1942-12-12-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
LAUANTAINA, JOULUKUUN 12 PÄIVÄNÄ Sivu 11
PITSI on vasta renesanssin mukanaan
tuoma uutuus. Pitsin e-deltäjä,
reikäompelii, tunnettiin jo
niuinaisessa =Eg\ptissä. Sillä koris-ritteltuja
- vaatekappaleita on tavattu
koptilaisista haudoista. Myöhäisantiikki
tuiksi taidon, ja keskiaikaisissa
kirvTSsa näkee sitä -messupaito-ien-
koristuksina. Vanha skandina-v^
jaiainen ^'terminus technicus" eli
'sprangning''. esiintyy islantaaisissa . elokka^n ja tunnelmallisen sä\7Ti, jo-lähteissä,
jo. \-arhaisemmala ^^^^ \: ka kofe^riaaiff/^puuttuu tehdasvalmisteista;
^olivaitpa ne kudottuja kuinka
bergin harteille näin kruunaten hänet
illan tanssiaiskuningattareksi.
Kaulassa kannettavien pitsien hinnat
olivat useinkm huikean korkeat.
Eräskin ranskalainen ylimys kehaisi;
*'Kamian kaulani ympärillä 32 mor-genia
parhainta yiinitarhamaata".
Tavallisempien kaulusten hinta hiihteli
n. 4—5 puntaa.
Kun miesten pu\*ussa kaikki n^ah-dolUset
kohdat olivat pitsien peitossa,
keksittiin vihdoin avarasuiset saa-pa
§varret sopivaksi pitsin sijoituspai-juuri
antaakin näUle «ehta^-pit^ffle mihiri; vxiitiih ^kerrö^ '
jätä tätä kallisarvoista ylellisyystavaraa.
Näitä nimitettiin Ranskassa
tiin eläin- ja ihmisku\4a, tyyliteltyjen
kasviaiheitten jaksottamana.
Näissä käsinluoduissa pitseissä tulee
esiin \-oimakas yksilöllisyys ja täyte-liäs,
uhkuva muoto, joka ueinkin
etsii tiensä omien oikkujensa mukjaan
.välittämättä synmietrian säännöistä.
Se ikäänkuin uhmaten järjestää ku-
\-iot ''oman päänsä" mukaan. Tämä
jalla. ^ ^^adstenan-iup^änn^vanh^
..53 •asiakirjoissa mainitaan.reikäom-l^
lusta^("^angade gerning").^Piis-
,pa Olaus -Magnus kertoo pohjoismaiden
historiassaan ,v:Jta 1555, .että
•spraangning'.'-taidossa skandinavia-lajset
naiset voittivat kilpailijansa
•Jbikissa-OT
•NyplätjTi pitsin alkuperä on ha-eitava
seinävyötekniikasta, 1500-
Iirvun alulla johti reikäompelu Italiassa
ompelupitsin luomiseen. Kun
Fciat alkoiv-at yhä suurentua (punto
'i£.gIiato) ja näihin vihdoin a.l.ettiin
; : omjnella ^koristeellisia täyteaosia.
• s)Tityi .amsi teknillinen menettelyta-y-
>pa., ?5pkä.-po^aa -enää. täf\-itsemattä
• vk^diStti -pminaisen-- koristetuötteen, n.
, . s. pitsin, r^Geomelrisia koristeita suo-
•v-siväir Tcakäcmpdun ja ;^'anhimman
^<:Q3ipeIupitsm Akilla'.^ ollut siiiirta
-,\.^f50ast^ tavallL-
- - j^sesti *'reticdiak'si" eli verkkopitsiksi
; vseii- johdosta., että aukot koristettuina
ristimäisiilä täytebsilla tekivät
verkon vaikutuksen,
•.\Iussa käytettiin pitsiä vain paitoihin,
mutta sittemmin kauluksiin,
hihoihin, myssyihin, rinnuksiin, ne,
näJiinoibin, pöytäliinoihin ja: v;uode-vaatteihin.
Ja Navarran kuningatar
.Margareet^ pesäluettelossa v:lta
1545 mainitaan: "hienoja floreihsi-iaisia
pitsejä kaulusten reunustamista
varten". ^-T"^^
Ensimmäiset runsaampikoristeiset
: pitsit ovat njpläten -suoritettuja al-hienosti
• ja säännöllisesti tahansa.
Hammastus on yleisin kaularöyhe-löissä,
kauluksissa ja kalvosimissa.
Kun pitsejä useasti käytettiin poi-muteltuina,
tiili mallin olla siron kevyt
ja tarkoitukseen soveltuva. Ai-
.noastaan" Hollannissa valmistettiin
raskaampityyiisiä, kukka-, köynnös-tai
v^aasikoristeisia tiheitä malleja,
jotka useasti, poikkesivat pitsin varsinaisesta
luonteesta.
Verrattain pian opittiin yhdistämään
nämä molemmat tekniikat,
nyplätty ja ommeltu. Pitsi, jonka
.pääviivat o\'at nyplätyt, mutta joka
•pn yhdptrtty ompelemaU on nimel-
-tään ^'point lace:'. N.s. kulta- ja-ho-peapitsit
ovat peräisin Genuasta ja
^Milanostar mutta ovat tekotavaltaan
seinävYÖtekniikkaa.
PitsiteoUisuiiden saavuttamat tavattoman
suuret mittasuhteet aiheut-ti.
vallitse\'a muoti. Ensinnäkin kau-laröyhelö
kasvamistaan kasvoi. Pitsin
kysyntä kasvoi niin suureksi, että
sitä pii miltei mahdoton tyydyttää.
Tiedetään, että kuningatar Elisabeth,
, joka pii koreilevin nainen, mikä milloinkaan
on valtaistuinta koristanut,
käytti suuret määrät kaikenlaisia pitsejä.
Hänen kaularöyhelönsä olivat
korkeammat, laajemmat ja jäykem-mät
kuin kenenkään muun Euroopassa.
Kaikissa kuvissa Elisabet on
esitetty runsaitten pitsien, pitsikaulusten,
-kalvosinten, -laahustimien
"<^anons". Kun markiisi Cinq-Mars
V. 1642 uhrasi kauniin päänsä Ric-helieun
jalkojen jmireen, jätti hän
jälkeensä 300 paria tällaisia saapas-varsiröyhelöitä.
Käytettäessä pupli-kenkiä
oli tapana pölvimutkien kohdalle
sitoa pitkät, pitseillä päätetyt nen jäi odottamaan,
leveät nauhat, jotka taidokkaasti ' ——.^^^
solmieltiin. Kenkien päälle kiinnitettiin
pitsiröyhelöitä, jotka useasti
nousivat melkoisiin summiin.
/ / . JD. il/.: Saapuihan se. Kiitos
suuri.
XoIIa: Sehän on oikein hauska juttu;
" •
Onni: Kyllähän se muuten olisi
mukavakin, mutta niin kovin kulutettu
aihe.
Hörökorva: Tpine;i jo meni, toi-
Naiset käyttivät samanlaisia levein
tä pitsikauluksia kuin miehetkin sekä
lisäksi pitsi-esiliinoja, pitsihelmai-sia
päähineitä ja pitsillä koristeltuja
liinavaatteita.-. Samoin . .uhrattiin
pÖ3^äliinoihin ja vuodevaatteihi.nkin.
teloittaja astuessaan mestauslavalle
pn pukeutuneena pitseillä koristeltuun
pukuun.
V.-4768 oli *Fäs Hammond-niminen
mies Nottinghamista keksinyt
koneen, jolla voitiin kutoa pitsipoh-jaa,
n.s. fond de .Bruxelles, siis kudosta,
.jota nn-phemmin nimitettiin
tylliksi. Kuten jo mainittiinkin, ai-
-runsaasti pitsejä. Lasten puvut oli- Jieutti Ranskaa -vallankumous pitsi- .
vat samantapaiset kuin aikuistenkin teollisuuden kukistumisen ja yksin
ja samoin pitseillä.koristellut. Ranskassa suljettiin 30 suurempaa
Vaikka pitsiteollisuuden lalalla ar ..pitsiteollisuuslaitPsta. Myöhemmin
hersikin. ta.vattoraan suuret määrät se kyllä Napoleonin toimesta uudel-työntekijöitä,
,ei "tuotanto -monessa- Jeen virkosi, mutta pian senjälkeen,
kaan paikassa voinut tyydyttää ky- v. 1837, aletaan jiiitä valmistaa teh-syfltää.
-Englanti ja .Ranska tuottivat
maahan suuria määriä pitsejä.
Epäkohta pakotti hallitukset puuttumaan
-asiaan, mutta tämä tapahtui
useinkin niin jyrkässä muodossa, että
se samalla antoi kuoliniskun o-mankin
maan pitsituotannolle. Tällaisen
kiellon takia Auvergninkin
nyplääjät olisivat joutuneet turmioon,
ellei eräs jesuiittaisä Franciscus
Regis olisi tarmolla ja menestyksellä
ajanut heidän asiaansa. Kiitollisuudesta
ovatkin pitsityöntekijät
dasmaisesti, jplloin pitsi mpnet.Uiii
taiteellisen viehättävjytensä.
b. PAAER.
kuaikoiua-iis^asti kaksi- tai useani- ja -nauhojen koristamana. Hän pii Jhänet valinneet suojeluspyhimyksek-ipiyärisiä,
mutta tämän käsityötaidon
nopeasti levitessä alkavat yksiväriset
saada yleisempää kannatusta.
Pitsitepllisuus, oli pian saanut tavattoman,
suuren levikin ja sitä harjoitettiin
kaikissa maissa, mutta A-iankomaiden
kanssa ei mikään muu
r.iaa kyennyt kilpailemaan. -Sen pel-
.lavapitsit saivat pian maailmanmai-r-
een. -Siellä valmistetun pellavalan-niin
suunnattomasti ihastunut pitsei- seen.
hin, että hän v. 1562 ja toisen kerran Ludvig XIV:n aikainen ranskalai-
V. 1573. ankjirasti kielsi valtakunnas- nen valtiomies Jean Baptiste Cplbert
saan pitsien käytön, sillä hän tahtoi alkoi uudelleen järjestää Ranskan
vain yksin käyttää tätä ylellisyysta- pitsiteollisuutta, ja pian alkoikin
varaa.
Kultapitsiä käytettiin vain damas-ti-
ja brokadikankaisten pukujen
koristuksena. Säätyjen päivillä
f Eloisassa V. 1577 pii kuningas Henrik
zdxi hienoutta ja.loistpa ei mikään -H: 11a yllään puku, johon pii käytetty
voittanut, ja usgat maat tuottivat
c-^llavan Hollannista. Nypläys tuli
suosituksi ylhäisöönkin kuuluvien
naisten piirissä, sitä harrastettiin
iuurella innostuksella, ja alempisää-tyiset
saivat siitä tuottavan ansioläh-teen
jo siinä määrin, että Filip II v.
-590 luuli-tarpeen vaatimaasi Alankomaissa
kokonaan, kieltää -nypläyk-
5«i palvelusväen puutteen takia.
Ommellun pitsin kehitys kplkee
samansuuntaisesti kuin nyplätynkin.
4000 kyynärää kultapitsiä, Kouva
d'.-\ulnoy kertoo, että espanjalaiset
naiset .vielä 17:nnellä .vs:lla käyttivät
päällään toista tusinaa runsas-kankaisia
alushameita, joista kukin
oli vyötäisiin asti mitä ihanimmin koristeltu
kulta- ja hppeapitseillä.
17- ja I8-v^psi^ataa voidaan hyvällä,
syyllä niraiuää pitsin "kultaiseksi
.ajaksi", sillä sekä mies- että
Ranska kehittyä pitsien vientimaaksi.
Päätyöpaikat olivat Alencpnissa,
jonka pitsit paikannimisinä tulivat
varsin kuuluisiksi. Alussa jäljiteltiin
Venetsien malleja, mutta vähitellen
keksittiin omintakeisiakin, Hammastus
ja pienet yksityiskohtaiset
Keinottelu silmälaseilla
• Yhdysvaltain apiilaisprokuraatto-ri
Arnold paljasti joku aika takaperin
m.m. sen, että Yhdysvalloissa on
arvion mukaan 34,000,000 ihmistä
silmäläsith puutteessa vain siksi kun
niiden jakokustannukset ovat 300 ja
400 prosenttia alkuperäisestä hinnasta.
Vähittäismyyjä yksin .saa 100
pros. verrattuna auton myyjään, joka
saa vain 20 pros. ja on siitä hy\'ästä
pidettävä hyvin monimutkainen koneisto
kunnossa kolme kuukautta.
Silmälaseista, jotka maksavat $3.25
pari tukkukauppiaalle, on ostajan
maksettava $15 ja;?20 parista.
Suomen herrat halonhakkuussa
Jpku aika sitten kerrottiin, että
Suomen valtiopäivämiehet ovat kes-osat
häviävät, ja uuret, tavallisesti " keyttäneet istuntonsa, nousseet ajo-suljetut
köynnösaiheiset mallit alkavat
vallita tekotavan yhä hienostuessa.
Ranskassa alettiin 1670:n tie-noilla
käyttää mustia pitsejä kulta-ja
hopeabrokadikankaisten pukujen
päällä.
•Kaupoissa käytetyt pitsien nimet
eivät aina ehdottomasti ilmaisseet te-peleihin
ja painuneet halkometsään.
Edelleen kehutaan, että Suomessa ei
ole niin suurta herraa, ettei hänen
täytyisi taistella herra talvea vastaan
hakkaamalla ainakin yksi "motti"
(35,3 kuutiojalkaa) halkoja. Halonhakkuuta
toimittavat presidentistä
lähtien kaikki hallituksen jäsenet,
naispuoliset haaskasivat. sitä kilvan kopaikan nimeä. "Malines"-pitseik- kuvernöörit, kenraalit, amiraalit.
miltei mässäämällä vaatetukseensa.
Italia on johtavassa asemassa ja var- Pu\TAn kuosien muuttuessa säilyi
jinkiu Venetsiassa ilmestyneet qialli-iirjat
huolehtivat - mallien ja tekniikan
laadusta, ja vuosien 15.62 ja
iS99 välisellä ajalla ilmestyy useita
•eoksia, joiden mallien suunnittelijoina
tapaamme monta kuuluisaa ni-
^€ä. Varsin huomattava pn, että
uostarien nunnat ottivat osaa pitsien •
•>almistamiseen, ja luostaripitsit oli-
•atkiu aina I9:nnelle v-uosisadalle
aineensa kukkuloilla,
Pitsien koristeaiheina vallitsi geo-
^letrinen ornamentti, johpn yhdistet-pitsi,
jonka vasta suuri.vallankumous
tuhosi. ,16- ja 17-7Vuosisadan vaihteessa
kaularöyhelö saavutti suurimman
laajuuteensa. Englannin kuningas
Jaakko. I. käytti tähä,n 25 kyynärää,
mutta häneji kprkea puolisonsa
vain 18 kyynärää.
Röyhelön tilalle, niin naisille kuin
miehillekin, tvilee 17-vuosisadan a-lussa
leveä pitsikaulus. Kuningas
Kustaa II Aadolf eräissä tanssiaisissa
si nimitettiin kaikkia Flanderin pitsejä.
18-vuosisadalla alkoivat Brjs-selin
pitsit voittaa kaikki muut. Pohja
..joko «yplättiin tai ojiuneltiin ja
tämän päälle suoritettiin roallit ompelemalla.
Tällöin alkavat luonnonmukaiset
aiheet vallita ja symmetriaa
aletaan, kart.taa.
*fKavaljeerin tuntee hänen pitseistään",
on vanha sanontatapa. Mer-cier
kirjpittaa, että Pariisin herroilla
on likaiset paidat tai puuttuvat ne
heiltä tykkänään, mutta sensijaan
Augsburgissa riisui tällaisen pitsikau- pitävät he pitsikauluksia ja -kalvosi-luksensa
ja asetti sen Jösefine Lau- mia mitä hienointa laatua. Yksinpä
kaupunkien pormestarit ja raatimie-het,
^nalla sanoen kaikki virkamiehet
ylimmästä alimpaan asti. — Joku
pn tämän johdosta huomauttanut,
että jos Suomen nykyiset hallitusher-rat
olisivat menneet halkometsään jo
muutamia vuosia sitten ja pys3nae^t
^ l l ä näihin asti, niin Supmen kansan
asema olisi paljon parempi kuin mitä
se nyt on.
Ojenna LIEKKIÄ osattomjan tut'
tavasi tai ystäväsi luettavaksi ja huO'
jnauta sitten, että sen voi t^hfa itselleen
— NIIN VÄHÄLLÄ!
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 12, 1942 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1942-12-12 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki421212 |
Description
| Title | 1942-12-12-11 |
| OCR text | LAUANTAINA, JOULUKUUN 12 PÄIVÄNÄ Sivu 11 PITSI on vasta renesanssin mukanaan tuoma uutuus. Pitsin e-deltäjä, reikäompelii, tunnettiin jo niuinaisessa =Eg\ptissä. Sillä koris-ritteltuja - vaatekappaleita on tavattu koptilaisista haudoista. Myöhäisantiikki tuiksi taidon, ja keskiaikaisissa kirvTSsa näkee sitä -messupaito-ien- koristuksina. Vanha skandina-v^ jaiainen ^'terminus technicus" eli 'sprangning''. esiintyy islantaaisissa . elokka^n ja tunnelmallisen sä\7Ti, jo-lähteissä, jo. \-arhaisemmala ^^^^ \: ka kofe^riaaiff/^puuttuu tehdasvalmisteista; ^olivaitpa ne kudottuja kuinka bergin harteille näin kruunaten hänet illan tanssiaiskuningattareksi. Kaulassa kannettavien pitsien hinnat olivat useinkm huikean korkeat. Eräskin ranskalainen ylimys kehaisi; *'Kamian kaulani ympärillä 32 mor-genia parhainta yiinitarhamaata". Tavallisempien kaulusten hinta hiihteli n. 4—5 puntaa. Kun miesten pu\*ussa kaikki n^ah-dolUset kohdat olivat pitsien peitossa, keksittiin vihdoin avarasuiset saa-pa §varret sopivaksi pitsin sijoituspai-juuri antaakin näUle «ehta^-pit^ffle mihiri; vxiitiih ^kerrö^ ' jätä tätä kallisarvoista ylellisyystavaraa. Näitä nimitettiin Ranskassa tiin eläin- ja ihmisku\4a, tyyliteltyjen kasviaiheitten jaksottamana. Näissä käsinluoduissa pitseissä tulee esiin \-oimakas yksilöllisyys ja täyte-liäs, uhkuva muoto, joka ueinkin etsii tiensä omien oikkujensa mukjaan .välittämättä synmietrian säännöistä. Se ikäänkuin uhmaten järjestää ku- \-iot ''oman päänsä" mukaan. Tämä jalla. ^ ^^adstenan-iup^änn^vanh^ ..53 •asiakirjoissa mainitaan.reikäom-l^ lusta^("^angade gerning").^Piis- ,pa Olaus -Magnus kertoo pohjoismaiden historiassaan ,v:Jta 1555, .että •spraangning'.'-taidossa skandinavia-lajset naiset voittivat kilpailijansa •Jbikissa-OT •NyplätjTi pitsin alkuperä on ha-eitava seinävyötekniikasta, 1500- Iirvun alulla johti reikäompelu Italiassa ompelupitsin luomiseen. Kun Fciat alkoiv-at yhä suurentua (punto 'i£.gIiato) ja näihin vihdoin a.l.ettiin ; : omjnella ^koristeellisia täyteaosia. • s)Tityi .amsi teknillinen menettelyta-y- >pa., ?5pkä.-po^aa -enää. täf\-itsemattä • vk^diStti -pminaisen-- koristetuötteen, n. , . s. pitsin, r^Geomelrisia koristeita suo- •v-siväir Tcakäcmpdun ja ;^'anhimman ^<:Q3ipeIupitsm Akilla'.^ ollut siiiirta -,\.^f50ast^ tavallL- - - j^sesti *'reticdiak'si" eli verkkopitsiksi ; vseii- johdosta., että aukot koristettuina ristimäisiilä täytebsilla tekivät verkon vaikutuksen, •.\Iussa käytettiin pitsiä vain paitoihin, mutta sittemmin kauluksiin, hihoihin, myssyihin, rinnuksiin, ne, näJiinoibin, pöytäliinoihin ja: v;uode-vaatteihin. Ja Navarran kuningatar .Margareet^ pesäluettelossa v:lta 1545 mainitaan: "hienoja floreihsi-iaisia pitsejä kaulusten reunustamista varten". ^-T"^^ Ensimmäiset runsaampikoristeiset : pitsit ovat njpläten -suoritettuja al-hienosti • ja säännöllisesti tahansa. Hammastus on yleisin kaularöyhe-löissä, kauluksissa ja kalvosimissa. Kun pitsejä useasti käytettiin poi-muteltuina, tiili mallin olla siron kevyt ja tarkoitukseen soveltuva. Ai- .noastaan" Hollannissa valmistettiin raskaampityyiisiä, kukka-, köynnös-tai v^aasikoristeisia tiheitä malleja, jotka useasti, poikkesivat pitsin varsinaisesta luonteesta. Verrattain pian opittiin yhdistämään nämä molemmat tekniikat, nyplätty ja ommeltu. Pitsi, jonka .pääviivat o\'at nyplätyt, mutta joka •pn yhdptrtty ompelemaU on nimel- -tään ^'point lace:'. N.s. kulta- ja-ho-peapitsit ovat peräisin Genuasta ja ^Milanostar mutta ovat tekotavaltaan seinävYÖtekniikkaa. PitsiteoUisuiiden saavuttamat tavattoman suuret mittasuhteet aiheut-ti. vallitse\'a muoti. Ensinnäkin kau-laröyhelö kasvamistaan kasvoi. Pitsin kysyntä kasvoi niin suureksi, että sitä pii miltei mahdoton tyydyttää. Tiedetään, että kuningatar Elisabeth, , joka pii koreilevin nainen, mikä milloinkaan on valtaistuinta koristanut, käytti suuret määrät kaikenlaisia pitsejä. Hänen kaularöyhelönsä olivat korkeammat, laajemmat ja jäykem-mät kuin kenenkään muun Euroopassa. Kaikissa kuvissa Elisabet on esitetty runsaitten pitsien, pitsikaulusten, -kalvosinten, -laahustimien "<^anons". Kun markiisi Cinq-Mars V. 1642 uhrasi kauniin päänsä Ric-helieun jalkojen jmireen, jätti hän jälkeensä 300 paria tällaisia saapas-varsiröyhelöitä. Käytettäessä pupli-kenkiä oli tapana pölvimutkien kohdalle sitoa pitkät, pitseillä päätetyt nen jäi odottamaan, leveät nauhat, jotka taidokkaasti ' ——.^^^ solmieltiin. Kenkien päälle kiinnitettiin pitsiröyhelöitä, jotka useasti nousivat melkoisiin summiin. / / . JD. il/.: Saapuihan se. Kiitos suuri. XoIIa: Sehän on oikein hauska juttu; " • Onni: Kyllähän se muuten olisi mukavakin, mutta niin kovin kulutettu aihe. Hörökorva: Tpine;i jo meni, toi- Naiset käyttivät samanlaisia levein tä pitsikauluksia kuin miehetkin sekä lisäksi pitsi-esiliinoja, pitsihelmai-sia päähineitä ja pitsillä koristeltuja liinavaatteita.-. Samoin . .uhrattiin pÖ3^äliinoihin ja vuodevaatteihi.nkin. teloittaja astuessaan mestauslavalle pn pukeutuneena pitseillä koristeltuun pukuun. V.-4768 oli *Fäs Hammond-niminen mies Nottinghamista keksinyt koneen, jolla voitiin kutoa pitsipoh-jaa, n.s. fond de .Bruxelles, siis kudosta, .jota nn-phemmin nimitettiin tylliksi. Kuten jo mainittiinkin, ai- -runsaasti pitsejä. Lasten puvut oli- Jieutti Ranskaa -vallankumous pitsi- . vat samantapaiset kuin aikuistenkin teollisuuden kukistumisen ja yksin ja samoin pitseillä.koristellut. Ranskassa suljettiin 30 suurempaa Vaikka pitsiteollisuuden lalalla ar ..pitsiteollisuuslaitPsta. Myöhemmin hersikin. ta.vattoraan suuret määrät se kyllä Napoleonin toimesta uudel-työntekijöitä, ,ei "tuotanto -monessa- Jeen virkosi, mutta pian senjälkeen, kaan paikassa voinut tyydyttää ky- v. 1837, aletaan jiiitä valmistaa teh-syfltää. -Englanti ja .Ranska tuottivat maahan suuria määriä pitsejä. Epäkohta pakotti hallitukset puuttumaan -asiaan, mutta tämä tapahtui useinkin niin jyrkässä muodossa, että se samalla antoi kuoliniskun o-mankin maan pitsituotannolle. Tällaisen kiellon takia Auvergninkin nyplääjät olisivat joutuneet turmioon, ellei eräs jesuiittaisä Franciscus Regis olisi tarmolla ja menestyksellä ajanut heidän asiaansa. Kiitollisuudesta ovatkin pitsityöntekijät dasmaisesti, jplloin pitsi mpnet.Uiii taiteellisen viehättävjytensä. b. PAAER. kuaikoiua-iis^asti kaksi- tai useani- ja -nauhojen koristamana. Hän pii Jhänet valinneet suojeluspyhimyksek-ipiyärisiä, mutta tämän käsityötaidon nopeasti levitessä alkavat yksiväriset saada yleisempää kannatusta. Pitsitepllisuus, oli pian saanut tavattoman, suuren levikin ja sitä harjoitettiin kaikissa maissa, mutta A-iankomaiden kanssa ei mikään muu r.iaa kyennyt kilpailemaan. -Sen pel- .lavapitsit saivat pian maailmanmai-r- een. -Siellä valmistetun pellavalan-niin suunnattomasti ihastunut pitsei- seen. hin, että hän v. 1562 ja toisen kerran Ludvig XIV:n aikainen ranskalai- V. 1573. ankjirasti kielsi valtakunnas- nen valtiomies Jean Baptiste Cplbert saan pitsien käytön, sillä hän tahtoi alkoi uudelleen järjestää Ranskan vain yksin käyttää tätä ylellisyysta- pitsiteollisuutta, ja pian alkoikin varaa. Kultapitsiä käytettiin vain damas-ti- ja brokadikankaisten pukujen koristuksena. Säätyjen päivillä f Eloisassa V. 1577 pii kuningas Henrik zdxi hienoutta ja.loistpa ei mikään -H: 11a yllään puku, johon pii käytetty voittanut, ja usgat maat tuottivat c-^llavan Hollannista. Nypläys tuli suosituksi ylhäisöönkin kuuluvien naisten piirissä, sitä harrastettiin iuurella innostuksella, ja alempisää-tyiset saivat siitä tuottavan ansioläh-teen jo siinä määrin, että Filip II v. -590 luuli-tarpeen vaatimaasi Alankomaissa kokonaan, kieltää -nypläyk- 5«i palvelusväen puutteen takia. Ommellun pitsin kehitys kplkee samansuuntaisesti kuin nyplätynkin. 4000 kyynärää kultapitsiä, Kouva d'.-\ulnoy kertoo, että espanjalaiset naiset .vielä 17:nnellä .vs:lla käyttivät päällään toista tusinaa runsas-kankaisia alushameita, joista kukin oli vyötäisiin asti mitä ihanimmin koristeltu kulta- ja hppeapitseillä. 17- ja I8-v^psi^ataa voidaan hyvällä, syyllä niraiuää pitsin "kultaiseksi .ajaksi", sillä sekä mies- että Ranska kehittyä pitsien vientimaaksi. Päätyöpaikat olivat Alencpnissa, jonka pitsit paikannimisinä tulivat varsin kuuluisiksi. Alussa jäljiteltiin Venetsien malleja, mutta vähitellen keksittiin omintakeisiakin, Hammastus ja pienet yksityiskohtaiset Keinottelu silmälaseilla • Yhdysvaltain apiilaisprokuraatto-ri Arnold paljasti joku aika takaperin m.m. sen, että Yhdysvalloissa on arvion mukaan 34,000,000 ihmistä silmäläsith puutteessa vain siksi kun niiden jakokustannukset ovat 300 ja 400 prosenttia alkuperäisestä hinnasta. Vähittäismyyjä yksin .saa 100 pros. verrattuna auton myyjään, joka saa vain 20 pros. ja on siitä hy\'ästä pidettävä hyvin monimutkainen koneisto kunnossa kolme kuukautta. Silmälaseista, jotka maksavat $3.25 pari tukkukauppiaalle, on ostajan maksettava $15 ja;?20 parista. Suomen herrat halonhakkuussa Jpku aika sitten kerrottiin, että Suomen valtiopäivämiehet ovat kes-osat häviävät, ja uuret, tavallisesti " keyttäneet istuntonsa, nousseet ajo-suljetut köynnösaiheiset mallit alkavat vallita tekotavan yhä hienostuessa. Ranskassa alettiin 1670:n tie-noilla käyttää mustia pitsejä kulta-ja hopeabrokadikankaisten pukujen päällä. •Kaupoissa käytetyt pitsien nimet eivät aina ehdottomasti ilmaisseet te-peleihin ja painuneet halkometsään. Edelleen kehutaan, että Suomessa ei ole niin suurta herraa, ettei hänen täytyisi taistella herra talvea vastaan hakkaamalla ainakin yksi "motti" (35,3 kuutiojalkaa) halkoja. Halonhakkuuta toimittavat presidentistä lähtien kaikki hallituksen jäsenet, naispuoliset haaskasivat. sitä kilvan kopaikan nimeä. "Malines"-pitseik- kuvernöörit, kenraalit, amiraalit. miltei mässäämällä vaatetukseensa. Italia on johtavassa asemassa ja var- Pu\TAn kuosien muuttuessa säilyi jinkiu Venetsiassa ilmestyneet qialli-iirjat huolehtivat - mallien ja tekniikan laadusta, ja vuosien 15.62 ja iS99 välisellä ajalla ilmestyy useita •eoksia, joiden mallien suunnittelijoina tapaamme monta kuuluisaa ni- ^€ä. Varsin huomattava pn, että uostarien nunnat ottivat osaa pitsien • •>almistamiseen, ja luostaripitsit oli- •atkiu aina I9:nnelle v-uosisadalle aineensa kukkuloilla, Pitsien koristeaiheina vallitsi geo- ^letrinen ornamentti, johpn yhdistet-pitsi, jonka vasta suuri.vallankumous tuhosi. ,16- ja 17-7Vuosisadan vaihteessa kaularöyhelö saavutti suurimman laajuuteensa. Englannin kuningas Jaakko. I. käytti tähä,n 25 kyynärää, mutta häneji kprkea puolisonsa vain 18 kyynärää. Röyhelön tilalle, niin naisille kuin miehillekin, tvilee 17-vuosisadan a-lussa leveä pitsikaulus. Kuningas Kustaa II Aadolf eräissä tanssiaisissa si nimitettiin kaikkia Flanderin pitsejä. 18-vuosisadalla alkoivat Brjs-selin pitsit voittaa kaikki muut. Pohja ..joko «yplättiin tai ojiuneltiin ja tämän päälle suoritettiin roallit ompelemalla. Tällöin alkavat luonnonmukaiset aiheet vallita ja symmetriaa aletaan, kart.taa. *fKavaljeerin tuntee hänen pitseistään", on vanha sanontatapa. Mer-cier kirjpittaa, että Pariisin herroilla on likaiset paidat tai puuttuvat ne heiltä tykkänään, mutta sensijaan Augsburgissa riisui tällaisen pitsikau- pitävät he pitsikauluksia ja -kalvosi-luksensa ja asetti sen Jösefine Lau- mia mitä hienointa laatua. Yksinpä kaupunkien pormestarit ja raatimie-het, ^nalla sanoen kaikki virkamiehet ylimmästä alimpaan asti. — Joku pn tämän johdosta huomauttanut, että jos Suomen nykyiset hallitusher-rat olisivat menneet halkometsään jo muutamia vuosia sitten ja pys3nae^t ^ l l ä näihin asti, niin Supmen kansan asema olisi paljon parempi kuin mitä se nyt on. Ojenna LIEKKIÄ osattomjan tut' tavasi tai ystäväsi luettavaksi ja huO' jnauta sitten, että sen voi t^hfa itselleen — NIIN VÄHÄLLÄ! |
Tags
Comments
Post a Comment for 1942-12-12-11
