Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 22, 1949

              ONKO TEISSÄ ^
Näin tyytyväiseltä näyttää jokainen,
joka an tehnyt osuutensa Liekin suu­ressa
levityskatnpänjassa. Joko sinä
olet tehnyt osuutesi?
— Vanno.
— Ellet usko, niin ole uskomatta.
— Missä lapsi nji: on?
— Minä olen ottähut sen hoitooni.
— Milloin?
— Silloin kun läpsi tarvitsi hoitoa.
En arvannut kirjoittaa sinua varten päi­vää
muistiin.
— Minä en anna pettää itseäni. Tie­dä
se.
-— Höhnö.
He olivat hetken aikaa vaiti.- Sitten
Maria neuvoi Perttua jättämään Es­teri
muutamaksi päiväksi rauhaan. Kyl­lä
kaikki kääntyy hyväksi, kun vain
Perttu malttaa mielensä. Esteri on
saanut kärsiä paljon ja siksi kai vai­kuttaa
hi ukän omituiselta. Yhteen ai­kaan
luultiin, että hän tulee hulluksi.
Parasta, että Maria ottaa Esterin jok­sikin
päiväksi luokseen. V
Pertulta jäi vastaamatta. .
Mutta Maria ei enää odottanutkaan
vastausta. Hän meni tyytj^isenä, et­t
ä viimeinkin pääsi Pertusta eroon. F^er-tun
kanssa ei todellakaan ole leikitte-lemistä.
Yksin jäätyään Perttu l y H i s t y i - ^J
sentunieena penkille istumaan. Han
peitti kasvonsa käsiinsä. Esteri ^Esteri,
yletkö sinä todellakin saanut kärsiä niin
paljon . . . Jatkuu"'"'
Joillakin ihmisillä on merkillinen tai­to
ennustaa minkälainen ilma tulee
setiraavana, sitä seuraavana ja vieläpä
kolmantenakin päivänä. Useinkin näi­den
ihmisten sääennustus on hyvin
tarkka, monasti tarkempi kuin halli­tuksen
säähavaintoasemien säätiedotuk­set.
-
Kun kysytte tällaisiita sääennustajil­ta,
mistä he saavaT tietonsa, kuulette
usein yksinkertaisen vastauksen: " M i ­nä
tunnen sen luissani." Toiset "ovat
hyvin salaperäisiä ja antavat ymmärtää,
että heillä on jokin salainen voima, mi­kä
ilmoittaa heille, minkälainen sää on
edessä.
Jotkut ihmiset väittävät, että kuka
hyvänsä tykenee ennustamaan minkä­lainen
saätonr kulloinkin tulossl, kun
vain panee merkille erinäisiä merkkejä,
mitkä ovat selvästi havaittavissa. iLuet-telemme
seuraavassa muutamia sääen­nustuksia,
joiden pitäisi olla erään in­tiaanin
merkillepanemiä hänen omiensa
ja esi-isiensä kokemusten perusteella.
Luonnollisesti emme voi mennä takuu­seen
niiden paikkansapitäväisyydestä,
mutta I^ikeilkpon jokainen, jolla on
kiinnostusta säähavamtoihih. H
k.^UNIIX ILMJViN MERKKEJÄ
Kun aamusumu haihtuu helposti, ei­kä
laskeudu ma^an, on tulossa kaunis
ilma. ••'
Jos sataa ennen auringonnousua aa­mulla,
tulee^J^aunis ja aurinkoinen ilta-päivä.
v-.V'
'l^j^^ivas selkenee uuden tai. täy-dex^
uun aikana sateen jälkeen, tulee
kaunis ja kuiva ilma useaiksi päiväksi.
V Ku|} tähtikirldiaana yönä ei ^tapahdu
tähdenlentoja, jatkuu kaunis ilma;
Kun uuden kuun arkana oii sumua
tanv|iti^i^ ennen auringonnou­sua,
kestää i^unis ilma viikon päivät.
Kun valkoiset'pilvet häviävät aurin­gon
noustessa täi kun aamupilvet hä­viävät
länteen, tiilee kaunis ilma.
Punaiset pilvet lännessä tai pohjoi­sessa
auringon laskiessa ennustavat
kaunista ilmaa seuraavana päivänä ja
samoin, jos täysikuu nousee ilmän^ että
pilvet sitä peittäisivät.
Salamoiminen ilman jyrinää, tai jos
jyrinä kuuluu kaukaa, merkitsee kuu­maa,
kuivaa ilmaa..___
Sateenkaaren ilmestyminen kovan
sateen aikana merkitsee sateen pikais­ta
lakkaamista. Jos sateenkaari näkyy
hyvin selvänä, merkitsee se useampia
päiviä kestävää kaunista ilmaa.
Voimakas kaste illalla ennustaa kui«
vaa, kaunista päivää. -
Kuri hämähäkki kutoo pitkää verk­koa,
merkitsee se aiinakin 7 päivää kes­tävää
kuivaa ja kaunista ilmaa. Jos
sateisella säällä hämähäkit työskente­levät
kuumeisesti aamupäivällä, tulee
pian kaunis ilma.
Hyönteisten paljous keväällä mer­kitsee
pitkää ja kaunista syksyä. Kun
hyönteiset tanssivat auringonlaskun
aikana, merkitsee se lämmintä yötä.
Kun pöllöt huhuilevat sateella, tulee
pian" kaums^-;nmau;i:,j^^^
' • MYRSKYN MERKKEJÄ •
Auringon nousu tummien pilvien ta­kaa
merkitsejfe sadetta sinä päivänä.
Kuri aurinko laskee tummiin, raskai­siin
pilviin, merkitsee se sadetta' sinä
iltana jä seuraavana päivänä.
Kun tähdet lentelevät iltaisin ja öi­sin,
merkitsee se myrskyä. .
Jos sataa ja aurinko paistaa, merkit­see
se lisää sadekuuroja. .
Kun pilvet eri korkeuksissa kulkevat
päinvastaiseen suuntaan, tiilee sade.
Jos sade alkaa kaksi tuntia auringon­nousun
jälkeen, sataa koko päivän.
Raskas aamusumu on sen merkki, et­tä
• ennen viikkoa sataa.
Sateenkaaren - näkyminen^ äaniulla
merkitsee sadetta iltapäivällä.
Kun kirkas taivas peittyy yhtäkkiä
pienillä, harmailla pilvillä, kiihtyy tuu-j
| iT ÖN AIKA
j^^StocKholmissa. .
imlnhmmatkmn
SUOMEEN
»htien New Yorkista
Stockholm lähtee jouluk. 9
luomeen suosittu SAtin nanvip——
e paunaa Jauhettua ä - Ä S T i S T ^ Ä^ ykattuna^ahvaan gx^^^^^ pJunaa. Hinta: $6.25
vanne, lype o
ssiissäalit&taecn" tuHm-
600 Bow*i^*®'
Manitoban yliopiston "Freskie"-ku­ningatar,
20-vuötitts Jane .Emery, joka
valittiin -mainiHsksi kuningaftareksi
Winnip€gissä.
li ja seuraa isade. ,
.^^j^^^diB läin|?!imän tu^ en-nitlÄVkofe^
; ^ u n sadqii jakautuvat pitkiin
höyhenen kaltaisiin suikaleisiin, riierkit-see
se sateista, mutta lyhyttä syksyä.
Jos kuun ympärillä on kaksi tai use­ampaa
rengasta, odotettavissa usei­ta
päivFä kestävä myrsky.
Kun hämähäkit kuto^t lyhyitä verk­koja
itai häviävät vasta kutomistaaai
verkoista, on sade odotettavissa.
Kun kissat nuolevat ruumistaan lä-hellä
suojapaikkaa, seuraa sade kolmen
tunnin kuluttua.
" Kun siat liikkirvat levottomina, jos
karja liikkuu niityllä enemmän kuin
tavallisesti tai jos hevoset kurottavat
kaulojaan ja :haistej!e^^ jlmaa, tulee
pitkäaik^erfl,'si^ei¥^^
Varikset rääkkyvät kovasti sateen
edellä ja pääskyset leaitävät hyvin ma­talalla.
Jos merilinnut lentävät merel­tä
maalle päin, seuraa sade.'
Jos aamusumu nousee hitaasti, muo-
•dostaen pilviä eri korkeuksiin, ei myrs­ky
ole kaukana.
Mehiläiset pysyvät pesässään ja sir­kat
laulavat kovemmin sateen edellä.
Jolla pn muita merkkejä, voi lisätä
niitä ylläoleviin. 'Allekirjoittaneen pet­tämätön
. sääennustus on seuraava:
"Jos vappuna on lunta katolla, niin kyl­lä
sitä on maassakin;" — J—u.
Merkillihen sukulaisuus
Eräs espanjalainen merimies, nimel­tään
Chico Acosta, joka nykyään asuu
Argentinassa, on itse oma isoisänsä,
uskokaa jos tahdotte. Tässä on hänen
sukusel vityiserisä:
"Minä meriin: naimisiin lesken kans­sa
ja lesken tytär meni naimisiin isäni
kanssa. Näihoöen siis minun isästäni
tuli vävyni ja minun tytärpuolestani
tuli minun äitipuoleni. Kun minun
vairiionr s)mn3rtti jfroja^ tuli pojastam­me
isäni^ rralipuoii ja samalla kertaa
hänestä tuli nrinun enoni, sillä hänhän
oli minun äitipuoleni veli.
"Myöhemmin, kun isäni vaimo syn-ri3^
ti pojan^ tuli "tästä luonnollisesti mi­nun
veljeni: Minun vaimoni oli iso­äiti,
koska hän oli minun äitipuoleni
äiti ja koska-minä kerran olin vaimom
mies7 riiirr vaimoni oli myöskin samalla
minun isoäitini. Lopuksi, koska ker­ran
minä olen isoäitini riiies. niin tie-t3''
sti minä olen rriyöskin oma isoisäni.
Makkarat ^^halkeilevat helposti kei­tettäessä,
mutta sen voi estää leikkaa­malla
sdlmukcAdat:^^ mäkkarain
molenimista päistä ennen kiehumaan
• pandaa"-•v—'--^ •••
SIVU 8 LAimOTAINA, MOiNBX^ 22 l»ÄIVÄNÄ,« 1949