1953-01-24-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
STEN IKEJN..
lär hän sj^tyf h e f i ^^
. ten^^tui faänea^ääiäl^^i^^
; tepausi joista olfea:ifeet^^
^'Hän :6n henkflöy jpKa^^
ta sahoistaan ieikävakaudu^inä^
ajattelemaan/* ' l ^^
luuden Victor Hugosta läiföiir to
1800-luvun suuri ranskalainen kirjailija
ProsperMerimee, joka itse Oli erittäin
terävä psykoloögi^ Luonnehdinta
osui epäilemättä naulahkahtaan. -Mahdollisesti
Merimee aliarvioi hyvän
tahdon -~ vaivaa ^^^^j^^^^
kyllä näki, mutta-häneltä puuttui kaikki
edellytykset kasvaia ajattelijaksi.
Victor Hugo oK merkittävä runoilijana
ja ldrjaalijäna;--7-^rildcäwi
soinl^iseh runöudöi^h^ "
västiMn väiii in^^^J^^
, pyrki lioiksi
j sätaÄsUUri^a^^
^ ttkhamat^Ut^^f^
jto^ maksaeB^famunaBekiÄ frin^
gia; raivataks»^ . kosfei i ä n halveka-sö^fei^
^ ^ i s a n u a ä : t # a a i i teidät? tysyi suuksfa fcuii^ tosisdkkd^ j ^ ^ a i M ä ^
haadta^tj^ölwn«m>jota^l^ pitävyytt^häitk^iöMta^^
hoittanut tarttuniaan a^isi^
~ Heti kun ensimmäinen barrikaädi
bn pystytetty, seiäöh minä-sen tak^.
Ets&^ minua sieltäi - ~
Tosiasiassa Hugc» ei nähty hetkeäkään
barrikaadeilla: Hän oli liian käytännöllinen
mies vaarantaakseen kalliin
henkensä niin kuumassa paikassa. Sen
sijaan hän siirtyi 'Brysseliin kirjoittamaan
kaikessa rauhassa teosta vallankumouksellisena
suorittamistaan —uro-tmstä.
Kirjassa, nimpltään "Rötösten
historia", käsitelläänkin myrskyisiä päi-viä
runollisen vapaasti ja sankarillisesti.
Monista tapauksista hän kertoo aivan
totuudenmukaisesti, sattuu vain
vaihtamaan nimiä i^n-hän kuvailee
huutaneensa jsurjestyskaartille > vasten;
iiasvoja: /'Kavialt^ät! •
jä ei^n: y s ^ ^ ^ tmpK^ne^
ottamaan asioiste ^dkoa.
§ y k ^ l ä l » 7 0 päättyi Hiigo^
lias maapakolaiskäiisi; iCeisaj-ikunta
hihistui eikä hän voinirt
poissa Pariisista-u Mutt^
nön politiikka ei ollut M
neii vahvin puolensa, ja njrt hänen on-iflfetuipilata
lopullisesti maineensa! Häii
oli ilmaissut julkisesti kanriattavansa
kommunardikapinaa, mutta ^ n puhjettua
hän pakeni suin päin Brysseliin eikä
rohjennut palata ennen kuin se oli
kukistettu. Kerrankin hän oli toiminut
liian liukkaasti^ raukkamaisuuden
huomasivat hänen ystävänsäkin.
Victor Hugon tödellbeh suuröus nousee
alueelia,^ jonka^mhoästaanrhä^n:
inaaäimieh^i^ kyk^ievät ^täysiä tijUä- <
nsiäam i:'IHan^l<]^i: ^taäskaäikieleh subri
i^-ktati
i ^ s l t t ^ Ä ^ ^ j j : ^ ^
<:te(^lisänad^^a^^
: seen^^iöäan.^^iHs^^O^^
^ (läi^^^^ii^ ;ja[ b l l ; ^ ^
mratä uuden toman^isf^
titf knstämaiÖ^^
ei^tltoMiih^aii Ä
keäikään l e p o a . - ( I ^ k a t ^ c^EJvraiisa
-kutsuttu kulkemaan^ä<^^
kansakuntansa kärjessä^ ja yjdäisemaan
. iR^kaii :ki^^ tuieväisuu- ^'
teen^ Hän olikm 1 jO;^in»ihut^propa*:
gandariikkarina, viimeksi-" LudkS
pbleonih hyväksi ; 1848Jpresi--
dentlnviaaieissa. . u - : > v ; :
— rtulekasuiihrtMnen;
sanonut; ;Nyttui^aatel Vuodesta
1815 l ä h t i ä ^Mmsakiintäf^on^
. N?4f)depnjla • :Se: ^ihanteen,
näyn, i^^udeiL^te
;M;^tiw^näk3ri^^^ti«^^^^ on;
, ta^tui :paiBamaaivc|>^^
kruimuu;-f i M i i i^
; Ä ä V k i i ^^
tä oli-|Äi&ttyr:;läa^itö^^
taay :jo|^ xa^^pa^
veensa;^ % y ^ i ^ ^ ^
v a a i i ^ ^ u s i « g ^ ^ i p i ^ ^ ^
s Ä j a ; ä f c « s s ä ä t t « t ^ l ^ ä n ^ k € n ^
saan sdsialistikBJr .tijffa|)^^
< l e n t t i k a u d e ! b ^ | a e t ; i ^ ^ l^
kä;jaHeenvaHtseÄii&:^ imaöidollfe-:
ta. ^ V a i k k a ^ ^ ^ t ^ k i n % i ^^
nällään, uskoUfeesti r^Tai&^fe^^^^^^ :
ehät suostuneet. ncKStämaaä käiltä joh-tq>
aa«MUe,' ja: niinvhän: dkoi imuitta.
* mutkitta asettua vasemmiston '^presi- -
denttiehdcÄkaak^: . - ^
N ^ l e o n suoritti joulukuun 2 pnä
1851 vallankaiappäiikisen, ja se merkitsi
surmaniskua Hugon suurille haaveille.
Hän joutui tiete^iiihuijan raivon valtoihin.
Aatteeliisesfi katsoen hänen poliittinen
uransa oli olliit lievästi sanoen
mutkitteleva, mutta miten hän luovikin
tunnemyrskyjen'keskellä; hän osasi aina
valita oikean luiden;-Omien sanojensa
mukaan hah «li noina kuohuvina
joulukuun päivmä poljetun tasavallan
" ^ t y y r i , sosialistisen vistavallan^
mouksenhenkirsbfretuh känsän idjas
ia kuolonaa: h ^ v i ^ ä : j o h t a j a ; köliisi
»uka oU p a l k t o t t t ^ t e . i ä l a m u^
VudumoUtaja Joe Busque on tn"
tinennieisätyöläinen, nmtta nyt,
lähennellessaän 70 ikävuottaan,\on
hän ryhtynyt vähän helpompaan
hommaan. Hän esiintyy joka SUH'
nuniäi Canadan Yleisradiossa
"Fmie Jpe^s Kaiw*VaÄ/e/ifkM^«,
jos^ hati kertbo elämästä eräässä
Quebecin mäakunhdn' idässä
iPmiuviiaiMmsa^^^^'^^^^^^^}
'kuvasarja-kes^^ Pariisin
elänuUtU:- '
Muutär&ien "Kurj^e^'^kuy
' paa nim ikään ed^^^ lukea, kuten;
rangaistusvanki Jeaih ja yli-lupniiolliseh
hyvästä piispa Myrielistä
kertovia^ 'Mutta muuten Hugon "yhteiskunnallinen"
tuotanto kUiiluu kuol-s£
uiai^iutuii^^y^
kasi ^^^istiQSaeei^^l^
.^t^rme^kaikkia^^ v: taja'?^:J<^
^ ] > • ' •' % : v ^ M a f e ä ' f-sijassä^kirja''
; lukijalle
: vaiht^uissa Hugoiölimuuttumit^ ^l^ne-leöhttimaisen
väuhdikkkasiti ivanaan:
«Napoleonin ihailijasta :legitimistis€fc
^bouii)öniksi,^^^ hän oli: ollut"liberaalinen
porvaii I^udvig FUipin äikMä ta»valta-laihen!
ja sainäliä hehktiva bOnapartisti
1848. Mutta 1851 häh oli esiiiitynyt
puhein ja kirjoituksin hiin, ettei hänellä
ollut jalansijaa Ranskan toisessa keisa-rikUhhässa^
'
'Hugolla ei kerrankaan ollut valinnanvaraa,
hänetf täytyi pysyä oppositiossa.
Ja hän feLytti tilannetta hyväkseen kuin
alliakin mies.: Matahpaostä )säs\n hän
• saattoi kiihkoilla mielin määrin tarvitse-
' mättä^^ p^ epäonnistumista kaytan-"
nöii pt^itiikassa.^ ifön majoittui ncmka-;
vasU Britanhiaile iGuernseyn
saareen, joka sijatiise»; aivan Norman- ~
dian tosbil^ eli herroiksi kirjoi^n
sainälaan^ kig^ jai antatiitui
' luomaan kesösrääj^ myj^tiä^V^
' ^i)sta> laijfl^nMtbm^
j Ä ? ja'%jättag^ joka BÄielKBcltä'
luodoltaan'rahiani -y^itiaänÄu
;^"Ranskaii>ja niaailinah^herräa. - -
JMiuäjuJisteni^tais^^
l«ite(x»^;^ija]Ksuiiteen^^
siUä 4cMm»inl^in"<^ ollut öma^merki-ts^
cs^nsä ^ HUgo toi^ nunaa-ja^karkeaa
sdneksen riinoudeh maailmaan^ ja hän
teki kaIeeriorjist2t ja huonoista naisista
tra^gilHsiia sanka^ei^^ Hänen psykologinen
kiivaustäitdnsa tosin -oli liian
mahtipontinen, mutta joka tapauksessa
hän valtasi kirjallisuudelle liusia alueita,
ja natur^istit' nojautuivat ''Kurjiin^',
kun he loivat toden teolla yhteiskunnallista
suuttumusta ilmaisevan romaanin
ja kohottivat sen johtoasemaan.
NEyVOSTOI ITTOLAISI A ELOKUVIA
'Hiljattain on Kievin elokuvastudips-
- ^ valmistunut huomattaviin niittoihin
kasvanut vsu^^ maailmankuulusta
^yehäläis^tä: kirjaflijasta Nik<^ Vasil-jevitsh
iGpgplistäy jpka on mitä flmeik-tui
kaikin puolin tukemaan ja auttamaan
nuorta kirjailijaa.
Elämäkerrallisen dokumenttielokuvan
kohokohdiksi muodostuvat epäilemättä
Kievin teatterin esittämät kohtaukset
kääamiäÖä tavalla Gogolm näytelmistä "Revisori" ja
nitvja-Uot. Filnu'yalnm
;liitpn-ja kpka n m i l ^ ^
jgpjm: kuolini»^
-^^okttva on d(awmentalMinen^ jä sen :
tehtäyähäcoit esittää: i Q i y p ^ ^
«KuoUeet sielut", jotka esittärätjGogo-
Iin ihmistuntemusta, satiiria ja. taistelumieltä
ka&kea nurinkurista ja^ irvokasta
vastaju^^eläo^sä. > . ;^ '
ElokiMm lopUi^ - nähdään,- miten
Ja ty3^;>illis)niä s u ^
neSb^aUeen j M ^
_ mef^aakkaon säS^a^eräiiär^galista'
hOiS^ e n i n i e s / n i i a ^^
l y ö t y ä T i a ä k ö ö n ^ ^ l N ^ Ä m , :
siHc kaukk^ se, mikä On metkittävintäOogolm tuotanto <m levinnyt ei ainoastaan
Neuvostoliitossa, vaan - käännöksinä
yli iokojaiaailman^ • -
: :^ningradin.^'I^nf|lm" studios^^^
meistelliiaQ; pärljcaillaan huomattavaa
värieldkuviiä4husiikin suurmieliestä N i -
kdia^.lRinisky^^ Elokuvaa
ohja^ rtuniij^ta rseuvostoliittdai^
n ja .nuo^, . jaajaGfi^ joka on myös teh-etlälce^
ikiurta. voidaan anastaa^ mut-~
:täeimaloinkaänoa»aatuntaa.'
iGuemeyssä viettäminään vuosina
Htfgo ehti kirjoittaa^ myös paksuja ro-inaaöÄjä
— yhteiskunnallisia. Siellä
hän täydensi "Kurjat"/ jonka parhaat
luvut hän kumminkin oli kirjoittahut
paljon aikaisemmin. "Meren työläisten"
ihmisyhteisöksi hän valitsi Normandian
kalastajaväestön, jota eli hänen
ympärillään. Aineiston läheisyydestä
huolimatta sekä kirjan toiminta
että ihmiskuvaus ovat varan mielikuvitukselliset.
Romaanit ilmaisevat lähin-pä
Hugon kohtalokasta taipumusta rajuihin,
eriskummallisiin ja vääristynei-
1 • ' t ^ " ' i u : ^ i ..1.4'<^:<.tr>inmlltc>!l I r i l t K t l l l t -
ruuteen.v Näiden nia^emieii: puitteissa nyt^paljonnminetla niit^ieen ^musiik-hän-
kuuli kansanlauluja» - jotka hänen
sanojensa mukaan., esittivät "kdnsan.
historiaa, eläraä^ värikästä, «värien- kyll
ä s t y » ^ , totuuddlista historiaa, joka
paljastaa kansan koko elämän". Filmissä
nähdään myös mm. ''^Korkeiden
tieteitten kymuaasi", jossa kaksikym-mentävuotias-
Gogol v. 1821 opbkel-lut.
Tässä oppilaitoksessa Gogol sai si-a'istyksensä
perusteet.
Myöhemmin Gogol siirtyi Pietariin
ja sai vaatimattoman virkamiehen paikan.
Täällä hän kirjöitti^kuolematto--
man teoksensa ^'Illat. torpassa Dikan-kan
kylän vieressä", jonka ensinmiäi-sestä
painoksest» näenune filmissä kansikuvan.
Tämä kirja akritU Gogolin-maineen.
• SuucLninoillila ^Bi^Uun Buo-:
masi 1 ^ G^^e^ilin n ^
hin ihniöihin: yhteiskumiallisia kuvauksia
sanan varsinaisessa merkityksessä
ne «ivätc^le. Työväenluokan^ ielämästä;
ja ^^liidiikbtjstä kirjoituspöytäsairfca.
12 J . 1 £ V i i c ^*, 'i.:.rn'f»'X-t/.ij is
•Mi
"'MM
nm
im
f.,
il
^kielokuvan '-^Ikuisia säyeliä" maailmankuulun-
säveltäjän Modest Musorgsldn
dämänvaiheista ja tuotannosta.
Roshalin uuden elokuvan tehtävänä
on kertoa väkevöidyssä muodossa kansallisen
säveltaiteen merkkimidiesta,
hänen säivellystensä synnystä ja merkityksestä
Venäjän ja koko maailman
musiikkikulttuurille, pysähtyen erikoisesti
maalaamaan hänen hahmonsa vuosina
1896—1906, jotka olivat Rimskl-
Korsakovin luovan elämän huippuaikaa*
Rinnan tämän teeman kanssa elokuvassa
punoutuu kuvaus, senaikaisesta ympäristöstä,
hengestä ja tavoista, mikä
tekee elokuvan historialliseksi laajemmassakin:
mielessä.
, ^Elokuvassa on. kohtauksia . Rimslu-
Korsakovin tuniietuimmista savdtölstä
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 24, 1953 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1953-01-24 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki530124 |
Description
| Title | 1953-01-24-03 |
| OCR text |
STEN IKEJN..
lär hän sj^tyf h e f i ^^
. ten^^tui faänea^ääiäl^^i^^
; tepausi joista olfea:ifeet^^
^'Hän :6n henkflöy jpKa^^
ta sahoistaan ieikävakaudu^inä^
ajattelemaan/* ' l ^^
luuden Victor Hugosta läiföiir to
1800-luvun suuri ranskalainen kirjailija
ProsperMerimee, joka itse Oli erittäin
terävä psykoloögi^ Luonnehdinta
osui epäilemättä naulahkahtaan. -Mahdollisesti
Merimee aliarvioi hyvän
tahdon -~ vaivaa ^^^^j^^^^
kyllä näki, mutta-häneltä puuttui kaikki
edellytykset kasvaia ajattelijaksi.
Victor Hugo oK merkittävä runoilijana
ja ldrjaalijäna;--7-^rildcäwi
soinl^iseh runöudöi^h^ "
västiMn väiii in^^^J^^
, pyrki lioiksi
j sätaÄsUUri^a^^
^ ttkhamat^Ut^^f^
jto^ maksaeB^famunaBekiÄ frin^
gia; raivataks»^ . kosfei i ä n halveka-sö^fei^
^ ^ i s a n u a ä : t # a a i i teidät? tysyi suuksfa fcuii^ tosisdkkd^ j ^ ^ a i M ä ^
haadta^tj^ölwn«m>jota^l^ pitävyytt^häitk^iöMta^^
hoittanut tarttuniaan a^isi^
~ Heti kun ensimmäinen barrikaädi
bn pystytetty, seiäöh minä-sen tak^.
Ets&^ minua sieltäi - ~
Tosiasiassa Hugc» ei nähty hetkeäkään
barrikaadeilla: Hän oli liian käytännöllinen
mies vaarantaakseen kalliin
henkensä niin kuumassa paikassa. Sen
sijaan hän siirtyi 'Brysseliin kirjoittamaan
kaikessa rauhassa teosta vallankumouksellisena
suorittamistaan —uro-tmstä.
Kirjassa, nimpltään "Rötösten
historia", käsitelläänkin myrskyisiä päi-viä
runollisen vapaasti ja sankarillisesti.
Monista tapauksista hän kertoo aivan
totuudenmukaisesti, sattuu vain
vaihtamaan nimiä i^n-hän kuvailee
huutaneensa jsurjestyskaartille > vasten;
iiasvoja: /'Kavialt^ät! •
jä ei^n: y s ^ ^ ^ tmpK^ne^
ottamaan asioiste ^dkoa.
§ y k ^ l ä l » 7 0 päättyi Hiigo^
lias maapakolaiskäiisi; iCeisaj-ikunta
hihistui eikä hän voinirt
poissa Pariisista-u Mutt^
nön politiikka ei ollut M
neii vahvin puolensa, ja njrt hänen on-iflfetuipilata
lopullisesti maineensa! Häii
oli ilmaissut julkisesti kanriattavansa
kommunardikapinaa, mutta ^ n puhjettua
hän pakeni suin päin Brysseliin eikä
rohjennut palata ennen kuin se oli
kukistettu. Kerrankin hän oli toiminut
liian liukkaasti^ raukkamaisuuden
huomasivat hänen ystävänsäkin.
Victor Hugon tödellbeh suuröus nousee
alueelia,^ jonka^mhoästaanrhä^n:
inaaäimieh^i^ kyk^ievät ^täysiä tijUä- <
nsiäam i:'IHan^l<]^i: ^taäskaäikieleh subri
i^-ktati
i ^ s l t t ^ Ä ^ ^ j j : ^ ^
<:te(^lisänad^^a^^
: seen^^iöäan.^^iHs^^O^^
^ (läi^^^^ii^ ;ja[ b l l ; ^ ^
mratä uuden toman^isf^
titf knstämaiÖ^^
ei^tltoMiih^aii Ä
keäikään l e p o a . - ( I ^ k a t ^ c^EJvraiisa
-kutsuttu kulkemaan^ä<^^
kansakuntansa kärjessä^ ja yjdäisemaan
. iR^kaii :ki^^ tuieväisuu- ^'
teen^ Hän olikm 1 jO;^in»ihut^propa*:
gandariikkarina, viimeksi-" LudkS
pbleonih hyväksi ; 1848Jpresi--
dentlnviaaieissa. . u - : > v ; :
— rtulekasuiihrtMnen;
sanonut; ;Nyttui^aatel Vuodesta
1815 l ä h t i ä ^Mmsakiintäf^on^
. N?4f)depnjla • :Se: ^ihanteen,
näyn, i^^udeiL^te
;M;^tiw^näk3ri^^^ti«^^^^ on;
, ta^tui :paiBamaaivc|>^^
kruimuu;-f i M i i i^
; Ä ä V k i i ^^
tä oli-|Äi&ttyr:;läa^itö^^
taay :jo|^ xa^^pa^
veensa;^ % y ^ i ^ ^ ^
v a a i i ^ ^ u s i « g ^ ^ i p i ^ ^ ^
s Ä j a ; ä f c « s s ä ä t t « t ^ l ^ ä n ^ k € n ^
saan sdsialistikBJr .tijffa|)^^
< l e n t t i k a u d e ! b ^ | a e t ; i ^ ^ l^
kä;jaHeenvaHtseÄii&:^ imaöidollfe-:
ta. ^ V a i k k a ^ ^ ^ t ^ k i n % i ^^
nällään, uskoUfeesti r^Tai&^fe^^^^^^ :
ehät suostuneet. ncKStämaaä käiltä joh-tq>
aa«MUe,' ja: niinvhän: dkoi imuitta.
* mutkitta asettua vasemmiston '^presi- -
denttiehdcÄkaak^: . - ^
N ^ l e o n suoritti joulukuun 2 pnä
1851 vallankaiappäiikisen, ja se merkitsi
surmaniskua Hugon suurille haaveille.
Hän joutui tiete^iiihuijan raivon valtoihin.
Aatteeliisesfi katsoen hänen poliittinen
uransa oli olliit lievästi sanoen
mutkitteleva, mutta miten hän luovikin
tunnemyrskyjen'keskellä; hän osasi aina
valita oikean luiden;-Omien sanojensa
mukaan hah «li noina kuohuvina
joulukuun päivmä poljetun tasavallan
" ^ t y y r i , sosialistisen vistavallan^
mouksenhenkirsbfretuh känsän idjas
ia kuolonaa: h ^ v i ^ ä : j o h t a j a ; köliisi
»uka oU p a l k t o t t t ^ t e . i ä l a m u^
VudumoUtaja Joe Busque on tn"
tinennieisätyöläinen, nmtta nyt,
lähennellessaän 70 ikävuottaan,\on
hän ryhtynyt vähän helpompaan
hommaan. Hän esiintyy joka SUH'
nuniäi Canadan Yleisradiossa
"Fmie Jpe^s Kaiw*VaÄ/e/ifkM^«,
jos^ hati kertbo elämästä eräässä
Quebecin mäakunhdn' idässä
iPmiuviiaiMmsa^^^^'^^^^^^^}
'kuvasarja-kes^^ Pariisin
elänuUtU:- '
Muutär&ien "Kurj^e^'^kuy
' paa nim ikään ed^^^ lukea, kuten;
rangaistusvanki Jeaih ja yli-lupniiolliseh
hyvästä piispa Myrielistä
kertovia^ 'Mutta muuten Hugon "yhteiskunnallinen"
tuotanto kUiiluu kuol-s£
uiai^iutuii^^y^
kasi ^^^istiQSaeei^^l^
.^t^rme^kaikkia^^ v: taja'?^:J<^
^ ] > • ' •' % : v ^ M a f e ä ' f-sijassä^kirja''
; lukijalle
: vaiht^uissa Hugoiölimuuttumit^ ^l^ne-leöhttimaisen
väuhdikkkasiti ivanaan:
«Napoleonin ihailijasta :legitimistis€fc
^bouii)öniksi,^^^ hän oli: ollut"liberaalinen
porvaii I^udvig FUipin äikMä ta»valta-laihen!
ja sainäliä hehktiva bOnapartisti
1848. Mutta 1851 häh oli esiiiitynyt
puhein ja kirjoituksin hiin, ettei hänellä
ollut jalansijaa Ranskan toisessa keisa-rikUhhässa^
'
'Hugolla ei kerrankaan ollut valinnanvaraa,
hänetf täytyi pysyä oppositiossa.
Ja hän feLytti tilannetta hyväkseen kuin
alliakin mies.: Matahpaostä )säs\n hän
• saattoi kiihkoilla mielin määrin tarvitse-
' mättä^^ p^ epäonnistumista kaytan-"
nöii pt^itiikassa.^ ifön majoittui ncmka-;
vasU Britanhiaile iGuernseyn
saareen, joka sijatiise»; aivan Norman- ~
dian tosbil^ eli herroiksi kirjoi^n
sainälaan^ kig^ jai antatiitui
' luomaan kesösrääj^ myj^tiä^V^
' ^i)sta> laijfl^nMtbm^
j Ä ? ja'%jättag^ joka BÄielKBcltä'
luodoltaan'rahiani -y^itiaänÄu
;^"Ranskaii>ja niaailinah^herräa. - -
JMiuäjuJisteni^tais^^
l«ite(x»^;^ija]Ksuiiteen^^
siUä 4cMm»inl^in"<^ ollut öma^merki-ts^
cs^nsä ^ HUgo toi^ nunaa-ja^karkeaa
sdneksen riinoudeh maailmaan^ ja hän
teki kaIeeriorjist2t ja huonoista naisista
tra^gilHsiia sanka^ei^^ Hänen psykologinen
kiivaustäitdnsa tosin -oli liian
mahtipontinen, mutta joka tapauksessa
hän valtasi kirjallisuudelle liusia alueita,
ja natur^istit' nojautuivat ''Kurjiin^',
kun he loivat toden teolla yhteiskunnallista
suuttumusta ilmaisevan romaanin
ja kohottivat sen johtoasemaan.
NEyVOSTOI ITTOLAISI A ELOKUVIA
'Hiljattain on Kievin elokuvastudips-
- ^ valmistunut huomattaviin niittoihin
kasvanut vsu^^ maailmankuulusta
^yehäläis^tä: kirjaflijasta Nik<^ Vasil-jevitsh
iGpgplistäy jpka on mitä flmeik-tui
kaikin puolin tukemaan ja auttamaan
nuorta kirjailijaa.
Elämäkerrallisen dokumenttielokuvan
kohokohdiksi muodostuvat epäilemättä
Kievin teatterin esittämät kohtaukset
kääamiäÖä tavalla Gogolm näytelmistä "Revisori" ja
nitvja-Uot. Filnu'yalnm
;liitpn-ja kpka n m i l ^ ^
jgpjm: kuolini»^
-^^okttva on d(awmentalMinen^ jä sen :
tehtäyähäcoit esittää: i Q i y p ^ ^
«KuoUeet sielut", jotka esittärätjGogo-
Iin ihmistuntemusta, satiiria ja. taistelumieltä
ka&kea nurinkurista ja^ irvokasta
vastaju^^eläo^sä. > . ;^ '
ElokiMm lopUi^ - nähdään,- miten
Ja ty3^;>illis)niä s u ^
neSb^aUeen j M ^
_ mef^aakkaon säS^a^eräiiär^galista'
hOiS^ e n i n i e s / n i i a ^^
l y ö t y ä T i a ä k ö ö n ^ ^ l N ^ Ä m , :
siHc kaukk^ se, mikä On metkittävintäOogolm tuotanto |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-01-24-03
