1951-12-01-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
i , kun myöskin nuortJ
rfemus juorusi tilanteesi
siöieii "papat ja mamc
sekä voivotellen. AQJ
ti^yseli: j
s ^ v a n säärjdlisesU?"!
t^^^fcäpsiahan ne OTat"|
sial Muistappasomai
Äin silmät keihästi^l
;äMih arvailevan olei
•kekustelut jäivät: 1
fei^tä saadaksemme-
"äsaiinaa, mutta luvata
me. Saamatta se jäi.
ale pullo minua kaauJ
tme pienet vtkamm^
e ihmiset uskomaan),
iria. — L a Rochefou-i
Jterii järjestöjen
Sanomalehdessä
stä j a muka/vaa.
O j a tavallisten
tulee olla kont-
0
itä.
' 1 ^ Tloo o
1
* Juikairemme tässä erään suomalaisen
Berliinin nuorisofestivaaliin osaa
otta.neen edustajan kirjoitiiksen Berliinistä,
miltä se nykyään näyttää ja
miten ihmiset siellä elävät, sillä näiden
asiain tietäminen on varmaanvmo-nelle
Liekin lukijallekin mielenkiin-
—toista.
MEILLE Berliinin festivaaleilla olleille
on esitetty j a esitetään jatkuvasti
lukemattomia kysymyksiä Berliinistä,
sen asukkaista ja yleensä elä-jnjijtä
Saksan Demokraattisessa Tasavallassa
eli Itä-Saksassa. Asialla onkin
Mrmasti oma mielenkiintonsa. Tiedämmehän,
että Saksa tuli sodassa hävitettyä
perusteellisesti. Joko se on noussut raunioista,
joko ihmisten elämä on siellä
normaalia? ' ,
Kun saavuimme Saksaan j a Berliiniin,
joutui ensimmäiseksi toteamaan, ettei
Ineillä ollut lopultakaan-todellista kuvaa
hävityksen hirvittävyydestä. Kun Berliinin
kokoinen miljoonakaupunki joutuu
vuosikausia kestäneiden pommitusten
ja taisteluiden kohteeksi, on jälki
kauheaa. Neljän qniljoonan asukkaan,
kaupungissa sai kävellä kilometrejä, ennen
kuin vastaan tuli vanhempi, täysin
ehjä rakennus. Raunioiden ja kivimurskan
poiskorjäämiseksi oli rakennettu k a tujen
varsille pienoisrautateitä.,/ Pystyyn
oli jätetty vain ne^osittain tuhoutuneet
rakennukset, jotka voidaan vielä
jälleenrakentaa ja korjata. ^ ^
Vasta Berliinissä oppi täysin ymmärtämään
sen valtavan työmäärän, mikä
saksalaisilla on maiansa uudelleen rakentamisessa
ja sen, miksi saksalaiset
puhtivat niin paljon rauhasta. He tietävät
todella, mitä sota on kaikista kaa-meimmillaan,
eivätkä he halua enää uudistaa
kokemuksiaan, joilta toivovat
l i
Suunnitelkaa" matika S.UOMEEN
tajvella ja keväällä, jolloin znat-kakustannukset
ovat pieneoranät.
Nauttikaa laivamatkasta j a ystävällisestä
paLvelusta^ "GRIPS-HOLIVnsSA"
ja "STOCKHÖL-RnSSA".
Parhaita paikkoja seuraavissa
laivavuoroissa N ew-Y orkista
Göteborgiin:
G R I P S H O L M Tammik. 12
S T O C K H O L M T a m m i k . 25
G R I P S H O L M Helmik. 9
S T O C K H O LM
G R I P S H O LM
S T O C K H O LM
(Halifaxista seur, pnä)
G R I P S H O L M Huhlik. 11
S T O C K H O L M Huhtik. 18
Vähimmäishinnat (tJÄ rahassa):
Ensimmäinen l u o k k a . . . $285
Turistiluokka $185
Kaiildu Göteborgista länteen mättävät
loivat poikikeajvat kesäkuun
7 päiivään saaMca. tämä mukaan
luettuna, Halifaxissa, Cana-dassa.
'
H e l m i k . 21
M a a l i s k . 10
M a a l i s k . 21
Tervetullein lahja
SAL:n L A H J A P A K E T I N haluaa
jokainen. ValittaTana 3
pakettia hintaan (U.S. rahassa)
S5.85, $7.50 j a $10.50. mihin
sisältyy perille toimitus mää-räpaikka^
m. T O D E IÄINEN
LAHJA.
^ Uikaa latvapalk-V matka-asiam;ehehännc.
' * . n i . ' , i p a l v e l u D M ja k o k c m u 3 p e r ä : s e t neuvon-
M «• maksa T e n i o mitään.
AMEEICAN JLINE
1255 Phillips Square, Montreal
«O Main Street, Winnipeg, Man.
tnion Baiak Bldg. Calgary, Alta.
1885 Halifax St., ISeginsa, Sask.
toistenkin ihmisien maailmassa säästyvän.
'•Eikö olekin Berluni nyt kaunis", sanoivat
sen asukkaat festivaalien aikana.
Miljoonat liput, tunnukset, kuvat, k u kat
ja kaikenlaiset koristukset olivat
osoituksena kaupungin asukkaiden innostuksesta
festivaaleja — rauhanfesti-vaaleja
— kohtaan.
ELÄMÄÄ BERLIIXISSÄ
Mutta e'iämä sykkii kaikesta huolimatta
kiivaana raunioidenkin keskellä.
''Meillä on työtä ja ruokaa — joita ei
ole lännessä", sanovat asukkaat. Työttömyys
on Itä-Saksassa tuntematon käsite
ja jokainen saa palkkaa niin paljon,
että pystyy kunnolla e'.ämään. Kukaan
ei väitäkään, että saksalaiset eläisi\-ät
loistavasti, mutta kun on nähnyt sodan
hävitykset, ei voi muuta kuin ihmetellä
nykyisen elintason korkeutta. Vertailut
suomalaisten työläisten palkkoihin ovat
mielenkiintoisia ja kuvastavat hyvän vallitsevia
olosuhteita molemmissa maissa.
Mitä saksalaiset py5tyi''ät hankkimaan
palkallaan? Saavatkö he elintarvikkeita
tarpeeksi? Seurasin useiden berlini-läisten
perheenemäntien ostoksia. Aamulla
oli hyörinä kaduilla vilkasta. V i hannes-
ja hedelmäkauppiaiden myyntipöydät
olivat ulkona kaduilla, leveillä
jalkakäytävillä. Luonnontuotteiden valikoima
näytti monipuolisemmalta kuin
meillä, mutta niinpä pöydillä olijiin hedelmiä
useamman laatuisia. Erikoisessa
suosiossa näyttivät olevfin suolakurkut
ja punainen meloni, jota myytiin paloittain.
Kurkkuja saattoi "kavaljeeri" ostaa
''daamilleen" ja yhdessä niitä sitten
käsikynkkää kävellessä syödä rouskutel-tiin!
Jäätelöä myytiin sekä kojuissa että
liikkeissä, jotka itse valmistivat jäätelön
pyörivissä, kaduille mainostarkoitukses-sa
värikkäinä näkyvissä myllyissä.
Ja entäs ne makkarat? En tiedä, kuinka
runsaasti niitä .Länsi-Berliinistä olisi
löytynyt, mutta monien itäberliiniläisten
lihaliikkeiden makkarapaljoutta me ih-mettelirnme
ja totesimme, että tätä laatua
on ainakin tarpeeksi. Puuttuuko
sitten mitään? Kyllä, sen sapoivat saksalaiset
reilusti. Lihaa menisi enemmän
kuin pystytään vielä tuottamaan, mutta
'"tulkaapa vuoden päästä uudelleen, silloin
on sitäkin tarpeeksi". Kortilla ovat
sokeri ja tekstiilituotteet, mutta viimemainittuja
oli jo nyt saatavana ilman
korttiakin aivan tarpeeksi.
Itä-Berliinissä saattoi tavata ostoksilla
varsin useasti lännen puolelta saapuneita
perheenemäntiä. Erään rouvan
kanssa juttelimme pitempääji, sillä hän
tunsi kiinnostusta Suomea kohtaan, koska
oli kirjeenvaihdossa erään helsinkiläisen
kanssa. Nähdessäni hänen runsaat
pakettinsa tiedustelin, käykö hän
useinkin täällä ostoksilla.
"Kyllä, tavaraa on runsaammin!"
"Mutta Länsi-Berliinissähän kerrotaan
olevan kaikkea enemmän kuin täällä",
sanoin minä. Vastauksena oli hy-mähdys
ja olkapäiden kohautus.
Useimmat kauppaliikkeet ovat avoinna
aina klo 21—23 :een saakka illalla.
Kun kerroin liikkeet Suomessa suljettavan
klo 17, ihmettelivät saksalaiset, milloin
työssä käyvätj)erheenemännät suorittavat
ostoksensa.
S I L V O T T U K A U P U N KI
Berliinin kaikki kulkuneuvot, rauta-fie,
maanalainen, raitiotiet, kaksikerroksiset
linja-autot ja trolleybussit, olivat
festivaalien osanottajille vapaita. Kaksi
ensinmainittua S^Bahn ja U-Bahn kuten
saksalaiset nimet kuuluivat, olivat laitoksia,
joissa sai vieras olla tarkkana.
Molemmat junat ajoivat tavattoman l u jaa
ja asemilla jäi annotta junasta, jos
ei vaiö pitänyt tulipalokiirettä. Mutta
muutenkin sai olla tarkkana. Jos istui
Jitiolettomana, saattoi pian hiiRlitaa pois
demokraattiselta vyöhykkeeltä, sillä, j u nat
iiiliennöirät y l i vyöhykerajojen. ^
N i i n , vyöhykerajat. Niistäkin meillä
suomalaisilla oli hyvin hämärät käsitykset.
Berliinihän on silvottu neljään
osaan, demokraattiseen eli Itä-Berliiniin
sekä amerikkalaiseen, englantilaiseen ja
ranskalaiseen miehitysosaan. Raja kulkee
pitkin katuja, poikki torien"ja auki-oitten,
mutta monin paikoin ei sitä edes
huomaa. Pieni taulu saattaa olla ainoa
tiedoitus rajasta. Vain \-ilkkaimmilla
paikoilla, kuten esim. kuuluisalla Unter
den Lindenillä, oli poliiseja. He eivät estäneet
liikennettä, vaikka festivaalien a i kana
raja olikin tarkemmin vartioitu.
Kerran kävelin muina miehinä rajalle,
jolloin kansanpoliisi, nähtyään kulkuni,
tuli ja huomautti: ".'\nteeksi, tiedättekö,
että tähän päättyy demokraattinen sektori."
Mutta millään tavoin ei hän estänyt,
olisin saanut rauhassa mennä myös
lännen puolelle.
Kansanpoliisin kanssa joutuukin Berliinissä
paljon tekemisiin, mutta sen tekee
mielelään. Kansanpoliisi oi^todella
nimensä mukainen, sen havainnon saattoi
jokainen tehdä. Berliiniläiset tuntevat
poliispn omakseen, hänen puoleensa
käännytään mitä moninaisimmissa asioissa
ja aina on ystävällinen vastaus tiedossa.
Varsin mielenkiintoista oli seurata
liikennettä ohjaavien naispoliisien
työskentelyä. Auta, jos vilkkaassa ka-dunkulmauksessa
— esim, Aleksander
Paetzilla — Jahdit ylittämään katua
iherkkivalon näyttäessä punaista! Tomeralla
äänellä sinut komennettiin takaisin.
Ja parasta se olikin — itselle,
sillä liikenne oli vilkas.
SUURKAUPLTNGIN I L TA
Ilta saapuu Berliinissä aivan huomaamatta.
Hämärää ei kesta kuin tuokion
ja sitten pimeää. Mainosvaloja ei ole
kovin runsaasti, mutta niinpä kaikki
sähkövoima kehitetään toistaiseksi hiilen
voimalla. Minne suunnata askeleensa?
"Festivaalien aikana sitä ei liioin
tarvinnut miettiä, sillä illalla o l i kymme-nfä
ja taa§, kymmeniä eri tilaisuuksia,
mutta miten berliiniläiset tavallisissa
oloissa viettävät vapaa-aikansa?
Suosittuja näyttivät olevan ulkoilma-elokuvat,
joita oli runsaasti. Valtavan
suurella kankaalla kuvat olivat paljon
selvempiä kuin sisällä. Elämys oli nähdä
"Berliini kukistuu" sadan metrin
päässä Hitlerin bunkkerista! Ehjäksi
jääneen talon seinälle on kiinnitetty
valkokangas ja siitä seurattiin neuvostosotilaiden
etenemistä askel askeleelta
kohti Berliinin sydäntä — paikkaa, jossa
me juuri seisoimme! Mitäliän ajattelivat
ne ihmiset, jotka olivat nähneet natsismin
viimeiset päivät ja joille kaikki
nyt kertautui mielessä?
Kaikista suosituin illankuluttamis-niuoto
vanhemmalle miespuoliselle viiel-le
oli istuskeleminen pienissä olutbaa-reissa,
joita Berliinissii on tuhansia —
useita aina vhdessä korttelissa. Sinne
he kokoontuivat keskustelemaan päiviin
kysymyksistä, heittämään noppaa ja
juomaan lasin " Bieriä" — olutta — jota
sai nM)n,en vahvuisena parhaan ollessa
alkoholipitoisuudeltaan 18 ja hinnan
55 pfemriaJ^rä kolpakolta (1 Saksan
* ma^ka=I0O Pfenninkiä, noin 69 Suöw
men markkaa). Kaikkia muitakin väkijuomia
sai näistä baareista vapaasti
joko siellä juotavaksi tai ulos vietä vaksi
ja lisäksi useimmista elintarvikeliikkeistä
aina ilta 22:een saakka ostaa vapaasti
kaikkia olkoholijuomia niin paljon kuin
tahtoi. Mutta siitä huolimatta ei humalaisia
liioin näkynvt, Olutkolpakkoa
ei ostettu humalaantuloa varten. Se oli
vain tapa ja sen parissa vietettiin virkistävä
tuokio.
YSTÄVmiSLÄ IHMISIÄ
Ihmisten keskuudessa oli erilaista liikkua
kuin Suomessa. Kaikkialla vallitsi
paljon välittömämpi kosketus kanssaih
misiin ja hyvin helposti antauduttiin kes*
kusteluun toisten, aivan vieraitten ihmisten
kanssa. Ulkolaisiin oltiin halukkaita
tutustumaan ja tavallisesti k>'syttiin ensimmäiseksi
kotimaata. Jos sitä ei heti
sanonut, arveltiin meitä suomalaisia
enimmin islantilaisiksi, tanskalaisiksi,
englantilaisiksi j a — bulgarialaisiksi!
Maanalaisella eräs vanhemmanpuoleinen
mies halusi kerran tietää kotimaatani,
j a kun sanoin olevani "aus Finn-land",
ei hänelle heti selvinnyt missä sellainen
kolkka oikein on. Koetin auttaa:
" N u r m i . " "Aaa, Nurmi, ich weiss!"
Mies ilostuu, Finnland, Nurmi, paljon
jääkarhuja, minä kyllä tiedän . .
f
MIELENTUTKIMUS
Sotilaskutsunnass^ tutkittiin mm. tulevien
sotilaiden mielentilaa. Lääkäri kysyi
eräältä nuorukaiselta:
"Kuuletteko te korvissanne ääniä, ettekä
tiedä kuka pUhuu tai mistä ääni tulee?"
"Kyllä." 1^
"Koska sellaista tapahtuu?"
"Silloin kun olen puhelimessa."
EREHDYS
" K u k a on tuo äänekäs nainen?"
"Hän on vaimoni."
"Anteeksi, että erehdyin."
"Ette te, mutta minä erehtynyt olen.'
KIITOS
Sydämelliset kiitokset CSiiasen sucmalaisille siitä kauniista illamietosta jonka
järjestitte mmulle mJarraskuun 18 p:nä paikkakimnalle muuttoni johdosta.
Kaunis kiitcs arvcfckaasta lahjasta. Suuri kiitos kerääjille j a teille, jotka
järjestitte n i i n hcrfculliset kahJvUeivdkset.
Ystävyyteime tulee säiljimään muistossani elom iltaan saakka.
ROSA WESTP
CHASE BRrnS H COLUMBIA
WE[EgTERS CORNERSIN V E L J E S S E U RA
ja
GSJ:n VANCOUVERIN OSASTO i
järjestävät .»^
A M AM cg
S U O M E N ITSENÄISYYDEN MERKEISSÄ
CLINTON-MÄÄLILLÄ
2605 East Pemder Street Vancouver, British Coltmtbia
Suimuntama joulukuun 9 p:nä Mo,7.30 Illalla
Hyvä ohjelma j a 2-näytoksinen huvinäytelmä
"RAKKAUDEN RINTAMA''
Näytelmän esittävät websterscomersiIaiset: Urho Tynjälä, Anni 6iro, Wilmar
ICnuuttila, L i l y Strcm, Lydia Besonen, May St. Jean j a Eleanore Wilson.
navintolalippu 75c T E ® V E T U X O A !
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 1, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1951-12-01 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki511201 |
Description
| Title | 1951-12-01-11 |
| OCR text | i , kun myöskin nuortJ rfemus juorusi tilanteesi siöieii "papat ja mamc sekä voivotellen. AQJ ti^yseli: j s ^ v a n säärjdlisesU?"! t^^^fcäpsiahan ne OTat"| sial Muistappasomai Äin silmät keihästi^l ;äMih arvailevan olei •kekustelut jäivät: 1 fei^tä saadaksemme- "äsaiinaa, mutta luvata me. Saamatta se jäi. ale pullo minua kaauJ tme pienet vtkamm^ e ihmiset uskomaan), iria. — L a Rochefou-i Jterii järjestöjen Sanomalehdessä stä j a muka/vaa. O j a tavallisten tulee olla kont- 0 itä. ' 1 ^ Tloo o 1 * Juikairemme tässä erään suomalaisen Berliinin nuorisofestivaaliin osaa otta.neen edustajan kirjoitiiksen Berliinistä, miltä se nykyään näyttää ja miten ihmiset siellä elävät, sillä näiden asiain tietäminen on varmaanvmo-nelle Liekin lukijallekin mielenkiin- —toista. MEILLE Berliinin festivaaleilla olleille on esitetty j a esitetään jatkuvasti lukemattomia kysymyksiä Berliinistä, sen asukkaista ja yleensä elä-jnjijtä Saksan Demokraattisessa Tasavallassa eli Itä-Saksassa. Asialla onkin Mrmasti oma mielenkiintonsa. Tiedämmehän, että Saksa tuli sodassa hävitettyä perusteellisesti. Joko se on noussut raunioista, joko ihmisten elämä on siellä normaalia? ' , Kun saavuimme Saksaan j a Berliiniin, joutui ensimmäiseksi toteamaan, ettei Ineillä ollut lopultakaan-todellista kuvaa hävityksen hirvittävyydestä. Kun Berliinin kokoinen miljoonakaupunki joutuu vuosikausia kestäneiden pommitusten ja taisteluiden kohteeksi, on jälki kauheaa. Neljän qniljoonan asukkaan, kaupungissa sai kävellä kilometrejä, ennen kuin vastaan tuli vanhempi, täysin ehjä rakennus. Raunioiden ja kivimurskan poiskorjäämiseksi oli rakennettu k a tujen varsille pienoisrautateitä.,/ Pystyyn oli jätetty vain ne^osittain tuhoutuneet rakennukset, jotka voidaan vielä jälleenrakentaa ja korjata. ^ ^ Vasta Berliinissä oppi täysin ymmärtämään sen valtavan työmäärän, mikä saksalaisilla on maiansa uudelleen rakentamisessa ja sen, miksi saksalaiset puhtivat niin paljon rauhasta. He tietävät todella, mitä sota on kaikista kaa-meimmillaan, eivätkä he halua enää uudistaa kokemuksiaan, joilta toivovat l i Suunnitelkaa" matika S.UOMEEN tajvella ja keväällä, jolloin znat-kakustannukset ovat pieneoranät. Nauttikaa laivamatkasta j a ystävällisestä paLvelusta^ "GRIPS-HOLIVnsSA" ja "STOCKHÖL-RnSSA". Parhaita paikkoja seuraavissa laivavuoroissa N ew-Y orkista Göteborgiin: G R I P S H O L M Tammik. 12 S T O C K H O L M T a m m i k . 25 G R I P S H O L M Helmik. 9 S T O C K H O LM G R I P S H O LM S T O C K H O LM (Halifaxista seur, pnä) G R I P S H O L M Huhlik. 11 S T O C K H O L M Huhtik. 18 Vähimmäishinnat (tJÄ rahassa): Ensimmäinen l u o k k a . . . $285 Turistiluokka $185 Kaiildu Göteborgista länteen mättävät loivat poikikeajvat kesäkuun 7 päiivään saaMca. tämä mukaan luettuna, Halifaxissa, Cana-dassa. ' H e l m i k . 21 M a a l i s k . 10 M a a l i s k . 21 Tervetullein lahja SAL:n L A H J A P A K E T I N haluaa jokainen. ValittaTana 3 pakettia hintaan (U.S. rahassa) S5.85, $7.50 j a $10.50. mihin sisältyy perille toimitus mää-räpaikka^ m. T O D E IÄINEN LAHJA. ^ Uikaa latvapalk-V matka-asiam;ehehännc. ' * . n i . ' , i p a l v e l u D M ja k o k c m u 3 p e r ä : s e t neuvon- M «• maksa T e n i o mitään. AMEEICAN JLINE 1255 Phillips Square, Montreal «O Main Street, Winnipeg, Man. tnion Baiak Bldg. Calgary, Alta. 1885 Halifax St., ISeginsa, Sask. toistenkin ihmisien maailmassa säästyvän. '•Eikö olekin Berluni nyt kaunis", sanoivat sen asukkaat festivaalien aikana. Miljoonat liput, tunnukset, kuvat, k u kat ja kaikenlaiset koristukset olivat osoituksena kaupungin asukkaiden innostuksesta festivaaleja — rauhanfesti-vaaleja — kohtaan. ELÄMÄÄ BERLIIXISSÄ Mutta e'iämä sykkii kaikesta huolimatta kiivaana raunioidenkin keskellä. ''Meillä on työtä ja ruokaa — joita ei ole lännessä", sanovat asukkaat. Työttömyys on Itä-Saksassa tuntematon käsite ja jokainen saa palkkaa niin paljon, että pystyy kunnolla e'.ämään. Kukaan ei väitäkään, että saksalaiset eläisi\-ät loistavasti, mutta kun on nähnyt sodan hävitykset, ei voi muuta kuin ihmetellä nykyisen elintason korkeutta. Vertailut suomalaisten työläisten palkkoihin ovat mielenkiintoisia ja kuvastavat hyvän vallitsevia olosuhteita molemmissa maissa. Mitä saksalaiset py5tyi''ät hankkimaan palkallaan? Saavatkö he elintarvikkeita tarpeeksi? Seurasin useiden berlini-läisten perheenemäntien ostoksia. Aamulla oli hyörinä kaduilla vilkasta. V i hannes- ja hedelmäkauppiaiden myyntipöydät olivat ulkona kaduilla, leveillä jalkakäytävillä. Luonnontuotteiden valikoima näytti monipuolisemmalta kuin meillä, mutta niinpä pöydillä olijiin hedelmiä useamman laatuisia. Erikoisessa suosiossa näyttivät olevfin suolakurkut ja punainen meloni, jota myytiin paloittain. Kurkkuja saattoi "kavaljeeri" ostaa ''daamilleen" ja yhdessä niitä sitten käsikynkkää kävellessä syödä rouskutel-tiin! Jäätelöä myytiin sekä kojuissa että liikkeissä, jotka itse valmistivat jäätelön pyörivissä, kaduille mainostarkoitukses-sa värikkäinä näkyvissä myllyissä. Ja entäs ne makkarat? En tiedä, kuinka runsaasti niitä .Länsi-Berliinistä olisi löytynyt, mutta monien itäberliiniläisten lihaliikkeiden makkarapaljoutta me ih-mettelirnme ja totesimme, että tätä laatua on ainakin tarpeeksi. Puuttuuko sitten mitään? Kyllä, sen sapoivat saksalaiset reilusti. Lihaa menisi enemmän kuin pystytään vielä tuottamaan, mutta '"tulkaapa vuoden päästä uudelleen, silloin on sitäkin tarpeeksi". Kortilla ovat sokeri ja tekstiilituotteet, mutta viimemainittuja oli jo nyt saatavana ilman korttiakin aivan tarpeeksi. Itä-Berliinissä saattoi tavata ostoksilla varsin useasti lännen puolelta saapuneita perheenemäntiä. Erään rouvan kanssa juttelimme pitempääji, sillä hän tunsi kiinnostusta Suomea kohtaan, koska oli kirjeenvaihdossa erään helsinkiläisen kanssa. Nähdessäni hänen runsaat pakettinsa tiedustelin, käykö hän useinkin täällä ostoksilla. "Kyllä, tavaraa on runsaammin!" "Mutta Länsi-Berliinissähän kerrotaan olevan kaikkea enemmän kuin täällä", sanoin minä. Vastauksena oli hy-mähdys ja olkapäiden kohautus. Useimmat kauppaliikkeet ovat avoinna aina klo 21—23 :een saakka illalla. Kun kerroin liikkeet Suomessa suljettavan klo 17, ihmettelivät saksalaiset, milloin työssä käyvätj)erheenemännät suorittavat ostoksensa. S I L V O T T U K A U P U N KI Berliinin kaikki kulkuneuvot, rauta-fie, maanalainen, raitiotiet, kaksikerroksiset linja-autot ja trolleybussit, olivat festivaalien osanottajille vapaita. Kaksi ensinmainittua S^Bahn ja U-Bahn kuten saksalaiset nimet kuuluivat, olivat laitoksia, joissa sai vieras olla tarkkana. Molemmat junat ajoivat tavattoman l u jaa ja asemilla jäi annotta junasta, jos ei vaiö pitänyt tulipalokiirettä. Mutta muutenkin sai olla tarkkana. Jos istui Jitiolettomana, saattoi pian hiiRlitaa pois demokraattiselta vyöhykkeeltä, sillä, j u nat iiiliennöirät y l i vyöhykerajojen. ^ N i i n , vyöhykerajat. Niistäkin meillä suomalaisilla oli hyvin hämärät käsitykset. Berliinihän on silvottu neljään osaan, demokraattiseen eli Itä-Berliiniin sekä amerikkalaiseen, englantilaiseen ja ranskalaiseen miehitysosaan. Raja kulkee pitkin katuja, poikki torien"ja auki-oitten, mutta monin paikoin ei sitä edes huomaa. Pieni taulu saattaa olla ainoa tiedoitus rajasta. Vain \-ilkkaimmilla paikoilla, kuten esim. kuuluisalla Unter den Lindenillä, oli poliiseja. He eivät estäneet liikennettä, vaikka festivaalien a i kana raja olikin tarkemmin vartioitu. Kerran kävelin muina miehinä rajalle, jolloin kansanpoliisi, nähtyään kulkuni, tuli ja huomautti: ".'\nteeksi, tiedättekö, että tähän päättyy demokraattinen sektori." Mutta millään tavoin ei hän estänyt, olisin saanut rauhassa mennä myös lännen puolelle. Kansanpoliisin kanssa joutuukin Berliinissä paljon tekemisiin, mutta sen tekee mielelään. Kansanpoliisi oi^todella nimensä mukainen, sen havainnon saattoi jokainen tehdä. Berliiniläiset tuntevat poliispn omakseen, hänen puoleensa käännytään mitä moninaisimmissa asioissa ja aina on ystävällinen vastaus tiedossa. Varsin mielenkiintoista oli seurata liikennettä ohjaavien naispoliisien työskentelyä. Auta, jos vilkkaassa ka-dunkulmauksessa — esim, Aleksander Paetzilla — Jahdit ylittämään katua iherkkivalon näyttäessä punaista! Tomeralla äänellä sinut komennettiin takaisin. Ja parasta se olikin — itselle, sillä liikenne oli vilkas. SUURKAUPLTNGIN I L TA Ilta saapuu Berliinissä aivan huomaamatta. Hämärää ei kesta kuin tuokion ja sitten pimeää. Mainosvaloja ei ole kovin runsaasti, mutta niinpä kaikki sähkövoima kehitetään toistaiseksi hiilen voimalla. Minne suunnata askeleensa? "Festivaalien aikana sitä ei liioin tarvinnut miettiä, sillä illalla o l i kymme-nfä ja taa§, kymmeniä eri tilaisuuksia, mutta miten berliiniläiset tavallisissa oloissa viettävät vapaa-aikansa? Suosittuja näyttivät olevan ulkoilma-elokuvat, joita oli runsaasti. Valtavan suurella kankaalla kuvat olivat paljon selvempiä kuin sisällä. Elämys oli nähdä "Berliini kukistuu" sadan metrin päässä Hitlerin bunkkerista! Ehjäksi jääneen talon seinälle on kiinnitetty valkokangas ja siitä seurattiin neuvostosotilaiden etenemistä askel askeleelta kohti Berliinin sydäntä — paikkaa, jossa me juuri seisoimme! Mitäliän ajattelivat ne ihmiset, jotka olivat nähneet natsismin viimeiset päivät ja joille kaikki nyt kertautui mielessä? Kaikista suosituin illankuluttamis-niuoto vanhemmalle miespuoliselle viiel-le oli istuskeleminen pienissä olutbaa-reissa, joita Berliinissii on tuhansia — useita aina vhdessä korttelissa. Sinne he kokoontuivat keskustelemaan päiviin kysymyksistä, heittämään noppaa ja juomaan lasin " Bieriä" — olutta — jota sai nM)n,en vahvuisena parhaan ollessa alkoholipitoisuudeltaan 18 ja hinnan 55 pfemriaJ^rä kolpakolta (1 Saksan * ma^ka=I0O Pfenninkiä, noin 69 Suöw men markkaa). Kaikkia muitakin väkijuomia sai näistä baareista vapaasti joko siellä juotavaksi tai ulos vietä vaksi ja lisäksi useimmista elintarvikeliikkeistä aina ilta 22:een saakka ostaa vapaasti kaikkia olkoholijuomia niin paljon kuin tahtoi. Mutta siitä huolimatta ei humalaisia liioin näkynvt, Olutkolpakkoa ei ostettu humalaantuloa varten. Se oli vain tapa ja sen parissa vietettiin virkistävä tuokio. YSTÄVmiSLÄ IHMISIÄ Ihmisten keskuudessa oli erilaista liikkua kuin Suomessa. Kaikkialla vallitsi paljon välittömämpi kosketus kanssaih misiin ja hyvin helposti antauduttiin kes* kusteluun toisten, aivan vieraitten ihmisten kanssa. Ulkolaisiin oltiin halukkaita tutustumaan ja tavallisesti k>'syttiin ensimmäiseksi kotimaata. Jos sitä ei heti sanonut, arveltiin meitä suomalaisia enimmin islantilaisiksi, tanskalaisiksi, englantilaisiksi j a — bulgarialaisiksi! Maanalaisella eräs vanhemmanpuoleinen mies halusi kerran tietää kotimaatani, j a kun sanoin olevani "aus Finn-land", ei hänelle heti selvinnyt missä sellainen kolkka oikein on. Koetin auttaa: " N u r m i . " "Aaa, Nurmi, ich weiss!" Mies ilostuu, Finnland, Nurmi, paljon jääkarhuja, minä kyllä tiedän . . f MIELENTUTKIMUS Sotilaskutsunnass^ tutkittiin mm. tulevien sotilaiden mielentilaa. Lääkäri kysyi eräältä nuorukaiselta: "Kuuletteko te korvissanne ääniä, ettekä tiedä kuka pUhuu tai mistä ääni tulee?" "Kyllä." 1^ "Koska sellaista tapahtuu?" "Silloin kun olen puhelimessa." EREHDYS " K u k a on tuo äänekäs nainen?" "Hän on vaimoni." "Anteeksi, että erehdyin." "Ette te, mutta minä erehtynyt olen.' KIITOS Sydämelliset kiitokset CSiiasen sucmalaisille siitä kauniista illamietosta jonka järjestitte mmulle mJarraskuun 18 p:nä paikkakimnalle muuttoni johdosta. Kaunis kiitcs arvcfckaasta lahjasta. Suuri kiitos kerääjille j a teille, jotka järjestitte n i i n hcrfculliset kahJvUeivdkset. Ystävyyteime tulee säiljimään muistossani elom iltaan saakka. ROSA WESTP CHASE BRrnS H COLUMBIA WE[EgTERS CORNERSIN V E L J E S S E U RA ja GSJ:n VANCOUVERIN OSASTO i järjestävät .»^ A M AM cg S U O M E N ITSENÄISYYDEN MERKEISSÄ CLINTON-MÄÄLILLÄ 2605 East Pemder Street Vancouver, British Coltmtbia Suimuntama joulukuun 9 p:nä Mo,7.30 Illalla Hyvä ohjelma j a 2-näytoksinen huvinäytelmä "RAKKAUDEN RINTAMA'' Näytelmän esittävät websterscomersiIaiset: Urho Tynjälä, Anni 6iro, Wilmar ICnuuttila, L i l y Strcm, Lydia Besonen, May St. Jean j a Eleanore Wilson. navintolalippu 75c T E ® V E T U X O A ! |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-12-01-11
