Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 21, 1937

              LAU-ANTAINA, ELOKITUN 21 PÄIVÄNÄ 1937
. Lanadan suomalaisten kauno-kirjdUnen
viikkolehti
Tilaushinnat:
1 vk $2.00
6 kk. 1.10
3 kk. :.. .60
TJlkomallle
1 vk. $3.00
6 kk. 1^
Irtonumerot 5 senttiä
Liekki ilmestyy jokaisen ^iikon lau­antaina
12-sivuisena, sisältäen parasta
* kaunokirjallista luettavaa, kalkilta aloH-
• ta. - .
Asiamiehille myönnetään 20 prosen­tin
palkkio.
F^^äkää asiamiesvälineitä Jo tä­nään.
Kustantaja: Vapaus Publishing Co.
-Ltd.
Liekkiin aijotut kirjoitukset osoi­tettava:
•
P.O. Box 69 - r Sudbury, Onl.
Täl?dellä .01 merkittyjä kijyoituksla
lainattaessa on alkulähde ehdottomasti
'znäinittavä. V
TOIMITUKSEN W
K^uten olemme lehdistä näh
on Japani alottanut jidistamattomann
sodan Kiinankansaa vastaan, aikoen
lohkaista taas kappaleen Kiinan
maasta, niinkuin se on tehnyt aikai-semminkin
Useina vuosina. Japanin
militarismi on yhdessä Saksan natsis­min
ja Jtaltan fasismin kanssa osoit­tautunut
suurimmaksi vaaraksi maa­ilman
rauhalle.
Niin Kiinan ja Japanin välisessä
sodassa kuin Saksan ja Italian fasis­min
Espanjan kansaa vastaankin
käymässä sodassa, on kaikkien edis­tysmielisten
ihmisten myötätunto Kii­nan
kansan ja Espanjan känsän puo­lella.
Edistysmieliset ja rauhaa rakas­tavat
ihmiset käsittävät, että Italian
ja Saksan fasismin interventio Es­panjassa,
sekäJqpanin hyökkäys Kii­nan
alueille, on törkeä loukkaus kaik­kia
niitä aatteita kohtaan, jotka maa-il^
ian rauhaa rakastavat ihmiset
omaavat ja kunnioittavat ja joiden
puolesta he käyvät voimakasta kam­panjaa.
Sota- ja jasismivastainen
taistelu maailmassa saa yhä enemmän
jalansijaa eri kansankerroksien kes­kuudessa.
Täantumusvoimat, jotka
hvötvvät sodista, tulevat vhä rövh-keämmiksi,
yrittäen ykaikkensa saa­dakseen
uudm, Mrvittävän maail­manpalon
ilmiliekkiin. .
Sota- ja fasisnrivastaisessa taiste­lussa
tarvitaan karkki makdolliset
voimat. Kenenkään'ei tule aliarvioi­da
%>oimiaan ja työtään, LIEKINKIN
lukijakunta voi tehdä paljon siinä
työssä, mikä tänä päivänä on jokai­sen
rauhan rakastavan ihmisen kun-mavelvollisuus.
Kehoitamnu: siis
*^kaikkia lukljortantme nhraamaan työ­tään
ja aikaansa sfihen ko^m pan jaan,
'mitä %hdäänkaikMalla maailmassa,
''nimittäin kampanjaan rmhan jä va­pauden
puolesta sotaa ja fasismia vas-
, taan. •
-Kesän j^umuuskiti:a}kaa kohta olla
ohi—vaikka eihän oikeastaan voida
'puhua kuumuudesta tämän kesän ai-
. käna. Ilmat ovnt olleet kohtalaisen ko­leat:
M^tta kuitenkin kesä on kesä, oli
, se sitten iämn^i tai viileä. Taas, ktm
,iiik^ syksy ja talvi, alkaa oUa-atk
^kirj^itusteii lähettämiselle LIEKKIIN,
. Monet f^joitiajamme ovat levän- •
neetkinpitkän^aikaa, joten heiltä ijar-maankin
ti^^e lähitulevfiisuttdessa ai-
^ka; ]^mMö -juttuja. Olemme:a«Jö-kin
odotuksen imällä'*^:
•Parasta -kesätdoppua kaikille iM-
.^iK ystäville toivottaa
TOIMITTAJA.
TERVEET ihmiset eivät tarvitse
unilääkkeitä. Niin sanovat ne,
jotka painuttuaan illalla vuoteelleen
nukkuvat nopeasti kuin tukki ja ui­nuvat
samaa kyytiä aamuun saakka.
Mutta kuitenkin on "sivistyneessä"-
maailmassa yhä enemmän sellaisia
henkilöitä, jotka kärsivät unettomuu­desta,
ja senvuoksi mielellään lepoa
saadakseen turvautuvat enemmän tai
vähemmän vahingollisiin lääkkeisiin.
Ennenvanhaan hyvä uni oli maa­ilman
luonnollisin asia, ja siksi ei
silloin kukaan viitsinytkään vaivata
päätään tutkimalla sellaista jouta­vuutta
kuin niitä edellytyksiä, joista
häiriytymätön ja riittävä unensaanti
johtuu. Nykyisin, sensijaan _^unen
fysiologiaa ja psykologiaa on tutkittu
uutterasti, mutta vielä on selvittä­mättömiä
seikkoja paljon.
Millä tavoin ihmisruumiin toimin­ta
unen kestäessä poikkeaa valveilla-ollessa
vallitsevasta. Ennenkaikkea
on mainittava, että unen aikana
ihoon, väsyneisiin lihaksiin ja vat­saan,
jos ruokaa on siellä vielä sula­mattomana,
verta saapuu runsaam^
min, kun sensijaan esim. aivojen veri-määrä
vähenee huomattavasti. Ve­renkierto
hidastuu huomattavasti ih­misen
ollessa nukuksissa.
Mitkä seikat sitten vaikuttavat eh­käisevästi
unen saapumiseen ? Viilun-väreet,
jalkojen ja käsien kylmyys
ovat hyvin haitallisia tekijöitä. Ih­misruumiin
jäsenten pitää olla lämpi­miä,
ennenkuin rauhallinen uni on
mahdollista. On nukuttava riittävän
lämpimien peitteiden alla, mutta itse
huoneessa pitää olla viileätä. Kyl­mien
jalkojen vuoksi unettomuutta
kärsiyän olisi viisasta lämmittää en­nen
niakuulle menoaan jalkojaan kuu­massa
vedessä. •
Täysinäinen vatsa estää unen tuloa
toisinaan, mutta samaa vaikuttaa
ruokaa vailla oleva mahalaukku. Il­lalla
ei pidä nukkumaanmenon edfellä
nauttia vankkaa ateriaa, mutta ke­vyttä
ruokaa kylläkin. Kaikkein edul­lisinta
vatsan toiminnalle on omenan
tai jonkin muun hedelmän nautti­minen
ennen maatäpanoa. Hedelmä­mehu
on lisäksi hampaille niin hyö­dyllistä,
että eräät hammaslääkärit
selittävät, että illalla hedelmää pures­kelleen
ihmisen ei ole aivan välttä-^'^
mätontä muulla tavoin hampaitaan
puhdistaakaan. Muita sopivia ilta-herkkuja
ovat-lasi maitoa, muutama
korppu, kaakkup^laset, perung^seos
yms;
Eniten kuitenkin unen saantiin
vaikuttaa hermoston tila. Kiivasluon-teiset
kärsivät useammin unettomuu­desta
kuin tyynimidiset. Rasittava^
pitkäaikainen henkinen työ usein te­kee
unen saannin vaikeaksi. Henki­löä
kohdanneet vaikeat sielulliset
järkytykset väliin voivat. ryöstää hä­neltä
levon lahjan. Rauhallisen unen
hankkimiseksi on erittäin tärkeää sie­lullinen
terveydenhoito: liiallista hen­kistä
ponnistelua tulee •karttaaj sa-
•moin tulee välttää seikkoja, jotka
ovat omiaan aiheuttamaa,n: syväätöier
l i p ä l i a a . • - '"H' -vi-^^x-.
L^nr on suuri lahja. Ken sen alkaa
menettää, häh kiireimmitep ryhty­köön
hoitamaan itseään.' Samat sään­nöt,
joita noudattamalla ihminen
yleensä voi vahvistaa terveydentilaän-koskevat
unen saantiakin: :koh­tuullisuus
elämäntavoissa on varmin
tae unen lahjan säilyttämisessäkin.
On vaarallista turvautua ufiilääkkel-siin,
sillä kaikissa niissä on ruumiin
elimistöä ajan mittaan vahingoittavia
aineita.
Eaiihun läi^a saapui
le
28 jalkaa pitkä käärme vapaana
laivalla, neljä päivää — se muodosti
Singales Prince-laivan matkan kau­hujen
matkaksi. Tuo hirvittävä ma­telija
pääsi karkuun häkistään ja nel­jä
vuorokautta piilotteli laivalla, jen-nenkuin
laivamiehet huomasivat sen
olevan kääriytyneenä poikki-puomin
päälle. Käärme oli Heinrich Dänis-chin
kokoelmiin kuuluva 275 paunaa
painava ja 28 jalkaz^pitkä matelija,
sellainen, joka voi harankin puristaa
kuoliaaksi, jos saa tilaisuuden heittää
lenkkinsä sen ympäri -— joten voi ar­vata
miten matkustajat olivat kauhun
vallassa. Merimiehet saivat sen kui­tenkin
elävänä menefnään häkkiinsä.
Laiva saapui N^w Yorkin satamaan
ja toi boakäärmeitä, apinoita, brgan-gutalhgeja,
y.m. erämaan eläimiä
eläintarhoja varten..
• oOo-—
VÄITETÄÄN, että vain neljä ih­mistä
sadasta oppii täydellisesti oh­jaamaan
lentokonetta. .
Kerran kysyin kirjailija-serkultani
,y ^ ahaa, meinasi\ipa nykäistä lukijaa
nenästä. Minunko serlikiiistani nyt
kukaan. kykenisi kirjailijaksi? Eliei
onhan-yleinenja julkinen salaisuus,
eiia olemme tällaista huittaridlasak'
'kia koko Serkkuparvi, minä vanhin
ja vakavin joukosta. Kyseessäoleva
kirjaiiijaserkku onkin isäni serkku —
siis serkku kuitenkin.
Niin, kerran häneltä,
että mistä hän on saanut aiheen wj.
• meiseen, vasta ilmestyneeseen novel­liinsa:
ti än käski minun katsoa^v^^^
.ikktmastä.ja kysyi:
'''Näetkö tuota vanhaa, käyrää koi­vua
tuolla rannalla?"
. "Tottahan minä nyt sen näen ja
.iiedän-send^ katsomatta- ^:p^^^^^|;pjpä;^ ky.
syinxt^eiiä 0kä kbivj^a}"
"Niin kysyit ja voin sanoa, että
sain sen aiheen tuosta koivusta."
"Koivusta ?" Oli onni, että syksy
on jo niin pitkällä, että ei ollut enää
kärpäsiä, sillä ihmetellessäni unhoi­tin,
jettä suu käytetään suljettuna sil­loin
kun eiMe puhumista.
"Sulje suusi ja kuuntele", sand
• serkku." K<un katselin tuota koivu-vanhusta,
muistin, kuinka lapsena
kiipesin sen koukkuisille oksille ja is­tuin,
siellä kuin taaton sylissä. Yhtä
turvallisiksi ja vahvoiksi kuvitteUn
airia isän. käsivarret kuin nuo oksat
olivat. Enhän, ole koskaan saanut
tuntea Asani,käsivarsien voimakkuut­ta
en^ä hänen sylinsä turvallisuutta,
%^un ;eh •^^e häntä koskaan nähnyt.
Siksi kai tulikin tuo koivu minulle
rakkaaksi. S^n aksilla istuin piUössa,
itkin suruni siitä, että ei viimdla ol­lut
isää niinkuin toisilla lapsilla.-Ka^
sohan sinäkin, eikö tuo koivu näytä
koukkuun painuneelta raatajavan-hukselta?
Sekin on kerran ollut nuori
ja elämänsä varrella työtä tehim
taistellut onnensa ja olemassaolonsa
.puolesta, kunnes on ehtinyt elämän
iltaan ja raihnaisena ja rampana o-dottaa
viimeistä hetkeään. Siinä on
s^ aihe."
Siihen lopetti serkku ja lähti ties
minne, jättäen minut ihmettelmään.
Hm, sellaisia ne ovat kirjailijat. Re ^
ottavat aiheen vaikka tiklistä ja kir­joittavat
siitä pitkän epistolan, jota
me sitten luemme henkeämme pidät-itäen.
Mutta on se silti hyväkin, että
he löytävät, siUä lailla aiheita kaik­kialta,
että meUle riittää lukemista.
Jos ei olisi kirjailijoita, ei myöskään
olisi lukemista ja ihminen kaipaa sitä.
Pitkää ikää kaikille kirjoittajille
toivoo:
SIRPA-SERKKU.
^^Amerikansuomea
•*KiisiTnai^n^ivaa kesälomalla ia 1o oDiii^ «.^Ksnx u ,
M&«>irs&o ^ « « « i i i . ^ ^ vahalla hukkaa. Neiti parb&t»
-afltoa niiattavissa...« loten
. ÄKSITENTTI
Lootattu, piiritroki pakkasi graat^
sista striitiUe. Insi mistasi. Troki
runnasi saken kiirissä BroadwaylIe,
stoolasi striitkaara träkille. Mottor-manni
slämmäsi brekit - kaaia
slämmäsi trbkin saitiin — troki^skit-tasi
korppiin; jumppasi telefoonipoo-liin;
vaijerit sänppäsivät.
Sofferi jumppasi kliiriin - lanttaa
karpetsidömppaan. -Kitit runnaavat
koornerista yatstmaan. Moottonn^-
ni koolasi puilin. Pulli rastasi sofe-rin.
Piirikeissit^spillasivat struhli^
Bömkärdi vsanomapitsit hunttasivai
jpHripeileineenLrätmdilla.
...ry," oQo— —
—SYÖÄMEN-kautta virtaa irtf»«^
. tissä-v^käksi kertaa: niin paljon ^
-Icuin ^taVälfeesta -vesijohdon
.virna veliä'samassa ajassa ^lao»"
ollessa tä3^ili auki»