Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 4, 1957

              (KAUNOKtRlALLlNEN VIIKKOLEHTI)
LIEKKI, the only Finnish Uterary weekly in Canaäa
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 EUn Street West, Sudbury. Ontario. ;
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
-second dass matter,
Llekfei i»mestyv Jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista Ja tieteellistä luettavaa.
; THDTSVALTOIHIN:
1 vuosikerta .\^...-..,9SlQXi
6 kuukautta ' 2.75
$3.00.
THIAUSMINNAT:
1 vuosikerta . . . ; . . . . $4.00
6 kuukautta. v:>;.v. / 22&-
3 kuukautta . . . .— L50. ^ *
SUOMEEN J A MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta $5.50 6 kuukautta
ILBfiOITUSHINNAT:
$1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo*
lemahilmoitus $4.00 Ja sen yhteydes^ Julkaistava muisto*
värsy $1.00 Ja kUtos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00.
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Toimittaja: K. Salo.
.Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishing Company
Limited; 100-*102 Elm Street West; Sudbury. Ontario.
AsiamiehiUe myönnetään 15 prosentin palkkio.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
LIEKKI
K 0< BOS 69 SUDBURT. ONTARIO
Puusta maatan ^ naaiis|^,
ifif////«tf»xf 19 p:nä tuU kulmeekdis
R. Danvinitt kmlemasta. Tämän
ta oli KU:n ^*TfUka*\ saanut kerStyksen^y
oltecUism selostuksen ihmisen ja apinan kej^ '
' ta y,m. siihen liittyvästä. NiUn ke sittenalkaa-^
TJ^IIJENr tuli kuluneeksi 75„viiotta setä Dai
" ta. Tapaus antaa aihetta luoda lyhyci-la^aifcea
miskunnan- kehitt3naiättömyydett^ historiaan.
kannat^
19^vuotias Miss Annie Douarin va­litti
n äsken ''Pariisin hunrngatta-reksi**
ja tässä hän näyttää Eiffel
tornin pienoiskuvaay jonka hän sai
lahjaksi kunnianimityksen ohella'.
Vappu
Ibimttokseti kulmasta
Äitien päivä on ovella. Toukokuun toisena sunnuntaina
vietetään lukuissamaaUman maissa päivää, joka
tu tunnustukseksi ja kiitokseksi äideille kaikesta siitä mitä
he kodin huoltajina ja lasten synnyttäjinä sekä kasvattajina
ovat tehneet ja kestäneet
Äitien päivän vietto, kuten toukokuun ensimmäisen päi­vän
juhliminenkin, on saanut alkunsa Pohjois-Amerikasta.
Suomessa on Äitien päivää juhlittu vuodesui: 1919 lähtien.
Viimeisten vuosikymmenien aikana se on tullut hyvin ylei­seksi
.myöskin Canadan suomalaisten keskuudessa. „
JCaunis tapa Äitien päivän juhliminen ja äitien kunni­oittaminen
onkin. Kaunista on varsinkin se, kun haaleille
ym. järjestetään tilaisuuksia, joihin äidit kutsutaan vieraiksi
ja joissa lapset esittävät sopivaa ja hyvää ohjelmaa ja kiin-
Jiittävätäitienpäiväkukan jokaisen äidin rintaan.
Vielä kauniimpaa ja parempaa kuitenkin olisi se, jos äi­tien
vaivat ja ponnistukset huomattaisiin aina jokapäiväises­sä
kotoisessa elämässä, joka aivan liian monessa tapauksessa
jää kuitenkin tekemättä. Va:n harvemmin huomioidaan äir
: tien työ^ äitien vaivat, sillä onhan se työtä, joka ei^ ole niin
: silmillä nähtävää kuin miesten työ ja yleensä työ kodin
.ulkopuolella. ^ ^ , *
• rjos Äitien päivätilaisuudet muodostuvat ^s^^
ne vielä jäU&eenkin päin muistuttavat äitien työn ja osuuden
kunnioittamisen ja arvostamisen tarpeellisuudesta, jiiin silloin
.niiden arvo tulee moninkert^ksi, niiden kauneus; vieläkin
. suuremmaksi. "
X Toivommekin siis, että Äitien päivän- juhlallisuudet .muo-
, dostuisivat kauniiksi ja arvokkaiksi tilaisuuksiksi ja ettÄ^us-
, tä jäisi pysyväinen äitien työn kunnoittaminen kattkktiniiire-leen.
Myöskin, että kaikki, myöskin henkilökohta&estt-muis-taisivat
äiUään äitien päivänä ja>— aina. . > V j
Jäässä veet ja luonto mtrja^
: viima itian syöntä vitUääi^
mutta'kevään huuma hurja
Joka katsehesta-k:iU(iä.
Tuli sisäinen^ se syttää
kalvenneenkin poskipään nyi y
joka rintaa elähyttää,
.•murtaa jäykimmänkin- jään nyt
orjan povesta. On kevät.
. Olkoon f ett* on-luonto nurja,
kunhan katseet hymytlevätf
kunhan hehkuu huuma hurja^
kunhan toivonlaulu raikuu,
kunhan liehuu punaviirlt,
^kunhan kallis kutsu kaikuu:
)eespäiny eespäin työläispiiritl
KÖSSI K.\ATR.\ ^
(Alhaisolauluja 1922)
Ruhtinatar Rainer ja hänen puo­lisonsa
Grace viettivät 'kaksi viik­koa
sitten — vuotishääpäiväänsä.
Juhlaa vietettiin hiljaisuudesisa.
Aamupäivällä pari kävi messussa
linnan kappelissa.
l KIRJEENVAIHTOA
i i i m i M I I I I II
Sodan pilvet leijailevat edelleenkin madlmws^llä: SQ«^^^^
rin tämän hetken vaarapesäke on edelleen K4id<4fT^^i^'~^^^^^
Israel on jatkuyasti uhkaillut naapureitaan aseitk-^kalKtÄ
. vaikka joutuikin Yhdistyneiden KansakunU^j; i)a^oit^|^täh
poistamaan hyökkäysjoukkonsa pois EgyptiÄ.alueelia, kuten^
, joutuivat tekemään sen suuret ystävät Ranska.ja Britänriia'^-
km. • — .r.: ^ .\:
Nyt on tilanne kehittynyt vaarapisteeseen l ä ^ l ä 3äa^^
purimaassa Jordanissa, jonka 21-vuot*as kun^ngaslHusseiÄJ^:^^^
hänen kannattajansa yrittävät kiinnittää USA:n oppien se^^^
raajaksi, vastoin Jordanin kansan enemmistön tahtoa;-""- f.-^-
(Mitenkä asiat tulevat kehittymään, tuleeko sSriatta-h
maan koko ihmiskunnan olemassaolon kyseenalsO^iksis/^ai
pystytäänkö se selvittämään rauhanomaisin inenete^i^^^
tätä kirjoittaessa ole'vielä tiedossa. Joka tapauksia lilanne
on vaarallinen, sillä aseellinen yhteentörmä3rs Jordanin ja
sen naapunma^en, Egyptin, Syyrian y.m. kanss» isaattaisf
johtaa uuteen maaibnansotaan^ kuten uhkasi, tehda^Jblketnen
Egyptiin tehty hyökkäys. ^"
Toivottavasti maaUman rauhanvoimien päättävä estinty-minen
sotaa vastaan ja rauhaii puolesta kykenee painamaan.
.vaa*an rauhan hyväksi, joka merkitsee ihmiskunnan pelastu*
mlsta atomisodan hirvittävältä tuholta.
L. J. P. — KyUä niitä voidaan
käyttää siUoin tällöin.
isoiuti — Paljon yitoksia! Tu­lee
seuraavaan Liekkiin.
•Annie' Ruissalo — Tervetullutta
ja pääsee julkisuuteen piakkoin.-
" Eetu — Täällä on ja pääsee. Ja-/ ~^
hitulevaisuudessa Liekin palstoille^ '' ^
Huomautus — että vaikka'"kir- ,
joituskilpailuun ei enää hyväkysy- -
täkään kirjoituksia niin passaa
kyllä lähettää pakinoita, kertomuk­sia,
y.m. hyvää tavaraa. ' v -^^
Vielä kerran joudumme huornäutta-
^^maan, että Liekin kilpakirjoitiBtfen" jöl- v
kaiseminttn k e s ^ vielä jonkin ajäti ja
näinollen äänestystä ei voida vielä suo-
. rittaa. Niitä, jotka jo ovat lähettäneet,
ääneStj^Iippunsa^ pyydetään äänestä-
•mään uudelleen, koska huomattava-määrä
kilpakirjoituksia on vielä julkai^
sematta.
• Äänestyslippu on julkaistu vain sen
vuoksi, että jokaisella olisi tilaisuus leir:
kata se ka3rttöään varten ja joko jyafe-na
siihen muistiinkin parhaita kitjmtiik-sia.;•
• • : : •::^^'
Odottakaa s'is tyynesti siihen asti,
kunnes näette Liekissä ihnoituksen, et­tä
kilpakirjoitukset on kaikki julkaistu
ja suorittakaa äänest>^ sitten vasta.
Aluksi tervehdystiUnefcaik01esetkuilicmme,jptii
,sen konservätitvisfna MieliiP^tiältääiL^ÖvaCviimetöer
mentätuhatta vuotta liuolellis^ti^harkinneet
tenkään siirtyä puista^ maanpinnalle ainakaan
asumaan. -Arvattavasti ne tätä-iiykya ovat.päi^j
te'seea tiöökseen nähty^%»J^ita,&Äi^
tällä välin saani^dt,äik;^. ... .• ..I., TT'
Vieläpä eläinopin oppikirjoissakin vartetaan/^
nat ovat .henkisettä, tasoltean käikiätä däimistä iänJäi
hinnä, Tavallaanhan se on kylläkin oikein sano^ji^
täydennykseksi kaipaisi vielä-lisämäinintäa^isjiä^ f
henkmen ;tasp on korkeammall^;. apinan vai ih^ö^. 1
mitä esim. moraaliseen 4asöon tulee; 1taimattaä'p«
le, että erimielisyyksien saUue5saaj)ina?4)sapuö]i^^
toisiaan banaaneilla tai korkeintaan kodkospäU^SUJä^^
sijaan jokaista rehellistä - apinaa yariiiasti kauhistuttaisi'
hota toinen apinäyht^*skunta esim. yhdellä ve^säyt
Meitä ihmisiä, kuten tunnettua, eivät tlälaiset estotvaira».
Entäpä apinpin älykkyys sitten? Kannattaa m
, juttu tutkijasta. Joka sulki simpanssin, huoneeseen, j
hän oli sijoittanet keppejä, paKkoita^laati]^^^^
mt^elenkiintoista.! iSuljettuaan oveni hän kumar^^^
. mään avaimenreiästä, miten simpanssi käyttäytyisi;
menreiästä tuijotti häntä Vastaan simpaJ^^
va katse.
Mutta apinat eivät:; o)e
sanotaan ehkä. Miksi. ne bhsiyätt yäiyj^ujfuheet-.aiJMÄ^
tyään, että me, häntämme ja. karvapeitteejöflSChRii^j
suvustamme degeneroituneet jdpmset ,olen^^
heidänkin puolestaan ? Ja kim .joskus ^peyaisuudesstrki
tetaan avaruuslennon histc»'iaa,- niin- kukaf vot-ylp^'^
neensä ensimmäisenä avaruudessa? Ei suinka»t^i»;
ihminen, mutta - sensijaan ja'täUä-vhetkellä^^j^^
Me ihmiset kehitimme niille valmiiksi tekiiiikantja huo
me, nyt antaneemme. nifUe vjelä kuilnian .plla,'4ya^uusleh
jen pioneereja. Kumpi siis veti tässäkin .asias^^^piter
banaanin, apina vaiko ihminen? . "
• Erään eläinpsykologin todistusten mukaan..-yarsin
simpanssit pystyvät varsin lyhyessä ajassa omaksjimjfln
ki inhimillisen sivistyksen olennaisimmat pixteet. Saa
me moisen kir joi tuksen Eteemme syvennyimme kiireesti t
kimaan, mitkä tämän eläinpsykologin mielestä 4)livatjn
lisen sivistyksen olennaisimpia puolia. Sel^sekfl_f)spitta
tuivat .1) simpanssi oppi nopeasti avaamaan.plutpulloia
juomaan itsensä ns. myssyyn; 2) se oppi tifpakpiniaäiria
telemaan henkisavuja; 3) se pppt ruokailemaan aiyap t
ihmiset. Viimemainitussa suhteessa sitä^ ei :tosin yoit^
roittaa tavasta,, että heti syötyään se heitti lautasen jam
:n-m pitkälle kuin jaksoi. (Ja meillä on tottapMhUPO
monien viralUsten lounaitten ja päivällisten jälkeen pput i
van valtava mieliteko tehdä samoin, A«iin Hukan-föhda
tosin!) Mutta mitä arvelettekaan sytä, että tuo e l ä ^ ^
logi arvioi sivistyksemme oleellisiminiksi puoliksi ;ryypp3"'
N^n, tupakoinnin ynnä veitsen ja baarukah käy<ö,r>?
ap'nallakaan sentääh niin huonoa käsi^stä on^ijtihHj^l
• kulttuurista. '
K} Eri »sukuhaaKpjen lähentyminen lienee jo nykyisin
'döttomuus ~ ja tuskinpa sitä toiyoisikaan. kumpikaan osa
puoli. Kun on eri teille lähdetty, niin on jatkettavaj
Vataa. Eräistä merkeistä päätellen meidän.inhimillisyj'^'»*
: me^ on v^ime vuosituhansien aikana kohonnut sellaiseen kn-
: kbistukseen, että meidän ihmisten on kohta Jtsekunkiji
r^eÖävä jatkamaan siirtymistä maan.pinnalta.eteenpäin,- so
'inain s-sään. - .
T: 7X'Jase on sentään jotakin sellaista, jota ei niinkään kaulio
rnaiöinen .tiedemies kuin Uarvvin vielä 75 yuDtfä sitten kyen-
;nytaavistamaan. Mutta eivätkös vain apinai^öle lamankin
riäijteen aavistaneet jo ajat sitten — ja pysyneet puissa.
^ . p X e näyttävät korjaavan meiltä ihmisiltä äinä vurneL^
' tikin.
, KJ^ään saksalaisen seurakuntalehden kertoman mukaan
l e ^ t eivät ole sanottavasti suurentuneet; vaitkä rahan arw
onkin romahdusmaisesti laskehut. Lehden nuelesta se osoi -
taa-seurakuntalaisten.ajattelevan, että rahan ^^ori a l ^ t^
nen — mflaatio — ei tunnu jumalan valtatttinrta^.
myöskin olla se, että ihmiset ovat J^an prqtestanttfeia,]^ ^
kovat tulevansa autuaiksi uskon avulla ilman tekoja- ,
"uhte^
K. S.
— Ihmisen arvo ympäristönsä hyödyttäjäftä oö su
linen. Kirvesmies erämaassa ja fikjsoi». yliopisto^'"
' — Monet ovat Uian köyhiä voidakseen puolustaa töyhS-
] ^ ^ ^ 1957