1941-11-29-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
JUTUA HITLERISTÄ
Saksalainen monimiljoneeri Fritz
Thyssen, joka alkujaan ja pitkän aikaa
rahoitti Hitlerin kansallissosialistien
liikettä ja joutui lopulta, rii-taannuttuaan
Hitlerin kanssa, ensin
maanpakoon j a lopuksi natsipyöve-lien
tapettavaksi, kirjoitti n^aanpaos-sa
ollessaan kirjan, " L Paid »itler."
Tässä kirjassaan mainitsee Thyssen
ikään kuin sivumennen siitä sanoma-lehdissäkin
usein käsitellystä seikasta
että juutalaisten vainoaja Hitler
olisi itsekin juutalaista alkuperää,
vieläpii varsin kuuluisaa:
•'julkaistujen asiakirjojen mukaan
oli Hitlerin isoäidillä avioton poika,
josta myöhemmin tuli natsifyyreri
Hitlerin isä. Itävallan kansleri En-gelbert
Dollfus- pani: asiassa toimeen
tiedustelun, joka paljasti, että Adolfin
isoäiti oli tullut raskaaksi ollessaan
palveluksessa.muutamassa-kuuluisassa
-vvieniläisessä perheessä. Ja
tuo perhe . . . oli patooni. Rothschil-din
perhe.''
Tietystikin olisi jpku loinenkin
saattanut joutiia Adolfin isän isäksi
niissä paiyieluspaikoissa,-. joissa suvun
kantaäiti sattui. palv^lemaan.iMntta
Thyssen sanoo,, että.: Hiller in urkkijat
olivat saaneet tietoonsa, sitpyan asiakirjan
olemassaolosta ja että se oli
joutunut Dolfusin käsiin. Siitä Thyssenin
mielestä pääasiassa. johtuikin
Dolfussin murhaaminen ja myöskin
Schusshiggin näännyttäminen vankilassa.
Viimemainitulta Hitler lopulta
sai käsiinsä tupn asiakirjan, joka
vääjäämättömästi tpdi?>taa hänen
suonissaan vir.taayan juutalaista, verta.
Thyssen lisäksi kertoo,, että hänen
tietoansa pii. tiillu.t, että.,asiakirjan
kopio olisi> Britannian salapoliisin
Hitler toimii siis sen, entisen varkaan
tavoin, joka juoksi. takaa-aja-jiensa
edellä ja huusi toisia, kovemmin:
"Ottakaa varas kiinni!"
Harvoin sitä tapai)tuu sellaista, että
liikennevalolyhty. löytyy sängystä,
mutta niin kävi mrs..Fred J . Dpes^ille,
Lindenissä, N . J . — Kuorma-troki ja
auto syöksyivät yhteen kadun kulmauksessa
ja auto lensi, lijk.eniieva-lopylvästä
vastaan niin ko.valja vpi-
''^a, että valolyhty lensi toisen.kerroksen
akkunasta sisään ja putosi
Mrs. Does'in vuoteeseen!, Samassa
rytäkässä rohdoskaupan suuri akkuna
rikkoutui ja paljon meni aikaa ennekuin
rikkoutuneet, troki ja auto
saatiin korjatuksi pois tieltä.
* * •
Kauniiseen Honolulun tyttäreen
ihastunut merimies rakkauden tus-
^^mn käänsi pienen etdäänpurjeh-jivari
laivansa aina yön aikana, kun
^änen.päällikkönsä nnkkjii, takaisin
HPöoluiuun ja.sewraM&.p]liKe^^
P"jen lopuksi aaivBn pplttoaineefc oH-kulua
kaikki; ennen kuin. päästiin
Monet koulujen opettajat ja terveys-virkailijat
ovat tehneet sen havainnon,
että lapset, jotka syövät aamiaisen ennen
kouluun menoa, suoriutuvat tehtävi
s s ä ä n luokalla parKnmln kuin lapset,
jotka eivät syö ennen kouluun menoa.
— Siis: aamiainen lapsille.
* • . ' * •
Jotta saataisUn suurin hyöty omenasta
on se syötävä raakana, sanovat
asiantuntijat. sillä tavalla saadaan
runsaammin C-vitamiinia,
C-vitamiinia, joka puuttuu monen
perheen talvisesta ruoka valikoimasta, •
saad,aan.pmenista, sitruunista ja vihan-ne.
ksi§ta, mutta myöskin tuosta hyvin
tayallisesta köyhänkin kasvista — perunasta.
Perunat, vnahat, taikka uudet, keitettynä
taikka paistettuna, sisältävät C-vitamiinia
ja Ascarbic Acid ainetta.
Uusissa perunoissa on aina runsaammassa
määräsi C-vitamiinia ja myöskin
B-vitamiinia. Keittäessä ja varastoissa
ollessa perunat kadottavat
jossain määrin vitamiinipitoisuutta ja
myöskin jos niitä pidetään liian kauan
ilman vaikutuksen alaisena.
* * •
•Ainakin 13 mineraalia pitäisi olla ihmisten
ja. eläincen ruuassa. Useimmat
niistä, hyvä kyllä, ovatkin tavallisissa
luonnollisissa ruuissa.
Joka haluaa itseänsä laihduttaa ja
pysyä "viileänä", välttäköön rasvaisia
ruokia ja liikanaista sokerin käyttöä.
Syököön. vihaimeksia, hedeln^iä ja vähän
lihaakin, muttÄ, ei. rasvaista lihaa.
Juokoon maidon: maitona. Ja — rakas-
K I R J E E N VAI H TOA
takoon liikuntoa, toisin sanoen työtä.
• * f
HERMOSTUNEISUUS
ja hermosairaudet kuuluvat aikamme
ilmiöihin. Näemme paljon hermostolli-'
sesti raunioituneita ihmisiä ympäristössämme,
esimerkkejä, jotka velvoittavat
meitä miettimään, miten voisinune
säästää hermoj^me. Kfielenrauhan ja
tyytyneyden säilyttäminen ei tosin nykyisenä
aikana ole helppoa, sillä jännitys
ja huoli panee hermonmie usein kovalle
koetukselle.
Milloin on ihmisen mieli erityisen
herkkä vaikutteille? kysyttänee. Aamulla
heti herättyä ja illalla juuri ennen
nukkumaanmenoa, jgiksi olisikin juuri
näinä vuorokaudeäi aikoina koetettava
välttää hermostollisia rasituksia ja
olisi yleensä vältettävä joutumasta kosketuksiin
epämieluisten asiahi kanssa.
Yleiiien tapa ottaa aamulla ensi toilcsi
sanomalehdet luettavaksi kauhu-uutisi-neen
on hermojen hoidoit kannalta
huono tapa. Sillä ne juuri järkyttävät
mielen pois tasapainosta koko päiväksi.
Samoin illalla ennen nukkumaan
menoa syvennytään samaan tekstiin ja,
jos on herkästä ihmisestä-kysymys, voidaan
menettää jopa yön unikin niiden
vuoksi. Niinpä olisikin suotavaa, että
päivän kauhu-uutisiin tutustuttaisiin
vasta, päivällä, mieluimmin aterian jälkeen,
jolloin aivoihin virtaa väliemmän
verta ja mieli ei ole niin herkkä kuin
illalla ja aamulla.
Hermoston kaikinpuolinen vaaliminen
ja hoito On nykyaikana erittäin tärkeä
tehtävä, sillä meiltä kaikilta vaaditaan
kestävyyttä, rauhallisuutta ja teräksisiä
hermoja selviytyäksemme a-jan
tiellemme tuomista vaikeuksista.
il/tf/;»/: Kiitos. Se oli hyvin huomattu.
ir. //.: Pieni, mutta sattuva kuvaus;
kyllä julkaistaan.
R—ja: Julkaistaan. Samalla kun
harjoittelette, koettakaa tutustua vähän
tarkemmin siihen alaan.
Ulla: Julkaistaan.
Ida: Samoin.
O. Z.:«c«: Samoin.
Terttu: Samoin,
Sanaiiisutkauksia
Pienviljelijäkin puhaltaa, sano
RYNTÄYKSEN' VIIME
Tauris-nimellä oli Krimin niemimaa
tunnettu, jo. kreikkalaisten menneenä
valtakautena. Kreikkalaisilla
olikin niemimaan, etelärannalla iiseita
-merkittäviä siirtokuntia. .Useimmat
niemimaan nykyisistä satamakaupungeista
ovat kehittyneet niille paikoille,
joissa kreikkalaiset kaupungit aikomaan
sijaitsivat. Niemimaa kantoi
Tauris-nimeä aina 1200-luvulle,
jolloin nimitys Krim, ensi kerran i l mestyy
käytäntöön.
Krimin niemimaa ulottuu pitkälle
•Mustaan mereen, ja sitä yhdistää
ipaAtereeseen vain kapea kannas, jota
nimitetään Perekqpiksi. Kapeim-malta
kohdaltaan; kannas on ainoastaan-
8v kilometrin levyinen.
-Krimin pinta-ala on noin 26,000
neliökilometriä. Niemimaan pohjoinen
ja keskiosa ovat metästtömän
eteläukrainalaisen aroalueen jatkoa.
Maa on enimmäkseen hyvin hedelmällistä,
sillä mustan mullan alue
työntyy pitkälle Krimin alueelle. Vain
luoteis- ja itärannikoilla on maaperä
paikoin suolapitoista. .Tämä ösa Krimiä
on luontaista maanviljelysaluetta.
Myös karjanhoitoa, varsinkin lampaiden,
on tällä alueella korkealle kehittynyt.
Etelässä kohoaa maa huomattavasti.
Kun kolme neljännestä alueesta
on aromaata, on viimeinen neljännes
tyypillistä vuoristomaata. Täällä on
kolme vuoristoketjua, joiden korkeimmat
huiput kohoavat 1,000 met-rn
korkeuteen. Krimin etelärannikolla
ovat vuorten jyrkänteet varsin
pystyjä, ja laajoilla alueilla ne laskeutuvat
merta kohti pengerminä,
kun taas toisaalla vuoren seinämät
kohoavat meren pmnasta pystysuorina
seinäminä. Vain aniharvoilla seuduilla
vuorense.inämien ja veden välissä
on vähän leveämpiä, pohjatuulilta
suojattuja ranta-alueita. Mutta
tällä suojataa alueella, on. sitten sitäkin
parempi aurinkoinen välimeren-ilmasto.
JuMri näillä alueilla kasvavat
sypressit ja oliivit, sekä muut
Ventonen, kun etelästä tuuli.
— Täälläpä on tytöt mukavia lei-lipäitä,
sano humalainen sikolätissä
herätessään.
— Tuuloo niih, ettei köyhä pysy
seisaallaan.
— Hönteä kun Suo-Jussin housuissa
torakat.
— Mitähän nyt Oatu sannoo, sano
eukko kun.keritsimiin istui.
— Onpa kun paritonin ääni, sano
emäntä kun isännän viinapulloon puhalsi.
— Sotkeentuu kun haju nahkahousuihin.
Oikeen silimiä huikasoo jotta
sokkeeksi tulloo, sano Massinen, kun
katseli kaupunkilaistyttöä.
— Älä ylvästele heinillä, et ole yhtään
niistä katkassut^ sano renki-Jussi
kun Pöyhösestä lähti.
Komento talossa olla pitää, sano
ukko, kun akan ecssä sängyn alle
työntyi.
Onnton on se ihminen, joka ei kosr
kaan saa tuntea surua, -
* * *
Nöyryys on hyve, mutta vain rajoitettuun
määrään asti — sitten S0
muuttuu paheekfi, surkeudeksi.
puut j a kasvit, jotka ovat tyypillisiä
Välimerenmaille. Nämä, alueet ovat
varmaankin kauneimpia' Euroopassa
luontaisine puutarha- ja viininyilje-lysalueineen.
55% Neuvostoliiton
viiniviljelyksistä sijaitsee juuri näillä
kapeilla rannikkokaistoilla.
Krimin itäinen, pitkälle työntyvä
osa erottaa Asovan meren Mustasta
merestä, jotka molemmat meret ovat
yhteydessä toisiinsa vain kapean
Kertshin salmen kautta. Kun pohjoinen,
Perekopin kannas, on menneistä
ajoista lähtien ollut voimakkaasti
linnoitettu, on tapahtiinuf, että
Krimille tunkeutuva vihollinen,.usein
pn käyttänyt juuri tätä itäistä kulkutietä
niemimaan vallatakseen. Viimeksi
tällainen sotaliike tapahtui v.
1921, kun bolshevikkijoukot yHttiyät
Kertshin salmen ja hyökkäsivät tätä
tietä niemimaata puolustavan kenraali
VVrangelin armeijan selkään.
Krimin itäisessä osassa löytyy sekä
öljyä, rautaa että rikkiä. Vuoristoissa
löytyy myöskin kivihiiltä. Äler-kittäviä
ovat myös ne suolapitoiset
järvet, joita löytyy niemimaan sisäosissa.
Tämän seudun asukkaiden toimeentulolle
on suolannosto, joka vuosittain
nousee 140,000 tonniin, varsin
tärkeä tekijä. Myös rakennustarpeiden
toimitus Krimin vuoristoista on
huomattavan tärkeä tekijä Venäjän
kjivettömien tasankojen rakennusteollisuudelle.
Niemimaan tärkeimmät
vjctintavarat ovat kuitenkin vehnä,
he^lelmät, lihasäilykkeet, kalat, viinit
ja rakennusaineet.
Krimin asukasluku on viimeisten
vuosikymmenien aikana huomattavasti
noussut. Tällä, hetkellä, niemimaalla
pitäisi a?ua noin l.,:^70,0PO
ihmistä, joista noin puolet kaupungeissa.
Niemimaan tärkeimmät kaupungit
ovat Simferopol, Sevastopol,
Kertsh, Theados'sia, Bachtjissarai ja
Eupatoria. Näistä, tunnetaan ^e^cas-topol
Venäiän suuriq^pana laivaptp- ja tervejrtta. etsimään, i^telärannir
tamana, joka myös maailmansodan kolia sijaitsee nimittäin joukko kuulu-aikana
oli Venäjän Alustan i»eren japar^tploi|;a jajJ^y^pyp^Koja^ •
laivaston pääasiallisimpana tukikohtana.
^
Väestö on kokoomukseltaan-hyvin
erilaista. . Noin puolet asukkaista on
venäläisiä, jotka ovat sinne muuttaneet
viimeisten kymmenen vuoden aikana.
Tätä muuttoa on edesauttanut
teollisuuden ja ennen kaikkea laivan-varustusteoUisuuden
huomattava laajentaminen
nieniimaalla. Ukrainalaisia
pn väkestöstä ainoastaan 10
prosenttia. Turkkilais-tataareista,
joiden joukossa vielä tavataan joitakin
vaaleita, pitkiä ja Siinisilmäisiä
yksilöitä, jotka voat itägoottien jälkeläisiä,
asuu suurin osa vuoristoseuduilla.
Noin 5 pros. väestöstä on
saksalajsia. siirtolaisia, kun taasj'i|u-talaisten
osuus nousee, n. 7.5: prpsentf
tiin.
Kesäisin ja syyskausien aikapa tar
paa £j-imin .etc^lärannikolle saapua
noin puoli .m^jcK>Qaap^tkailijaa ja
tpipilasta eri puoljlta Vesi^iää.. ^?poa
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 29, 1941 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1941-11-29 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki411129 |
Description
| Title | 1941-11-29-11 |
| OCR text | JUTUA HITLERISTÄ Saksalainen monimiljoneeri Fritz Thyssen, joka alkujaan ja pitkän aikaa rahoitti Hitlerin kansallissosialistien liikettä ja joutui lopulta, rii-taannuttuaan Hitlerin kanssa, ensin maanpakoon j a lopuksi natsipyöve-lien tapettavaksi, kirjoitti n^aanpaos-sa ollessaan kirjan, " L Paid »itler." Tässä kirjassaan mainitsee Thyssen ikään kuin sivumennen siitä sanoma-lehdissäkin usein käsitellystä seikasta että juutalaisten vainoaja Hitler olisi itsekin juutalaista alkuperää, vieläpii varsin kuuluisaa: •'julkaistujen asiakirjojen mukaan oli Hitlerin isoäidillä avioton poika, josta myöhemmin tuli natsifyyreri Hitlerin isä. Itävallan kansleri En-gelbert Dollfus- pani: asiassa toimeen tiedustelun, joka paljasti, että Adolfin isoäiti oli tullut raskaaksi ollessaan palveluksessa.muutamassa-kuuluisassa -vvieniläisessä perheessä. Ja tuo perhe . . . oli patooni. Rothschil-din perhe.'' Tietystikin olisi jpku loinenkin saattanut joutiia Adolfin isän isäksi niissä paiyieluspaikoissa,-. joissa suvun kantaäiti sattui. palv^lemaan.iMntta Thyssen sanoo,, että.: Hiller in urkkijat olivat saaneet tietoonsa, sitpyan asiakirjan olemassaolosta ja että se oli joutunut Dolfusin käsiin. Siitä Thyssenin mielestä pääasiassa. johtuikin Dolfussin murhaaminen ja myöskin Schusshiggin näännyttäminen vankilassa. Viimemainitulta Hitler lopulta sai käsiinsä tupn asiakirjan, joka vääjäämättömästi tpdi?>taa hänen suonissaan vir.taayan juutalaista, verta. Thyssen lisäksi kertoo,, että hänen tietoansa pii. tiillu.t, että.,asiakirjan kopio olisi> Britannian salapoliisin Hitler toimii siis sen, entisen varkaan tavoin, joka juoksi. takaa-aja-jiensa edellä ja huusi toisia, kovemmin: "Ottakaa varas kiinni!" Harvoin sitä tapai)tuu sellaista, että liikennevalolyhty. löytyy sängystä, mutta niin kävi mrs..Fred J . Dpes^ille, Lindenissä, N . J . — Kuorma-troki ja auto syöksyivät yhteen kadun kulmauksessa ja auto lensi, lijk.eniieva-lopylvästä vastaan niin ko.valja vpi- ''^a, että valolyhty lensi toisen.kerroksen akkunasta sisään ja putosi Mrs. Does'in vuoteeseen!, Samassa rytäkässä rohdoskaupan suuri akkuna rikkoutui ja paljon meni aikaa ennekuin rikkoutuneet, troki ja auto saatiin korjatuksi pois tieltä. * * • Kauniiseen Honolulun tyttäreen ihastunut merimies rakkauden tus- ^^mn käänsi pienen etdäänpurjeh-jivari laivansa aina yön aikana, kun ^änen.päällikkönsä nnkkjii, takaisin HPöoluiuun ja.sewraM&.p]liKe^^ P"jen lopuksi aaivBn pplttoaineefc oH-kulua kaikki; ennen kuin. päästiin Monet koulujen opettajat ja terveys-virkailijat ovat tehneet sen havainnon, että lapset, jotka syövät aamiaisen ennen kouluun menoa, suoriutuvat tehtävi s s ä ä n luokalla parKnmln kuin lapset, jotka eivät syö ennen kouluun menoa. — Siis: aamiainen lapsille. * • . ' * • Jotta saataisUn suurin hyöty omenasta on se syötävä raakana, sanovat asiantuntijat. sillä tavalla saadaan runsaammin C-vitamiinia, C-vitamiinia, joka puuttuu monen perheen talvisesta ruoka valikoimasta, • saad,aan.pmenista, sitruunista ja vihan-ne. ksi§ta, mutta myöskin tuosta hyvin tayallisesta köyhänkin kasvista — perunasta. Perunat, vnahat, taikka uudet, keitettynä taikka paistettuna, sisältävät C-vitamiinia ja Ascarbic Acid ainetta. Uusissa perunoissa on aina runsaammassa määräsi C-vitamiinia ja myöskin B-vitamiinia. Keittäessä ja varastoissa ollessa perunat kadottavat jossain määrin vitamiinipitoisuutta ja myöskin jos niitä pidetään liian kauan ilman vaikutuksen alaisena. * * • •Ainakin 13 mineraalia pitäisi olla ihmisten ja. eläincen ruuassa. Useimmat niistä, hyvä kyllä, ovatkin tavallisissa luonnollisissa ruuissa. Joka haluaa itseänsä laihduttaa ja pysyä "viileänä", välttäköön rasvaisia ruokia ja liikanaista sokerin käyttöä. Syököön. vihaimeksia, hedeln^iä ja vähän lihaakin, muttÄ, ei. rasvaista lihaa. Juokoon maidon: maitona. Ja — rakas- K I R J E E N VAI H TOA takoon liikuntoa, toisin sanoen työtä. • * f HERMOSTUNEISUUS ja hermosairaudet kuuluvat aikamme ilmiöihin. Näemme paljon hermostolli-' sesti raunioituneita ihmisiä ympäristössämme, esimerkkejä, jotka velvoittavat meitä miettimään, miten voisinune säästää hermoj^me. Kfielenrauhan ja tyytyneyden säilyttäminen ei tosin nykyisenä aikana ole helppoa, sillä jännitys ja huoli panee hermonmie usein kovalle koetukselle. Milloin on ihmisen mieli erityisen herkkä vaikutteille? kysyttänee. Aamulla heti herättyä ja illalla juuri ennen nukkumaanmenoa, jgiksi olisikin juuri näinä vuorokaudeäi aikoina koetettava välttää hermostollisia rasituksia ja olisi yleensä vältettävä joutumasta kosketuksiin epämieluisten asiahi kanssa. Yleiiien tapa ottaa aamulla ensi toilcsi sanomalehdet luettavaksi kauhu-uutisi-neen on hermojen hoidoit kannalta huono tapa. Sillä ne juuri järkyttävät mielen pois tasapainosta koko päiväksi. Samoin illalla ennen nukkumaan menoa syvennytään samaan tekstiin ja, jos on herkästä ihmisestä-kysymys, voidaan menettää jopa yön unikin niiden vuoksi. Niinpä olisikin suotavaa, että päivän kauhu-uutisiin tutustuttaisiin vasta, päivällä, mieluimmin aterian jälkeen, jolloin aivoihin virtaa väliemmän verta ja mieli ei ole niin herkkä kuin illalla ja aamulla. Hermoston kaikinpuolinen vaaliminen ja hoito On nykyaikana erittäin tärkeä tehtävä, sillä meiltä kaikilta vaaditaan kestävyyttä, rauhallisuutta ja teräksisiä hermoja selviytyäksemme a-jan tiellemme tuomista vaikeuksista. il/tf/;»/: Kiitos. Se oli hyvin huomattu. ir. //.: Pieni, mutta sattuva kuvaus; kyllä julkaistaan. R—ja: Julkaistaan. Samalla kun harjoittelette, koettakaa tutustua vähän tarkemmin siihen alaan. Ulla: Julkaistaan. Ida: Samoin. O. Z.:«c«: Samoin. Terttu: Samoin, Sanaiiisutkauksia Pienviljelijäkin puhaltaa, sano RYNTÄYKSEN' VIIME Tauris-nimellä oli Krimin niemimaa tunnettu, jo. kreikkalaisten menneenä valtakautena. Kreikkalaisilla olikin niemimaan, etelärannalla iiseita -merkittäviä siirtokuntia. .Useimmat niemimaan nykyisistä satamakaupungeista ovat kehittyneet niille paikoille, joissa kreikkalaiset kaupungit aikomaan sijaitsivat. Niemimaa kantoi Tauris-nimeä aina 1200-luvulle, jolloin nimitys Krim, ensi kerran i l mestyy käytäntöön. Krimin niemimaa ulottuu pitkälle •Mustaan mereen, ja sitä yhdistää ipaAtereeseen vain kapea kannas, jota nimitetään Perekqpiksi. Kapeim-malta kohdaltaan; kannas on ainoastaan- 8v kilometrin levyinen. -Krimin pinta-ala on noin 26,000 neliökilometriä. Niemimaan pohjoinen ja keskiosa ovat metästtömän eteläukrainalaisen aroalueen jatkoa. Maa on enimmäkseen hyvin hedelmällistä, sillä mustan mullan alue työntyy pitkälle Krimin alueelle. Vain luoteis- ja itärannikoilla on maaperä paikoin suolapitoista. .Tämä ösa Krimiä on luontaista maanviljelysaluetta. Myös karjanhoitoa, varsinkin lampaiden, on tällä alueella korkealle kehittynyt. Etelässä kohoaa maa huomattavasti. Kun kolme neljännestä alueesta on aromaata, on viimeinen neljännes tyypillistä vuoristomaata. Täällä on kolme vuoristoketjua, joiden korkeimmat huiput kohoavat 1,000 met-rn korkeuteen. Krimin etelärannikolla ovat vuorten jyrkänteet varsin pystyjä, ja laajoilla alueilla ne laskeutuvat merta kohti pengerminä, kun taas toisaalla vuoren seinämät kohoavat meren pmnasta pystysuorina seinäminä. Vain aniharvoilla seuduilla vuorense.inämien ja veden välissä on vähän leveämpiä, pohjatuulilta suojattuja ranta-alueita. Mutta tällä suojataa alueella, on. sitten sitäkin parempi aurinkoinen välimeren-ilmasto. JuMri näillä alueilla kasvavat sypressit ja oliivit, sekä muut Ventonen, kun etelästä tuuli. — Täälläpä on tytöt mukavia lei-lipäitä, sano humalainen sikolätissä herätessään. — Tuuloo niih, ettei köyhä pysy seisaallaan. — Hönteä kun Suo-Jussin housuissa torakat. — Mitähän nyt Oatu sannoo, sano eukko kun.keritsimiin istui. — Onpa kun paritonin ääni, sano emäntä kun isännän viinapulloon puhalsi. — Sotkeentuu kun haju nahkahousuihin. Oikeen silimiä huikasoo jotta sokkeeksi tulloo, sano Massinen, kun katseli kaupunkilaistyttöä. — Älä ylvästele heinillä, et ole yhtään niistä katkassut^ sano renki-Jussi kun Pöyhösestä lähti. Komento talossa olla pitää, sano ukko, kun akan ecssä sängyn alle työntyi. Onnton on se ihminen, joka ei kosr kaan saa tuntea surua, - * * * Nöyryys on hyve, mutta vain rajoitettuun määrään asti — sitten S0 muuttuu paheekfi, surkeudeksi. puut j a kasvit, jotka ovat tyypillisiä Välimerenmaille. Nämä, alueet ovat varmaankin kauneimpia' Euroopassa luontaisine puutarha- ja viininyilje-lysalueineen. 55% Neuvostoliiton viiniviljelyksistä sijaitsee juuri näillä kapeilla rannikkokaistoilla. Krimin itäinen, pitkälle työntyvä osa erottaa Asovan meren Mustasta merestä, jotka molemmat meret ovat yhteydessä toisiinsa vain kapean Kertshin salmen kautta. Kun pohjoinen, Perekopin kannas, on menneistä ajoista lähtien ollut voimakkaasti linnoitettu, on tapahtiinuf, että Krimille tunkeutuva vihollinen,.usein pn käyttänyt juuri tätä itäistä kulkutietä niemimaan vallatakseen. Viimeksi tällainen sotaliike tapahtui v. 1921, kun bolshevikkijoukot yHttiyät Kertshin salmen ja hyökkäsivät tätä tietä niemimaata puolustavan kenraali VVrangelin armeijan selkään. Krimin itäisessä osassa löytyy sekä öljyä, rautaa että rikkiä. Vuoristoissa löytyy myöskin kivihiiltä. Äler-kittäviä ovat myös ne suolapitoiset järvet, joita löytyy niemimaan sisäosissa. Tämän seudun asukkaiden toimeentulolle on suolannosto, joka vuosittain nousee 140,000 tonniin, varsin tärkeä tekijä. Myös rakennustarpeiden toimitus Krimin vuoristoista on huomattavan tärkeä tekijä Venäjän kjivettömien tasankojen rakennusteollisuudelle. Niemimaan tärkeimmät vjctintavarat ovat kuitenkin vehnä, he^lelmät, lihasäilykkeet, kalat, viinit ja rakennusaineet. Krimin asukasluku on viimeisten vuosikymmenien aikana huomattavasti noussut. Tällä, hetkellä, niemimaalla pitäisi a?ua noin l.,:^70,0PO ihmistä, joista noin puolet kaupungeissa. Niemimaan tärkeimmät kaupungit ovat Simferopol, Sevastopol, Kertsh, Theados'sia, Bachtjissarai ja Eupatoria. Näistä, tunnetaan ^e^cas-topol Venäiän suuriq^pana laivaptp- ja tervejrtta. etsimään, i^telärannir tamana, joka myös maailmansodan kolia sijaitsee nimittäin joukko kuulu-aikana oli Venäjän Alustan i»eren japar^tploi|;a jajJ^y^pyp^Koja^ • laivaston pääasiallisimpana tukikohtana. ^ Väestö on kokoomukseltaan-hyvin erilaista. . Noin puolet asukkaista on venäläisiä, jotka ovat sinne muuttaneet viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tätä muuttoa on edesauttanut teollisuuden ja ennen kaikkea laivan-varustusteoUisuuden huomattava laajentaminen nieniimaalla. Ukrainalaisia pn väkestöstä ainoastaan 10 prosenttia. Turkkilais-tataareista, joiden joukossa vielä tavataan joitakin vaaleita, pitkiä ja Siinisilmäisiä yksilöitä, jotka voat itägoottien jälkeläisiä, asuu suurin osa vuoristoseuduilla. Noin 5 pros. väestöstä on saksalajsia. siirtolaisia, kun taasj'i|u-talaisten osuus nousee, n. 7.5: prpsentf tiin. Kesäisin ja syyskausien aikapa tar paa £j-imin .etc^lärannikolle saapua noin puoli .m^jcK>Qaap^tkailijaa ja tpipilasta eri puoljlta Vesi^iää.. ^?poa |
Tags
Comments
Post a Comment for 1941-11-29-11
