ihmi­sen
arvoa koskevan periaatteen kanssa,
jota länsi-Saksan perustuslaissa valvo­taan
sekä samoin rikoskaaren hnääräys-ten
kanssa, joiden mukaan tutkimusme­netelmät
eivät saa olla omiaan vaikutta­maan
asiaankuulumattofmästi epäilyk­sen
alaisen vapaaseen määräämisoikeu­teen.
'Määräys annettiin sen jälkeen kun
eräs liikemies oli valittanut tuomiosta
kavallusjutussa. Tuomio perustui sille
tunnustukselle, jonka hän oli antanut
totuudenrohtojen vaikutuksen alaisena.
Tuomio tullaan nyt purkamaan.
Vanhoista kämppäreisuisla
'^Joulin Rouge
' a i u m i n kantapaikka maan päällä,
>t'atteri Moulin Rouge (Punainen
l y , avattiin jälleen oHuaan suljet-
' päivää. Kuuluisa huvittelu-
1 ' ' - 1 vaurioitui pahoin helmikuun 8
' ' ' kun ylemmän kerroksen vesi-
' " ^ ' " M i t k i katkesi päästäen suuret mää-
' " a Puniisen «Myllyn huoneistoon,
^ ' i ; ii) t ö i t ä on suoritettu yötä päivää.
•Nämä kokemukset ovat tapahtuneet
vuosina 1910—1911. Tulin Suomes­ta
'Negauneen. Olisin päässyt kaivok­seen
työhön, mutta se näytti niin kau­healle,
että päätin jatkaa matkaa Du-luthiin
ja sieltä Lockee Lumber yhtiön
kämpälle. Palkkaa siellä maksettiin
$30.00 kuussa. Olin siellä vain kolme
viikkoa, kun ruoan sopimattomuuden
takia piti lähteä pois. Tulin sieltä Du-luthiin
ja poikatalolla "Rentolassa " sain
hyvää ruokaa ja vatsa parani.
Silloin oli työnvälittäjillä ja kämp-päpaaseilla
sellainen sopimus, että työ­hön
lähetettävältä -mieheltä peritään
dollari, josta välittäjä ja paasi saavat
kumpikin 50 senttiä. «Edelleen sopimus
edellytti, että kämppäpaasi erottaa joka
päivä osan miehistä ja välittäjä lähettää
uudet tilalle. Mies sai olla <en verran
tvössä, että pääsi takaisin Duluthiin ja
sitten uudelleen taas kämpälle. Minäkin
jouduin heidän uhrikseen. 'Kun olin
taas kämpällä, sain niin paljon täitä it­seeni,
että kun metsässä pudistin pai­taani
hangelle, tuli se harmaaksi. Van­hat
metsämiehet sanoivat minua sydä­mettömäksi,
kun tuolla tavoin täitä koh­telin.
He sanoivat että jos täitä ilmes­tyy
päälle päin, niin poimi ne ja pistä
poveesi, etteivät saa yskää. Iltaisin
meidän huvinamme oli täiden keskenään
tappeluttaminen. Joskus taas pelasim­me
tulitikkupokeria, sillä rahaa ei ollut.
Otin sitten taas jonkun ajan kulut­tua
pestin toiselle kämpälle, toivossa
.vaada olla siellä pitemmästi työssä, kun
sinne oli pitempi matka. Se sijaitsi Ca­nadan
rajan lähellä Miljoona-järven ta­kana,
.'^illä seudulla oli paljon, susia, ja
siksi kämpällä oli varoitustaulu, jo.ssa
kehoitettiin jokaista palaamaan, kämp­pään
päivänvalon aikana ja aamullar
lähtemään vasta valoisan tultua. Jos
NIMIPÄIVIÄ
MAAUSKUU
Vilppu
»-.TUatoi
Kalervo
l»-*«rJiwUt . Retjo
Ärnestl
Vancouverin nu^jrten
iltama tk. 14 p:nä
•Nuorison konsertti, joka pidetään t.
k. 14 p:nä Vancouverissa CHnton-haa-lilla,
muodostuu kaikesta päättäen haus­kaksi
ja tärkeäksi tilaisuudeksi. Van­couverin
suomalaisten keskuudessa. Oh­jelmaan
kuuluu nuorten taitelijaih lau­lua
ja musiikkia, sekä yksinäytöksinen
näytelmä, nimeltään ""Road CIosed'\
Ohjelmaa esittävät myöskin eri kieli­ryhmien
edustajat, mikä lisää suuresti
tämän tilaisuuden tärkeyttä. Tämä ti­laisuus
osoittaa erikoisesti Vancouverin
suomalaisen nuorison toiminnan uudel­leen
aloittamista ja toivottavaa on, että
se antaa aimo sysäyksen nuorten toimin­nalle
ja laajentaa srtä tulevaisuudessa.
'Muistakaamme siis vancouverilaiset
ja vTupäristöläiset nuorison iltaman
maaliskuun 14 p:nä kello 7.30 illalla
Clinton-haalilla. Ravintolalippu mak­saa
75 senttiä.
Nexön teokset ovat
suosittuja Itä-Saksassa
Martin Andersen '^exö, Tanskan suu­ri
kirjailija oli äsken parin viikon käyn­nillä
kotimaassaan Dresdenistä, missä
hän on asunut viime vuodet, Hän ker­too
Land og Folkin haastattelijalle ol­leensa
vuoden ajan täydessä levossa ter­veytensä
vuoksi, 'mutta nyt «hän on ryh­tynyt
jälleen kirjoittamaan, ja odotetta­vissa
on kolmas osa ''Morten Punai­seen",
Nexiin suureen aateromaaniin.
Hän arvelee myös, että se jää hänen vii­meiseksi
suureksi työkseen, mutta hän
aikoo myös koota yhteen kaikki kirjoit­tamansa
lähiaikoina, ja sitä onkin varsin
paljon. Andersen 'Nexö täyttää ensi ke­sänä
85 vuotta, joten kirjailija ei enää
työskentele täydellä tehollaan.
Hän kertoo, että Itä-Saksassa hänen
teoksensa ovat tavattoman suosittuja,
Kootut teokset ilmestyivät saksaksi
1945 1 milj. kappaleen painoksena. Hä­nen
teoksiaan luetaan myös OLänsi-Sak-sassa,
vaikka ne eivät ole siellä ilmesty­neet.
yöllä piti mennä ulos käymään, niin pi­ti
ottaa lyhty mukaan.
Sillä kämpällä oli kuitenkin sama me­nettelytapa
kuin edelliselläkin. Yritin
tehdä kovasti työtä ajatellen, että ehkä
eivät sitten anna lähtöpassia. Kun olin
ehtinyt olla kämpällä kaksi viikkoa ny­käisi
kämppä-äijä «minut aamulla sivuun
ovipieleen ja työnsi aikalapun kouraani.
iPois tullessa oli matka käveltävä. Välil­lä
oli kaksi hevosten syöttökämppää ja
niillä sai ruokaa ja olla yötä. Meitä oli
kaksi .suomalaista ja viisi slaavilaista,
•pusua", kuten me heitä nimitimme.
Vanhemmat miehet varoittivat meitä,
että älkää kiirehtikö 'muuta kuin en­simmäiselle
syöttökämpälle asti, sillä
muuten sudet .syövät teidät iltamyöhäl­lä
suuhunsa. Ne viisi toiskielistä olivat
vahvoja miehiä, mutta he jäivät meis­tä
heti alkumatkalla, mutta me kaksi
suomalaista ajattelimme ehtiä illaksi
kaupunkiin ja siksi kuljimmekin puoli­juoksua.
Jo kello 2 aikaan päivällä olimme en­simmäisellä
syöttökämpäliä ja siitä ei
ollut enää kuin 15 mailia kaupunkiin.
Jatkuu 11. «iTuUft