1951-12-29-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KÄUXOKIRJÄLLINEN VIIKKOLEMTI)
LIEBIKI. the only Pmnish literary weekly in, Canada
Published and printed by the Vapaus PuJjlisbingCopapäny
Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbiuy, Ontario. '
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
second class matfcer.
Liekki ilmestyy joknisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaanokirjalljsta ja tieteellistä luettavaa.
TILAUSHINNAT: ' yepySVALTOIHIN:.
1 vuosikerta
6 kuukautta
.....$4.25
2.50
1 vuosikerta .$3;50
6 kuukautta 2.00
3 kuukautta V ; ^ 1.25
SIJOÄIEEN JA MIJIJALiyS lULKOMAmi^^
1 yuo;sikerta ..,....,..$5.00 6 kuukautta 2.75
75 senttiä palstatuuniälta. Halvin kiitxbsilmoitus $3.00. Kuo-lemanilmoitus
$3.00. ja sen yhteydessä julkaistava inUisto-'
värsy $1.00 ia kiitos $2.00 ' Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50,.
Erikoishinnat pysyvistä itodoititksista. Tilapäisilmoittajien'
on lähetettävä maksu etukäteen. : > -
Asiamiehille -myönnetään 15 prosentin palldcio.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksubsoitukset oii ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishilig Company Limited."
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limiv«
ted, iÖO-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. .
Toimittaja: J. W. Saari. •
jL^kkl|n aiotut; kirjoitukset-os^
F. O. BOX 69
L I H K K -1
SUfiBUR Y, ONT.
CJat&03 1. sinulta J
vaadittiin seldi henkistä että kehollista
uudestis\'nt>-mistä, mikä saavaitettiin
paastojen avulla, jolloin ihminen eri
kehollistumina eläisi 5557 vuotta ja pysyisi
koko ajan terveenä!
Suurella maailmanparantajalla oli me-nest3'
Stä eri tahoilla. iMitaussa, Kuurinmaalla,
hänellä oli hyvät markkinat,
ja hän sai verkkoonsa yliherkän kreivitär
von der Recken. Jonkin ajan kuluttua
hän kuitenkin pääsi Cagliostron
nietkujen perille ja kirjoitti Suur-Kof-tasta
aikoinaan paljon luetun kirjan.
Pietarissa Cagliostro koetti saada pauloihinsa
valistuneen keisarinna Katariina
II:n, mutta epäonnistui, joten hänen oli
kiireen vilkkaan paettava Varsovaan.
Siellä häntä kohtasivat uudet vastuk-
' set. Kuliantekoeipäonnistui täysin, sillä
prosessia kontrolloi eräs kreivi Mos-
' czynski, joka oli perehtynyt alkemiaan
; pareinmm kuin Cagliostro itse j a hän
paljasti SuurrRofkan petoksen. Seurasi
uusi pakomatka, tällä kertaa Ranskaan.
: Srassburgissa hän uskotteli kardinaali
ifiileiiiii 1 o
/JAIJA ei ole koskaan iltaisin kotona. Tuskin häntä nä-
-keekään muulloin kuin aterioilla, eilvä hän koskaan
kerro mitään tov'ereistaan ja harrastuks^^^
— Mitä Matti puuhailee väpäa-aikoinaan ja kenen seu
rassa hän liikkuu? Miksi hän ei viihdy kotona?
Näin ihmettelevät hiukan Iiatkerina monet vanhemmat
jotka mielestään tekevät kaikkensa lasitensa puolesta. He
Jcieltäytya^ät omassa elämässään paljosta antaakseen lapsa.
leen hj-vän kasvatuksen ja pitääkseen heidät hyvin hoidettuina.
Kuitenkin he näkevät häiden varttuessa vieraantuvan
heistä ja kodistaan ja alkavan yhä enemmän ja enemmän
viettää aikaansa muualla. Huolestuneina vanhemmat toteavat,
että heidän murrosikäinen nuorisonsa ei ole vielä kyllin
k>T>sä selviytyäkseen ilman aikuisten tukea ja kyetäkseen
it5-.e ratkaisemaan elämänsä tärkeimmät kysymykset. He
tarvitsevat vanhempiensa apua, niutta eivät luota heihin eivätkä
halua uskoutua heille.
' IMissä on vika? Joskin nykyajan nuoriso ehkä ottaa itselleen
liian suuria vapauksia ja haikailematta polkee vanhoja
auktoriteetteja, niin. toisaalta ei:varmasti syy nuorison
vieraantumiseen vanhemmista. ole vain ''kurittomassa suku-polvessa'
itsessään, vaan se voi olla löydettävissä myös van-he-
nmissa. ^ •
En minä viitsi olla kotona, kun nleidän isä ja äiti aina
/.:de:R«toiille osaavansavalmistaa kult^^
: Ja-l?pi?»ö^ kirkonmies luotti siihen.- Päff^^> :Tässä o i i . yksi/kaikkein täVäl^
r.:178S sensatio- lapset; mieluimmin häkieutiivä^ kodistaan'mu Ei ofe
Joulu on sivuutettu ja odotamme uutta vuotta. Joulu oli
tojsille vhjryä, toisille huono j a ehkä joillekin aivaii samaur
lainen kuin milcä muu päivä tahansa. ; Monella on ehkä kauniita
muistofja viime joulusta ja toisilla on ehkä ikäviä. Niin
monenlainen joulu saattaa olla eri ihmisille.
Joka tapauksessa se on nyt ohi jä ihmisten katseet suun-tatituvat
uuteen vuoteen. Tämä siksi, että tulevasta vuodesta
jokainen ajatteleva ihminen odottaa jotain suurta, jotain
seJllaista, mitä on odotettu jo inuinakin uusina vuosina,
mutta jota ei ole vielä saavutettu,^ Niin, ihmiset odottavat
rauhaa maaymaan, todel^^^ rauhaa, joka lopettaisi turhan^
verenvuödätuiksen, joka on jo vallinnut kauan aikaa. Että
rauha todella saavutettaisiin j a kaikille kansoille annettaisiin'
ral\i'mahdin toimesta oikeus itse valita hallitusmuotonsa ja
pyrkiä elämään sovussa naapuriensa kanssa, se olisi" todella
uuden yuödeii lahja, sellainen, jonka sajivuttarniseksi kannattaa
uhrata ja toimia.
Rauha voittaa kuiteiikin lopulta, se on histonällinen tosiasi^.
Ei koskaan mikään tyranni ole kyennyt inuiittämäari
hi^toriaii kiilkua muuta kuin väliaikaisesti. Sama piitää tiäik-kansa
myöskin sodanlietsojiin ja rahaniähtiin nähden. Ihmiskunta'
on tuiiut ajaiikbhtaari, jolloin valmiin Mvittäminen jä
tuhoaminen e l enää ole järjellistä, vaan se sotii kaikkea järkeä^
yastaan jä tämän tulevat yhä siiurmmat ja suureii>mat
ihmisjoukot p^^^
Silloin kun kansat heräävät huomaamaan, mihin väärä-propaganda
johtaa, niin sUlbin sodanlietsoj ien tuumat- raukeavat.
Jäl^iperäinen tyo r a ^ ihrnfikehisämät näkemään
,että vihollinen, missä rahl^^naKti sen ösbittää oleväii;
ei olekaan s i d % vaan niissä pi jotka'Wu vaahdossa
saarnaavat, että meidän pitäisi mennä j a pudottaa'ätöih^nli- -
mi jonkin määrätyn kansan keskuuteen, niideii ihitiistfen keskuuteen,
jotka ovat aivan samanlaisia kuin me, joiden sy-~
dämdlä on rauhan asia aivan yhtä kaUiina kiiiii iiieidänkiii^
sydäiiiillamm^. . ; c T-h >
KaikM nekin ihmiset, jot
missä yaara piilee, missä on ihmiskunnan todellinen vihollinen,
tulevat sen käsittämään. iMitä suurempi vöiiria on räu-'
haarakastavien ihmisten takana, sen päättävänihiiri' Vöidään
sodanlietsojien puuhat estää ja sen pikemmin säa\Titetään
•naailniaa käsittävä rauha.
Suurin toiveemme siis olkoon tulevalle \aiödelle, että sen
aikana ihmiskunta todella saavuttaisi rauhan, todellisen rauhan,
joka takaisi estjTuättömät kehitysmahdollisuudet rauhalliselle
työlle ja ihmisten h\^im*oinmUe. Siinä -mielessä toivomme
kaikkien ihmisten aloittavan uuden vuoden ja päättävän,
että jokainen osaltamme teemme entistä enemmän
rauhan hyväksi tänä vuonna kuin koskaan aikaisemmin.
:Ma?ilinanlaajuinen rauha olisi paras lahja, mitä ihmiskunta
yoi toivoa ja minkä se voi koskaan saavuttaa.
riisissä tapahtui siitten v
mainew;ja kuuluisa kaulanauha juttu,
johon oli sekaantunut useita henkilöitä,
mm. Rohan ja Cagliostro. Molemmat
vangittiin, mutta vapautettiin vasta 9
kuukauden kuluttua.
Kun Cagliostro vapautui vankeudesta,
tervehti häntä suuri väkijoukko uutena
Messiaana. Mutta viranomaiset olivat
toista mieltä ja Cagliostro karkoitettiin
Ranskasta. Hän meni nyt (Lontooseen,
josta lähetti "kirjeitä Ranskan kansalle",
kehoittaen tätä vapauttamaan itsensä
kuninkuuden ja itsevallan kahleista.
Cagliostron elämä alkoi luisua alaspäin.
Hänen magiikkaansa ei enää uskottu
ja hänen tempuilleen naurettiin,
l i an matkusti nyt Roomaan, jossa hänet
1789 vangittiin ja tuomittiin 1791
vapaamuurarina kuolemaan. Paavi Pius
y i muutti kuitenkin tuomion elinkautiseksi
vankeudeksi ja vankeudessa hän
kuolikin 1795. Lorenza suljettiin luos-.
•tariin, jossa hän eli vielä monta vuotta.
Moraalinen ilmapiki
Moskovassa
Brittiläinen tohtori Jan Gilliland, joka
palasi äskettäin Xeuyostoliittoon te-kemältään
laajalta matkalta, sanoij että
venäläisten käsityksen mukaan ra-kastuneitten
käveleminen käsi kädessä
kadulj^a on ''epäkulttuurista".
"Moskovassa on havaittavissa erit-
;;täin moraalinen ilmapiiri
puritaaninen", hän sanoi.
V Jotkut yhdj'Svaltalalset;Liekia tilaajat ovat valittaneet, että
viime aikomalle eivät öle;saaneet^k^ Lieiuu numeroita.
Tässä on tiet>-sti >'aikuttaroassa rautateillä ja postilaitoksissa
^»31111111111 joulupostin ruuhka, mikä on todella ollut
suuji niin C a i i a ^ a ^ Yhdysvalloissakin. Uuden vuoden
jälkeaa dot ta^,p<jstin kulussakin palautuvat ^
joten postipalvdun parai^eminen on mj^skin.odotettavissa.
Tosin 3iLdys\^ta]aisnta tilaajilta on saapunut aikaism*
Ketmakahvitahrat saadaan parhai-ten
pois kylmällä vedellä, Pestään siis
kylmässä, sftten kuumassa saippuave-dessä.
•
minkin valituksia Liekin, epäsäännöllisestä
kulusta. Liekki lähtee Sudburysta
joka keskiviikko matkaan (tämä numero
tosin vasta perjantaina ja samoin ehkä
seuraavakin numero), joten mikäli
viivytystä sen kulussa tapahtuu, se ei
ole meistä riippuvainen. Liekki kulkee
postissa rajalle aivan kuin muukin posti
ja ylittää rajan samalla tavalla kuin
kaikki sanomalehc^et ja muu posti. Mitä
sitten tapahtuu, sitä emme tiedä, eikä
meillä ole mahdollisuutta saada siitä selvääkään,
koska postin kuljetus silloin
kuuluu yksinomjian naapurimaan postilaitokselle.
Paras on aina, kun rajan
takana on epäsäännöllisyyttä lehden
saannin suhteen, kääntyä paikallisen
postitoiniiston puoleen ja vaatia sen ajamaan
a^iaa niin pitkälle, että löydetään .
vika, mistä vii\ytys kulloinkin johtuu.
Kaikkea parasta tässäkin suhteessa tpi-yoen,
tolvotamine kaik^e Liekin lukijoille,
kirJo*ttajilIe j a ystäville ÖNiNIEL-MSTAUOTmv^^
niiellyttävää kuunnella alituista kiistää ja riitelyä vierait-tenkaanv
ihmisten saatikka sitten omien vanhempien kesken.
Lapsesta on masentavaa kuulla isän ja äidin, joita kumpaakin
hän rakastaa, riitelevän ja käyttävän halventavia nimityksiä
toisistaan. Iän karttuessa lapsi alkaa arvostella vanhempiaan,
hänen kunnioituksensa heitä kohtaan kärsii romahduksen
ja pettyneenä hän pakenee kotoaan etsiäkseen itselleen
muualta esikuvia jä ystäviä.
L^psi ja nuori ihminen tarvitsevat paljon rakkautta ja huo-ienpitoa
varttuakseen onnellisiksi ihmisiksi. Mutta voiko
rakkauttakin olla liikaa? Voi, jos se on liian sitovaa ja itsekästä.
Vanhemmat eivät saisi yrittää sitoa lastaan itseensä
niin, että he tukahduttavat hänen yhteytensä, ulkomaail-ma.-
in. Vaikka vanhemmilla olisi kuinka tärkeä sija lastensa
eläpiässä, niin nämä tarvitsevat Ikäistensä seuraa. Ilman
ystävyj^ssuhteita ikätovereittensa kanssa heidän eiämästään
puuttuu tärkeä osa. - .
N uori ihminen on itsenäinen persoonallisuus, Hänellä on
omat harrastuksensa, toiveensa ja tarpeensa, eikä hän suinkaan
elä vain ollakseen iloksi vanhemmilleen. On väärin
olettaa, että hän olisi aina kiinnostunut ja huvittunut samoista
asioista kuin hänen vanhempansakin ja että vanhempien
onni on hänenkin onnensa. Aivan yhtä turhaa on huokaillen
selittää nykyajan nuorisolle kuinka 'jaloja' harrastuksia
heidän vanhemmillaan o l i nuoruudessaan. Ei voi vaatia,
että nvicypolvi löytäisi niissä elämänsä sisällyksen: onhan
maailma muutamassa vuosikymiirienessä muutturiut huomattavasti...
••:'.„
Jos vanhemmat koettavat saada liian suuren vallan varttuneempien
lastensa elämässä, örtkin tulos ^isein päinvastainen.
Nuoressa ihmisessä on voimakas pyrkiniys itsenäistymiseen,
ja jos se yritetään tukahduttaa, on seurauksena vain
iihinaa ja yastustushalua, ja lapset alkavat pian karttaa itse-melkeinpä
^^'^^^^^^ yanhempian. >^ c
Myöskään ylenmääräinen huolenpito vanhempien taholla et
pie edullista. Vaikka heidän kuuluukin vastata lastensa elämän
pääperiaatteista, nim yksityiskohdissa olisi nuortenkin
''^^^^^'^ noudattaa omaa mieltään. Pikkumainen huölehti-mmen
ja hätäileminen on varma keino saada nuoriso pysytte-leuiään
poissa näkyviltä välttääkseen "nalkutusta'.
-Vanhemmat luonnollisesti haluavat antaa lapsilleen parhaan
mahdollisen koulutuksen j a valmenniiksen'elämää varten.
He haluavat antaa hänelle mahdollisuuden päästä parempaan
\'^hteiskunnalHseen ja taloudelliseen asemaan kuin
mitä he itse ovat voineet saavuttaa. (Monet vanhemmat "
toivovat näkevänsä omien kunnianhimoisten unelmiensa toteutuvan
lapsissaan. Tästä tunteesta voi kuitenkin heidän
lap.^^illeen tulla raskas painolasti -koko elämän ajaksi.
Hyvin usein lapsi pakoitetaan käymään oppikoulua, vaikka
_se on hänelle ylivoimaisen vaikeata, kun hän sen sijaan
voisi menestyä ja olla onnellmen jollakin käytännölliseUä
alalla. Hänen odotetaan tuovan kotiin hyviä numeroita ja
loistavia todistuksia, ja elleivät nämä vastaa odotuksia, vanhemmat
ovat joko silminnähtävästi pettyneitä tai jopa vihaisia.
Tästä onkin aiheutunut monia ikäviä perhenäytelmiä,
jotka ovat vomeet saada varsin traagillisen lopun. Tuskis-sian
ja peloissaan oleva koulupoika tai -tyttö on väärentänyt
todistuksens;i tai lähtenyt karkuteille välttääkseen vanhempiensa
kohtaamista.
Joskus vanhemmat niin Ikään koettavat saada lapsensa
kouluun mahdoUisinmian nuorina voidakseen ylpe^^^^^ etevillä
ja varhaiskypsillä jälkeläisillää Lapsi sen sijaan voi
.saada kÄrs^*alaikäisyydestä^ kokp kouluaikai^ Pi^"
nimiönä ja nuonmpaha^l^uä e&ka väheksytään eikä hyväksytä
toveripiiriin.. Ja tuskinpa mikään voi synkistää kou-
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 29, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1951-12-29 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki511229 |
Description
| Title | 1951-12-29-02 |
| OCR text |
(KÄUXOKIRJÄLLINEN VIIKKOLEMTI)
LIEBIKI. the only Pmnish literary weekly in, Canada
Published and printed by the Vapaus PuJjlisbingCopapäny
Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbiuy, Ontario. '
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
second class matfcer.
Liekki ilmestyy joknisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaanokirjalljsta ja tieteellistä luettavaa.
TILAUSHINNAT: ' yepySVALTOIHIN:.
1 vuosikerta
6 kuukautta
.....$4.25
2.50
1 vuosikerta .$3;50
6 kuukautta 2.00
3 kuukautta V ; ^ 1.25
SIJOÄIEEN JA MIJIJALiyS lULKOMAmi^^
1 yuo;sikerta ..,....,..$5.00 6 kuukautta 2.75
75 senttiä palstatuuniälta. Halvin kiitxbsilmoitus $3.00. Kuo-lemanilmoitus
$3.00. ja sen yhteydessä julkaistava inUisto-'
värsy $1.00 ia kiitos $2.00 ' Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50,.
Erikoishinnat pysyvistä itodoititksista. Tilapäisilmoittajien'
on lähetettävä maksu etukäteen. : > -
Asiamiehille -myönnetään 15 prosentin palldcio.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksubsoitukset oii ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishilig Company Limited."
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limiv«
ted, iÖO-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. .
Toimittaja: J. W. Saari. •
jL^kkl|n aiotut; kirjoitukset-os^
F. O. BOX 69
L I H K K -1
SUfiBUR Y, ONT.
CJat&03 1. sinulta J
vaadittiin seldi henkistä että kehollista
uudestis\'nt>-mistä, mikä saavaitettiin
paastojen avulla, jolloin ihminen eri
kehollistumina eläisi 5557 vuotta ja pysyisi
koko ajan terveenä!
Suurella maailmanparantajalla oli me-nest3'
Stä eri tahoilla. iMitaussa, Kuurinmaalla,
hänellä oli hyvät markkinat,
ja hän sai verkkoonsa yliherkän kreivitär
von der Recken. Jonkin ajan kuluttua
hän kuitenkin pääsi Cagliostron
nietkujen perille ja kirjoitti Suur-Kof-tasta
aikoinaan paljon luetun kirjan.
Pietarissa Cagliostro koetti saada pauloihinsa
valistuneen keisarinna Katariina
II:n, mutta epäonnistui, joten hänen oli
kiireen vilkkaan paettava Varsovaan.
Siellä häntä kohtasivat uudet vastuk-
' set. Kuliantekoeipäonnistui täysin, sillä
prosessia kontrolloi eräs kreivi Mos-
' czynski, joka oli perehtynyt alkemiaan
; pareinmm kuin Cagliostro itse j a hän
paljasti SuurrRofkan petoksen. Seurasi
uusi pakomatka, tällä kertaa Ranskaan.
: Srassburgissa hän uskotteli kardinaali
ifiileiiiii 1 o
/JAIJA ei ole koskaan iltaisin kotona. Tuskin häntä nä-
-keekään muulloin kuin aterioilla, eilvä hän koskaan
kerro mitään tov'ereistaan ja harrastuks^^^
— Mitä Matti puuhailee väpäa-aikoinaan ja kenen seu
rassa hän liikkuu? Miksi hän ei viihdy kotona?
Näin ihmettelevät hiukan Iiatkerina monet vanhemmat
jotka mielestään tekevät kaikkensa lasitensa puolesta. He
Jcieltäytya^ät omassa elämässään paljosta antaakseen lapsa.
leen hj-vän kasvatuksen ja pitääkseen heidät hyvin hoidettuina.
Kuitenkin he näkevät häiden varttuessa vieraantuvan
heistä ja kodistaan ja alkavan yhä enemmän ja enemmän
viettää aikaansa muualla. Huolestuneina vanhemmat toteavat,
että heidän murrosikäinen nuorisonsa ei ole vielä kyllin
k>T>sä selviytyäkseen ilman aikuisten tukea ja kyetäkseen
it5-.e ratkaisemaan elämänsä tärkeimmät kysymykset. He
tarvitsevat vanhempiensa apua, niutta eivät luota heihin eivätkä
halua uskoutua heille.
' IMissä on vika? Joskin nykyajan nuoriso ehkä ottaa itselleen
liian suuria vapauksia ja haikailematta polkee vanhoja
auktoriteetteja, niin. toisaalta ei:varmasti syy nuorison
vieraantumiseen vanhemmista. ole vain ''kurittomassa suku-polvessa'
itsessään, vaan se voi olla löydettävissä myös van-he-
nmissa. ^ •
En minä viitsi olla kotona, kun nleidän isä ja äiti aina
/.:de:R«toiille osaavansavalmistaa kult^^
: Ja-l?pi?»ö^ kirkonmies luotti siihen.- Päff^^> :Tässä o i i . yksi/kaikkein täVäl^
r.:178S sensatio- lapset; mieluimmin häkieutiivä^ kodistaan'mu Ei ofe
Joulu on sivuutettu ja odotamme uutta vuotta. Joulu oli
tojsille vhjryä, toisille huono j a ehkä joillekin aivaii samaur
lainen kuin milcä muu päivä tahansa. ; Monella on ehkä kauniita
muistofja viime joulusta ja toisilla on ehkä ikäviä. Niin
monenlainen joulu saattaa olla eri ihmisille.
Joka tapauksessa se on nyt ohi jä ihmisten katseet suun-tatituvat
uuteen vuoteen. Tämä siksi, että tulevasta vuodesta
jokainen ajatteleva ihminen odottaa jotain suurta, jotain
seJllaista, mitä on odotettu jo inuinakin uusina vuosina,
mutta jota ei ole vielä saavutettu,^ Niin, ihmiset odottavat
rauhaa maaymaan, todel^^^ rauhaa, joka lopettaisi turhan^
verenvuödätuiksen, joka on jo vallinnut kauan aikaa. Että
rauha todella saavutettaisiin j a kaikille kansoille annettaisiin'
ral\i'mahdin toimesta oikeus itse valita hallitusmuotonsa ja
pyrkiä elämään sovussa naapuriensa kanssa, se olisi" todella
uuden yuödeii lahja, sellainen, jonka sajivuttarniseksi kannattaa
uhrata ja toimia.
Rauha voittaa kuiteiikin lopulta, se on histonällinen tosiasi^.
Ei koskaan mikään tyranni ole kyennyt inuiittämäari
hi^toriaii kiilkua muuta kuin väliaikaisesti. Sama piitää tiäik-kansa
myöskin sodanlietsojiin ja rahaniähtiin nähden. Ihmiskunta'
on tuiiut ajaiikbhtaari, jolloin valmiin Mvittäminen jä
tuhoaminen e l enää ole järjellistä, vaan se sotii kaikkea järkeä^
yastaan jä tämän tulevat yhä siiurmmat ja suureii>mat
ihmisjoukot p^^^
Silloin kun kansat heräävät huomaamaan, mihin väärä-propaganda
johtaa, niin sUlbin sodanlietsoj ien tuumat- raukeavat.
Jäl^iperäinen tyo r a ^ ihrnfikehisämät näkemään
,että vihollinen, missä rahl^^naKti sen ösbittää oleväii;
ei olekaan s i d % vaan niissä pi jotka'Wu vaahdossa
saarnaavat, että meidän pitäisi mennä j a pudottaa'ätöih^nli- -
mi jonkin määrätyn kansan keskuuteen, niideii ihitiistfen keskuuteen,
jotka ovat aivan samanlaisia kuin me, joiden sy-~
dämdlä on rauhan asia aivan yhtä kaUiina kiiiii iiieidänkiii^
sydäiiiillamm^. . ; c T-h >
KaikM nekin ihmiset, jot
missä yaara piilee, missä on ihmiskunnan todellinen vihollinen,
tulevat sen käsittämään. iMitä suurempi vöiiria on räu-'
haarakastavien ihmisten takana, sen päättävänihiiri' Vöidään
sodanlietsojien puuhat estää ja sen pikemmin säa\Titetään
•naailniaa käsittävä rauha.
Suurin toiveemme siis olkoon tulevalle \aiödelle, että sen
aikana ihmiskunta todella saavuttaisi rauhan, todellisen rauhan,
joka takaisi estjTuättömät kehitysmahdollisuudet rauhalliselle
työlle ja ihmisten h\^im*oinmUe. Siinä -mielessä toivomme
kaikkien ihmisten aloittavan uuden vuoden ja päättävän,
että jokainen osaltamme teemme entistä enemmän
rauhan hyväksi tänä vuonna kuin koskaan aikaisemmin.
:Ma?ilinanlaajuinen rauha olisi paras lahja, mitä ihmiskunta
yoi toivoa ja minkä se voi koskaan saavuttaa.
riisissä tapahtui siitten v
mainew;ja kuuluisa kaulanauha juttu,
johon oli sekaantunut useita henkilöitä,
mm. Rohan ja Cagliostro. Molemmat
vangittiin, mutta vapautettiin vasta 9
kuukauden kuluttua.
Kun Cagliostro vapautui vankeudesta,
tervehti häntä suuri väkijoukko uutena
Messiaana. Mutta viranomaiset olivat
toista mieltä ja Cagliostro karkoitettiin
Ranskasta. Hän meni nyt (Lontooseen,
josta lähetti "kirjeitä Ranskan kansalle",
kehoittaen tätä vapauttamaan itsensä
kuninkuuden ja itsevallan kahleista.
Cagliostron elämä alkoi luisua alaspäin.
Hänen magiikkaansa ei enää uskottu
ja hänen tempuilleen naurettiin,
l i an matkusti nyt Roomaan, jossa hänet
1789 vangittiin ja tuomittiin 1791
vapaamuurarina kuolemaan. Paavi Pius
y i muutti kuitenkin tuomion elinkautiseksi
vankeudeksi ja vankeudessa hän
kuolikin 1795. Lorenza suljettiin luos-.
•tariin, jossa hän eli vielä monta vuotta.
Moraalinen ilmapiki
Moskovassa
Brittiläinen tohtori Jan Gilliland, joka
palasi äskettäin Xeuyostoliittoon te-kemältään
laajalta matkalta, sanoij että
venäläisten käsityksen mukaan ra-kastuneitten
käveleminen käsi kädessä
kadulj^a on ''epäkulttuurista".
"Moskovassa on havaittavissa erit-
;;täin moraalinen ilmapiiri
puritaaninen", hän sanoi.
V Jotkut yhdj'Svaltalalset;Liekia tilaajat ovat valittaneet, että
viime aikomalle eivät öle;saaneet^k^ Lieiuu numeroita.
Tässä on tiet>-sti >'aikuttaroassa rautateillä ja postilaitoksissa
^»31111111111 joulupostin ruuhka, mikä on todella ollut
suuji niin C a i i a ^ a ^ Yhdysvalloissakin. Uuden vuoden
jälkeaa dot ta^,p |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-12-29-02
