Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 12, 1945

              läkymmentä vuotta sitten. Poikaset
ovat pesästä lentäneet kukin vuorol;
laan mikä minnekin, yksi Xeuvosto-liittoon
saakka, jossa hän nykyään
palvelee Punaisessa armeijassa. Hä­nen
venäläissyntyinen vaimonsa an­taa
silloin tällöin tietoja heidän voin­nistaan.
Lasten nuorempana olles­sa
on isän täytynyt usein jättää ;koti
ia mennä työmarkkinoille minne mil­loinkin.
Ymmärrettävää on, että.
semmoisen perheen keskeinen elin,
äiti. on joutunut paljon-voimiaan
uhraamaan. Lapset tietävät sen ja
•'turisevat suurta-kunniöitu äitiään
kohti, sekä isäänsä, kohtaan, joka on
aina huolen pitänyt, ettei leipäaineet
ole loppuneet. Monta leipää, limp­pua
ja pullaa on äiti saanut pyöräyt­tää
viidenkymmenen vuoden ajalla,
kaiken muun ahella. .
Siitä huolimatta, vaikka äidillä on
niin hommaa ollut, ori häneltä riittä­nyt
aikaa yhteistoiminnoihin ja myös­kin
usein paikkakuntauutisten kir­joittelemiseen
Vapaiis-lehteen. Sil-*
loin tällöin olemme saaneet lukea
myöskin Liekistä Great Grandmaman
pakinapätkän. > .
Muuten vanhuspari on ikäänsä
verraten vielä, molemmat heistä, pir­teitä,
nuorekkaan näköisiä ja elämän­haluisia.
Siksipä uskallan luottaa
ja toivoa, että he jatkavat yhteistä
taivalta vielä edelleenkin .-vuosia ja
vuosia. ,
Toinen merkki tilaisuus, johon, me
Glen Edenin ^vanhemmat^-^männät
saimme kutsun, vietettiin huhtikuun
19 p:nä Broadview ylängöllä Maria
Laitisen kotona, hänen täyttäessä 80
vuotta. Etupäässä me isoäidit olim­me
matkan järjestä|jinä ja niin sitä
sitten kahdella vaunulla alettiin las-
^kea täältä ylhäältä laaksostaalas
laaksoon. Eikös kuuleta hassulta,
mutta niin sitä va'an luisuttiin kohti
kauppalaa ja sen sivuutettua alettiin
nousu laajalle kauniille yläiiteelle.
Meistä Edenin laakson emännistä
ei ole monellakaan ollut tilaisuutta
matkata edellämainitulle • ylängölle
vuosikausiin; eräskin sanoi yli 30
vuotta kuluneen viimeisestä käynnis­tään
Maria Laitisen luona iäneri far­millaan.
Paljon hän sanoi seudun
muuttuneen. Tiekin oli tehty aivan
eri puolelta. Metsät oli raivattu ja
istutettu hedelmäpuita kaikkialle ko­to
laajan ylängön. Siitä voi hyvin
päätellä, että hedelmänkasvatus siel­lä
on pääelinkeino. ' -
Matkan varrella tie teki käänteitä
sinne tänne kumpuisella kankaalli.
Päästiinhän sitä lopultakin . määrät-iyyn
paikkan, vaikka seutua tunle-mattoman
se pani ajattelemaan, et­tä
osutaanko ollenkaan oikeaan paik­kaan
tuollaisessa hedelmätarhaviida-kossa.
" " " .
Päivän sankaritar otti meidät vas-
Kenttäniarsalkka Montgomery ja läntisten liittolaisten ylipäällikkö, kenraali Eisenkower^
taan reippaan hymyilevänä. Terveh­dyksien
sekä onnittelujen lausuttua
emme voineet muuta kuin ihmetellä
sitä, miten nuoreksas ja solakan suo-ravartaloinen
saatoi 80-vuotias äiti
olla aistikkaassa tummänvihreässä
leningissään. 80 vuotta on jo to­della
ikä!
Eimiset vanhenee ja täyttää vuo­sia
niin tiheään, että se jäisi muu­ten
huomaamatta", ellei omaiset ot­taisi
asiaksi sitä jotenkin huomata
ja huomauttaa. On kunnioitettavaa
ja kaunista, että lapset, etenkin tyt­täret,
jotka lähellä äitiään asuvat,
järjestävät hänen merkkipäiväkseen
juhlatilaisuuden, johon kutsuvat hä­nen
ystäviään, kiiten Maria Laitisen
tyttäret tekivät. Kiitos siitä teille,
meidän kaikkien läsnäolleiden puo­lesta.
Kiitos myöskin siitä tarjoilus­ta,
joka oli niin monipuolinen ja juh­latunnelmaa
korostava.
' Ihailtiin lahjoja ja katseltiin on-iiittejukortteja,
joita oli saapunut ys­täviltä
sekä omaisilta ja joilk oli
vkatettu oleskeluhuoneen pöytä reu-nojaan
myöten.
•Monet meistä emme voineet si­vuuttaa
tilaisuutta saada silmäillä
ulkosalläkin ympärillemme tällä het­kellä
— ihailla näköaloja, jotka
iJatkoa 6:Ua sivulla)
MUUTAMIA HITLERISMEN . . .
<Jatkoa IrseltÄ sivulta»
nimitettiin Saksan kansleriksi.
Helmik; 27 p:nä 1933 natsit poltti­vat
Saksan parlamenttitalon.
Maaliskuun 5 p:nä 1933, samana
päivänä jolloin Hitlerin vallan alla
suoritettiin tunnetut haulikkovaalit,
Hitlerille myönnettiin täydet diktaat­torin
valtuudet.
Syy sk. 21 p:nä 1933 natsit aloitti­vat
surullisen kuuluisan Leipzigin oi-keusilveilyn
parlamenttitalon poltos­ta,
mikä kuitenkin kääntyi natsien
tappioksi.
Kesäkuussa 1934 Hitler järjesti
tunnetun "veripuhdistu'ksen" puolue­jäsentensä
keskuudessa, missä kap­teeni
Röhm ja muut ammuttiin Myn-chenissä
ja Berlinissä. Hitlerin oman
tiedotuksen mukaan tässä veripuh-distuksessa
ammuttiin 77 henkeä.
Elök. 2 p:nä 1935 kuoli presidentti
Hindehburg ja hallituksen päätöksen
perusteella • presidentin virka yhdis­tettiin
Hitlerin pitärriään kanslerin
Virkaan.
Maalisk. 7 p:nä 1936 Hitler mie­hitti
Reininmaan ja julkeasti rikkoi
Locarnon sopimusta.
Maaliskuussa 1938- hän kaappasi
Itävallan.
Syysk. 29 p:nä 1938 Britannia,
Ranska ja Italia tekivät surullisen
kuuluisan Mynchenin sopimuksen,
minkä perusteella Saksa- sai Tshek­koslovakian.
Syysk. 1 p:nä 1939 Saksa hyök­käsi
Puolaan.
Syysk. 3 p:nä Suurbritannia ja
. Ranska julistivat sodan Saksaa vas­taan.
Touko. 11 p:nä Sa;ksa aloitti hyök­käyksen
länttä kohti.
KesäTc. 17 p:nä Ranska antautui
Safksalle.
Vuoden 1940 kesällä Hitler jätti
hyökkäämättä Englantiin.
Kesäkuun 22 p:nä 1941 Hitler a-loitti
sodan Neuvostoliittoa vastaan.
Jouluk. 11 p:nä hän julisti sodan
Yhdysvaltoja vastaan.
Syksyllä 1942 Saksa kärsi suuren
.sotilaallisen tappion Stalingradissa.
Marrask. 8 p:nä 1942 liittolaiset
hyökkäsivät Pbhjois-Afrikaän.
Toukok. 12 p:nä saksalaiset ja ita­lialaiset
joukot antautuivat Tunisi-,
assa.
Kesällä 1943 Punainen armeija a-loitti
suuren kesähyökkäyicsen.
Heinäkö 25 p:nä 1943 Mussolini
syöstiin vallasta kun liittolaiset val­tasivat
etelä-Itsflian. /
Kesäk. 6 p:nä 1944 liittolaiset
hyökkäsivät Ranskaan.-
Syksyllä 1944 liittolaiset pääsivut
Saksan rajalle. >
Maalisk. 24 p:nä 1945 amerikalai-set
sotajoukot menivät Reininjoen yli.
Huhtik. 21 p:nä 1945 Punaisen ar­meijan
sotavoimat saapuivat Berli­niin.
Huhtik. 25 p:nä 1945 Yhdysval­tain
ja Neuvostoliiton armeijat koh­tasivat
toisensa Elbe-joen rannalla
Saksassa.
Toukok.- 1 p:nä 1945 ilmoitettiin
Hitlerin kuolema.
Toukok. 2 p:nä 1945 Punainen ar­meija
valloitti lopullisesti Berlinin.
Punaisen armeijan marsalkat Zhukov ja Rokosso.sky sekä Jugoslavian vapausarmcijan johtaja ja
perustaja, marsalkka Tito.
Niin kauan kuin olemme ihmisten
keskellä, älkäämme olko yhdellekään
ihmiselle aiheena onnettomuuteen ja
suruun. — Seneca.