1955-09-03-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
n:!alehtimiehet
ollut -Tunte-
•l^ia:iia Edvin
>ituksena säi-
5a, kun filmi
inä on onnis-
TtcK.) filmauk-koisesti.
Kra-tarkoittaneet
in sota-asian-
:K-ääri papat-
• Kyseessä oli
stelukohtauk-kuvaus.
Riiaa,
sitten ka-n
olivat koko
n s\ömään.
(iin, ettei ku-
)ari kymmentä
ta, joten tap-kohtaus
jou-a
niinhän elottomasta"
pi-lessa
koskaan
jusevan n. 4'0
n. 230 ulko-
Jn Nurmijär-tkaan
kmnsta
lan. Pian pi-
^peillä löytyy
nmin kesällä
cälän linjalla
jkuun lopulla
i filmistä lullalle"
suotui-keväällä
vai-i.
Ainoastaan
)himenoa. —
lut yhtä hy-linaksl,
vaan
i aina hyök-
•-esittämään"
Liä. Joissakin
in on hankit-tunut
lainaa-likaisista
ly-
1 kanssa on
n a tehdyistä
1 alkamista
en), Honka-ranen)
ynnä
peitti taaja
puseronnapit
syä — vain
akoon: Kos-
» Halttunen,
I, Kaarna —
ilä — Vilho
votilaista ja
sillä 'heidät
esi esittävät
. kaikki kir-ittujen
hab-
,in, että hei-
, siksi oleel-irjula.
Olia-kästystä
SO-iieijan
IȊl-tti
Unho j2
telmien m"'
en pirtti J3
letti lepoai"
;tiu koneki
-sy\-ä yritys
-ottavasti s«
la asioita
iame Besf)'
1 ja py-<^^
anskalaineu.
n rautatiöJ
menoa, 1^0
Limeron ^-if
akin luk«i^
UrheHija ja näyttelijä — edusti Suomea
Ikaksi kentaa työQläisdlymipialaisissa
Uskille on lähetetty Suomesta
oheelllnen Väinö Kääriäisen cJisuutta
Suonien työläisurheilun kehityksessä
kuvaava selostus. Koska Kääriäinen
oli aikoinaan melkoisen laajalti tunnettu
varsinkin Itä-Canadassa kulttuuritoimintaa
harrastavien sitoma-laisten
piirien keskuudessa — toimi
näyttämön johtajana mm. Torontossa
ja Port Arthurissa — katsomme
asialliseksi mainitun selostuksen julkaisemisen.
PE L T O S A K M E L L A aivan uuden
sillan lähellä sijaitsevassa mökissään
asuu perheineen mies, Jonka nimi muutama
vuosikymmen sitten oli kaikkien
täkäläisten urheilutapahtumia seuraavien
tietoisuudessa ja huulilla. Vieläkin
on tämä nimi monien muistissa, mutta
suurempi on se Joukko, Joka sen on
unohtanut tai Joille se e\ sano mitään.
Onpahan vain nimi muiden samanlaisten
nimien joukossa, mJkäli sattuvat sen
kuulemaan Ja kuitenkin on kysymyksessä
mies, joka on edustanut maatamme
kaksikin - kertaa-olympialaisissa Ja
useita fkePtoJa kansainvälisillä kilpa-
(kentillä.
Tarkoitamme urheilija-näyttelijää
Väinö Kääriäistä, Joka nykyään kamppailee
vafkean sairauden kourissa unohdettuna,
vain läheisimpiensä ympäröimänä.
Tarkoitamme miestä, Jonka urheilulliset
saavutukset kannattaa kertoa
nykyisin elävälle nuoremmalle polvelle
Ja Jota entistenkään urheilijatove-reiden
ei pitäisi unohtaa.
Tarkastelkaamme siis Väinö Kääriäisen
saavutuksia -urheilijana niiden tulosten
valossa, jotka sosiaalisihteeri V i l ho
K i u r u on koonnut luovuttaen ne lehtemme
käyttöön.
Tiettävästi ensimmäisen kerran esiintyy
Väinö Kääriäisen nimi e'lokuun 2.
päivänä 1914 tulosluetteloissa, jolloin
hän Iisalmen Vesan kilpailuissa voitti
2000 m:n poikien juoksun. Hänen ohellaan
osanottajaluettelossa esiintyvät
mm. nimet Edvin Nousiainen, 'Santeri
Sahlström, L . Kiiskinen Jne.
— Poika oli tullut mukaan nuoruuden
innolla ja menestyi kilvassa.
Menestys rohkaisi nuorukaista ja pian
alkoikin hänen nimensä esiintyä tulosluettelossa
säännöllisesti. Kuopion Riennon
kilpailuissa 1915 tuli toinen sija
1.5Ö0 m:Ilä tasoitusjuoksussa Ja Visan
kansallisissa saman vuoden syksyllä
Väinö Kääriäinen nousi 3,000 m:n voittajaksi.
Poika kehitti kaikessa hiljaisuudessa
kuntoaan Ja seuraavana vuonna hänet
jälleen nähtiin Riennon kilpailuissa lähtöviivalla.
Juostava matka oli 800 m Ja
mukana oli sen ajan kovimpia tekijöitä,
joita Kääriäinen ei liioin kunnioittanut.
Tosin tiukka kilpailu päättyi silloin E i nari
Anttilan voittoon Ja Suomen en-
Tiätystulokseen, mutta kolmanneksi saapui
maaliin Väinö Kääriäinen ajalla
2.03,0.
Oman seuransa, Iisalmen Vesan piiri-kunnallisissa
hän voitti samana vuonna
1.000 m ajalla 2.48,2. Ja myöhäissyksyllä
lohkesi Jo piirinmestaruus Kääriäisen
"taskuun" 800 m:Ilä ajalla 2.07,4 Ja
saman tien myöskin 1,500 m ajalla
4,26.0.
Vuonna 1917 mies alkoi siirtyä l y hyemmille
matkoille. Piirinmestaruudet
irän voitti 400 m:llä 56.4 Ja 8^00 m:Ilä
0
2.10,2 Ja oli toisena 1,500 m:Ilä 4.31,0.
Vuonna 1918 Väinö Kääriäinen edusti
Visaa voittaen piirinmestaruudet 200
metrillä 2|5.0 Ja SOO metrillä 2.09,8.
Pojasta oli varttunut mies Ja nyt alkoivat
tuloksetkin kuvastaa sekä nopeuden
että voiman varttuneen. V.
1919 hän edusti taas Vesaa saavuttaen
piirikunnallisissa täällä ensi palkinnon
100 m:llä 12.5/400 mrllä 58.2 ja
1,000 m:Ilä 3.03,0 sekä lisäksi sijoittui
palkinnolle keihäässä ja 3-loikassa.
Seuraava vuosi, 1920 osoitti Väinö
Kääriäisen läpimurtautuneen TUL: n
urheilijain parhaimmistoon lopullisesti.
Helsingin Jyryn kilpailuissa toukokuulla
hän oli toisena 200 m:n aidoissa 30.8"
Ja 400 m:Ilä 54.4 Ja heinäkuun 18. päivänä
Kotkan Riennon kilpailuissa saavutti
hän A. Ebbin kanssa uuden Suomen
ennätyksen 500 m: n Juoiksussa
ajalla 1.08,6 Ja voitti pituuden 608.
Nyt mies kävi Imatran Tähden kilpailussa
7.—8. 8.-20 voittaen 60 m ajall
a 7.2, 300 m 40.2, korkeuden 16'0, p i tuuden
648 Ja seiväshypyn 270 sekä
150 m juoksun 19.1, minkä Usäksi hyppysarja
Ja pikajuoksusarjä olivat hänen
heiniään varmasti. T U L : n mestaruuskisoissa
Turussa tuli mestaruus 400
m:n aidoissa 60.8 Ja toinen sija 110 m:n
aidoissa 17.9 Ja 400 m:llä 52.4. Syyskuun
11.—12. päivinä pidetyissä Helsingin
Jyryn kilpailuissa hän lisäksi
juoksi Viljo Kainulaisen kanssa T U L :n
ennätyksen 16.8 110 m:n aidoissa Ja
samoin T U L : n ennätyksen 400 m:n aidoissa
60.0 huolimatta siitä, että sai lähdössä
rangaistusta 3 metriä.
Vuoden 1921 maastojuoksun pm-kilpailujen
yhteydessä Järjesti Vesa
kilpailut myöskin kentällä. Harvinaisen
aikaisesta ajankohdasta (15. 5.) huolimatta
Väinö Kääriäinen osoitti jo oivallista
kuntoa: pituus 633, 400 m 55.0,
1'00 m 11.8. 110 m:n aidat 16.1 osoittivat
miehen olevan kypsän Prahan työ-läisoljTTipialaisiin,
ja T U L : n mestaruus
tuli ajalla 58.1 400 m:n aidoissa. Prahassa
oli mukana iisalmelaisia useampiakin
ja hyvällä menestyksellä. Väinö
Kääriäinen voitti 400 m:n aidat 60.1
Ja oli toisena 110 m:n aidoissa 16.6.
Oman seuransa Vesan kilpailuissa 6.
—7. 8. -21 hän oli mukana sijoittuen
toiseksi 100 m:Ilä 12.1 Ja 400 m:Ilä
55.5 sekä 800 mllä 2.15,5. Lisäksi hän
juoksi 110 m : n aidat aikaan 16.4. Tulos
on oivallinen pehmeällä radalla Ja peräti
kehnoissa olosuhteissa saavutettuna.
T U L : n mestaruuksia tuli 1922 110
m:n aidoissa 16.9 ja 1923 samalla matkailla
17.3 sekä 1924 molemmilla aitamatkoilla
tuloksin 16.9 ja 57.9. Vuonna
1925 V^äinö Kääriäinen oli mukana
Frankfurt am Mainin työläisolympia-laisissa
sijoittuen toiseksi aitajuoksuissa
tuloksin 16.6 Ja 59.5 sekä Juosten
kahdessa voittaneessa viestijoukkueessa
mukana.
Katsellessamme Väinö Kääriäisen yk-sityistuloksia,
toteamme ajan Ja olosuhteet
huomioiden niiden olleen korkeata
luokkaa Ja miehen olleen aikanaan
erään T U X : n huomattavimmista edus-tusurheili
joista.
Nyt on hänen osansa viettää aikaansa
sairasvuoteella ynohdettuna tuskansa
kärsien. Miellyttävät urheilumuistot
seuraavat kuitenkin hänen mukanaan
muistuttaen voiman Ja kunnon päivistä.
Carol Smith, lö-vuotias torontolainm tyttö, joutui lapsihalvauksen uhriksi noin
vuc'si sitten, toimiessaan oppaana Quebecissa. Hän halvaantui melkein kokonaan
ja joutui hoideitavaksi ensin Montrealin ja Sitten Torotiton sairaalaan. Nykyään
hän on makein kokonaan parantunut ja voi suorittaa opastehtäviä. — Kuvassa
nähdään Lady Baden-PoTvdl kiinnittämässä hänen rintaansa merkkiä opasleirillä
Hawkestonissa, Toronton lähellä.
"SEITSEMÄN VELJESTÄ^' ON
ILMESTYNYT UNKARISSA
Äskettäin ilmestyi Unkarissa uutena
käännöksenä Aleksis Kiven Seitsemän
veljestä. Unkarin Isänmaallisen
kansanrintaman äänenkannattajassa
Magyar Nemzetissä on julkaistu
kirjasta seuraava arviointi:
— Tämän etevän suomalaisen kirjailijan
lähes sata vuotta sitten kirjoittama
kirja johtaa lukijan kallioiden, loputtomien
metsien ja tuhansien järvien
peittämän maan ihmeen kauniisiin maisemiin
sekä kamppailuntäyteistä elämää
elävien miellyttävien ihmisten pariin.
Seitsemän veljeksen, seitsemän
nuoren suomalaisen talonpojan elämän
kautta hän kuvaa mestarillisesti koko
Suomen kansan silloista elämää. Jukolan
veljesten milloin vakavista, -milloin
iloisista, milloin -vdisastelevista, milloin
hieman karkeista sanoista kaikuu koko
Suomen kansan ääni. Muutaman ihmisen
loistavalla kuvauksella hän selkeän
yksinkertaisesti kuvaa Suomen talon-
I>oikaiston elämää sata vuotta sitten.
Kirjasta saamme käsityksen Suomen
talonpoikaiston olosuhteista ja ajattelutavasta,
Suomen talonpoikaiston, joka
ei koskaan ole tuntenut maaorja katkeraa
kohtaloa, mis^ä niihin aikoihin
kärsi miltei Jokaisen kansan talonpoi-kaisto-
Suomen talonpojat puolustivat
sitkeästi vapaata, riippumatonta elämäänsä,
varjelivat kieltään Ja säilyttivät
kansantapansa. Riippumattomuutensa
puolustamiseksi he käyttivät kaikkia
niitä mahdollisuuksia, Joita heidän
maansa luonto tarjosi heille. Maallisten
tai kirkollisten virkamiesten sorto-pyrkimyksien
uhatessa he yksinkertaisesti
siirtyivät kauemmaksi. Loputto-mat
metsät Ja lukemattomat järvet tekivät
suomalaisille taloiyjojille mahdolliseksi
missä tahansa harjoittaa metsästystä
ja kalastusta sekä alkeellista
maanviljelyä. Tietenkin tällainen siirtyminen
paikasta toiseen vaa^i myös uhrauksia,
eikä se koskaan tapahtunut i l man
seikkailuja. Myös Jukolan veljekset
joutuivat jännittäviin seikkailuihin
muuttaessaan uudelle asuinpaikalleen
paetessaan kanttori-opettajansa ankaruutta.
Kuvaten uskollisesti Suomen
kansan silloisia elämää Kiven romaani
osoittaa myös tien eteenpäin kohti edistystä.
Jukolan pojat kaivavat jo ojia ja
kuivaten suon hankkivat lisää viljelysmaata.
Tämä osoittaa jo tulevaisuuden
tien Suomen talonpojille, jotka myöhempinä
aikoina ovat tehneet viljaviksi
miljoonia hehtaareja ja siten muuttaneet
koko maanviljelyksensä luonteen.
Tätä paljon kurjuutta kärsineen ja
nuorena kuolleen suomalaisen kirjailijan
.Aleksis Kiven teosta pidetään koko
maailmassa eräänä Suomen kirjallisuuden
etevimpänä teoksena. Kääntäjä Istvan
Räcz on onnistunut työssään hyvin,
Ja hänen kirjaan kirjoittamansa loppulausekin
on kiitettävä.
Kirja on painettu UJ Magyar Könyv-kiado-
nimisen kustannusliikkeen toimesta.
R O L T I E N APULAISET
Britannian ilmailuministeriötä on
kehoitettu suorittamaan tutkimuksen
sen Johdosta, kun väitetään upseerien
käyttävän sotilaspailvelijoitaan rouvi-ensa
kotiapulaisina. Syytöksen on esittänyt
työväenpuolueen jäsen Hoyvell.
— Sivistyksen juuret ovat katkerat,
sen hedelmät makeat. — Ari^oteles.
• r m.
19
* •
.1 •
Lanantaina. syyskuun 3 palvina. 1955 Siju 3
ii e.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 3, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1955-09-03 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki550903 |
Description
| Title | 1955-09-03-03 |
| OCR text | n:!alehtimiehet ollut -Tunte- •l^ia:iia Edvin >ituksena säi- 5a, kun filmi inä on onnis- TtcK.) filmauk-koisesti. Kra-tarkoittaneet in sota-asian- :K-ääri papat- • Kyseessä oli stelukohtauk-kuvaus. Riiaa, sitten ka-n olivat koko n s\ömään. (iin, ettei ku- )ari kymmentä ta, joten tap-kohtaus jou-a niinhän elottomasta" pi-lessa koskaan jusevan n. 4'0 n. 230 ulko- Jn Nurmijär-tkaan kmnsta lan. Pian pi- ^peillä löytyy nmin kesällä cälän linjalla jkuun lopulla i filmistä lullalle" suotui-keväällä vai-i. Ainoastaan )himenoa. — lut yhtä hy-linaksl, vaan i aina hyök- •-esittämään" Liä. Joissakin in on hankit-tunut lainaa-likaisista ly- 1 kanssa on n a tehdyistä 1 alkamista en), Honka-ranen) ynnä peitti taaja puseronnapit syä — vain akoon: Kos- » Halttunen, I, Kaarna — ilä — Vilho votilaista ja sillä 'heidät esi esittävät . kaikki kir-ittujen hab- ,in, että hei- , siksi oleel-irjula. Olia-kästystä SO-iieijan I»äl-tti Unho j2 telmien m"' en pirtti J3 letti lepoai" ;tiu koneki -sy\-ä yritys -ottavasti s« la asioita iame Besf)' 1 ja py-<^^ anskalaineu. n rautatiöJ menoa, 1^0 Limeron ^-if akin luk«i^ UrheHija ja näyttelijä — edusti Suomea Ikaksi kentaa työQläisdlymipialaisissa Uskille on lähetetty Suomesta oheelllnen Väinö Kääriäisen cJisuutta Suonien työläisurheilun kehityksessä kuvaava selostus. Koska Kääriäinen oli aikoinaan melkoisen laajalti tunnettu varsinkin Itä-Canadassa kulttuuritoimintaa harrastavien sitoma-laisten piirien keskuudessa — toimi näyttämön johtajana mm. Torontossa ja Port Arthurissa — katsomme asialliseksi mainitun selostuksen julkaisemisen. PE L T O S A K M E L L A aivan uuden sillan lähellä sijaitsevassa mökissään asuu perheineen mies, Jonka nimi muutama vuosikymmen sitten oli kaikkien täkäläisten urheilutapahtumia seuraavien tietoisuudessa ja huulilla. Vieläkin on tämä nimi monien muistissa, mutta suurempi on se Joukko, Joka sen on unohtanut tai Joille se e\ sano mitään. Onpahan vain nimi muiden samanlaisten nimien joukossa, mJkäli sattuvat sen kuulemaan Ja kuitenkin on kysymyksessä mies, joka on edustanut maatamme kaksikin - kertaa-olympialaisissa Ja useita fkePtoJa kansainvälisillä kilpa- (kentillä. Tarkoitamme urheilija-näyttelijää Väinö Kääriäistä, Joka nykyään kamppailee vafkean sairauden kourissa unohdettuna, vain läheisimpiensä ympäröimänä. Tarkoitamme miestä, Jonka urheilulliset saavutukset kannattaa kertoa nykyisin elävälle nuoremmalle polvelle Ja Jota entistenkään urheilijatove-reiden ei pitäisi unohtaa. Tarkastelkaamme siis Väinö Kääriäisen saavutuksia -urheilijana niiden tulosten valossa, jotka sosiaalisihteeri V i l ho K i u r u on koonnut luovuttaen ne lehtemme käyttöön. Tiettävästi ensimmäisen kerran esiintyy Väinö Kääriäisen nimi e'lokuun 2. päivänä 1914 tulosluetteloissa, jolloin hän Iisalmen Vesan kilpailuissa voitti 2000 m:n poikien juoksun. Hänen ohellaan osanottajaluettelossa esiintyvät mm. nimet Edvin Nousiainen, 'Santeri Sahlström, L . Kiiskinen Jne. — Poika oli tullut mukaan nuoruuden innolla ja menestyi kilvassa. Menestys rohkaisi nuorukaista ja pian alkoikin hänen nimensä esiintyä tulosluettelossa säännöllisesti. Kuopion Riennon kilpailuissa 1915 tuli toinen sija 1.5Ö0 m:Ilä tasoitusjuoksussa Ja Visan kansallisissa saman vuoden syksyllä Väinö Kääriäinen nousi 3,000 m:n voittajaksi. Poika kehitti kaikessa hiljaisuudessa kuntoaan Ja seuraavana vuonna hänet jälleen nähtiin Riennon kilpailuissa lähtöviivalla. Juostava matka oli 800 m Ja mukana oli sen ajan kovimpia tekijöitä, joita Kääriäinen ei liioin kunnioittanut. Tosin tiukka kilpailu päättyi silloin E i nari Anttilan voittoon Ja Suomen en- Tiätystulokseen, mutta kolmanneksi saapui maaliin Väinö Kääriäinen ajalla 2.03,0. Oman seuransa, Iisalmen Vesan piiri-kunnallisissa hän voitti samana vuonna 1.000 m ajalla 2.48,2. Ja myöhäissyksyllä lohkesi Jo piirinmestaruus Kääriäisen "taskuun" 800 m:Ilä ajalla 2.07,4 Ja saman tien myöskin 1,500 m ajalla 4,26.0. Vuonna 1917 mies alkoi siirtyä l y hyemmille matkoille. Piirinmestaruudet irän voitti 400 m:llä 56.4 Ja 8^00 m:Ilä 0 2.10,2 Ja oli toisena 1,500 m:Ilä 4.31,0. Vuonna 1918 Väinö Kääriäinen edusti Visaa voittaen piirinmestaruudet 200 metrillä 2|5.0 Ja SOO metrillä 2.09,8. Pojasta oli varttunut mies Ja nyt alkoivat tuloksetkin kuvastaa sekä nopeuden että voiman varttuneen. V. 1919 hän edusti taas Vesaa saavuttaen piirikunnallisissa täällä ensi palkinnon 100 m:llä 12.5/400 mrllä 58.2 ja 1,000 m:Ilä 3.03,0 sekä lisäksi sijoittui palkinnolle keihäässä ja 3-loikassa. Seuraava vuosi, 1920 osoitti Väinö Kääriäisen läpimurtautuneen TUL: n urheilijain parhaimmistoon lopullisesti. Helsingin Jyryn kilpailuissa toukokuulla hän oli toisena 200 m:n aidoissa 30.8" Ja 400 m:Ilä 54.4 Ja heinäkuun 18. päivänä Kotkan Riennon kilpailuissa saavutti hän A. Ebbin kanssa uuden Suomen ennätyksen 500 m: n Juoiksussa ajalla 1.08,6 Ja voitti pituuden 608. Nyt mies kävi Imatran Tähden kilpailussa 7.—8. 8.-20 voittaen 60 m ajall a 7.2, 300 m 40.2, korkeuden 16'0, p i tuuden 648 Ja seiväshypyn 270 sekä 150 m juoksun 19.1, minkä Usäksi hyppysarja Ja pikajuoksusarjä olivat hänen heiniään varmasti. T U L : n mestaruuskisoissa Turussa tuli mestaruus 400 m:n aidoissa 60.8 Ja toinen sija 110 m:n aidoissa 17.9 Ja 400 m:llä 52.4. Syyskuun 11.—12. päivinä pidetyissä Helsingin Jyryn kilpailuissa hän lisäksi juoksi Viljo Kainulaisen kanssa T U L :n ennätyksen 16.8 110 m:n aidoissa Ja samoin T U L : n ennätyksen 400 m:n aidoissa 60.0 huolimatta siitä, että sai lähdössä rangaistusta 3 metriä. Vuoden 1921 maastojuoksun pm-kilpailujen yhteydessä Järjesti Vesa kilpailut myöskin kentällä. Harvinaisen aikaisesta ajankohdasta (15. 5.) huolimatta Väinö Kääriäinen osoitti jo oivallista kuntoa: pituus 633, 400 m 55.0, 1'00 m 11.8. 110 m:n aidat 16.1 osoittivat miehen olevan kypsän Prahan työ-läisoljTTipialaisiin, ja T U L : n mestaruus tuli ajalla 58.1 400 m:n aidoissa. Prahassa oli mukana iisalmelaisia useampiakin ja hyvällä menestyksellä. Väinö Kääriäinen voitti 400 m:n aidat 60.1 Ja oli toisena 110 m:n aidoissa 16.6. Oman seuransa Vesan kilpailuissa 6. —7. 8. -21 hän oli mukana sijoittuen toiseksi 100 m:Ilä 12.1 Ja 400 m:Ilä 55.5 sekä 800 mllä 2.15,5. Lisäksi hän juoksi 110 m : n aidat aikaan 16.4. Tulos on oivallinen pehmeällä radalla Ja peräti kehnoissa olosuhteissa saavutettuna. T U L : n mestaruuksia tuli 1922 110 m:n aidoissa 16.9 ja 1923 samalla matkailla 17.3 sekä 1924 molemmilla aitamatkoilla tuloksin 16.9 ja 57.9. Vuonna 1925 V^äinö Kääriäinen oli mukana Frankfurt am Mainin työläisolympia-laisissa sijoittuen toiseksi aitajuoksuissa tuloksin 16.6 Ja 59.5 sekä Juosten kahdessa voittaneessa viestijoukkueessa mukana. Katsellessamme Väinö Kääriäisen yk-sityistuloksia, toteamme ajan Ja olosuhteet huomioiden niiden olleen korkeata luokkaa Ja miehen olleen aikanaan erään T U X : n huomattavimmista edus-tusurheili joista. Nyt on hänen osansa viettää aikaansa sairasvuoteella ynohdettuna tuskansa kärsien. Miellyttävät urheilumuistot seuraavat kuitenkin hänen mukanaan muistuttaen voiman Ja kunnon päivistä. Carol Smith, lö-vuotias torontolainm tyttö, joutui lapsihalvauksen uhriksi noin vuc'si sitten, toimiessaan oppaana Quebecissa. Hän halvaantui melkein kokonaan ja joutui hoideitavaksi ensin Montrealin ja Sitten Torotiton sairaalaan. Nykyään hän on makein kokonaan parantunut ja voi suorittaa opastehtäviä. — Kuvassa nähdään Lady Baden-PoTvdl kiinnittämässä hänen rintaansa merkkiä opasleirillä Hawkestonissa, Toronton lähellä. "SEITSEMÄN VELJESTÄ^' ON ILMESTYNYT UNKARISSA Äskettäin ilmestyi Unkarissa uutena käännöksenä Aleksis Kiven Seitsemän veljestä. Unkarin Isänmaallisen kansanrintaman äänenkannattajassa Magyar Nemzetissä on julkaistu kirjasta seuraava arviointi: — Tämän etevän suomalaisen kirjailijan lähes sata vuotta sitten kirjoittama kirja johtaa lukijan kallioiden, loputtomien metsien ja tuhansien järvien peittämän maan ihmeen kauniisiin maisemiin sekä kamppailuntäyteistä elämää elävien miellyttävien ihmisten pariin. Seitsemän veljeksen, seitsemän nuoren suomalaisen talonpojan elämän kautta hän kuvaa mestarillisesti koko Suomen kansan silloista elämää. Jukolan veljesten milloin vakavista, -milloin iloisista, milloin -vdisastelevista, milloin hieman karkeista sanoista kaikuu koko Suomen kansan ääni. Muutaman ihmisen loistavalla kuvauksella hän selkeän yksinkertaisesti kuvaa Suomen talon- I>oikaiston elämää sata vuotta sitten. Kirjasta saamme käsityksen Suomen talonpoikaiston olosuhteista ja ajattelutavasta, Suomen talonpoikaiston, joka ei koskaan ole tuntenut maaorja katkeraa kohtaloa, mis^ä niihin aikoihin kärsi miltei Jokaisen kansan talonpoi-kaisto- Suomen talonpojat puolustivat sitkeästi vapaata, riippumatonta elämäänsä, varjelivat kieltään Ja säilyttivät kansantapansa. Riippumattomuutensa puolustamiseksi he käyttivät kaikkia niitä mahdollisuuksia, Joita heidän maansa luonto tarjosi heille. Maallisten tai kirkollisten virkamiesten sorto-pyrkimyksien uhatessa he yksinkertaisesti siirtyivät kauemmaksi. Loputto-mat metsät Ja lukemattomat järvet tekivät suomalaisille taloiyjojille mahdolliseksi missä tahansa harjoittaa metsästystä ja kalastusta sekä alkeellista maanviljelyä. Tietenkin tällainen siirtyminen paikasta toiseen vaa^i myös uhrauksia, eikä se koskaan tapahtunut i l man seikkailuja. Myös Jukolan veljekset joutuivat jännittäviin seikkailuihin muuttaessaan uudelle asuinpaikalleen paetessaan kanttori-opettajansa ankaruutta. Kuvaten uskollisesti Suomen kansan silloisia elämää Kiven romaani osoittaa myös tien eteenpäin kohti edistystä. Jukolan pojat kaivavat jo ojia ja kuivaten suon hankkivat lisää viljelysmaata. Tämä osoittaa jo tulevaisuuden tien Suomen talonpojille, jotka myöhempinä aikoina ovat tehneet viljaviksi miljoonia hehtaareja ja siten muuttaneet koko maanviljelyksensä luonteen. Tätä paljon kurjuutta kärsineen ja nuorena kuolleen suomalaisen kirjailijan .Aleksis Kiven teosta pidetään koko maailmassa eräänä Suomen kirjallisuuden etevimpänä teoksena. Kääntäjä Istvan Räcz on onnistunut työssään hyvin, Ja hänen kirjaan kirjoittamansa loppulausekin on kiitettävä. Kirja on painettu UJ Magyar Könyv-kiado- nimisen kustannusliikkeen toimesta. R O L T I E N APULAISET Britannian ilmailuministeriötä on kehoitettu suorittamaan tutkimuksen sen Johdosta, kun väitetään upseerien käyttävän sotilaspailvelijoitaan rouvi-ensa kotiapulaisina. Syytöksen on esittänyt työväenpuolueen jäsen Hoyvell. — Sivistyksen juuret ovat katkerat, sen hedelmät makeat. — Ari^oteles. • r m. 19 * • .1 • Lanantaina. syyskuun 3 palvina. 1955 Siju 3 ii e. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-09-03-03
