Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 23, 1950

              Ta
N:
mukc
v«rei"
I neet,
ityi tj
f Ist
;| KO
ii tä oli
i "E
' tähal
lä puJ
! j na hu
' ' '-Oi
; • '-M
. ! sin ta
i oli se
tä saa
,lää. ;
i välisti
maan.
"Ja
vastas
Ja 1
Mai
"S .
että o]
•'Kä
miehei
'^En
lehtiä,
puolus
. heni.
i
j Para
enkä v
din sui
leni oli
tiin tai
Pääs
naapur
neet) v
mitä p
•"Kvl
0 ,
Kaksi Imllrarla -kesSassteli sÄateemlkois-'
ta. '"Mikä se akatmiiilsiko oikein ©a?" ky­sy!
toinen.
'Katsos, akateemikko'OB mies. joka ko­ko
ikänsä luettuaan ©n viMoin oppinut
sm, misikä ane molmmmt cjonasta ikoke»
miiksestamme olemme tieimeet jo lapsira-destamine
sai^ika."
iPotHas: "IMutta täaiä läiikeMn oa aiv^n
päinvastaista, mitä määr^sitt^ minnlle
viime -raoima."
•I^ääkäx: 'IMiiu, jimaärrätteMn, että tie-de
siieaee aina eteenpäin."
K¥ S i n ¥^PN
. -Keiti: "Kaikki miehet ovat minulle
pelkkää, ilniaa."
Mies: **Miitta eivätkö tiheit ilmaavaili-'
«Soteset tee paliaa ten*eydöleime?^' •
Onneliineii äiti ystävätt-SreMeen: "Tässä
on pieni poikani. Ketä 'liän smielestSsi
•muisti^aa?"
Ystävätär: "En oikein tiedä, sillä tun­nen
vasta niin harvoja iJamisiä tässä kau-pimsissa."
.i\jioppi vastanaineiHe: "PaistakoDn au­rinko
aina avioliittonne yllä niinkuin se
on .palstaiiut meillekin.".
Appi: "Sitten teidän ei ainakaan tarvit­se
pelätä am-ingonplstosta."
ElÄMÄNimSÄUTTÄ
Kulkuri filosofoi:: '^Köjixyys sj-nnyttää
lii-mppiija, Imjipuisla ieliöälin paperia, pa­perista
kertjy ^rahaa, raha syimj-ttää
pankkeja, pankeista saadaan lainoja, lai­noista
keliitt-yy MySijyttä — Ja köyliyys
i^-nnyfetäli taas iitisia lumppuja . .
IAIB!NT:^MNA, JOOLIJKXJUN 23 PÄIVÄSIÄ, 1950
SSräs pastori saamasi kerran lörkossa
niin liikiittavasti, että seixrakmitalaiset tu­livat
liikutetuajsi ja alkoivat itkeä. Tämä
koski pastorin liy\äan sydämeen ja 2iän
lohdutti sBurakimt^ansa, sanoen:
'•Rauhoittukaa, ystäväni, taisin hieman
moitella."
SIOTTÄ KYSYÄ
Poika: "Miksi aina haluat ryj-pyn ruoan
kanssa, isä?"
Isä: "Se on ISäkettä. poikaseni."
Poika: "I*.iutt^ miitsi et sitten tule ter­veeksi,
isä?" •
VOI OBOTTxiÄ
"Tohtori, poikaaii oa nielisi; lyijykj-niin."
'•Voitteko odottaa kymmenen aninuut-tia?"
"Kyllä, kirjoitan- sillä aikaa inustekj'-
Villin mnneä ersän kapakan seinällä ou
suuri juliste: "Äsiamaittemme olle^a
tjytgOTiätömiä palveluumme Pp*^^^^
välttämään tarjoilijan ampumista si^jxeu
peilin edessä." ^
EI mÄXT NffiSiiöi ¥ÄS5IA
mtii ^Smen Isäsi tapaamista en - o l ­kaan
ollut suudellut feetaän miestä. VOil-ko
sinä sanoa samoin, "-ESla? . „ , . , , , , 5 ; -
Tsrtär: "Kyllä - mutta en yhtä •va.-uvs
tavasti kma :^nä, äiti."
• VARMASTI
, Opettaja: '«luinka me voimme^ va.t
saamasta basilleja juomavedestä? •
• Oppilas: "Juomalla olutta.
"Minua ei suututa mikäSn niin pa3joa
kuin se. että -minua haukutaan pam x^—
maa selkäni takana." _ :
M » MH