1940-11-23-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^^Ij^J^jf^ Balkanin maiden Kilpasilla
{Canadan suomalaisten viikkolehti)
Beglstered at The Post Of fice Dept,
Ottawa, as second class matter.
Taaashlmiat:
1 vk. 92J00
6 kk. IJO
Ybdysvaltoihin:
1 vk, . . . . . . . . . . . . . . . . . . $250
^ •'•••••«••••••«•••,•«» ' 1>40
JBuomeen ]a muualle ulkomaille:
1 vk. $3.00
Irtonum^*ot 5 senttlft
Liekki Ilmestyy Jokaisen «ilkon lau«
•ntalna IS-^sivulsena, sisältäen parasta
kt^oklrjalUstaiuöttavaakaUdUta aloilta.
. . .
'Asiamlehllle «isonnetaan 20 prosentin
^palkkio.
' ^^ytäkää aslamlesvälineitä Jo tä-nfitbi.
UiMOrrnSHINNAT: JKirjeenvaibto-llmpitukset
$1,00 kerta. .Aviöliit-toon
menneille onnentoivotukset 40c palsta-tuuma.
NimenmuuttoUmoitiikset ;&0c
kerta, $1.00 kolme kertaa. S3mtymä.
ilmoitukset-$1.00 kerta, $2.00 kolme kertaa.
Kuolemanilmoitukset $2.00 kerta.
50c lisämaksu kiitoslauseelta tai miiisto-värsyltä.
Halutaan tietää- Ja osoiteH-moitukset
40c palstatuuma. IHlapäis-ilmoittajien
on vaadittaessa lähetettävä
Umoitusmaksu etukäteen.
Yleiset ilmoitushinnat palstatuui
ma. Ilmoitus, Joka Julkaistaan neljä-kertaa
samanlaisena ^Dc- palstatuuma.
Alin ilmoitushinta 40C palstatuuma,
kefta ilmoittaessa.
Erikoisista ilmcätushlnnoista voi tiedustella
t ä n ^ r lehden konttorista.
•Kustantaja: Vapaus PutdisUns Oo.
Ltd.
Toimittaja A. Päiviö.
:^lmitusneuvosto: J. Jiurvts, ^uha
MOU. :£iUa A2w vSukdt, Estei
Kaustinen. .Aili M^Un. Margit liaaks^
'SYJöSaivo Ja Jalmar Saari.
XteldcUn <4UJotttt 4dr}oitt^t iia>^«
tettava: mm
nainen
^Näitänierhkiaiko}a sopisi ystäviemme
käyttää Liekin hyväksi siten,
että koettaisivat- tutustuttaa siihen
naapureitaan. Canadassa on kymmeniätuhansia
suomalaisia^ mutta läheskään
kaikki eivät ole lehtemme lukijoita
eikä ystäviä. Taitaapa olla sel-laisiaftin,
jotka tuskin Uetävqt lehtemme
olemassaoloakaan^ ja, taas sek
laistat jotka kylläisen tietävät, mutta
ovat niin ennakkoluuloisia, etteivät
halua siihen futusiuakaan. Vaikka
lehtemme tarkoitus ei ole politikoida
eikä liioin kaivella-ihmisten omantun-nonasioita,
niin siitä "huolimatta jotkut
ovat -näkevinään sen jonakin vihollisenaan,
jonka tielle on heitettävä
murtoa. Esimerkkinä siitä, miten
nuo ennakkoluuloisesti karsaassa sUhn
teessä olevat saattavat menetellä,
voimme mainita erään pienen tapauksen.
; • •.
Äskettäin vanha köyhä mies oli lehtemme
painossa käydessään saanut
iJekin, jonka oli aikonut maalle mennessään
antaa eräälle vanhalle tuttavalleen.
Tämä Xiekki nyt oli sattunut
olemaan sellaisia easimmäisiä rPaino-koneesta
tulleita lehtiä, joiden sisäsivut
eivät olleet vielä käyneet musteen
yli, vaan jääneet valkeiksi, — lehtiä,
joita aina painamisen alussa muutamia
tulee, mutta joita ei suinkaan lähetetä
lukijoille. Saatuaan nyt tuollaisen
lehden oli saaja, kauhtunut, että
—• "katsokaahan, tuollaista keljui-lug,
ne ihmisiä kohtaan harjoittavatI"
Sitä hän oli näytellyt ja siitä oli riittänyt
juttua naapureille.
Oliko hän niin yksinkertainen, et"
teiMsittänyt oikeata asianlaitaa vai
tekikö hän tuota ilkeyksissään, se on
yhdentekevää. Se vain osoittaa, miten
saattavat lehteemme suhtautua in^
Balkan on se Europan kolkka, joka
jollakin tavalla sekavien ja epävarmojen
olojensa johdosta ori pitänyt
mielenkiintoa vireillä tässä vanhassa,
väsähtäneessä maanosassa —
jopa niin, että ennen nykyistä sotaa
kuuli silloin tällöin arvelua: tuli voi
mahdolliseesti. leimahtaa juuri Balkanilla.
Balkan on sekä tavoissa että
sivstyksessä paljon jälessä muusta
Euroopalta».elämässä ja oloissa sanotaan
oleyan itämainen leima. Eri-
. koisuuksiensa vuoksi vetääkin Balkan
paljon matkailijoita ja sen maista
kirjoitetaan varsinkin juuri kriitillisinä
aikoina värikkäitä kuvauksia.
Naisen kannalta ehkä Jugoslavia on
Balkanin valtioista kiintoisin — siellä
Adrian meren äärellä olevalla rantakaistaleella-
saa nainen näet kokea
paljon sellaista; I mistä muu maailnia
tuskin osaa, kuvitellakaan.
Jugoslaviassa matkailleet ovat pin-
; tapuoiisesti asioita tarkkailtuaan saaneet
möhasti sellaisen "käsityksen, että
nainen tässä maassa on emansipee-rattu
ja «ttä kumpainenkin sukupuoli
olisi täysin toihehtoisensa arvoinen.
He näkevät Belgradin kaduilla kau-niita,?
nuoriai-solakoita:naisia mustine
suurine silmineen Ja vielä-musten^pine
hiuksiR€i^nr;naisift, JQJden ;temp^-
menltt» o» ^sUmiinpistävän v pirteä, JQt-ka
-keskustelevat vapaasti ja rälyk-käästi.
Tässä iije.erehtyvät, :5illä ei
missään lEnrptc^an maassa ole roainen
niin >sidottn,^list»n€et yhteiskuntaluokat
mukaanluettuina, .vanhoihin ta
poihin Ja ennakkoluuloihm kuin Juuri
serbialaisten vanhassa kuningaskunnassa.
Jugoslavialaisen naisen harrastukset
suuntautuvat toiselle suunnalle
kuin naisten harrastukset valistu-neimmissa
maissa. Jugo^vialainen
luonne janoaa kauneutta, huvittelua,
seikkailuja —^siksipä käyttää jugoslavialainen
nainen suurimman osan
päivästään kasvojensa kaunistamiseen
ja uhraa varoja viimeiseen rajaan
saakka ulkoasun^ somistami-seen,
jakim ilta yihdoin^alkaahämär-tää,
talvella kello viiden aikoihin ja
kesällä kuuden Jälkeen, pääs^ ^Bel-gradin
kaduilla eteenpäin vain tungek
simalla, sillä jokainen d a v ä ^ l u , - joka
on nuori ja ^uvitteluhaluinen,, joi:
la on aikaa ja muutama dmari fcas-
: kussa, joka tahtoo nähdä ja näyttää
itseään, on ulkona kaupungin valta-käytäviUä.
Seikkailuja ei tääUä.ul-set,
jotka ovat mahdollisesti aivan
syrjäisestä kiihoituksesta saaneet päähänsä
kokonaan asiattoman vihamielisyyden.
Kokemuksesta tiedätnme, kuinka
vaikeaa on karsaaseen naapuriin suhtautua
mukavasti esim. lehtiasioissa,
joista ehkä on joskus tullut sanailluk-si
ja sitten.päätetyksi: ollaanpa vain
omillaan! Näin saatetaan jämöttää
vuosikausia toisiaan vierovina, vaikka
josktts vaivaa seuran kaipiokin. —
Tässä olisi tarpeen jommoinenkin itsekasvatus,
josta olisi hyötyä itsekul-lekin
omakohtaisesti ja samalla monelle
hyvälle asialle. Tarvittaisiin
vain hiukan hyvää tahtoa ja tahdikkuutta,
niin, ja ärtyisyyden tilalle
huumoria — AP,
komaalaiselle ole niinkään tarjolla ja
sellainen, joka ei osaa maan kieltä,
havaitsee usein joutuneensa huvitte-lutilaisuuksiin
venäläisten kanssa,
vaikka luuli valloittaneensa serbialaisen.
Jugoslaviassa määräävät vanhemmat
kenen heidän tyttärensä ja poikansa,
saa tuoda kotiinsa. Usein lapset
jo pieninä kihlataan toisten kanssa.
Monet matkailijat joutuvat iiäN^
den surullisten tragediöjen todistajiksi.
Euroopan maaperällä vain Jugoslaviassa
on vielä olemassa haaremeja
ja naisia, jotka laahustavat ympäri
raskaassa manttelissaan jä hunnussaan,
joka ulottuu päästä kantapäähän.
Ön olemassa vain nenän aukko
ja silmäin reiät tuossa löyhkää-,
vässä viitassa, ja haju jo pitkän matkan
päähän tiedoittaa, että muham-medilairien
istuu vieressä raitiovaunussa
Ja että ollaan lähestymässä muhamettilaisen
asuntoa. Sianliha on
ai^amsti kielletty koraanissa, jabäl-pa
:taliaines ei ole Juuri parfyjrmia —-
sitä näet käytetään pääasiallisimpana
. ravintoaineena ja siitä tuo vastenmielinen
liaju.
Mutta Serbiaa ei.j^märrä tutustu-
: matta "Bosniaan ja ^Herzzegovinaan,
tutustumatta Sarajevoon ja Mosta-riin.
Kun joudutaan näiden seutujen
alueelle, häinmästyttää täällä näky,
jonka tarjoavat talot, jotka synkkinä
kääntävät kadulle ];^in ikkunattomat
muurinsa. Jos pys^tyyj^ienille porteille,
saattaa kuulla yhtäkkiä kimakoita,
läpitunkevia huutoja. Naiset
ja yli kymmenvuotiaat' tytöt ovat
kuulleet askeleet, he hypähtävät ylös
huoneissaan ja lyövät puuportille. Talossa
on haaremi muhammedilaisia,
suureksi osaksi kreikkalaiskatolilais-ten
serbialaisten jälkeläisiä, joiden
esi-isät neljäsataa vuotta kestäneen
turkkilaisen herruuden alaisena ovat
alistuneet, uskoen paremman ja va-ipaamman
elämän lupaukseen, joka
heille ^koittaisi', jos yhe vaan kääntyisivät
Islamin uskoon.-
Jo tytön -syntymistä .pidetään onnettomuutena.
iEnnenkaikkea silloin,
ijosei:perheessä entisestään Jo ole poi-
. kaa. -Köyhinkinrnainen menee ja uh-
;raa ipeniiinsä vanhoille .viisaille eu-jkoiUe,
(että rnämä autliaisivat häntä
naamaan : poikalapsen. Naiset tekevät
niidellään peninkulmien pituisia
• pyhiinvaeilusniatkoja, antavat suuria
lupauksia, vannovat: mikkuvansa vuosikausia
paljaalla naaaila, jos vain
Jumala armossaan antaisi heille poikia.
Mutta jos sattuu niin huonosti,
että kaikesta-huolimatta lyntyy tyttö,
saattavat \?^emmat Jcastaa hänet
: pojan nimiseksi ja pnkea hänet
pojan vaatteisiin ja kasvattaa hänet
pojaksi, isä ottaa hänet mukaansa
metsästystetkeUe ja myöhemmin poikain
siirtolaan i a tyttörf»ika tanssii
yhdessä poikien kanssa kuin poika
konsanaan — täällä vain samaa suku-opulta
olevatvsaav-at, ottaa toinen toisistaan,
kädestä |a tanssia keskenään,
r^ällaiset amatsoonit elävät vapaaeh-
^toisessa selibaatissa, ei kukaan poika
uskaltaisi yrittää suudella sellaista
tyttöä. Hän saisi muuten osakseen
Jumalan vihan. Nämä amatsoonit
ovat nunnia sanan \'arsinaisessa merkityksessä,
ja jos olisi tilaisuus päästä
"Huo meidän emäntä kun menee,
niin se fnenee kuin hirvi.*' Niin kuulin
kerran vanhassa maassa erään talon
isännän kehuvan vaimoaan. En
ollut kosijaan nähnyt hirven menoa
ja siksi katselin sen emännän touhuja
tavallista tarkfmminy oppiakseni
tuntemaan hirven kjdkufavat. MuHa
nyt olen siinä uskossa, jettä se mies
ei tiennyt hirven tavoista seneheiri-pi
kuin ininäkään silloin; nyt tiedän
jo, sillä näin hirven, kaksikin, ja ne
menivät paljon hurjemmin kuin se
emäntä. Se tapahlm kesällä. Makailin
pensaan takana auringoitpaistm-sa,
ahmiakseni nahkaani uitraviokt-teja.
talvenkin varalle.KatseU7i samalla,
kuinka lehmät pellossa haukkoivat
heinää, jota tänä monna, luo jm Mi-:
tos, ei tarvimut vaivauttta. korjaamaan
vähyytensä tähden. (Ohoh, luki
ja ihmettelee^ minkälainen farmgri.
se on, joka pn hyvillään, kun sato on
huono. Mutta en ole nyt farmari, sillä
iiskon saavani "virari ylennyksen":'
ihan näinä päivinä.) Joo, makailin'
melkein "eevgsillani" ja katselin leh-^l
miä,'kun joku rysähti tienpuoleisessa
aidassai LuuUn jo^^^^ pn joku..
ttMut maksamaan- k^^ rik-^
: komqllä äutoilään meiltä aidat, kuten
mekin lissun. karissa teimme sUlpin
kesällä sen .yhden:f^^ pellolla.-.
Hyppäsin f:^siyyn ja näin, en autoa,.
vaan 'kaksi jhirvens: venkäletta, jotka,,.
jttOksivat läpi aidan katkaisten koi-,
me aitatolppaa - tullessaan. Lehmät.
lähtivät hyppäämään kohti' outoja
vieraita, muita taisivat kellojensa kil-kotuksella
säikäyttää ne, koska Mr.vet
menivj^t päin toista aitaa kaataen sii-.
tä. ^kuusijolppaa. Silloin sekaannuin
jo asiaan, näytin että osaan minäkin
juosta,-mutta ennenkuin ehdin aidan
luo, 'hirvet juoksivat jokeen,, lehmien
kiilatessa vauhtia joutuakseen samaan
sakkiin. (Pääsin kuitenkin ajoissa väliin,
estäen lehmien menon. Hirvet ui-,
vat yli joen. Silti sain juosta vielä
kyllikseni ennenkuin sain lehmät navettaan,
mutta voitin ne lopulta —
ja sitten vasta muistin säikähtää. Säikähdin
niin, että polveni lakkasivat
tottelemasta ja piilouduin kiireesti
pensaan taakse, missä olin ennen kilpa
juöksud^t Ajatella nyt jos joku olisi
sattunut ^kulkemaan tiellä — ja vielä
kameran kanssa — ja napannut ku- _
van. Kuvan minusta, kun paratiisin
aikaisessa puvussani kirmaan hirvien
ja lehmien kanssa huh, kauheata!
Toivottavasti sitä ei silti kukaan nähnyt.
Sanotaan, että lehmät pelkäävät
metsäeläimiä, mutta ei meidän lehmät
ainakaan, nosseri. Minä sentään osaan
pelkäämisen taidon, enkä tykkäisi
nähdä hirviä enempi meidän pellolla.
Joo,se tapahtui ^kesällä, mutta vieläkin
muistelen sitä hienoisella kauhulla.
SIRPA-SERKKU.
johonkin nunnaluostariin, menisivät
he vanhastikin sellaiseen. Nämä
vanhempien tuomitsemat tytöt jatkavat
itse kehitystään miehiseen suuntaan,
he polttavat piippua, kantavat
aseita, antautuvat tappeluun, lyövät
ja saattavat tappaa vihollisensa. Ja
aika jättää näihin naisiin jälkensä
heillä on täysin miehinen ryhti ja heidän
kasvoillaan on miesten piirteet ja
vasta pitkien keskustelujen jälkeen
voidaan todeta heidän olevan naisia.
Serbialaiset kansanvalistusmiehet
ovat kauan valittaneet sitä tosiasiaa.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 23, 1940 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1940-11-23 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki401123 |
Description
| Title | 1940-11-23-02 |
| OCR text | ^^Ij^J^jf^ Balkanin maiden Kilpasilla {Canadan suomalaisten viikkolehti) Beglstered at The Post Of fice Dept, Ottawa, as second class matter. Taaashlmiat: 1 vk. 92J00 6 kk. IJO Ybdysvaltoihin: 1 vk, . . . . . . . . . . . . . . . . . . $250 ^ •'•••••«••••••«•••,•«» ' 1>40 JBuomeen ]a muualle ulkomaille: 1 vk. $3.00 Irtonum^*ot 5 senttlft Liekki Ilmestyy Jokaisen «ilkon lau« •ntalna IS-^sivulsena, sisältäen parasta kt^oklrjalUstaiuöttavaakaUdUta aloilta. . . . 'Asiamlehllle «isonnetaan 20 prosentin ^palkkio. ' ^^ytäkää aslamlesvälineitä Jo tä-nfitbi. UiMOrrnSHINNAT: JKirjeenvaibto-llmpitukset $1,00 kerta. .Aviöliit-toon menneille onnentoivotukset 40c palsta-tuuma. NimenmuuttoUmoitiikset ;&0c kerta, $1.00 kolme kertaa. S3mtymä. ilmoitukset-$1.00 kerta, $2.00 kolme kertaa. Kuolemanilmoitukset $2.00 kerta. 50c lisämaksu kiitoslauseelta tai miiisto-värsyltä. Halutaan tietää- Ja osoiteH-moitukset 40c palstatuuma. IHlapäis-ilmoittajien on vaadittaessa lähetettävä Umoitusmaksu etukäteen. Yleiset ilmoitushinnat palstatuui ma. Ilmoitus, Joka Julkaistaan neljä-kertaa samanlaisena ^Dc- palstatuuma. Alin ilmoitushinta 40C palstatuuma, kefta ilmoittaessa. Erikoisista ilmcätushlnnoista voi tiedustella t ä n ^ r lehden konttorista. •Kustantaja: Vapaus PutdisUns Oo. Ltd. Toimittaja A. Päiviö. :^lmitusneuvosto: J. Jiurvts, ^uha MOU. :£iUa A2w vSukdt, Estei Kaustinen. .Aili M^Un. Margit liaaks^ 'SYJöSaivo Ja Jalmar Saari. XteldcUn <4UJotttt 4dr}oitt^t iia>^« tettava: mm nainen ^Näitänierhkiaiko}a sopisi ystäviemme käyttää Liekin hyväksi siten, että koettaisivat- tutustuttaa siihen naapureitaan. Canadassa on kymmeniätuhansia suomalaisia^ mutta läheskään kaikki eivät ole lehtemme lukijoita eikä ystäviä. Taitaapa olla sel-laisiaftin, jotka tuskin Uetävqt lehtemme olemassaoloakaan^ ja, taas sek laistat jotka kylläisen tietävät, mutta ovat niin ennakkoluuloisia, etteivät halua siihen futusiuakaan. Vaikka lehtemme tarkoitus ei ole politikoida eikä liioin kaivella-ihmisten omantun-nonasioita, niin siitä "huolimatta jotkut ovat -näkevinään sen jonakin vihollisenaan, jonka tielle on heitettävä murtoa. Esimerkkinä siitä, miten nuo ennakkoluuloisesti karsaassa sUhn teessä olevat saattavat menetellä, voimme mainita erään pienen tapauksen. ; • •. Äskettäin vanha köyhä mies oli lehtemme painossa käydessään saanut iJekin, jonka oli aikonut maalle mennessään antaa eräälle vanhalle tuttavalleen. Tämä Xiekki nyt oli sattunut olemaan sellaisia easimmäisiä rPaino-koneesta tulleita lehtiä, joiden sisäsivut eivät olleet vielä käyneet musteen yli, vaan jääneet valkeiksi, — lehtiä, joita aina painamisen alussa muutamia tulee, mutta joita ei suinkaan lähetetä lukijoille. Saatuaan nyt tuollaisen lehden oli saaja, kauhtunut, että —• "katsokaahan, tuollaista keljui-lug, ne ihmisiä kohtaan harjoittavatI" Sitä hän oli näytellyt ja siitä oli riittänyt juttua naapureille. Oliko hän niin yksinkertainen, et" teiMsittänyt oikeata asianlaitaa vai tekikö hän tuota ilkeyksissään, se on yhdentekevää. Se vain osoittaa, miten saattavat lehteemme suhtautua in^ Balkan on se Europan kolkka, joka jollakin tavalla sekavien ja epävarmojen olojensa johdosta ori pitänyt mielenkiintoa vireillä tässä vanhassa, väsähtäneessä maanosassa — jopa niin, että ennen nykyistä sotaa kuuli silloin tällöin arvelua: tuli voi mahdolliseesti. leimahtaa juuri Balkanilla. Balkan on sekä tavoissa että sivstyksessä paljon jälessä muusta Euroopalta».elämässä ja oloissa sanotaan oleyan itämainen leima. Eri- . koisuuksiensa vuoksi vetääkin Balkan paljon matkailijoita ja sen maista kirjoitetaan varsinkin juuri kriitillisinä aikoina värikkäitä kuvauksia. Naisen kannalta ehkä Jugoslavia on Balkanin valtioista kiintoisin — siellä Adrian meren äärellä olevalla rantakaistaleella- saa nainen näet kokea paljon sellaista; I mistä muu maailnia tuskin osaa, kuvitellakaan. Jugoslaviassa matkailleet ovat pin- ; tapuoiisesti asioita tarkkailtuaan saaneet möhasti sellaisen "käsityksen, että nainen tässä maassa on emansipee-rattu ja «ttä kumpainenkin sukupuoli olisi täysin toihehtoisensa arvoinen. He näkevät Belgradin kaduilla kau-niita,? nuoriai-solakoita:naisia mustine suurine silmineen Ja vielä-musten^pine hiuksiR€i^nr;naisift, JQJden ;temp^- menltt» o» ^sUmiinpistävän v pirteä, JQt-ka -keskustelevat vapaasti ja rälyk-käästi. Tässä iije.erehtyvät, :5illä ei missään lEnrptc^an maassa ole roainen niin >sidottn,^list»n€et yhteiskuntaluokat mukaanluettuina, .vanhoihin ta poihin Ja ennakkoluuloihm kuin Juuri serbialaisten vanhassa kuningaskunnassa. Jugoslavialaisen naisen harrastukset suuntautuvat toiselle suunnalle kuin naisten harrastukset valistu-neimmissa maissa. Jugo^vialainen luonne janoaa kauneutta, huvittelua, seikkailuja —^siksipä käyttää jugoslavialainen nainen suurimman osan päivästään kasvojensa kaunistamiseen ja uhraa varoja viimeiseen rajaan saakka ulkoasun^ somistami-seen, jakim ilta yihdoin^alkaahämär-tää, talvella kello viiden aikoihin ja kesällä kuuden Jälkeen, pääs^ ^Bel-gradin kaduilla eteenpäin vain tungek simalla, sillä jokainen d a v ä ^ l u , - joka on nuori ja ^uvitteluhaluinen,, joi: la on aikaa ja muutama dmari fcas- : kussa, joka tahtoo nähdä ja näyttää itseään, on ulkona kaupungin valta-käytäviUä. Seikkailuja ei tääUä.ul-set, jotka ovat mahdollisesti aivan syrjäisestä kiihoituksesta saaneet päähänsä kokonaan asiattoman vihamielisyyden. Kokemuksesta tiedätnme, kuinka vaikeaa on karsaaseen naapuriin suhtautua mukavasti esim. lehtiasioissa, joista ehkä on joskus tullut sanailluk-si ja sitten.päätetyksi: ollaanpa vain omillaan! Näin saatetaan jämöttää vuosikausia toisiaan vierovina, vaikka josktts vaivaa seuran kaipiokin. — Tässä olisi tarpeen jommoinenkin itsekasvatus, josta olisi hyötyä itsekul-lekin omakohtaisesti ja samalla monelle hyvälle asialle. Tarvittaisiin vain hiukan hyvää tahtoa ja tahdikkuutta, niin, ja ärtyisyyden tilalle huumoria — AP, komaalaiselle ole niinkään tarjolla ja sellainen, joka ei osaa maan kieltä, havaitsee usein joutuneensa huvitte-lutilaisuuksiin venäläisten kanssa, vaikka luuli valloittaneensa serbialaisen. Jugoslaviassa määräävät vanhemmat kenen heidän tyttärensä ja poikansa, saa tuoda kotiinsa. Usein lapset jo pieninä kihlataan toisten kanssa. Monet matkailijat joutuvat iiäN^ den surullisten tragediöjen todistajiksi. Euroopan maaperällä vain Jugoslaviassa on vielä olemassa haaremeja ja naisia, jotka laahustavat ympäri raskaassa manttelissaan jä hunnussaan, joka ulottuu päästä kantapäähän. Ön olemassa vain nenän aukko ja silmäin reiät tuossa löyhkää-, vässä viitassa, ja haju jo pitkän matkan päähän tiedoittaa, että muham-medilairien istuu vieressä raitiovaunussa Ja että ollaan lähestymässä muhamettilaisen asuntoa. Sianliha on ai^amsti kielletty koraanissa, jabäl-pa :taliaines ei ole Juuri parfyjrmia —- sitä näet käytetään pääasiallisimpana . ravintoaineena ja siitä tuo vastenmielinen liaju. Mutta Serbiaa ei.j^märrä tutustu- : matta "Bosniaan ja ^Herzzegovinaan, tutustumatta Sarajevoon ja Mosta-riin. Kun joudutaan näiden seutujen alueelle, häinmästyttää täällä näky, jonka tarjoavat talot, jotka synkkinä kääntävät kadulle ];^in ikkunattomat muurinsa. Jos pys^tyyj^ienille porteille, saattaa kuulla yhtäkkiä kimakoita, läpitunkevia huutoja. Naiset ja yli kymmenvuotiaat' tytöt ovat kuulleet askeleet, he hypähtävät ylös huoneissaan ja lyövät puuportille. Talossa on haaremi muhammedilaisia, suureksi osaksi kreikkalaiskatolilais-ten serbialaisten jälkeläisiä, joiden esi-isät neljäsataa vuotta kestäneen turkkilaisen herruuden alaisena ovat alistuneet, uskoen paremman ja va-ipaamman elämän lupaukseen, joka heille ^koittaisi', jos yhe vaan kääntyisivät Islamin uskoon.- Jo tytön -syntymistä .pidetään onnettomuutena. iEnnenkaikkea silloin, ijosei:perheessä entisestään Jo ole poi- . kaa. -Köyhinkinrnainen menee ja uh- ;raa ipeniiinsä vanhoille .viisaille eu-jkoiUe, (että rnämä autliaisivat häntä naamaan : poikalapsen. Naiset tekevät niidellään peninkulmien pituisia • pyhiinvaeilusniatkoja, antavat suuria lupauksia, vannovat: mikkuvansa vuosikausia paljaalla naaaila, jos vain Jumala armossaan antaisi heille poikia. Mutta jos sattuu niin huonosti, että kaikesta-huolimatta lyntyy tyttö, saattavat \?^emmat Jcastaa hänet : pojan nimiseksi ja pnkea hänet pojan vaatteisiin ja kasvattaa hänet pojaksi, isä ottaa hänet mukaansa metsästystetkeUe ja myöhemmin poikain siirtolaan i a tyttörf»ika tanssii yhdessä poikien kanssa kuin poika konsanaan — täällä vain samaa suku-opulta olevatvsaav-at, ottaa toinen toisistaan, kädestä |a tanssia keskenään, r^ällaiset amatsoonit elävät vapaaeh- ^toisessa selibaatissa, ei kukaan poika uskaltaisi yrittää suudella sellaista tyttöä. Hän saisi muuten osakseen Jumalan vihan. Nämä amatsoonit ovat nunnia sanan \'arsinaisessa merkityksessä, ja jos olisi tilaisuus päästä "Huo meidän emäntä kun menee, niin se fnenee kuin hirvi.*' Niin kuulin kerran vanhassa maassa erään talon isännän kehuvan vaimoaan. En ollut kosijaan nähnyt hirven menoa ja siksi katselin sen emännän touhuja tavallista tarkfmminy oppiakseni tuntemaan hirven kjdkufavat. MuHa nyt olen siinä uskossa, jettä se mies ei tiennyt hirven tavoista seneheiri-pi kuin ininäkään silloin; nyt tiedän jo, sillä näin hirven, kaksikin, ja ne menivät paljon hurjemmin kuin se emäntä. Se tapahlm kesällä. Makailin pensaan takana auringoitpaistm-sa, ahmiakseni nahkaani uitraviokt-teja. talvenkin varalle.KatseU7i samalla, kuinka lehmät pellossa haukkoivat heinää, jota tänä monna, luo jm Mi-: tos, ei tarvimut vaivauttta. korjaamaan vähyytensä tähden. (Ohoh, luki ja ihmettelee^ minkälainen farmgri. se on, joka pn hyvillään, kun sato on huono. Mutta en ole nyt farmari, sillä iiskon saavani "virari ylennyksen":' ihan näinä päivinä.) Joo, makailin' melkein "eevgsillani" ja katselin leh-^l miä,'kun joku rysähti tienpuoleisessa aidassai LuuUn jo^^^^ pn joku.. ttMut maksamaan- k^^ rik-^ : komqllä äutoilään meiltä aidat, kuten mekin lissun. karissa teimme sUlpin kesällä sen .yhden:f^^ pellolla.-. Hyppäsin f:^siyyn ja näin, en autoa,. vaan 'kaksi jhirvens: venkäletta, jotka,,. jttOksivat läpi aidan katkaisten koi-, me aitatolppaa - tullessaan. Lehmät. lähtivät hyppäämään kohti' outoja vieraita, muita taisivat kellojensa kil-kotuksella säikäyttää ne, koska Mr.vet menivj^t päin toista aitaa kaataen sii-. tä. ^kuusijolppaa. Silloin sekaannuin jo asiaan, näytin että osaan minäkin juosta,-mutta ennenkuin ehdin aidan luo, 'hirvet juoksivat jokeen,, lehmien kiilatessa vauhtia joutuakseen samaan sakkiin. (Pääsin kuitenkin ajoissa väliin, estäen lehmien menon. Hirvet ui-, vat yli joen. Silti sain juosta vielä kyllikseni ennenkuin sain lehmät navettaan, mutta voitin ne lopulta — ja sitten vasta muistin säikähtää. Säikähdin niin, että polveni lakkasivat tottelemasta ja piilouduin kiireesti pensaan taakse, missä olin ennen kilpa juöksud^t Ajatella nyt jos joku olisi sattunut ^kulkemaan tiellä — ja vielä kameran kanssa — ja napannut ku- _ van. Kuvan minusta, kun paratiisin aikaisessa puvussani kirmaan hirvien ja lehmien kanssa huh, kauheata! Toivottavasti sitä ei silti kukaan nähnyt. Sanotaan, että lehmät pelkäävät metsäeläimiä, mutta ei meidän lehmät ainakaan, nosseri. Minä sentään osaan pelkäämisen taidon, enkä tykkäisi nähdä hirviä enempi meidän pellolla. Joo,se tapahtui ^kesällä, mutta vieläkin muistelen sitä hienoisella kauhulla. SIRPA-SERKKU. johonkin nunnaluostariin, menisivät he vanhastikin sellaiseen. Nämä vanhempien tuomitsemat tytöt jatkavat itse kehitystään miehiseen suuntaan, he polttavat piippua, kantavat aseita, antautuvat tappeluun, lyövät ja saattavat tappaa vihollisensa. Ja aika jättää näihin naisiin jälkensä heillä on täysin miehinen ryhti ja heidän kasvoillaan on miesten piirteet ja vasta pitkien keskustelujen jälkeen voidaan todeta heidän olevan naisia. Serbialaiset kansanvalistusmiehet ovat kauan valittaneet sitä tosiasiaa. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1940-11-23-02
