1948-11-06-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
D avia wark elokuvan ff Orirhth dmerikkd aisen Elokuvan historia on vielä l y h y t , mut-kuitenkin jo niin pitkä, - että alan et pioneerit yksi toisensa jälkeen -ty^^ät sinne, mistä paluuta ei ole. ;jt on ollut vuorossa David Wark [ffithin, amerikkalaisen elokuvan en-iinen ohjaajaneron, jokalieinä- 1 lopulla kuoli Los Angelesissa. K u o - syynä oli verenvuoto aivoissa. David Wark Griffith syntyi tammi- 23 pnä 1875 L a Grangessa K e n - kvssä eversti Jacob Wark Griffithin heeseen. Lapsuusvuodet kuluivat eudun rauhassa, mutta k u n D a v id n-vuotias, perhe niuutti Louisvil- Davidista oli kehittynyt iso, ro-ainen, karjuvaääninen j a perin lais-nuorukainen, joka isän" tiukasta ko-nuksesta lopuksi hakeutui töihin iiden vaatteiden myymälään. Sieltä 1 siirtyi erääseen kirjakauppaan, mut- « viihtynyt sielläkään sen jälkeen, oli lukea ahminut kaikki, mitä Ilyissa.oli myytävänä. Sitten hän •:ti Louisvillessä ilmestyvpn Courier-iialin reportterina, mutta sanoma- "tp ei tuntunut kiini^ostavan j a tie lakaisin kirjakauppaan. Veri veti ensimmäinen Kirjoittanut E I X O J . \ X T TI ohjaaja 9 se, ettäyleisö näki niissä liikettä. M u t ta G r i f f i th alkoi myös keksiä kuville y h tenäistä juonta, hän kiinnitti huomiota näyttelijäsuorituksiin, palkkasi tehtäviin kyvykkäitä teatteri-ihmisfä jne. V. 1911 hän sai luvan valmistaa ensimmäisen kaksiosaisen elokuvan — sen nimi o l i ''Enoch .Arden" ja siinä näyttelivät mm. Wallace Reid, Lillian Gish, Mildred Harris j a ohjaaja itse. Kaksi vuotta myöhemmin valmistui 4-osainen " J u d i th ja Hobfernes", pääosissa Blanche S\veet, Henry B. Walthall, Mae M a r s h ja L i l l i an Gish. Tämän elolcuvan jälkeen Griffith tuotti yksinomaan kokoillan-elokuvia. Elokuva, jolla Griffith lopullisesti löi itsensä läpi, oli '"'Kansakunnan synty", jonka ensi-ilta oli N ew Y o r k in Liberty Theatressa maaliskuun 5 päivänä 1915. "Kansakunnan synty" merkitsi elokuvan suurta läpimurtoa ja se saikin ainutlaatuisen menestyksen. L i b e r ty Theatre näytteli sitä 725 kertaa peräkkäin eli kokonaisen vuoden! Presidentti Wilson näytätti sen itselleen Valkoisessa 'i tarvinnut kehoittaa' liittymään en kiertävään teatteriseurueeseen. Sen jälkeen seurasi mtfUtamia vaihe-aita ja kirjavia vuosia, joina Grif-näytteli pikkuosia, kirjoitteli no- ~:a ja runoja, uneksi suuresta tule-udesta ja — näki nälkää. Mutta massa hän yhtäkkiä toi katsojan eteen jonkin yksityisen näyttelijähahnion tai kokonaan toisen ympäristön. Griffithin toinen suuri työ o l i " I n t o - lerance", Suvaitsemattomuus, jonka ensi i l ta oli Ne\v Yorkissa syyskuun 5 pnä 1916. Sitä pidetään hänen merkittävimpänä jaf kypsimpänä elokuvanaan. Se on aatedraama, jossa kuvataan i n himillistä suvaitsemattomuutta historian neljänä eri aikakautena. Erikoista on se, että G r i f f i th toi nämä neljä eri juonta rinnakkain e^lle: elokuvassa oli ikäänkuin neljä samanaikaisesti juoksevaa tapahtumasarjaa vanhasta Babyloniasta meidän päiviimme! Elokuva, huipentuu siihen, kun Kyyroksen ar-^ meijoiden hyökätessä hävittämään B e l - saiarin Babyloniaa Kristus kulkee G o l - j^atan tietään j a katolilaiset ryntäävät Pärttylin yönä hugenottien koteihin. Samaan aikaan syytöntä lakkolaista viedään teloitettavaksi. Vuorottain j a l i mittäin juoni edistyy hermojarevipän jännittäväksi auton ajaessa kilpaa p i k a junan kanssa ennättääkseen tuoda ajoissa mestaukseen vietävän kuolemaantuomitun työläisen aVmahduspäätöksen. "Intolerance" näyttämöllepano oli jotakin ennennäkemätöntä. 'Elokuvassa oli näyttelijöitä j a avustajia kaikkiaan 60,000, joiden palkat nousivat 12,000 dollariin päivässä. Leikkaamattoman filmin esittäminen olisi kestänyt 75 tuntia. Näyttelijöistä olivat huomattavimmat L i l l i a n Gish, Mae M a r s h , Seena, ;in taiteelliselle alalle J a vaikka jyrkästi paheksuikifi pojan näitä " ^"^^ todellinen kassafilmi, uksia, David Warkia ei kah- ^^"^^ ennätykset löi vasta vuosikymmeniä myöhemmin Walt Disneyn ' L u m i k k i " . Kahdeksan kuukautta G r i f f i th käytti "Kansakunnan synnyn" valmistamiseen. Siihen aikaan tuollainen elokuvan valmistusaika oli jotakin vallan ta- Ou-en j a Constance Talnjadge, mutta vatonta. Hän syventyi perusteellisesti elokuvassa olivat mukana myös sellai-tehtäväänsä, pyysi historioitsij|iin lau- set myöhemmin nimeä saaneet k u i n M i - suntoja, haastatteli suuren orjasodah vr- rian Cooper, Bessie Love, George Sieg-teraaneja ja silminnäkijöitä jne. Kirjal- mann, Eugene Pallette ja Erich von lisena apulaisenaan hänellä oli vanha Stroheim. Uutuutena tässä elokuvassa kokenut työtoverinsa Frank E. Woods, olivat sinisensävyiset yökuvät, erämaan-" joka kahdeksan vuoden ajan oli Grif- keltaiset päivänpaistekohtaukset ; a pu-fithin oikeana kätenä valmistaen hänen nasävyiset taistelukohtaukset Babylo-useimpien elokuviensa käsikirjoitukset, niassa. Ensimmäisen l^erran elokuvan "Kansakunnan synnyssä" kuvattiin historiassa väriä käytettiin tehostamaan sisällissotaa etelävaltioiden näkökannal- dramattista vaikutusta. fuvasti hän uskoi lahjoihinsa eikä nyt toiselle alalle. K u n G r i f f i th keväällä 1907 harhaili työttömä- 'pitiinNew Yorkin katuja, tapasi hän teatteritoverinsa, joka kehoitti etsimään työtä elokuvan palveja. Elokuvalle ei noina aikoina tu mitään arvoa j a niinpä G r i f f i t h - ajatteli, että filmityö saattaisi vetänen taiteilijanimensä lokaan. K u n la miehellä kuitenkin oli jo huollettavana, astui hän pakon-ja suurta nöyryytystä tuntien palvelukseen. Mutta masen-hetkellä hän löysi asiassa iloit-aihetta: elokuvayhtiö mak- "Jvin, jopa 5 dollaria päivässä. Per-taloudellinen asema^ parani hopeoitta niin suuresti Griffith^äpesi •ammattiaan, että koetti salata sen 3tään. ^»äka Griffith niin epäröiden j a vas- ^ t i ryhtyi elokuvan palveluk-jiän hyvin pian huomasi löytä- - oman alansa. Näyteltyään vuo- Paijr-ät lyhyissä, muutaman minuu-' 'flävissä yksiosaisissa "elävissäku- ^net kiinnitettiin kesäkuussa 1^ Biograph-yhtiön pääohjaajaksi. "asyntyi kuin sieniä saCeella: k u - saattoi viedä vain nelisen päivää *o elokuva esitöincen viikon pari. Griffith näinä vuosina tekikin - "^n yli kolmesataa filmfä, joiden favaihtHi 10—20 minuutin vä-teltiin meilläkin monet viikot täysille huoneille. 1920-luku merkitsi G r i f f i t h in tuotan« uossa jo laskua. M u t t a silloinkin hän teki vierä elokuvia, jotka nousivat aikansa elokuvataiteen^ huipulle. Monet lukijoista varmaan muistavat yielä sellaiset elokuvat kuin "Läpi myrskyn", jossa Richard Barthelmess kantoi L i l lian GishiA myrskyn raivotessa y l i jäitään luovan joen kompastellen jäälautalta toiselle, "Unelmien k a t u " , jonka tapahtumat liikkuvat Lontoon kiiAalais-kofttelissa j a jdssa pääosaa esitti Carol Denipster, yksi G r i f f i t h in monista löydöistä, j a " V a l k o i n en Ruusu", jossa pääosissa olivat Mae M a r s h , Ivor Novello j a Carol Dempster. Kahdesti G r i f f i th y r i t t i äänielokuvaa. Ensimmäinen oli " A b r a h am Lincoln", joka valmistui v. 1930 j a jossa nimiosaa .esitti \Valter Huston. Siitä ei; kuitenkaan muodostunut. kassakäppa-letta. Toinen oli v. 1931 valmistunut "The Struggle" (Taistelu). United -\rtists, jossa Griffith oli ollut vuodesta 1919 yhtenä perustajana, piti sitä kuitenkin liian heikkona eikä päästänyt markkinoille. • • • G r i f f i th ennätti -eläissään valmistaa 432 elokuvaa. 'Hän ansaitsi niillä miljoonia, mutta kun toiset sijoittivat t u lonsa kiinteimistöihin, hän työnsi ne takaisin elokuviin joutuen lopuksi i t seään taitavampien liikemiesten uhriksi. 'Unohdettuna hän sai»elää viimeiset vuohensa j a amerikkalaisen mittapuun mU'^^ kaan jokseenkin vaatimattomissa oloissa. Jälkeensä hän jätti omaisuuden, j o ka tuskin nousee edes 50,000 dollariin j a siinä on mukana se 20,000 dollarin erä, joka hiljakkoin aivan sattumalta löydettiin erään vanhan hotellin kassakaapin säilöstä. Setelit oli kääritty ruskeaan paperiin ja päälle oli merkitty " D . W. G r i f f i th — Personal", D. W . G r i f f i th — Henkilökohtaista. Griffith itse oli sen unohtanut kokonaan. Nykyajan nuoret elokuvissakävijät eivät, tiedä Griffithistä mitään. Tuskinpa ovat koskaan hänestä kuulleetkaan. M u t t a jokaisesta elokuvasta, joka heijastuu valkokankaalta, loistaa hänen ta. Griffithin isä oli etelävaltioiden puo- "Intolerance" otettiin vastaan hyvin nerokkuutensa. Hän toi filmiin lähi-lella kohonnut sodassa everstiksi ja ker- sekavin tuntein. O l i melko sopimaton- kuvan, kyyneleet, loogillisen juonen, v a - tonut pojalleen seikkaperäisesti taistelu- ta vedota suvaitsevaisuuteen maassa, jen kulun. Mistä syystä David Wark joka parhaillaan valmistautui liittymään valitsi käsikirjoituksen pohjaksi Tho- maailmansotaan. Sen vuoksi sekä a r mas Dixonin fanaattista neekerivihaa vostelu että yleisö pysyivät suuressa uhoavan romaanin "The Qansman", ei lännessä elokuvalle kylminä. Elokuva ole tiedossa. Joka tapauksessa tarkoi- oli taloudellisestikin suuri pettymys, niin tuksena oli luoda elokuva, joka sisällis- suuri, ettei kukaan enää uskaltanut läh-sodan puitteissa kuvailisi voitetun ete- teä tukemaan Gritfithin yrityksfä. Siksi Iän dramaattista jälleenrakennusta. Ja hänen oli jatkettava omin voimin, n i in väkevästi tuli tulenarka rotukysy- Kolmas Griffithin suurista, koulua-mys elokuvassa esille, että se synnytti luovista elok^uvista oli ".Katkenneita m e l l a k o i t a ja levottomuuksia useissa kaupungeissa. " K a n s a k u n n a n synnystä" muodostui merkkiteos, jossa G r i f f i t h sai tuoda k a i k k i kykynsä esille. Erikoisesti k i i t e t t i in hänen taistclukohtauksiaan, joissa hän m a a l a i l i s u u r i l l a joukoilla leveästi. N i i den vastapainona oli k o d i k k a i t a kuvau k s i a pohjoisvaltiolai.scn Stonctnanin ja Ctelävalliolaisen Camcroncn pcrhpitlen elämästä. Nimenomaan G r i f f i t h rakasti vlhäälfä. lintuperspektiivistä otettuja k u k k i a " (Broken Blossoms), joka valmistui V. 1919 ja jossa pääosissa olivat L i l l i an Cish ja Richard ^Barthelmess. Se oli elokuvan ensimmäinen tragedia, jonka tapahtumapaikkana oli Lontoon EasC Endin rikollispesät ja köyhäinkort-telit. Mitä kuulakkain runollisuus ja rajaton raakuus vuorottelevat filmissä, jossa pimeyden vallat lopuksi tuhoavat kaiken kauniin ihmiskohtaloissa. Bart-helcmess löi itsensä läpi juuri tässä elokuvassa jalona Cheng Huanina. Yleisö 5«urin vi.-h^i» , V • ' . • M H l - L - n l c n h t u i k s i - i ioiften lo- oli elokuvasta haltioi.ssaan ja .sitä näy-viehätys naissa kuvissa o l i otettu.a j o u k k o k o n t a u K s i a . j o i u . ii '»J^itecn taholla tehtäisiin lähiaikoina vierailu Neu\os-yksinomaan osuuskaupallisis.sa merkeissä, j o l l o in o l i - "^^'^^•i aikaa tutustua yksityiskohtaisemmin heidiin t o i - H t<'h(ia matkoja-liiton eri ahfeilla jne. S O D . A N JÄLJET -^^o^kovassa kuin Leningradissa tuntuvat jo s m i - re^5.'i niii.irirr (>eittynentä. Mainituissa .suurkaupungeissa riitä ci varoinkaan niiitlen ko<^kiosissa havaitse enää juuri Inin-j ; a a n . nuiMa >rn sijaan etenkin Moskovan—Leningradin r a tanaan v i i i r . f k ^ i n i a i n i l u n puolcises-^a päässä oli vielä scIviLsti Vähtiivi^si jiilkiä kovista taisteluista, joita näilPä seuduilla 50(ian eri vaiheissa käytiin. lojen j a varjojen käytön, leikkauksen eli montaashin, joukkokohtaukset j a — tähtisysteemin. Hänen kasvattejaan ovat mm. E r i c h von Strohehn, Mary Pickford, Douglas Fairbanks (vanhemp i ) , Mae Marsh, Dorothy ja L i l l i an Gish, M i r i a n Cooper, Henry B. AVathall, Robert Harron, Richard Barthelmess, Wallace Rfeid, Mildred Harris, Blanche Sweet, Constance Talmadge, Carol Dempster, Neil Hamilton jne. • • 4, Levottomassa nuoruudessaan Griffith uneksi loistavasta runoilijanimestä. Hän saavuttikin maailmanmaineen, mutta hiukan toisella alalla kuin mitä oli ajatellut. Hänestä tuli elokuvataiteen suur i klassikko, uranuurtaja, jonka nimi tulee aina säilymään elokuvan historiassa. ]\Liinehikas ranskalainen elokuvaohjaaja Rene Q a i r onkin .sattuvasti sanonut: Elokuvataiteeseen ci ole tullut mitään oleellista uutta sitten G r i f f i t h i n ." LIEKIN YSTÄVÄ: — Jos ct ok kos^ kaan hankkinut -Liekille uutta tilaajaa, . niin hankipa nyt. Varmaan sen helposti löydät ja varmaan myöskin tunnet sUta hiukkasen iloa ja tyydytystä, kuten Liekin toimituskin.
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 6, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1948-11-06 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki481106 |
Description
Title | 1948-11-06-03 |
OCR text | D avia wark elokuvan ff Orirhth dmerikkd aisen Elokuvan historia on vielä l y h y t , mut-kuitenkin jo niin pitkä, - että alan et pioneerit yksi toisensa jälkeen -ty^^ät sinne, mistä paluuta ei ole. ;jt on ollut vuorossa David Wark [ffithin, amerikkalaisen elokuvan en-iinen ohjaajaneron, jokalieinä- 1 lopulla kuoli Los Angelesissa. K u o - syynä oli verenvuoto aivoissa. David Wark Griffith syntyi tammi- 23 pnä 1875 L a Grangessa K e n - kvssä eversti Jacob Wark Griffithin heeseen. Lapsuusvuodet kuluivat eudun rauhassa, mutta k u n D a v id n-vuotias, perhe niuutti Louisvil- Davidista oli kehittynyt iso, ro-ainen, karjuvaääninen j a perin lais-nuorukainen, joka isän" tiukasta ko-nuksesta lopuksi hakeutui töihin iiden vaatteiden myymälään. Sieltä 1 siirtyi erääseen kirjakauppaan, mut- « viihtynyt sielläkään sen jälkeen, oli lukea ahminut kaikki, mitä Ilyissa.oli myytävänä. Sitten hän •:ti Louisvillessä ilmestyvpn Courier-iialin reportterina, mutta sanoma- "tp ei tuntunut kiini^ostavan j a tie lakaisin kirjakauppaan. Veri veti ensimmäinen Kirjoittanut E I X O J . \ X T TI ohjaaja 9 se, ettäyleisö näki niissä liikettä. M u t ta G r i f f i th alkoi myös keksiä kuville y h tenäistä juonta, hän kiinnitti huomiota näyttelijäsuorituksiin, palkkasi tehtäviin kyvykkäitä teatteri-ihmisfä jne. V. 1911 hän sai luvan valmistaa ensimmäisen kaksiosaisen elokuvan — sen nimi o l i ''Enoch .Arden" ja siinä näyttelivät mm. Wallace Reid, Lillian Gish, Mildred Harris j a ohjaaja itse. Kaksi vuotta myöhemmin valmistui 4-osainen " J u d i th ja Hobfernes", pääosissa Blanche S\veet, Henry B. Walthall, Mae M a r s h ja L i l l i an Gish. Tämän elolcuvan jälkeen Griffith tuotti yksinomaan kokoillan-elokuvia. Elokuva, jolla Griffith lopullisesti löi itsensä läpi, oli '"'Kansakunnan synty", jonka ensi-ilta oli N ew Y o r k in Liberty Theatressa maaliskuun 5 päivänä 1915. "Kansakunnan synty" merkitsi elokuvan suurta läpimurtoa ja se saikin ainutlaatuisen menestyksen. L i b e r ty Theatre näytteli sitä 725 kertaa peräkkäin eli kokonaisen vuoden! Presidentti Wilson näytätti sen itselleen Valkoisessa 'i tarvinnut kehoittaa' liittymään en kiertävään teatteriseurueeseen. Sen jälkeen seurasi mtfUtamia vaihe-aita ja kirjavia vuosia, joina Grif-näytteli pikkuosia, kirjoitteli no- ~:a ja runoja, uneksi suuresta tule-udesta ja — näki nälkää. Mutta massa hän yhtäkkiä toi katsojan eteen jonkin yksityisen näyttelijähahnion tai kokonaan toisen ympäristön. Griffithin toinen suuri työ o l i " I n t o - lerance", Suvaitsemattomuus, jonka ensi i l ta oli Ne\v Yorkissa syyskuun 5 pnä 1916. Sitä pidetään hänen merkittävimpänä jaf kypsimpänä elokuvanaan. Se on aatedraama, jossa kuvataan i n himillistä suvaitsemattomuutta historian neljänä eri aikakautena. Erikoista on se, että G r i f f i th toi nämä neljä eri juonta rinnakkain e^lle: elokuvassa oli ikäänkuin neljä samanaikaisesti juoksevaa tapahtumasarjaa vanhasta Babyloniasta meidän päiviimme! Elokuva, huipentuu siihen, kun Kyyroksen ar-^ meijoiden hyökätessä hävittämään B e l - saiarin Babyloniaa Kristus kulkee G o l - j^atan tietään j a katolilaiset ryntäävät Pärttylin yönä hugenottien koteihin. Samaan aikaan syytöntä lakkolaista viedään teloitettavaksi. Vuorottain j a l i mittäin juoni edistyy hermojarevipän jännittäväksi auton ajaessa kilpaa p i k a junan kanssa ennättääkseen tuoda ajoissa mestaukseen vietävän kuolemaantuomitun työläisen aVmahduspäätöksen. "Intolerance" näyttämöllepano oli jotakin ennennäkemätöntä. 'Elokuvassa oli näyttelijöitä j a avustajia kaikkiaan 60,000, joiden palkat nousivat 12,000 dollariin päivässä. Leikkaamattoman filmin esittäminen olisi kestänyt 75 tuntia. Näyttelijöistä olivat huomattavimmat L i l l i a n Gish, Mae M a r s h , Seena, ;in taiteelliselle alalle J a vaikka jyrkästi paheksuikifi pojan näitä " ^"^^ todellinen kassafilmi, uksia, David Warkia ei kah- ^^"^^ ennätykset löi vasta vuosikymmeniä myöhemmin Walt Disneyn ' L u m i k k i " . Kahdeksan kuukautta G r i f f i th käytti "Kansakunnan synnyn" valmistamiseen. Siihen aikaan tuollainen elokuvan valmistusaika oli jotakin vallan ta- Ou-en j a Constance Talnjadge, mutta vatonta. Hän syventyi perusteellisesti elokuvassa olivat mukana myös sellai-tehtäväänsä, pyysi historioitsij|iin lau- set myöhemmin nimeä saaneet k u i n M i - suntoja, haastatteli suuren orjasodah vr- rian Cooper, Bessie Love, George Sieg-teraaneja ja silminnäkijöitä jne. Kirjal- mann, Eugene Pallette ja Erich von lisena apulaisenaan hänellä oli vanha Stroheim. Uutuutena tässä elokuvassa kokenut työtoverinsa Frank E. Woods, olivat sinisensävyiset yökuvät, erämaan-" joka kahdeksan vuoden ajan oli Grif- keltaiset päivänpaistekohtaukset ; a pu-fithin oikeana kätenä valmistaen hänen nasävyiset taistelukohtaukset Babylo-useimpien elokuviensa käsikirjoitukset, niassa. Ensimmäisen l^erran elokuvan "Kansakunnan synnyssä" kuvattiin historiassa väriä käytettiin tehostamaan sisällissotaa etelävaltioiden näkökannal- dramattista vaikutusta. fuvasti hän uskoi lahjoihinsa eikä nyt toiselle alalle. K u n G r i f f i th keväällä 1907 harhaili työttömä- 'pitiinNew Yorkin katuja, tapasi hän teatteritoverinsa, joka kehoitti etsimään työtä elokuvan palveja. Elokuvalle ei noina aikoina tu mitään arvoa j a niinpä G r i f f i t h - ajatteli, että filmityö saattaisi vetänen taiteilijanimensä lokaan. K u n la miehellä kuitenkin oli jo huollettavana, astui hän pakon-ja suurta nöyryytystä tuntien palvelukseen. Mutta masen-hetkellä hän löysi asiassa iloit-aihetta: elokuvayhtiö mak- "Jvin, jopa 5 dollaria päivässä. Per-taloudellinen asema^ parani hopeoitta niin suuresti Griffith^äpesi •ammattiaan, että koetti salata sen 3tään. ^»äka Griffith niin epäröiden j a vas- ^ t i ryhtyi elokuvan palveluk-jiän hyvin pian huomasi löytä- - oman alansa. Näyteltyään vuo- Paijr-ät lyhyissä, muutaman minuu-' 'flävissä yksiosaisissa "elävissäku- ^net kiinnitettiin kesäkuussa 1^ Biograph-yhtiön pääohjaajaksi. "asyntyi kuin sieniä saCeella: k u - saattoi viedä vain nelisen päivää *o elokuva esitöincen viikon pari. Griffith näinä vuosina tekikin - "^n yli kolmesataa filmfä, joiden favaihtHi 10—20 minuutin vä-teltiin meilläkin monet viikot täysille huoneille. 1920-luku merkitsi G r i f f i t h in tuotan« uossa jo laskua. M u t t a silloinkin hän teki vierä elokuvia, jotka nousivat aikansa elokuvataiteen^ huipulle. Monet lukijoista varmaan muistavat yielä sellaiset elokuvat kuin "Läpi myrskyn", jossa Richard Barthelmess kantoi L i l lian GishiA myrskyn raivotessa y l i jäitään luovan joen kompastellen jäälautalta toiselle, "Unelmien k a t u " , jonka tapahtumat liikkuvat Lontoon kiiAalais-kofttelissa j a jdssa pääosaa esitti Carol Denipster, yksi G r i f f i t h in monista löydöistä, j a " V a l k o i n en Ruusu", jossa pääosissa olivat Mae M a r s h , Ivor Novello j a Carol Dempster. Kahdesti G r i f f i th y r i t t i äänielokuvaa. Ensimmäinen oli " A b r a h am Lincoln", joka valmistui v. 1930 j a jossa nimiosaa .esitti \Valter Huston. Siitä ei; kuitenkaan muodostunut. kassakäppa-letta. Toinen oli v. 1931 valmistunut "The Struggle" (Taistelu). United -\rtists, jossa Griffith oli ollut vuodesta 1919 yhtenä perustajana, piti sitä kuitenkin liian heikkona eikä päästänyt markkinoille. • • • G r i f f i th ennätti -eläissään valmistaa 432 elokuvaa. 'Hän ansaitsi niillä miljoonia, mutta kun toiset sijoittivat t u lonsa kiinteimistöihin, hän työnsi ne takaisin elokuviin joutuen lopuksi i t seään taitavampien liikemiesten uhriksi. 'Unohdettuna hän sai»elää viimeiset vuohensa j a amerikkalaisen mittapuun mU'^^ kaan jokseenkin vaatimattomissa oloissa. Jälkeensä hän jätti omaisuuden, j o ka tuskin nousee edes 50,000 dollariin j a siinä on mukana se 20,000 dollarin erä, joka hiljakkoin aivan sattumalta löydettiin erään vanhan hotellin kassakaapin säilöstä. Setelit oli kääritty ruskeaan paperiin ja päälle oli merkitty " D . W. G r i f f i th — Personal", D. W . G r i f f i th — Henkilökohtaista. Griffith itse oli sen unohtanut kokonaan. Nykyajan nuoret elokuvissakävijät eivät, tiedä Griffithistä mitään. Tuskinpa ovat koskaan hänestä kuulleetkaan. M u t t a jokaisesta elokuvasta, joka heijastuu valkokankaalta, loistaa hänen ta. Griffithin isä oli etelävaltioiden puo- "Intolerance" otettiin vastaan hyvin nerokkuutensa. Hän toi filmiin lähi-lella kohonnut sodassa everstiksi ja ker- sekavin tuntein. O l i melko sopimaton- kuvan, kyyneleet, loogillisen juonen, v a - tonut pojalleen seikkaperäisesti taistelu- ta vedota suvaitsevaisuuteen maassa, jen kulun. Mistä syystä David Wark joka parhaillaan valmistautui liittymään valitsi käsikirjoituksen pohjaksi Tho- maailmansotaan. Sen vuoksi sekä a r mas Dixonin fanaattista neekerivihaa vostelu että yleisö pysyivät suuressa uhoavan romaanin "The Qansman", ei lännessä elokuvalle kylminä. Elokuva ole tiedossa. Joka tapauksessa tarkoi- oli taloudellisestikin suuri pettymys, niin tuksena oli luoda elokuva, joka sisällis- suuri, ettei kukaan enää uskaltanut läh-sodan puitteissa kuvailisi voitetun ete- teä tukemaan Gritfithin yrityksfä. Siksi Iän dramaattista jälleenrakennusta. Ja hänen oli jatkettava omin voimin, n i in väkevästi tuli tulenarka rotukysy- Kolmas Griffithin suurista, koulua-mys elokuvassa esille, että se synnytti luovista elok^uvista oli ".Katkenneita m e l l a k o i t a ja levottomuuksia useissa kaupungeissa. " K a n s a k u n n a n synnystä" muodostui merkkiteos, jossa G r i f f i t h sai tuoda k a i k k i kykynsä esille. Erikoisesti k i i t e t t i in hänen taistclukohtauksiaan, joissa hän m a a l a i l i s u u r i l l a joukoilla leveästi. N i i den vastapainona oli k o d i k k a i t a kuvau k s i a pohjoisvaltiolai.scn Stonctnanin ja Ctelävalliolaisen Camcroncn pcrhpitlen elämästä. Nimenomaan G r i f f i t h rakasti vlhäälfä. lintuperspektiivistä otettuja k u k k i a " (Broken Blossoms), joka valmistui V. 1919 ja jossa pääosissa olivat L i l l i an Cish ja Richard ^Barthelmess. Se oli elokuvan ensimmäinen tragedia, jonka tapahtumapaikkana oli Lontoon EasC Endin rikollispesät ja köyhäinkort-telit. Mitä kuulakkain runollisuus ja rajaton raakuus vuorottelevat filmissä, jossa pimeyden vallat lopuksi tuhoavat kaiken kauniin ihmiskohtaloissa. Bart-helcmess löi itsensä läpi juuri tässä elokuvassa jalona Cheng Huanina. Yleisö 5«urin vi.-h^i» , V • ' . • M H l - L - n l c n h t u i k s i - i ioiften lo- oli elokuvasta haltioi.ssaan ja .sitä näy-viehätys naissa kuvissa o l i otettu.a j o u k k o k o n t a u K s i a . j o i u . ii '»J^itecn taholla tehtäisiin lähiaikoina vierailu Neu\os-yksinomaan osuuskaupallisis.sa merkeissä, j o l l o in o l i - "^^'^^•i aikaa tutustua yksityiskohtaisemmin heidiin t o i - H t<'h(ia matkoja-liiton eri ahfeilla jne. S O D . A N JÄLJET -^^o^kovassa kuin Leningradissa tuntuvat jo s m i - re^5.'i niii.irirr (>eittynentä. Mainituissa .suurkaupungeissa riitä ci varoinkaan niiitlen ko<^kiosissa havaitse enää juuri Inin-j ; a a n . nuiMa >rn sijaan etenkin Moskovan—Leningradin r a tanaan v i i i r . f k ^ i n i a i n i l u n puolcises-^a päässä oli vielä scIviLsti Vähtiivi^si jiilkiä kovista taisteluista, joita näilPä seuduilla 50(ian eri vaiheissa käytiin. lojen j a varjojen käytön, leikkauksen eli montaashin, joukkokohtaukset j a — tähtisysteemin. Hänen kasvattejaan ovat mm. E r i c h von Strohehn, Mary Pickford, Douglas Fairbanks (vanhemp i ) , Mae Marsh, Dorothy ja L i l l i an Gish, M i r i a n Cooper, Henry B. AVathall, Robert Harron, Richard Barthelmess, Wallace Rfeid, Mildred Harris, Blanche Sweet, Constance Talmadge, Carol Dempster, Neil Hamilton jne. • • 4, Levottomassa nuoruudessaan Griffith uneksi loistavasta runoilijanimestä. Hän saavuttikin maailmanmaineen, mutta hiukan toisella alalla kuin mitä oli ajatellut. Hänestä tuli elokuvataiteen suur i klassikko, uranuurtaja, jonka nimi tulee aina säilymään elokuvan historiassa. ]\Liinehikas ranskalainen elokuvaohjaaja Rene Q a i r onkin .sattuvasti sanonut: Elokuvataiteeseen ci ole tullut mitään oleellista uutta sitten G r i f f i t h i n ." LIEKIN YSTÄVÄ: — Jos ct ok kos^ kaan hankkinut -Liekille uutta tilaajaa, . niin hankipa nyt. Varmaan sen helposti löydät ja varmaan myöskin tunnet sUta hiukkasen iloa ja tyydytystä, kuten Liekin toimituskin. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-11-06-03