1952-08-16-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAVNOKIBJAIJJNEN VIIKKOLEHTI)
TfihrKKi, the only Finnish Uterary weeMy In Canada
Publtohed and printed by the VapaUs Publishing Company
Limited. 100-102 Elm Street West. Sudbxiry. Ontario.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
second class matter. .
Liekki ihnestyy jokaisen viikon lauantaina 12 siimisena,
«isältäen-parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
TILAUSHINNAT: YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta . . . . . . . . . .$350 1 vuosikerta . . . . . . . . . .$4.50
6 kuukautta . . . . 2.00 6 kuukautta 2.6&
3 kuukautta 1.25
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta .$5.00 6 kuukautta 2.75
ILMOITUSHINNAT:
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo-lemanllmoitus
$3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ia kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $150.
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen.
Asiamiehille myönnetään 15 ptrosentin palkkio.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: J. W. Saari.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
LIEKKI
P. O. BOX-69 SUDBURY^ OKT.
Enemmistö niistä Liekin lukijoista, joilla on tilaisuus kesäloman
viettoon, on joko lomansa viettänyt tai viettää isita
parhaillaan. Kaikki Liekin lukijat myöntävät varmaan sen,
että kesäloma virkistää ja antaa uutta innostusta jokapäiväisissä
askareissamme.
Valitettavaa vain on, että läheskään kaikki Liekin lukijat
eivät vielä ole oikeutettuja saamaan hyvin ansaittua ja k i peästi
tarvitsemaansa kesälomaa. Suurimpana ryhmänä heidän
keskuudessaan ovat farmarit, joilla on kaikkein kiirein
aika kesällä. Mutta farmarien lisäksi on paljon muitakin
sellaisia ihmisiä, jotka eivät kesälomasta tiedä omakohtaisesti
muuta kuin^sen, mitä ovat toisilta kuulleet.
'Kaikesta huolimatta Liekin lukijain keskuudessa on paljon
niitäkin, jotka saavat—- kiitos työväenliikkeen toiminnalle
ja taistelulle — joko viikon, kahden tai jopa kolmenkin vii-
'kon maksullisen kesäloman. j.
Suurin osa Liekin lukijoista muistaa vielä kuin_ eilispäivän
sen, jolloin työläisten maksulliset kesälomat olivat tässä
maassa miltei yhtä harvinaisia, kuin ovat kolmen dollarin setelit
vieläkin. Tosiasiassa meille selitettiin parikymmentä
vuotta sitten, että maksulliset kesälomat eivät mitenkään sovi
canadalaisten työläisten elämäntapaan, sillä tässä maassa
ei muka anneta mitään palkkiota "toimettomuudesta". Yleinen
vallalla ollut käsitys kesälomien suhteen oli siihen aikaan
yhtä taantumuksellinen kuin on vieläkin vallitseva sunnun-taivieton
laki, jonka mukaan ei sunnuntaisin saa pitää auki
muita kuin väkijuomien laittomia anniskelupaikkoja, sillä
elokuvateatterit, urheilukentät, työväentalot ja muut seuratalot
on pidettävä munalukittuina, jotta me voisimme fariseusten
lailla lyödä rintoihimme ja kiittää Jumalaa siitä, ettemme
ole vallan yhtä pahoja kuin muut. Seuraus viimeksimainitusta
ulkokultaisuudesta on se, että esimerkiksi jkäkie-
•kon ja pesäpallon ammattipelurit eivät saa järjestää "sunnuntaisin
Canadassa kilpailuja — ja me olemme kai kansakuntana
synnistä pelastetut, vaikka canadalaiset joukkueet
käyvät joka ^sunnuntai pelaamassa Yhdysvalloissa! Tämä
palauttaa mieleenune aikaisemmin hyvin tuntemamme erään
/^uskovaisen", joka helvetin piinaa peläten ei uskaltanut sunnuntaina
suorittaa erästä tuiki tärkeätä tehtävää, vaan pyysi
allekirjoittaneen sen tekemään — ikäänkuin tosi uskovaisen
kannalta sillä olisi väliä kumman sielu kadotukseen joutuu!
Sunnuntailakimme entisellään ollessa on kuitenkin ilolla
todettava, että kesälomien suhteen on viimeksikuluneen
\'uoden aikana tapahtunut suurta edistystä. Mitä voimakkaimmin
työläiset ovat järjestyneet, sitä yleisemmäksi ovat
tulleet maksulliset kesälomat ja 40 tunnin työviikko.
Kesälomaansa viettä^^ät tj^öläiset tuntevat sydämensä syvyydessä
kiitollisuutta työväenliikettä kohtaan tästä tärkeäs^
tä edistyksestä ja samalla korostavat sitä, että paremmin järjestymällä
ja entistä voimakkaamman yhtenäisjyden avulla
voidaan palkalliset lomat laajentaa yhä suurempien joukkojen
keskuuteen. Yhteistoiminta, yhtenäisyys ja työtätekevien
järjestötoiminnan edistäminen on se ainoa keino miten
kesälomien virkistävä nautinto saadaan entistä yleisempään
k ä y t ä n t ö ö n . W . E.
Liekin toimittaja J. W. Saari pääsi maanantaina^is sairaalasta,
mutta joutuu kuitenkin kotonaankin toistaiseksi
«viettämään aikaansa kähenen lakanan vaUs^.
Perhosia ja ^
hormoonitutkimusta
Elollinen elämä ön mitä monimutkaisin
sarja toisiinsa liittyviä kemiaUisia
muutoksia. Yksityisten muutosten tapahtumista
sääntelevät pienen pienet
määrät »hormooneiksi sanottuja aineita.
Näiden hormoohien kemiallisen rakenteen
tutkiminen tuottaa tavattomia
vaikeuksia, m^rtta on sitä tärkeämpää.
Mainitunlaisia tutkimuksia Tubingenis-sä
suorittava prof. Adolf Butenandt
kertoi äskettäin pidetyssä Nobel-palkin-non
saajien kokouksessa, että kun esim.
toukka koteloituu ja tästä" kotelosta
kuoriutuu kirjava perhonen, on tämän
muodon vaihdot useiden hormooneista
johtuvien prosessien tulosta. Käsittelemällä
kemiallisesti useampia satoja
kiloja toukkia tutkija saa lopulta
gramman verran tiivistettä, joka
on niin tehokasta, että gramman miljoonasosa
sitä aiheuttaa tietyt biologiset
vaikutukset. Kemistin vaikea tehtävä
on yrittää selvittää näiden elollisen
kehityksen perustana olevien hormoo*
nien rakenne.
Tubingenissä on mm. tutkittu, mistä
johtuu, että naarasperhonen pystyy
houkuttelemaan koiraita luokseen kilp-metrieri
pituisten; matkojen ppstä, A i -.
käis^mmin arveltiin sen ehkä pystyvän
lähettämään joitakin tuntemattomia
aaltoja, koska aine ohenisi tehottomaksi
näin pitkällä matkalla. Tutkimus on
kuitenkin tullut siihen tulokseen, että
kysymys on erityisestä houkutusainees-ta,
joka leviää ympäristöönsä hiukkasina
eli hajuna, ja tätä tavattomasti;
ohentuneenakin vaikuttavaa ainetta
yritetään nyt tutkia. Tuloksilla on
käytännöllistäkin merkitystä, jos esim.
tuhohyönteisten houkutusaineita opitaan
analysoimaan ja valmistamaan.
N. MIHAILQV:
Tuomarin ratkaistavaksi
vaikeahko puhua
BRANTFORI). r - tuomari ]R. j .
Gillen edessä on vaikea pulma ratkaistavana.
Hänen täytyy päättää onko
Harold Curtisin viulu $5,000 arvoinen.
Curtis oli vienyt viulunsa kurjatta?
vaksi Stephens Stanleylle ja kun hän
nieni noutamaan viuluaan, niin Stanley
vaatii sen korjauksesta 10 prosenttia,
eli $500. Stanleyn arvion mukaan
näinollen viulun arvo on $5,000.
Mutta Curtis sanoi, että hän osti viulun
neljä vuotta sitten parturi Michael
•Luskalta ja maksoi siitä ainoastaan
$35,. • V
Stanley puolestaan väittää, että hän
oppi tuntemaan kaikki mitä viulusta
voi tietää kotikaupungissaan Prahassa
nuoruudessaan. Hän sanoo korjanneensa
paljon ammattisoittajien viuluja.
Curtis puolestaan on kieltänyt maksamasta
lähetyskuluja viulun lähettämiseksi
New Yorkkiin viululiikkeeseen
viulun hinnan arvioimiseksi. >;
Saa nähdä kuinka tuomari Gillen ratkaisee
pulman. Asia tulee oikeuden
eteen tällä viikolla.
Tyhmyyden ihannetyyppi
Äsken suoritetun galluptutkimuksen
perusteella on USA: n tällä hetkellä
suosituin tähti 24-vuotias vaaleaverikkö
Virginia Ruth Egnor; jota nimitetään
Dagmariksi. Hän esiintyy tele
visiolähetyksissä ja esittää "tyhmää
vaaleaverikköä", olentoa, joka kuuluu
keveimmän ajanvietteen tyyppikokoel-maan.
Neiti Egnor on muutamassa
kuukaudessa kohonnut maineen hui-,
puille oltuaan vain vuosi sitten tuntematon
pieni statisti. Hänen menestyksensä
johtuu hänen oman käsityksensä
mukaan siitä, että hänellä on "tyhmem-mät
sUmät ja tyhmempi katse kuin kenelläkään
muuUa koko maailmassa" ja
että hänen rinnanmittansa syvässä si-saänhengityksessä
on 103 sm!
N-LIITON KART^
Mitä on pidettävä uutena kaupunkina?
on syntynyt autiolle paikalle? Mutta monet vanhaji
git Neuvostoliitossa ovat muuttuneet niin
oikeastaan niistäkin pn tullut uusia. Ottakaamme
leiksi Tsheljabinsk Uralilla. Pienestä kaupp
rautatien varrella se on kasvanut metalli-ja koneti
suureksi keskukseksi. Aikoinaan syrjäinen Kuaet^
punki Siperiassa on muuttunut raskaan teoUisuudejji
giksi Stalinskiksi. Jenisem oikeanpuoleisella rannaJa^
sevaah krasnojarskiin on ilmestynyt sellainen mäai,
tuotantoaloja — teollisuuslaitoksia, joissa valmistetaaa
reita, leikkuupuimareita, porakoneita, öljypumppuja,
tiä yms. — että tämänkin kaupungin ulkonäkaon
nut ja se. on nykyisin aivan toinen kuin ennen.
Eräät vanhat kaupungit ovat ikäänkuin "alistuneet'
rinnalle kasvaneiden valtaan, alkaneet elää niiden dä-taneet
niiden nimen ja itsekin uudistuneet. Kaman
puoleisella rannalla Uralin läntisellä rinteellä oli r
Usoljen kaupunki suolakaivoksineen, kauppiaiden Til<
töineen ja vanhoine Stroganovin taloineen. Joen toi:
nalle Usoljen vastapäätä kasvoivat stalinilaisten \i
suunjftitelnjiien. aikana valtavat Bereznikovin
itaat j a niiden rinnalle Be^^ikin kaupunki, joka:
^ääriviivoihinsa vanhan Usoljen.
Dnjeprin varrella, Dnjeprin voimalaitoksen ja
kombinaatin tehtaiden rinnalle rakennettiin viisivuo"'
nitelmien aikana ennen sotaa uusi Zaporozhen kaupunii
Useita kaupunkeja on ilmestynyt Tasrkentin
ki-Aasiäan: voimalaitosten, kemiallisten ja kone
Tshirtshik, kivihiiliteollisuuskaupunki Angreni ja
kaasti kehittynyt Jangi-Jul useine uusine tuotanti
neen: puuvillanpuhdistamoineen, meijereineen sokeri-,
ke- ym. tehtaineen.
Karagandan kaupunki Kazahstanissa, kivihiilialtj
kus> on itse vastaäskettäin syntynyt, mutta senkin rin
jo kasvanut uusia kaupunkeja.
'Keski-Urälilla on Turjinin asutuksesta kehittynjl 1
turjmskin kaupunki. Siellä on kauniit kadut, raitiov
ja, kauniita taloja parvekkeineen, paljon kouluja ja i
mi.
Uralin toiselle sivustalle, etelään, on ilmestynyt i
punkien ryhmä Orskin ympärille, joka itsekin oikeast
vielä nuori kaupunki.
Kauko-Idässä oli nykyisen Komsomolskin paikalla
Permskojen kylä, jossa asui kalastajia. Vuonna 193J
saapui nuorisoliittolaisryhmä, joka laski Amurin
rustan uudelle kaupungille, nuoruuden kaupungille. X
Komsomolsk muuan Neuvostoliiton Kauko-Idän su
kaupunkeja.
UUTTA SODANJÄLKEISTÄ KAUPUNKISAl
Monia uusi kaupunkeja on Neuvostoliittoon kas\a
danjälkeisen viisivuotissuunnitelman aikana. Niiden;
sa ovat Mingetshaur Azerbaidzhanissa, Kustavi Gi
ym.
Erikoisen nopeasti kasvavat nyt kommunisnain su.
nuksiin liittyvät kaupungit.
Volgan varrelle Zhigulevin vuorten juurelle, minne
netaan Kuibyshevin vesivoimalaitosta, josta tulee
suurin, on suunnilleen vuoden kuluessa kasvanut uaa
punki, Volgan Komsomolsk. Vuoden 1951 kuluesa
rakennettiin noin 60 kaksikerroksista asuintaloa. ^-
ja mukaviin asuntoihin keskuslämmityksineen muuttii
aikana asurtlaan yli 3,000 rakentajaa. Työt uuden ka-^
laajentamiseksi ja kaunistamiseksi ovat herkeämättä
nissä. Vesijohto on valmiina. On rakennettu
Kaupungin keskelle on pystytetty suuri ja kaunis-kennus.
Kaupungissa^ toimii Kuibyshevin teollisuus"^
tin haaraosasto. Koulukeskuksessa koulutetaan jou
mattien työntekijöitä.
Samanlainen kaupunki pystytetään rakentajille'
kalle, jolle tulee Stalingradin vesivoimalaitos. Sinne^
tyy toinen toisensa jälkeen uusia kauniita taloja
neen ja keskuslämmityksineen. Katujen varsnie Ö
kymmeniä tuhansia puife ja pensaita. Kaupunkiin^
taan kulttuuripalatsi, jonka juhlasalin katsomoon tu
paikkaa.
Dnjeprin rannalle Kahovkan vesivoimalaitoksen^
' rakennetaan Novaja Kahovkan kaupunkia.
kanssa samanakaisesti sinne rakennetaan kulttuunP
koilmateatteri, lastenSeimi, poliklinikka sekä kulttu :
nallis- ja terveydenhoitolaitoksia.
KAUPUNKI KASVAA SILMIEN EDE^S-V
Kara-Kuniin arolle Turkmenian valtakanavan
netaan uutta Tahia-Tashin kaupunkia. NäideftnviB»
IiiHi«Bt«laa> elokaim 16 pilTinS. 1952
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 16, 1952 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1952-08-16 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki520816 |
Description
| Title | 1952-08-16-02 |
| OCR text | (KAVNOKIBJAIJJNEN VIIKKOLEHTI) TfihrKKi, the only Finnish Uterary weeMy In Canada Publtohed and printed by the VapaUs Publishing Company Limited. 100-102 Elm Street West. Sudbxiry. Ontario. Registered at the Post Office Department, Ottawa, as second class matter. . Liekki ihnestyy jokaisen viikon lauantaina 12 siimisena, «isältäen-parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa. TILAUSHINNAT: YHDYSVALTOIHIN: 1 vuosikerta . . . . . . . . . .$350 1 vuosikerta . . . . . . . . . .$4.50 6 kuukautta . . . . 2.00 6 kuukautta 2.6& 3 kuukautta 1.25 SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE 1 vuosikerta .$5.00 6 kuukautta 2.75 ILMOITUSHINNAT: 75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo-lemanllmoitus $3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy $1.00 ia kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $150. Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä maksu etukäteen. Asiamiehille myönnetään 15 ptrosentin palkkio. Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Toimittaja: J. W. Saari. Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: LIEKKI P. O. BOX-69 SUDBURY^ OKT. Enemmistö niistä Liekin lukijoista, joilla on tilaisuus kesäloman viettoon, on joko lomansa viettänyt tai viettää isita parhaillaan. Kaikki Liekin lukijat myöntävät varmaan sen, että kesäloma virkistää ja antaa uutta innostusta jokapäiväisissä askareissamme. Valitettavaa vain on, että läheskään kaikki Liekin lukijat eivät vielä ole oikeutettuja saamaan hyvin ansaittua ja k i peästi tarvitsemaansa kesälomaa. Suurimpana ryhmänä heidän keskuudessaan ovat farmarit, joilla on kaikkein kiirein aika kesällä. Mutta farmarien lisäksi on paljon muitakin sellaisia ihmisiä, jotka eivät kesälomasta tiedä omakohtaisesti muuta kuin^sen, mitä ovat toisilta kuulleet. 'Kaikesta huolimatta Liekin lukijain keskuudessa on paljon niitäkin, jotka saavat—- kiitos työväenliikkeen toiminnalle ja taistelulle — joko viikon, kahden tai jopa kolmenkin vii- 'kon maksullisen kesäloman. j. Suurin osa Liekin lukijoista muistaa vielä kuin_ eilispäivän sen, jolloin työläisten maksulliset kesälomat olivat tässä maassa miltei yhtä harvinaisia, kuin ovat kolmen dollarin setelit vieläkin. Tosiasiassa meille selitettiin parikymmentä vuotta sitten, että maksulliset kesälomat eivät mitenkään sovi canadalaisten työläisten elämäntapaan, sillä tässä maassa ei muka anneta mitään palkkiota "toimettomuudesta". Yleinen vallalla ollut käsitys kesälomien suhteen oli siihen aikaan yhtä taantumuksellinen kuin on vieläkin vallitseva sunnun-taivieton laki, jonka mukaan ei sunnuntaisin saa pitää auki muita kuin väkijuomien laittomia anniskelupaikkoja, sillä elokuvateatterit, urheilukentät, työväentalot ja muut seuratalot on pidettävä munalukittuina, jotta me voisimme fariseusten lailla lyödä rintoihimme ja kiittää Jumalaa siitä, ettemme ole vallan yhtä pahoja kuin muut. Seuraus viimeksimainitusta ulkokultaisuudesta on se, että esimerkiksi jkäkie- •kon ja pesäpallon ammattipelurit eivät saa järjestää "sunnuntaisin Canadassa kilpailuja — ja me olemme kai kansakuntana synnistä pelastetut, vaikka canadalaiset joukkueet käyvät joka ^sunnuntai pelaamassa Yhdysvalloissa! Tämä palauttaa mieleenune aikaisemmin hyvin tuntemamme erään /^uskovaisen", joka helvetin piinaa peläten ei uskaltanut sunnuntaina suorittaa erästä tuiki tärkeätä tehtävää, vaan pyysi allekirjoittaneen sen tekemään — ikäänkuin tosi uskovaisen kannalta sillä olisi väliä kumman sielu kadotukseen joutuu! Sunnuntailakimme entisellään ollessa on kuitenkin ilolla todettava, että kesälomien suhteen on viimeksikuluneen \'uoden aikana tapahtunut suurta edistystä. Mitä voimakkaimmin työläiset ovat järjestyneet, sitä yleisemmäksi ovat tulleet maksulliset kesälomat ja 40 tunnin työviikko. Kesälomaansa viettä^^ät tj^öläiset tuntevat sydämensä syvyydessä kiitollisuutta työväenliikettä kohtaan tästä tärkeäs^ tä edistyksestä ja samalla korostavat sitä, että paremmin järjestymällä ja entistä voimakkaamman yhtenäisjyden avulla voidaan palkalliset lomat laajentaa yhä suurempien joukkojen keskuuteen. Yhteistoiminta, yhtenäisyys ja työtätekevien järjestötoiminnan edistäminen on se ainoa keino miten kesälomien virkistävä nautinto saadaan entistä yleisempään k ä y t ä n t ö ö n . W . E. Liekin toimittaja J. W. Saari pääsi maanantaina^is sairaalasta, mutta joutuu kuitenkin kotonaankin toistaiseksi «viettämään aikaansa kähenen lakanan vaUs^. Perhosia ja ^ hormoonitutkimusta Elollinen elämä ön mitä monimutkaisin sarja toisiinsa liittyviä kemiaUisia muutoksia. Yksityisten muutosten tapahtumista sääntelevät pienen pienet määrät »hormooneiksi sanottuja aineita. Näiden hormoohien kemiallisen rakenteen tutkiminen tuottaa tavattomia vaikeuksia, m^rtta on sitä tärkeämpää. Mainitunlaisia tutkimuksia Tubingenis-sä suorittava prof. Adolf Butenandt kertoi äskettäin pidetyssä Nobel-palkin-non saajien kokouksessa, että kun esim. toukka koteloituu ja tästä" kotelosta kuoriutuu kirjava perhonen, on tämän muodon vaihdot useiden hormooneista johtuvien prosessien tulosta. Käsittelemällä kemiallisesti useampia satoja kiloja toukkia tutkija saa lopulta gramman verran tiivistettä, joka on niin tehokasta, että gramman miljoonasosa sitä aiheuttaa tietyt biologiset vaikutukset. Kemistin vaikea tehtävä on yrittää selvittää näiden elollisen kehityksen perustana olevien hormoo* nien rakenne. Tubingenissä on mm. tutkittu, mistä johtuu, että naarasperhonen pystyy houkuttelemaan koiraita luokseen kilp-metrieri pituisten; matkojen ppstä, A i -. käis^mmin arveltiin sen ehkä pystyvän lähettämään joitakin tuntemattomia aaltoja, koska aine ohenisi tehottomaksi näin pitkällä matkalla. Tutkimus on kuitenkin tullut siihen tulokseen, että kysymys on erityisestä houkutusainees-ta, joka leviää ympäristöönsä hiukkasina eli hajuna, ja tätä tavattomasti; ohentuneenakin vaikuttavaa ainetta yritetään nyt tutkia. Tuloksilla on käytännöllistäkin merkitystä, jos esim. tuhohyönteisten houkutusaineita opitaan analysoimaan ja valmistamaan. N. MIHAILQV: Tuomarin ratkaistavaksi vaikeahko puhua BRANTFORI). r - tuomari ]R. j . Gillen edessä on vaikea pulma ratkaistavana. Hänen täytyy päättää onko Harold Curtisin viulu $5,000 arvoinen. Curtis oli vienyt viulunsa kurjatta? vaksi Stephens Stanleylle ja kun hän nieni noutamaan viuluaan, niin Stanley vaatii sen korjauksesta 10 prosenttia, eli $500. Stanleyn arvion mukaan näinollen viulun arvo on $5,000. Mutta Curtis sanoi, että hän osti viulun neljä vuotta sitten parturi Michael •Luskalta ja maksoi siitä ainoastaan $35,. • V Stanley puolestaan väittää, että hän oppi tuntemaan kaikki mitä viulusta voi tietää kotikaupungissaan Prahassa nuoruudessaan. Hän sanoo korjanneensa paljon ammattisoittajien viuluja. Curtis puolestaan on kieltänyt maksamasta lähetyskuluja viulun lähettämiseksi New Yorkkiin viululiikkeeseen viulun hinnan arvioimiseksi. >; Saa nähdä kuinka tuomari Gillen ratkaisee pulman. Asia tulee oikeuden eteen tällä viikolla. Tyhmyyden ihannetyyppi Äsken suoritetun galluptutkimuksen perusteella on USA: n tällä hetkellä suosituin tähti 24-vuotias vaaleaverikkö Virginia Ruth Egnor; jota nimitetään Dagmariksi. Hän esiintyy tele visiolähetyksissä ja esittää "tyhmää vaaleaverikköä", olentoa, joka kuuluu keveimmän ajanvietteen tyyppikokoel-maan. Neiti Egnor on muutamassa kuukaudessa kohonnut maineen hui-, puille oltuaan vain vuosi sitten tuntematon pieni statisti. Hänen menestyksensä johtuu hänen oman käsityksensä mukaan siitä, että hänellä on "tyhmem-mät sUmät ja tyhmempi katse kuin kenelläkään muuUa koko maailmassa" ja että hänen rinnanmittansa syvässä si-saänhengityksessä on 103 sm! N-LIITON KART^ Mitä on pidettävä uutena kaupunkina? on syntynyt autiolle paikalle? Mutta monet vanhaji git Neuvostoliitossa ovat muuttuneet niin oikeastaan niistäkin pn tullut uusia. Ottakaamme leiksi Tsheljabinsk Uralilla. Pienestä kaupp rautatien varrella se on kasvanut metalli-ja koneti suureksi keskukseksi. Aikoinaan syrjäinen Kuaet^ punki Siperiassa on muuttunut raskaan teoUisuudejji giksi Stalinskiksi. Jenisem oikeanpuoleisella rannaJa^ sevaah krasnojarskiin on ilmestynyt sellainen mäai, tuotantoaloja — teollisuuslaitoksia, joissa valmistetaaa reita, leikkuupuimareita, porakoneita, öljypumppuja, tiä yms. — että tämänkin kaupungin ulkonäkaon nut ja se. on nykyisin aivan toinen kuin ennen. Eräät vanhat kaupungit ovat ikäänkuin "alistuneet' rinnalle kasvaneiden valtaan, alkaneet elää niiden dä-taneet niiden nimen ja itsekin uudistuneet. Kaman puoleisella rannalla Uralin läntisellä rinteellä oli r Usoljen kaupunki suolakaivoksineen, kauppiaiden Til< töineen ja vanhoine Stroganovin taloineen. Joen toi: nalle Usoljen vastapäätä kasvoivat stalinilaisten \i suunjftitelnjiien. aikana valtavat Bereznikovin itaat j a niiden rinnalle Be^^ikin kaupunki, joka: ^ääriviivoihinsa vanhan Usoljen. Dnjeprin varrella, Dnjeprin voimalaitoksen ja kombinaatin tehtaiden rinnalle rakennettiin viisivuo"' nitelmien aikana ennen sotaa uusi Zaporozhen kaupunii Useita kaupunkeja on ilmestynyt Tasrkentin ki-Aasiäan: voimalaitosten, kemiallisten ja kone Tshirtshik, kivihiiliteollisuuskaupunki Angreni ja kaasti kehittynyt Jangi-Jul useine uusine tuotanti neen: puuvillanpuhdistamoineen, meijereineen sokeri-, ke- ym. tehtaineen. Karagandan kaupunki Kazahstanissa, kivihiilialtj kus> on itse vastaäskettäin syntynyt, mutta senkin rin jo kasvanut uusia kaupunkeja. 'Keski-Urälilla on Turjinin asutuksesta kehittynjl 1 turjmskin kaupunki. Siellä on kauniit kadut, raitiov ja, kauniita taloja parvekkeineen, paljon kouluja ja i mi. Uralin toiselle sivustalle, etelään, on ilmestynyt i punkien ryhmä Orskin ympärille, joka itsekin oikeast vielä nuori kaupunki. Kauko-Idässä oli nykyisen Komsomolskin paikalla Permskojen kylä, jossa asui kalastajia. Vuonna 193J saapui nuorisoliittolaisryhmä, joka laski Amurin rustan uudelle kaupungille, nuoruuden kaupungille. X Komsomolsk muuan Neuvostoliiton Kauko-Idän su kaupunkeja. UUTTA SODANJÄLKEISTÄ KAUPUNKISAl Monia uusi kaupunkeja on Neuvostoliittoon kas\a danjälkeisen viisivuotissuunnitelman aikana. Niiden; sa ovat Mingetshaur Azerbaidzhanissa, Kustavi Gi ym. Erikoisen nopeasti kasvavat nyt kommunisnain su. nuksiin liittyvät kaupungit. Volgan varrelle Zhigulevin vuorten juurelle, minne netaan Kuibyshevin vesivoimalaitosta, josta tulee suurin, on suunnilleen vuoden kuluessa kasvanut uaa punki, Volgan Komsomolsk. Vuoden 1951 kuluesa rakennettiin noin 60 kaksikerroksista asuintaloa. ^- ja mukaviin asuntoihin keskuslämmityksineen muuttii aikana asurtlaan yli 3,000 rakentajaa. Työt uuden ka-^ laajentamiseksi ja kaunistamiseksi ovat herkeämättä nissä. Vesijohto on valmiina. On rakennettu Kaupungin keskelle on pystytetty suuri ja kaunis-kennus. Kaupungissa^ toimii Kuibyshevin teollisuus"^ tin haaraosasto. Koulukeskuksessa koulutetaan jou mattien työntekijöitä. Samanlainen kaupunki pystytetään rakentajille' kalle, jolle tulee Stalingradin vesivoimalaitos. Sinne^ tyy toinen toisensa jälkeen uusia kauniita taloja neen ja keskuslämmityksineen. Katujen varsnie Ö kymmeniä tuhansia puife ja pensaita. Kaupunkiin^ taan kulttuuripalatsi, jonka juhlasalin katsomoon tu paikkaa. Dnjeprin rannalle Kahovkan vesivoimalaitoksen^ ' rakennetaan Novaja Kahovkan kaupunkia. kanssa samanakaisesti sinne rakennetaan kulttuunP koilmateatteri, lastenSeimi, poliklinikka sekä kulttu : nallis- ja terveydenhoitolaitoksia. KAUPUNKI KASVAA SILMIEN EDE^S-V Kara-Kuniin arolle Turkmenian valtakanavan netaan uutta Tahia-Tashin kaupunkia. NäideftnviB» IiiHi«Bt«laa> elokaim 16 pilTinS. 1952 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-08-16-02
