Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 22, 1950

              M
-H (
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
•iT^^rTxX' VCOSIKERTA L A U A N T A I N A , HEINÄKUUN 22 PÄIVÄNÄ, 1950
Irvokas juhla laiian-laina
ja siinnimtaina
?£5i lauantaina ja sunnuntaina vie-
| i n CSJn keski-Ontarion aluejiiMaa,
;i2 alkaa lauantaina, fk. 22 p : n ä k lo
|;P.Abrtsin kentällä Työn Puiston lä-
Silloin alkaa kymmenottelu, jo-
L ;i;oritetaan loppuun seuraavana päi-
F-j eli sunnuntaina.
' lauantai-iltana on Finnish-haalilla
btanssit, jossa jaetaan ovipälkintoi-
[ mielien tai naisen rannekello, muste-l\
Tä ja \alokuvauskone. Karl Nieme-
I Taisio Länsi ja Henry Ström soitta-
I Sunnuntaina alkavat urheilukilpailut
Ilo 10 aamulla. Niiden jälkeen aloite­lla
juhlaohjelma Työn Puistossa kello
I ip. Ohjelmassa on hyviä numeroita,
liiloin nähdään mm. Jehun tyttöjen ja
ludburyn naiskuoron jäsenten esittämiä
iassantanhuja. jotka pääsevät erikoi-löi
oikeuksiinsa ulkoilmassa^
liialla sitten on Finnish-haalilla näy-
|!mäkilpaiiu, johon osallistuvat CSJ:n
leaver Laken osaston näyttelijät, esit-l^
ien 1-näytöksisen hyvää näytelmän
^-'Kaivostyömies" ja CSJ:n Sudburyn
paiton näyttelijät esittävät mainion
ptavastaisen näytelmän 'Tnvaliidit".'
Iijleisön äänestyksellä ratkaistaan, kum-
Jl^an osaston näyttelijät ovat; voittajia.
.Näytelmien jälkeen esittää Työn
"i'istossa kesälomaansa viettävä, ame-
"äalamen mrs. Lillian Gardner kaksi
stpittämäänsä laulua, jotka hän
pyoskin itse säestää. Lisäksi on Han-
Suian puhe ja Leo Niemen harmo-
|- iSsasoolo.
' fi Tcrvetiiloa juhlimaan! -
Bntaumassa ou pit­kät
ajat tutkittu, mi­ten
tekstHNtuotteita
voitiiisiin parhaiten
käyttää käytcnnöTi-sesti.
Telemac, lontoo­lainen
sadetakkeja
vabni^tava Uike on
tehnyt keksinnöny jo­ta
on hyvin tärkeä.
Vasemmalla näh-iään
nainen valmistu­neena
ottamaan vas­taan
sadetta ja alhaal­la
auringonpaistetta.
Sadetakki on kääritty
laitkkiiun, joka pah^e-lee
sadetakin taskuna.
Se on valmistettu sa­teenkestävästä
okues-tar
pimpidikankaasta.
ieo Roiiiineii oii taas
ähäänlieittomestari
^-t.b-ryn Alertsin Leo Roininen voit-perianiaina
ja lauantaina Ha-
"-v^a pidetyissä Canadan rata- ja-
:''-^;:rheih!n inestaruuskilpailuissa
-'een Canadan keihliänheittomes-tuloksella
55.50 m.
HaniiUonilainen Sehvy.-n Jones saa-liuden
Canadan ennätylcsen kuu-
^'^ailin juoksussa ajalla 31.46. Kuu-
^styÖDDön ennätys meni yhdysvalta-
•^;'Je Vie Frankille 50^11". Canadan
-^tys on winnipegiläisen Eric Coyn-
^^'-^ä ja se on 49'3'\ Leo Roininen
^^•'JUi kuulassa kolmannen tilan.
Tänä viLonna täytti Helsinki 400 vuotta ja tapahtumaa jnkUtiiin
suurin juhlallisuuksin. Tässä on juttu sen varhalsenii-Ailta ajoilta.
-^®riius on elämän .vastustamaton
pöima. Ei kaikki suuri ole nuori-
•^-öniaa, mutta kaikki suuri on ai-auorison
unelmilta ja vakaantu-tifarautuvassa
innostuksessa.
O T A N T A A N V A R R E L L E suurin toi-
^ vein perustettu Helsinki tuottikin
aikaa myöten pettym^-ksen. Paikka ei
ollut lainkaan tarkoitukseen . sovelias,
ei varsinkaan merenkulun suhteen.
Ryhdyttiin etsimään uutta kaupungin-paikkaa,
ja kun Per Brahe 1637 oli ni­mitettyä
Suomen kenraalikuvernööriksi,
niin hän seuraavana keväänä teki mat­kan
Helsinkiin juuri tässä tarkoitukses­sa.
Ensin hänen mielestään Santalia-inina
sittenkin olisi ihanteellinen tapu-likaupungin
paikaksi, mutta huhtikuu­hun
1639 oltiinkin päädytty Södernä-siin,
siis Sörnäisten sataman nykyiselle
alueelle.
Saman vuoden syyskuussa lähetet­tiin
ruotsalainen insinööri Anders Tors-tensson
Suomeen tarkemmin tutkimaan
kaupungin paikkaa. Torst^nsson laatii
alueelle asamakaavan, joka vieläkin *on
tallella. Se on sille ajalle sangen selvä­piirteinen,
kadut feveilä ja suoria. Sö-dernäsiin
kaupunkia ei kuitenkaan pe­rustettu,
vaan päädytään uuteen paik­kaan,
hiukan lännemmäksi, \ ironnie-meen,
jossa siitä lähtien on asuttu, elet­ty
ja kehitytty.
Helsinki, jota varten myös oli laa­dittu
asemakaava, oH nipin napin pääs­syt
elämisen alkuun, kun tulipalo sen
hävitti elok. 5 p : n ä 1654. Kokonaista
42 taloa paloi perustujcsiaan myöten ja
muut vaurioituivat enemmän tai vä­hemmän.
Kaupungin äsken valmistunut
komea kirkkokin joutui liekkien saaliik­si.
Vasta, 2660 päästiin kunnolla raken­tamistöihin,
ja yhdeksän vuotta myö­hemmin
saattoi maistraatti määrätä, et­tä
"kaikki tontit on rakennettava".
Isonvihan aikoina kaupunki joutui
kokemaan monta kovaa kohtaloa. V.
1710 Tallinnasta kulkeutunut rutto
tappoi kaupunkilaiset niin tyystin, e t tä
O'
Q
O' i
®
o
3 Sm i
2 3 4 S t 1 r ®
@ m l i 12 IS i<I IS
cx
ta
o
a
0 1Q O
S
o
o
o
<o
(3
e - o,
® 23—Smssmiatai Olli ®
o 24—Maaaaistai Kirsti
o 25—iKistai Jaakko
o • 2ö—^Keskiviikk© ».. .Martta
£7—^Tcrstal .•XJBikeonpäivä
» 2S—Perlaatai Atso
o 29—Lauantai Olavi, O l i i e
o o
0
1
o
vastustaa A-ponimia
Japanilaisen kaupungin Hiroshiman
pormestari ja sen maakunnan kuvernöö­ri,
jossa mainittu kaupunki sijaitsee,
ovat vedonneet Yhdy-svaltain hallituk­seen,
ettei atomipommia käytettäisi K o ­rean
sodassa. Kuten muistetaanj pudot­tivat
amerikkalaiset viime sodan lopul­la
atomipommin Hiroshiman kaupun­kiin,
tuhoten sen miltei kokonaan.
Pormestari Shiazo Hamia j a kuver­nööri
Tsunei Kusunose sanoivat vetoo­muksessaan,
että atomipommia ei tuliss
käyttää missään tapauksessa.
"^linun oma mielipiteeni on, e t t ä o l i ­si
hyvin ikävää, jos amerikkalaiset
käyttäisi\'ät atonlipommia mitään kan­saa
vastaan, erikoisesti, kun on kuultu,
että venäläisillä on myöskin atomipom­mi''
sanoi pormestari Hamia. *^\tomi-pommin
käyttäminen näiden molem­pien
kansojen kesken olisi signaali sivis­tyksen
häviämiseen. ]Me olemme nyt
kyvin lähellä tätä vaaraa.'
Kaksi huomattavinta radiotaiteilijaa,
Eddie Cantor ja Fred .Allen ovat alle­kirjoittaneet
sopimuksen televisiossa
esiintymisestä ja jättäneet radiossa
esiintymisensä.
Allen jäi pois radiosta jo noin vuosi
sitten ja ryhtyi tutkimaan televisiota.
Cantor jätti radion jokin aika sitten.
He ryht\^'ät television palvelukseen
kahden muun televisiotähden kanssa,
nmtta heidän nimiään ei ole vielä ilmoi­tettu.
18'00 asukkaasta heiikiin jäi vain 30. V .
1713 kaupunkilaiset itse polttivat Hel­singin,
jotta se ei joutuisi vihollisen kä­siin.
Hallinnollisessa suhteessa Helsingin
korkeimpana virkamiehenä oH silloisen
kaupunkilain jnukaan Uudenmaan ja
Hämeen läänin maaherra, jona kuvauk­semme
aikoina 1650-luvulla, oli Ernst
Johan Creytz. Hänen rinnallaan oli
kaksi pormestaria, joista toinen hoiti
oikeudellisia, toinen kaupallisia kysy­myksiä.
Lisäksi oli 8-jäseninen raati 1.
maistraatti, jonka hallussa tuomiovalta
oli.
Viran- ja toimenhaltijoita oli neljä
elinkeinojen tarkastajaa, kaksi kauppo­jen"
tarkastajaa, yksi ammattikuntien
valvoja, torivouti ynnä viisi mittaajaa,
siiolanmittaajaa, viininmittaajaa jne.
Terveydenhoidollisessa mielessä oli k y l ­lä
olemassa sairaala, mutta ei lääkäriä.
Sairaalan johtajina olivat pappi ja toi­mitsija.
V . 1666 palkattiin kyllä *^'kau-
ELOKUUN 5 JÄ 6 PÄIVÄNÄ
SOUTH POBCUFIHESSA, ONTAEIOSSÄ
liittomme parhaat voimistelijat Ja urheilijat osallistuvat
tähäa juhlaan. Tervctiilcia liltlojiiMaaB!
mm
4< '
's; %Yi
f-f
-ii M