Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 20, 1942

              •^^'•^'•"-ii- "•^-'''.V':
1942 LArAXTAIXA, KESÄKUUN 20 PÄIVXXÄ
Sivu 11
isia hetofa
k -vhkynen lensi äskettäin uwpu-b
mrs. Jaseph Hutehinsin vaat­en
feuivausnuorallePetroilissa is-
Lan ja levähtämään rikäJähtenyt
::n vaikka vähän säikyteltiinkin.
^u. y)nöri oli kirjöitfelEtu:
f^kas .^nes; pääsin hyvin; peril-
Xalastus ei ole niin^hyyä.kun
lv itiiii; RakTiäutta ja suudelmia."
] Lapussa oli osoite: "Roseneath
L Detroit. — F . O."
, ;jiha sanon ta on, et tä koulun pen-bhuonopäisen
on paras pyrkiä pa-
,. Voitaneeko tätä sovittaa Jo-
- Carliniin. emme tiedä, mutta
i>ia on, että 39 vuotta.Jhän kävi
r; Yorkin yliopistossa ennenkuin
filosofian tohtorin arvon, .mutta
.;ia se tuli ja- hän nyt on herra
;:ri. Carlin alkoi yliopistossa
rJinsä vuonna 1903 ja siitä aikain
on juntannut lukuja pEiäRähsä.
inna 1.918 hän jo sentääniSai ju-
;Aisopin maisterin arvon^ mutta *
viimeinen askel otti kolfnatta-mtnti
vuotta. Tri J a r l in on syn-
Long Islandissa 1882. jä_ pääsi
akoulusta 13-vuotiaana. . H ä n oh
Mut- jatkuvasti 55- vuotta, saar­an
A-äKtöikseen, sillä hän on tpi-iut
papin tehtäviä.
JEMt kaikki vierasmaalaiset, jotka
mii Drottningholm laivalla Euro-joku
päivä sitten, olleet köyhiä
pdaisia, sillä Setä Samin miehet,
irkstaissaan tulokkaita, löysivät
enkin sukasta kokonaista 59,000
kikka mies vannoi että hänellä on
lain määräämä $29, Toisiltakin
If-vi rahoja, miltä sukasta, miltä
''Tikin ja Setä Samin miehet noppi-
^ :e pois, viedäkseen pankkiin, jos-säilytetään
siksi kunnes oikeus
|!3iää mitä niille on tehtävä.
Bronxin kansanpuistossa viime, vii-fc-
i^ tapahtui useita salaperäisiä ros-ötiiiia.
Hävisi milloin mitäkin ja
fe«n tuli raakamaisia ryöstöjä ja
|7«:etyt kertoilivat kauhun kuvia
miten "Black Phantom" —
S l f Y t Ä T POIS!
En talido esiintyä jninääii "maail-manpiaraiitajaiia"
extkÄ läiSiketieteem-s
e n ä neuvonantajana, mutta s e u r a a t
yfcsinkfirtaisen neuvon olen antanut
kymmeniUe henkilöU^e. pojUle, tytöille
ja aikuisille ihmisille, aina kun olen
sattunut näkemään heissä syyUä. ja ai­na
se on auttanut:
Pese kädet, tai se paikka missä syyliä
on^ puhtaak^, kasta tulitikku, jonka
p ä ä n ympärille on kääritty pumpulia
tupoksi, väkevään etUdtaan ja kostuta
^ ä syyliä, kutakin erikseen.
Uudista t ä m ä joka ilta yhden viikon
'-Bil&äcto^ija si ui»^da" koko asia. Pa-j
to JfeÄäuden" k«Jv^ ah-f
i j ^ d c s ^ ettet shvgllfft^
syylää- Et ole huSmannut^ahr""^
loin j a millä tavalla ne hävisivät. — He­lena
S.
Toinen nevvo samaan tarkoitukseen
kuuluu:
Mmulle ilmaantui syyliä käsim. ja
kun olin tuollainen siisU poika ja aloin
jo tyttöstenkin vuoksi ajatella, e t t ä nuo
taitavat näyttää heistä epämukavilta,
harmittelin niiden kanssa. Kerran sat­tui
viisas vaarini sen huomaamaan, tar­kasteli
käsiäni ja sanoi:
"Ötappas tuolta tuo liippa — hioma­kivi
— ja hankaa sillä noita syyliä, ja
ota sitten tulitikulla korvastasi vähän
vaikkua ja hivele sitä syylien päälle.
Unohda sitten koko asia, niin jonkun
viikon kuluttua huomaat syylien hävin­neen."
Neuvo tuntui minusta taikamaiselta, "
mutta tein kuitenkin neuvon jälkeen ja
tosiaankin — jonk.un ajan kuluttua
huomasin, e t t ä syylät olivat kadonneet.
Olen sittemmin neuvonut tämän "tai­an'
muiUekh\ ja he ovat ihmeteUen sa­noneet
sen auttaneen.
Sopii koettaa, ei se amakaan vahin­goita
ketään. —• A. •K . • .
LASITAVARA
tulee sodan aikana y h ä enempi käytän­töön,
ja olemme kuulleet, että nyt jo
voidaan valmistaa paljon lujempaa la­sia
kuto ennen. Mutta tavaUinen lasi­kin
lujenee särkynUstä vastaan huo­mattavasti
seuraavana tavalla: Aseta
lasitavarat pataan, tä3rtä se kylmällä
vedfillä ja pane siihen vähän suolaa.
Arma kuumua, kiehuta jonkin alkaa,
M anna sitten hitaasti jäähtyä. Sikiä
kaikki.
KOSTUTATKO. VAATTEITA
silitystä varten sillä tavalla, että kaap­paat
Tcauhasta kädellä vettä, roiskautel-len
sitä miten sattuu vaatteelle. Se on
huono tapa, jota ei voi puolustaa kii­reelläkään.
Mikset käytä siihen tarkoi­tukseen
sellaista ruiskua, jonka saat ra­hatta
ja ilman suurta vaivaa esim. tyh­jästä
"ketsuppi"-pullosta siten, että
tuikkaat sen kanteen naulan kärellä
muutamia reikiä.
• • •
"SILMÄVIMISTELUA"
voi harjoittaa siten, huoneessa istues­saan
tai missä tahansa, että päätään
paikallaan pitäen katsoo ensto eteensä
suoraan, sitten ylös niin kauas kuin nä­kee,
sitten alas niin kauas kuin näkee,
sama vasemmalle, sama oikealle, ja
sitten pyörittää katsettaan ympärimsä
nim etäälle kuin mahdollista. Tätä voi
uudistaa useampia kertoja samalla is­tumalla,
ja niin aina silloin tällöin. Va­kuutetaan,
että tämä saa silmien näkö­kykyyn
nähden ihmeitä aikaan.
•^'•^ita kummitus) salaperäisesti
"y^i heidän kimppuunsa,
iilapoliisit alkoivat ottad selvää
tuo kummitus oli ja onnistuivat
vpaamaan suuren neekerin,-ioJla
ö-mstapuku ja kaapu, sekä musta
ir ja hän osottautui olevan se
Black Phantom. Mies oli
" ' ^ Ä a . j a neljä tuumaa pitkä ja
^^mustautunut. Hänellä oli re-rautaputken
kappale, y.m.
^-jieita. Kun poliisit yrittivät van-
" •iiunmitusta, niin hän taisteli ko-
• rastaan ja yritti tehdä itsemur-
_ :IiUiasemalla hän antoi, nimek-l^
r'"'" J^ennis — «Stonevrall
JT^« - the Black Phantom" ja
L ; ['"f P"'^^ton musta kummitus
Kekojen taakse.
U I^^V postimerkki,
the War',
I. \Tidysvallois3a käytäntöön
" Pna, jollom sitä ensiker-
VVashingtonin postitoi-
. N i i n sanottuna sekundäärisenä su-kupuolituntoraerkkihä
miespuolisille
.yksilöille (myös;apir^öi<i^n.ja eräiden
muidenkin nisäkkäiden koiraille) o-minainen
karvapeite suun ympärilläj
leuassa j a poskissa on — parta. Sen
kehittyminen on merkkinä sukupuoli-kypsyyden
saavuttamisesta. Eri ih­misroduilla
parrankasvu on hyvin eri­lainen:
voimakas esim. kaukaasialai-sen
rodun kansoilla, heikko intiaa-neilla,
susein mongolilaisilla kansoilla
ja neekereillä.
Käsitykset parran arvosta ovat, sa­moin
kuin parran muodit, aikojen ku­luessa
hyvin vaihdelleet. \leensä
partaa ..on .pidetty miehekkyyden
merkkinä ja sen mukaisesti suuressa
arvossa. Näin on ikivanhoista ajois­ta
ollut laita itämailla, jossa yleensä
pidettiin; täysipartaa. Hebrealaisten
mielestä parta oli miehen paras ko­ristus
ja sen väkisin poisleikkaamista
pidettiin suurena häväistyksenä. Su­run
merkiksi usein revittiin tai lei­kattiin
partaa" tai jätettiin se puhdis­tamatta.
Parta oli. myös vapaan mie-
.hen-iwrkki, orjat eivät saaneet sitä
käyttää. Kreikassa parta aikaisem­min
oli arvossapidetty, mutta Alek­santeri
Suuren aikana tuli parran­ajo
muotiin, etupäässä vain sofistit
antoivat parran kasvaa. Roomassa
parranajo tuli muotiin noin v. 300 e.
K r . \lhäisissä piireissä parran annet­tiin
kasvaa vain surun merkiksi. Van­hojen
germaanien kesken parran pois
leikkaaminen oli kunniattomuuden ja
vapaudet tomu uden merkki. Mero-vinkien
aikana frankkilaiset pitivät
lyhyttä täysipartaa. Kaarle Suuren
aikana ylimyksillä oli korkeintaan
viikset, rahvas taas piti täysipartaa.
Kymmenennen vuosisadan puolivä­lissä
täysiparta tuli jälleen muotiin
saksalaisten ja frankkilaisten keskuu­dessa
pysyen pari \'U05i5ataa, josta
lähtien parrattomuus oli \'allalla y-lenipien
säätyluokkien kesken mel­kein
koko keskiajan.
Uudella ajalla parranmuodit ovat
myöskin suuresti vaihdelleet: aikoina,
jolloin peruukki oli muodissa, sai par­i
a väistyä ja päinvastoin. Venäjällä
Pietari Siiuri määräsi parrasta mak­settavaksi
veroa — tarkoitus oli siten
"europalaistuttaa". venäläisiä — vain
papit ja talonpojat olivat verosta va­paat.
Sotilaihin nähden on viimeai­koihin
saakka eri maissa sovitettu
määrättyjä partamuotoja. Mitä muu­ten
meidän päiviemme parran käyt­töön
tulee, sen näemme silmillämme.
,—oOo
Rasvatauti
on luonnottoman runsas rasvan ker­tyminen
ruumiin kudoksiin, mikä ai­heutuu
sairaloisesta aineenvaihdos-ta,
jossa palamisilmiö on jotenkin hi­dastunut.
Rasvatauti eli hiallinen
lihavuus voi tietenkin kehittyä myös
ilman varsinaista aineenvaihtohäiri-ötä,
kun ihminen nauttii ruokaa e-nemmän
kuin mitä hänen ruumiinsa
kaipaa ja lisäksi, laiskana, ruumiin­liikettä
vältellen ei itse toiminnallaan
edistä tämän liian ravinnon palamis­ta
ruumiissa. Hoito kohdistuu ruo­ka
järjestelmän ja elintapojen asetta­miseen
tarkoituksenmukaiselle kan­nalle.
oOo —
M I T E . \ N Y T KÄY?
Eräs vanha sanonta kuuluu, että
"kun saksalainen luopuu oluesta, sil­loin
on maailmanloppu lähellä''. A-siat
siellä kuitenkin ovat niin kireäl­lä^
että kaiken uhalla täytyy tehdä
jotakin, koskapa hallitus on antanut
sellaisen määräyksen, että tämän
kuun jälkeen on mallasoluen valmis­tus
kielletty. Kuvaavaa myös, että '
luonnossa vapaasti kasvavien (vil­lien)
marjojenkin jak€lu- tulee rajoi­tettavaksi.
-oOo^
TVTTÖ P.-^PIKSr
Miss Margaret Corner, Fort Willia-mista,
on ensimmäinen nainen,, joka
on vihitty Yhdistyneen kirkkokunnan
papiksi Manitobassa. Vihkiminen
tapahtui mainitun kirkkokunnan kon­ferenssissa
Uinnipegissä.
Tiedättekö.?...
että 1200-Iuvulla elänyt englantil.
tiedemies Bacon ennusti, ellä kerran
hämärässä tulevaisuudessa A^aunut
kulke\-at itsestään j a ihmiset lentäx^t.
että silmälaseja oli olemassa j'o
UOO-luvulla, 'mutta vasta 1300-lu-
ATiHa niitä alettiin, valmistaa suurem­massa
mHtakaa\Tissa, yieläixi saUpin
jo hiottujalaseja.
että kansainölinen lääkärien liit­to
on todennut, että maailmassa on
tällä hetkellä noin ^3 -milloonaa spi-tasUitautista,
'Etiiteti niitä oh'Imian
saariibV jonne näitä onnettomia on
karkoitettu kuolemaan.
että <)n olemassa muuäh kala, joka
murisee. Sen nimi on gurami ja se
elää Taka-Intiassa, Sumatralla, Bor-neossa
ja Jaavalla. Tämän murinan
kuulee erityisemmin kutuaikana.
että maapallon myrkyllisin sääski
on alisen Tonavan \^rsilla esiintyvä
pieni mäkärä, jota joskus tuulen mu­kana
tulee suuria parvia myöskin
Unkariin, jopa Saksaan asti. Tämän
sääsken pistoihin kuoli esim. Ruma-niassa
muutamana vuonna m.m. lä­hes
20,000 nautaa ja sikaa.
että muuan unkarilainen talonpoi­ka
on Egerin kaupungin lähellä
kyntäessään löytänyt roomalaisajalla
peräisin olevan kultaisen maljan, joka
painoi toistakymmentä kiloa. Malja,
joka sijoitettiin Budapestin museoon,
teki löytäjästään varakkaan miehen.
että englantilaiset tutkijat joku
vuosi sitten selittivät, että Lontooseen
putoaa vuosit^iin 75,000 tonnia no­kea,
noin 332 tonnia jokaisen neliö-mailin
alueelle keski-Lontoossa. Il­man
pilautuminen, rakennusten, puis­tojen
y.m. hiljainen tuhoutuminen
aiheuttaa arviolta noin 4 milj. pun­nan
vuotuisen vahingon.
että Canadan paviljongissa Glasgo-win
näyttelyssä joitakin vuosia sit­ten
oli m.m. käsinkirjoitettu raamat­tu,
jonka valmistaminen oli vaatinut
25 vuotta. Etevät taiteilijat olivat
huolehtineet sen kuvituksesta ja ko­ristelusta.
että maailman korkeimmalla sijait­seva
rautatie on Perussa. Sen pää­kaupungista
Andein vuoristossa ole­viin
kaupunkeihin johtava rautatie
kulkee puolen päivän matkan yksino­maan
16—19,000 jalan korkeudessa,
jonka tähden alemmilta mailta saa­puneet
matkustajat kärsivät päänsär­kyä
ja verenvuotoa nenästä.
että Englannin lainlaatijakunta v.
1770 laati seuraavan, lain: "Kaikki
naiset, huolimatta iästä tai säädystä,
jotka tämän lain säätämisen jälkeen
viekottelevat naimbiin. kuninkaan a-laniaisia
hajuvesien,.tekohampaiden,
tekotukan, kerkeakantaisten^ kenkien
jne. avulla, voidaan tuomita noituu­desta
ja huonosta käyttäytymisestä ja
syyllisiksi todistettua julistaa vihki­minen
fajttomaksi*" v
e t t ä V. 1936 eräs Pohjois-Dakotan
farmari matkusti 20-vuotiaan poikan­sa
kanssa pohjois-Saskatchewaniin,
haluten näyttää tälle perilliselleen sa-detta.
•
Fictarin Jkalaiisaa.lls
Verkkokalastaja Alvin Brewer,
Small Pointista, Mainesta, oli viime
viikolla muutamien tovereittensa
kanssa saanpt lyhyessä ajassa "aivan
kotipihaltaan" 16,000. bushelia sille­jä^
Joista hän sai 90 senttiä bushelilta^
el i yhteensä $ 15,000. Tiedon on vah­vistanut
meri- j a rannikkokalastusko-missioneri,
joten .se ei ole mitään ta­vallisia
kalajuttuja.
life
%
m