Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 23, 1944

              sinä. että puolueeseen 4HtytääntoU -pieksää-kieltä ja teksiä Traiir^nT^,>|^
inen takia? valheita. Mene, äläkä hemostuta
— Merllähäniovat^teaikki-^uolueen
jäsenet toimessa.
Makar hillitsi itseösä -ja muutti
keskustelun suuntaa:
Kävikö pai>pi pääsiäisenä sinun
luonasi? :
_ Itsestään sielyä.
---Lahjoititko hänelle? 7'
— No tietenkin! -Kaksi ^
ja luonnollisestipuolennätflan kimpa­leen
läskiä. ; '
— Sinä siis uskot jumalaan ja mui­hin
sellaisiin? . - • :;• : / r ^
— En minä oikeastaan tovin lujas­ti
usko, mutta jos satun Sairastumaan
tai sattuu jokin muu ömifettomuus,
tai sanokaamme ^imerkrksi, kun aik-konen
oikein kovin jyräaitää;iiUusil- ,.. _ -
loin rukoilen, luomiomsestikäämiyn ^'Y^^ Paeta. Tuomittuja kul-jumalan
puoleen. .' jettanut mihisi ole kolme^fcertaa huu-
Makar tahtoi fcoih<te9Ia-vaari Shju-karjia
koMeliaasti^ato selittää hä­nelle
miksi häntä ei ^ i d a hyväksyä
puolueeseen, mutta ShjukäiHjin kans­sa
juttusille ryhtyessään^imn ei ehti­nyt
varata kärsivällsy3rttä ja-sfksi pa­mautti
siekailematta;, - : ,.
^ Mene helvettiin, vanha käpy!
Papeille lahjoitteletuiunia, laitat jää-minua,
minä okn heraiosairas ihmi­nen
Ä ä n i i n u n terveyteni salli minun
- rauhallisesti keskustella. sinun kans­sasi.
Kuuletko, ala mennä!
-Pahaan aikaan satuin tulemaan!
-Olisi pitänyt tulla päivällisen jälkeen"
-^pahoitteli vaari Shjukarj nopeasti
porttia perässään sulkien.
Viimeinen Gremjatshii Logia ja eri-
-koisesti Gremjatshin tyttöjä liikutta­va
uutinen oli tieto Lyimkan kuole-
-masta.
Eri pitikiksi ajoiksi pakkotöihin
tuomitut Jefim Trljbatähev ja Ivan
BatalMiikov kirjoittivat, että asemal­le
kuljettaessa Dyimkan tuli ikävä
vapautta ja Gremjatshii Logia ja hän
Hvödyiimä ttistoja
tanut Dyimkalle "seis", mutta Dyi-
'mok oli kyyryssä juossut peltoa pit­kin
metsää kohti. Metsän laitaan oli
jäänyt ienää'vain viitisentoista >syltä,
mutta silloin miliisi-oli käynyt puoli-polviasentoon
ja kolmannella lau­kauksella
kaatanut Dyhtikan.
TTätiä lukuunottamatta ei Dyin&aa
•ollut ikenen surra. Jos rakkauden
hän pyhiä avant(>ja^ haaveilet joistam yksinkertaisen taidon Dyimkalta öp-
(pineet tytöt surivatkin, niin nähtä­västi
vähän-aikaa. ^'^Aika unohtuu
jaruumls^ufcaantuu . . . " . Jatyttö-jeni^
yjTneleet ovat kuin kaste aurin-gonnoustessa...
Jatkuu.
toimista, mutta et osaa kunnollista
apetta valmistaa hevosille. Piruaikö
puolue tekee sinunlaiseHasi lörjölla?
Pidätkö sinä^meitä pilkkanasi? Luur
ietko, että puolueeseen otetaan kai­kenlaista
törkyä? Sinun «työsi on
Vaniiojen fa keiicicojen -saunakyIvyistä
Kirj. TRI H E L M I HEIKINHEIMO
Usein luemme t^i kuulemme, mi- pyyheliina,
ten joku vanhus on saanut saunamat- Nyt levätään rauhallisesti ja nauti-kallaan
aivohalvauksen tai kuinka joi- taan pari pientä löylynlyöntiä. Tai
lekulle on saunassa tullut sydänkoih- ehkäpä se löylymäärä, mikä vastaa
taus. Kuolemakin on voinut olla seu-" haudottaessa kehittyy, riittää. Kun
rauksena. . ruumis on tasaisesti lämmennyt ja hi-
. Vanhusten, sydäntautisten ja mui- koilu alkanut, voidaan ottaa hiukan
den vajaakuntoisten ön sen vuoksi runsaammin löylyä, ei kuitenkaan
oltava saunan suhteen jonkin verran koskaan liian polttavaa, vaan sen ver-
OMENAT JA soKfiitrrAirn
Ihmiset, joiden täyi^ vBXo&solk&Tis^
ja tärkkfilystä moikaivaUossaÄn, iks^seie-vät
usein omenista: Onko totta, ^Itft
sokeritautinen voi syödä raa;koja ja vih­reitä
omenia, tajska ne eivät sisällä so­keria
niin pal^n kuin muut omenat?
Ja jös niin, niin oriko olemassa muita
omenia, joita sokeritautinen voi «vö-dä?
-^äiis maanivitjelysoip^sto vastaa: Voi
olla totta, että jotkut soikeritautiset voi­vat
tietää raaköija vHhreitä omöiUa, tain
ne-kuuluvat omenalaijiin!, joka sisältää
vähän -scteeria; - Oanfenissa-vaiihteJee -«>-
»kerimäärä -noin • kynHnenestä ney ään-
.'toista prosenttiin. Mutta rauutamat
omenalajiti vaiMca niiden sokeripitoi­suus
on^alhainenkin, maistuvat makeil­ta
sen vuoksi, että niiden happoisuus on
alhainen kuten soker^itoisuuskin. Toi­selta
puolen omenia, joissa on k6x%:ea
• sokeripitoisuus ja jctita sokeritautisten
tulisi välttää, ovat nimeltään Dellcious,
Mcmtosh, Northern Spy ja Golden De-lifelous.
^ u n omenat ovat vielä "laakoja, or
melkoinen osa niiden - hiilihiydiraatista
tärkkelyksen muodossa. "iMUtta kun o-mena
kypsyy, muuttuu' tärkkelys-soke­riksi.
Monien kuukausien säiliössä olon
aikana omena kä3rttää sokeria "hengi­tyksessään".
Siten -sellaiset säaytetvt
lUka-fcypsät-omenat voivat sisältää niin­kin
vcihän sokeria kuin kahdeksan pro-sfnttia.
Tämä tekee ne~^ikoisen sopi­viksi
henkilöille, joiden täytyy p».tää-so­keri
mahdollisimman vähäisenä ruoka­valiossaan.
iil—öOO" •
SAIiAATIN SALAISUUKSIA
Se tiedetään yleensä, e t t ä tuoreista
hedelmistä ja ivöiaftnekslsta vaJmistet-tu
salaatti-sisältää'runsaasti vitamii-i
»Bja. M!utta sitäjei- tiedetä yleensä, et­tä
raaka'sälaat?tikin voi menet^ä ter­veyttä
antavia aineitasm jos ainekset
murskeitaan ja sallitaan sellaisena seis­t
ä pitkän aikaa eamenkutn salaatti syö­dään.
Yhdysvaltain laivaston läeketie-teeHi^
n- instituutin tutkl'jat -osoittavat,
että puolessa tunnissa voidaai:^ menet­tää
niinkin paljon kuin kolme'neljättä
osaa C vita«nitneista,''jos isalaattiaineet
pannaan jaulunmyllyn läpi. He sano­vat,
että milloin suinkin mahdollista,
tulisi'salaatti valmistaa suurista pala­sista
hedelmiä ja kasviksia ja juuri en­nen
taiijoamlsta.
Jos salaättiatneet leikotaan, on veif-si
mremoi kuin jauhlnmylly ja iJlas-tikkiveitsi
ön parempi kuin teräsveitsi.
Esimerkiksi puoli tuntia sen jälkeen kun
kaali on leikattu iplaBtikkiveitsellä, on
neljä priosenttia C vitamiinia mcnefcsttv
mUvta isamassa ajassa men&tetään tO
prosenttia q vitamiinia, jos kaali on lei­kattu
teräsveitsellä.
Kun «alaattlalneeft on ijuuri leikattu
phfcsttkkivelitseUä, voitat seuraavaa
määrän G'vitamiine;}a sadan gramman
annoksessa:
Vihreä pippuri ISO miUigratamaa, re-dlisit
52 mg., kaaUt 27 mg., kurkut 14
mg., sipulit 11 mg., tomaatit 13 mg.
iSeitsekymmentä milligrammaa C vi­tamiinia
on päivän anndS miehcUe, on
tutkijaneuvoston suositus.
— oOo——— '
2-kuppitjauhöja,-3 teelusikallista lei-vospulverla,
1 teelusikallinen suolaa,
1 /3 kupi)iä kasvtsr^fvaa, ^/s kuppia
maltoa, m kuppia jauhettua ja kj-p^
hämmiä. 2 pöytälusikällista tomaatti-mehua
tai maltoa. Suolaa ja pippuria.
Sihtaa kuivat aineet ythteen. 'Hiero
sekaan kasvisrasva. Lisää maltoa jot­ta
muodostuu, peihmeä taikina. Kaavi-loi
taikina ohueksi kanttiseksi lesvyksi
jauhotetulla lelvinlaudalla. Kostuta l i ­ha
tomaattimehulla tai maidolla. Maus­ta
maun miikaan. Levitä taikinan pääl­le
ja kääri kuten jelii«ulla. iLeikkele tuu­man
paksuisiin viipaleisiin. Voltelo
maidolla ja aseta viipaleet paistlnpeUa-le
ja palsta utmlssa 425 asteen kuumuu­dessa-
viisitoista tai kakslksTOmentä mi­nuuttia
tai kunnes ruskettuvat. Tarjoa
tomaattisoosin kera.
^ ; —^^OO
«"fiNKfiUKAKKV»
1 kuppi sihdattuja kakkujauhoja. 1^
kuppia hienoa sokeria, 1V4 kuppia mu­nan
valkuaisia (valkuaiset noin yhdek­sästä
kfesklkfbkoisesta munasta), H tee­lusikallista
.suolaa. 1 teelusikallinen
cream of tartar, ^4 teelusikallista vantl-laa.
,
Sihtaa jauhot kahdesti, sitten, lisää
siihen, puolet sokerista ja sihtaa yhdes­sä
uudelleen. Pane munanvalkuaiset se-koltu^
iäljaan, aseta suola ja cxesun of
tartar-sihtiin ja sihtaa joiöKkoon. Vat­kaa
valkuaiset.sakeaksi vaahddksl, mut' •
ta el niin että näyttää kuivalta. SShtaa
hieno kerros jälellä oleivasta sokerista
valkuaisvaahdon päälle ja hämmennä
varovaisesti sekaan. tXudista tämä
temppu kimnes kaiikki sokeri sekä so­keri-
ja jauhoseos <m hämmennetty mu­kaan.
Kun kaikki kuivat aineet on käy­tetty,
lisää vaniUa ja jatka varovaises­ti
sekoittamasta vielä noin kaksi mi­nuuttia.
Kaada taikina rasvaamatto-maan
pannuun niin pian kuin olet la-fcanhuit
sekoit-tamasta ja paista uimissa
kolmensadan asteen kuumuudessa noin
puolitoista tuntia. Niin pian kuin kak­ku
on otettu uunista, kaada pannu ku­moon
"kakkuräkiUe" ja aima siinä
jäähtyä.
varovaisia.
Vähiten rasittava olisi tietenkin
ammekylpy. Mutta sellaiseenhan ei
kaikilla ole tilaisuutta. Henkilöiden,
jotka eivät kestä saunan aiheuttamaa
rasitusta, on vältettävä löylyn ottamis
ran vain, että on hyvä olla. Löylyn-laimennettua
kylpijä vihtoo itseään
rauhallisesti, tasaisessa tahdissa, ei
liian lujasti, tai — milloin tarpeellista
— vihtomisen suorittaa joku toinen
henkilö. Lauteilla ollessa voidaan
ta ja tyydyttävä vain peseytjnnään päätä silloin tällöin valella kylmällä
kohtuullisen lämpöisessä saunassa.
Peseytymisen jälkeen yaiellaan ruu­mis
viileänvmällä vedellä.
Mutta, joka on tottunut löylyyn ja
sen aiheuttamaan suloiseen mielihy-vedellä.
Se vaikuttaa virkistävästi.
Sitten kylpijä tulee alas lauteilta
ja valelee päänsä, etenkin niskansa
viileällä vedellä.
Sen jälkeen ruumis saippuoidaan ja
SOTA-AJAN alkoholilain nojalla
annettu määräys, jolla kiellettiin val­mistamasta
alkoholia viinien väke-vöittämistä
varten, on nyt peruujet-tu.
Asetukseen teihty muutos ei kui­tenkaan
vaikuta mitään viineihin,
joita yksityiset henkilöt valmistavat
kotonaan.
TERÄSTEOLLiSUUTEBN on
tällä mantereella kiinnitetty tuhansia
miljoonia dollareita ja työskentelee
tässä teollisuudessa enemmän työläi­siä
kuin yhdessäkään muussa teolli­suudessa.
IRLANNIN (Eiren) pääministeri
Eamon de Valera ori syntynyt Brook-van
tunteeseen, hänen on'vaikea olla pestään jakkatalla tai penkillä istuen, lynissä, Yhdysvalloissa.
ilman sitä.
Seuraavassa esitän muutamia oh­jeita
heikkokuntoisiHe. Ehkäpä riiuit-tenkin
sopii niitä seurata.
Ensinnäkin, saunaan ei saa mennä
rasittuneessa tilassa eikä täysin vat­soin.
Vankan aterian jälkeen pitää
kulua ainakin 2—3 tuntia ennen" kuin
lähdetään saunaan, eikä ole hyvä syö­dä
kevyttäkään ateriaa juuri ennen
saunaan lähtöä. .Jokin virkistävä juo­nia
ja tarvittaessa kamferttitipatkin
voivat olla sopivat. Työnteko on ajois
sa keskeytettävä-ja sitten hiukan le­vähdettävä,
ja vihdoin'lähdfetään sau­naan
kuin juhlaan ainakin.
Heikkojen ei'tulisi mennä saunaan
ensimmäisinä kylpijöinä,:jolloin löyly
on tulisinta, mutta ei myöskään ko-vin
myöhään illalla.
Jos lauteet ovat riittävän tilavat,
voi kylpijä asettua makuuasentoon,
^aan ja harteiden alle voidaan panna
olkuyyny, vasta tai jokin muu ko­roke,
mutta ei yleensä saa olla kuu­memmassa
löylyssä kuin tnUu ruu-
"iis. Saattaapa olla hyvä sitoa pään
ympärille kylmään veteen kastettu
Sirpa-serkku, Zaida, Hilda, Faari
ja Spokanen Kalle: Kiitollisuudella
vastaanotettu.
Pieni, karkea, ehkä nukkainen pesu­kinnas
tai pyyheliina on.paras pesu-väline.
'Kaiken tulee tapahtua rau­hallisesti,
nauttien ja ilman liikaa voi­manponnistusta,
ilman liikaa perin­pohjaisuuttakin.
Sitten ;koko ruumis
valellaan viileähköllä vedellä.
Jos kylpijä on hyvissä voimissa ole­va,
niin hän voi lopuksi vielä pitää
•hetkisen jalkojaan istumakylpyam-meessa,
soikossa tai ämpärissä, jossa
on jokseenkin kylmää vettä. Hetken
kestävä kylmä istumakylpykin voi
tulla kysymykseen: Tällaiset toimen­piteet
edistävät hyvän ihoreaktion
syntymistä.
Lopuksi vielä raikas kasvohuuhte-lu
ja niin on kylpytoimitus päättynyt.
Jos on olemassa saunakamari, niin
kylpijän on hyvä paneutua kylpy-lakanaan
tai -viittaan kietoutuneena
hetkeksi levolle. Iho on tietenkin
huolellisesti kuivattava.
Kotiin tultua kevyt ateria ja kahvi-tilkkakin
maistuvat.
Jos tällainenkin kylpy kovin vä­syttää,
on siitä luovuttava. Kuu­meisen
ei ole hyvä mennä saunaan.
RIO r f i t \ T R h H:u'.tJ 5.1
NÄYTÄNTÖRIKKAITA
ESITYKSIÄ
aihaisimmilla hinnoilla
Sudburyn i^iirissä
Tt)räL'ferj>-lauant,
"liOTRHYTHM
DONA DRAKE JA
ROBERT LÖURIE
toisena fnndnä
The Loire Prairie
TÄÄOS.: RUSSEL HAYDEX
Uusinta perjantai-iUana
IAMWLAW.
Pääos.: Edward G. Robinson
LISXNJt: PILAPIIRROS,
UUTISET J 4 JATKOKin^A
HJaan,-iifet -leskhr,
:ieni»l iMnrOer Case
WILLIAM POVVEL
JA MARY ASTOR
toisena' filminä
Barbara Stanwick ja 'Joel 'McGrea
COMMUNITY SINGING
Viimeisen kerran tänään ^ -
Star Spangled lUiythm
jaTJötth Star
Kaksi mainiota filmiä