1942-04-18-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1^2 LAU.AXTAIXA, HUHTIKUUN IS PÄR.JLVÄ Sivu 3
rruuRi
Kirj. ERKKI R.ANTLAIXEX
Jatkoa
Z.\RATHUSTR-4:N? USKONTO
Persian uskonnon perustaja oh Zarathustra
(n. 600 luvulla e. Kr,) Perusnäkemyksenä
dn olevaisen -kaksinainen,
jättiläismäinen kamppailu hyvän
ja pahan, valomja pimeyden, A-faura
Mazdan ja. Angra Mäinyuri välillä.
Ahura jNIäzdaön suuri hyvyyden
jumala, joka on'myös kaikkeuden
luoja, ja jota palvellen^ja elämässään
hvvää tehden ihhiisejn tulee* olla'hä,-
nen liittolaisensa. kaikessa "fjah^^
ten paholaista?, pimeyden d[empönia,
Angra Mainyuä 1. Aiinmam'a, vastaan.
Tämä kosmillinen näkemys \'allitsee
zarathustralaisuuden yksityiskohtai-simpiakin
piirteitä ja tarjoaa ihmisen
moraaliselle elämaUe.hyvin perustellun
taustan ja^yvällisen merkityksen.
SamaUa kun Ahura Mazda (I.
Ormuz) 6n ylin jumala, yalöij^
män hyvä hei^, kaikkeuden luojai on
hän.myösiaiken Äen.|[umsellelantaj
mitä ihmisellä on ahieeHistakinlhyr-vää
yhteiskunnassa* ' Seo^ähden hän
on "totuuden,.puIiteuden jaoik^den,
hedehnällisyyden ja terveyden!* sekä
kaiten ihmiselle hyötyä^Uiottavan jumaluus.
Hän käyi lej^^^iiiätöntä: sotaa-
pimeyden valtiasta, vastaan ja
voittaa tämän viimein. Hän ba myös
eräiden muiden - palvottujen jumaluuksien
isä. .—: Peruspiirteenä zarathustralaisuudessa
on 'käytännöllinen
dualismi hyvän ja pa^ian,.puhtaan,
ja qpäpuhtaaupdämän ja kuole-manft\'
älillä, mutta ei järjenoniainen,
metafyysillinen dualismi hengen, ja
aineen kesken". . . . . , -
Zarathustralaisuuden pyhä kirja on
Avesta.
MUINAISEN INTIAN
USKONNOT
. Raukaisen idän uskonnoista ovat
syrällisimmät ja . ajatusrikkaimmat
Intiassa sjmtyneet uskonnot^ Vanhin
näistä on. vedalaisiiusy jonka pyhät
kirjat muodostavat. "Vedan", vanhimman
tuntemamme^-pyhän kirjan.
Veda on kokonainen kirjallisuus, johon
kutoutuu runsaasti aineksia myös
kaikkein varhaisimmista Intian arjalaisten
kansojen uskontoperinteistä.
Sen sj^-ällisin, filosofista mietiskelyä
sisältävä nuorin osa on nimeltään
'a"^pänishad'\ Veda neuvoo
ihmistä elämään siveellisesti ja henkeä
aineellisen ja '^karman" vastakohtana
kunnioittaen. Ihmisen omat
teot ja omat elämänpyrkimykset määräävät
mj^ös hänen tulevan kohtalonsa^
jonka jumalallinen maaihnanjär-j.
estys on alistanut jälleensyntymisen
alaiseksi. Korkein olevaisessa on
"Brahma'VKaikkeudenhenki, luonto-jumaluus,
jonka viisas tajuaa omassa
hengessään "Atmanissa". .\tman.-
Brahman saavuttava ihminen on **va-pautumit"
ihminen, karma ei enää
häntä-voi hallita. Alutta tätä vapahdusta
ei ihminen v-öi löytää tekojen,
vaan viisauden, tietämisen kautta.
JAIXALAISUUS JA BUDDH.\-
LAISUUS
Brahmalaisuuden ja Upanishad^
filosofian pohjalta, mutta niistä paljossa
poiketen ovat syntyneet käy-tännöUisemmät
uskonnot: jainalai-suus
ja - buddhalaisuus, joita lienee
pohjaltaan pidettävä jumalankieltei-sinä,
vain siveellisyyttä ja elämänon-nea
opettavina uskontoina (mm. N.
Söderblom nimittää niitä ateistisiksi).
Periaatteessa jainalaisuus ja buddhalaisuus
eroavat toisistaan vain vähän
ja suunnilleen samat siveyskäskyt o-vat
kummallekin keskeisiä. Tiele—
Söderblomin mukaan ne ovat seuraavat
yiisi (jainalaisilla neljä ensimmäistä):
'1. Ei saa tehdä pahaa ainoallekaan
elävälle olennolle.
2. Ei saa valehdella.
3. Ei saa anastaa toisen omaisuutta.
4. On noudatettava sukupuolista itsensä
hillintää.
5. On harrastettava anteliaisuutta.
Janaisuudessa näihin käskyihin liit-t>
y vielä erinäisiä tarkempia selityksiä,
jotka tarkoitta\'at asketismin tekemistä
ankarammaksi.
Jainalaisiä, lasketaan nykyisin olevan
(Etu-Intian kaupungeissa) n.
1^2 miljoonaa,
Buddlialaisuus on paljon laajemmalle
levinnyt kuin jainalaisuus. Etu-
Intiasta se katosi verrattain pian (v:n
600 paikkeilla j. Kr.), mutta saavutti
nopeasti jalansijaa mongolilaisten
kansain keskuudessa (Tibelissä sekä
Kiinassa ja japanissa).' '
. Tämän uskonnon perustaja on yl-häissyntj^
inen mies Buddha (todennäköisesti
557—+77 e. Kr.), Hän
saa\iitti jumalallisen ''valaistuksen"
ja alkoi opettaa viisauttaan ihmiskunnalle.
V;n 250 paikkeilla e. Kr.
buddhalaisuus levisi nopeasti saatuaan
suojelijakseen viisaan ja henkisesti
erittäin korkealla tasolla olevan
intialaisen hallitsijan, kuningas Aso-kan.
Tämä otti buddhalaisuuden suojiinsa
ja siten se saavutti valtavan levinneisyyden
Intiassa, mutta kura-minkin
myöhemmin sai jälleen supistua
ikivanhain syvällisten • Veda-uskontojen
uuden nousun tieltä.
Keskeisintä Buddhan opetuksissa
on, paitsi mainittuja siveyskäskyjä ja
elämän askeettisuutta, jota kuitenkaan
eivät muut kuolevaiset kuin
munkit voi - täydellisesti nuodattaa,
nirvanan olotilan tavoitteleminen.
Nirvana on autuas olemisen tila, jos-as
ei enää ole mitään elämänhaluja tai
edes janoa mihinkään sitä korkeampaan.
Se on luopumista kaikesta,
että "valaistuvan" minä sulaisi tähän
onnekkaaseen välittönayyteen olla
vain itsessääii elämältä kuolleena o-man
autuuteensa saavuttavassa tah-tomattomuudessa.
Tie tähän "viisaan"
tilaan käy juuri asketismin ja
siveuskäskyjen täydellisen noudattamisen
kautta. Sillä elämähän ja tahtominen,
pyrkimys johonkin on pelkkää
kurjuutta, pahaa, juuri kaiken
pahan lähde. Nirvanan täydellisyyden
saavuttaa kuitenkin vain munkki,
joka voi koko elämänsä omistaa sille.
Toiset seuraavat häntä vain epätäy-delHsmä
kaukana jäljessä.
Elämä on buddhalaisuuden mukaan
eräänlainen syysuhteen lain a-
Ef ole vielä paljon soittajalla ikää
cSkä kokoa, mutta säveliä kyllä tuke.
Tämä harmoitikkataituri on Veikko
Sytclä, joka täytti vHnte kuussa seitsemää
vuotta, Elina ja Eero Sytclän
poika Sudburyssa.
• • - - . - ^
Jämässä onäoakm.-Kuft^U. S:n sotilaat'saavat rukkaset kotikylänsä
fnsufnnc€'Jadiim*' (rakkauden v a k u u t u s j a menevät
^mahtien incraaksisCamp Calliin. Tanssiva tähtönen on Iris Adrian,
tytöiltä, liittyvät he f*Love
Janet Blairin ja nOäden etiäinen
ankara mekanismi, jota mikään
elämään kuuluva ei saata ylittää.
Kaikki olevaisessa ja elämässä kaipaa
v^apahdusta tästä kärsimyksen toistaan
välttämättömyydellä seuraavasta
olemassaolosta. Kaipaavatpa vapahdusta
ne jumalatkin, joista Buddha
puhuu. Sen tähden on pelastus
vain olemattomuudessa kaiken kieltämisessä,
nirvanassa.
Eri seuduilla ja eri kansojen keskuudessa
buddhalaisuus on saavuttanut
monia erilaisia ilmenemismuotoja,
joissa lähinnä osoittautuu eri kulttuurien
luonne tai eri kansojen erilainen
psykologia. Tibetissä se on erilaista
kuin Kiinassa tai Japanissa tai
Ceylonilla jne. Lisäksi on runsaasti
lahkoja, joissa kumminkin kaikissa
ovat suurin piirtein säilyneet samat
perusaatteet.
HINDULAISUUS.
Intian myöhempiä uskontomuotoja
nimitetään tavallisesti hindulaisiksi.
Tällöin tarkoitetaan varsin moninaisia
uskontoaineksia, joissa kuitenkin
on yhteisenä piirteenä erilaisten luon-nonjumalien
esiintyminen. Kulttuu-riuskontona
hindulaisuus on jättänyt
maailmalle monia arvokkaita kirjallisia
tuotteita, kuten runoutta ja näytelmiä.
Kuuluisimmat ovat valtavan
laaja eepos Mahabharata, joka on selvästi
raonijaksoisena syntynyt, ja yhtenäinen
runoelma Ramayana. Jumaluuksista,
jotka näissä elämänkU-sityksissä
esiintyvät, ovat tärkeimmät
Vishnu, Krishna ja Rama.
Syvällisin ja yleisinhimillisesti korkealle
arvostettavin filosofinen per-soonaHisuus,
jonka hindulaisuus on
sjrnnyttänyt, lienee Sanakara ja hänen
rinnallaan Ramanuja. Molemmat
ovat vanhojen filosofisten oppien
ja uskonnon selittäjiä (vedanta).
KIIN.VN JA JAPANIN
USKONNOT
Buddhalaisuuden rinnalla on mon-golisissa
maissa levinneenä tisei ta kotoperäisiä
uskontomuotoja ,joista Kiinassa
merkittävimmät ovat Kungfutsen
(s3^t. 551 e. Kr.) ja Laotsen
(synt. 604 e. Kr.) perustamat, Japanissa
- taas shinto-uskonto, valtion
virallinen kansallinen uskonto.
Ktmfutselaisuus on lähinnä yhteis-^
m
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 18, 1942 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1942-04-18 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki420418 |
Description
| Title | 1942-04-18-03 |
| OCR text | 1^2 LAU.AXTAIXA, HUHTIKUUN IS PÄR.JLVÄ Sivu 3 rruuRi Kirj. ERKKI R.ANTLAIXEX Jatkoa Z.\RATHUSTR-4:N? USKONTO Persian uskonnon perustaja oh Zarathustra (n. 600 luvulla e. Kr,) Perusnäkemyksenä dn olevaisen -kaksinainen, jättiläismäinen kamppailu hyvän ja pahan, valomja pimeyden, A-faura Mazdan ja. Angra Mäinyuri välillä. Ahura jNIäzdaön suuri hyvyyden jumala, joka on'myös kaikkeuden luoja, ja jota palvellen^ja elämässään hvvää tehden ihhiisejn tulee* olla'hä,- nen liittolaisensa. kaikessa "fjah^^ ten paholaista?, pimeyden d[empönia, Angra Mainyuä 1. Aiinmam'a, vastaan. Tämä kosmillinen näkemys \'allitsee zarathustralaisuuden yksityiskohtai-simpiakin piirteitä ja tarjoaa ihmisen moraaliselle elämaUe.hyvin perustellun taustan ja^yvällisen merkityksen. SamaUa kun Ahura Mazda (I. Ormuz) 6n ylin jumala, yalöij^ män hyvä hei^, kaikkeuden luojai on hän.myösiaiken Äen.|[umsellelantaj mitä ihmisellä on ahieeHistakinlhyr-vää yhteiskunnassa* ' Seo^ähden hän on "totuuden,.puIiteuden jaoik^den, hedehnällisyyden ja terveyden!* sekä kaiten ihmiselle hyötyä^Uiottavan jumaluus. Hän käyi lej^^^iiiätöntä: sotaa- pimeyden valtiasta, vastaan ja voittaa tämän viimein. Hän ba myös eräiden muiden - palvottujen jumaluuksien isä. .—: Peruspiirteenä zarathustralaisuudessa on 'käytännöllinen dualismi hyvän ja pa^ian,.puhtaan, ja qpäpuhtaaupdämän ja kuole-manft\' älillä, mutta ei järjenoniainen, metafyysillinen dualismi hengen, ja aineen kesken". . . . . , - Zarathustralaisuuden pyhä kirja on Avesta. MUINAISEN INTIAN USKONNOT . Raukaisen idän uskonnoista ovat syrällisimmät ja . ajatusrikkaimmat Intiassa sjmtyneet uskonnot^ Vanhin näistä on. vedalaisiiusy jonka pyhät kirjat muodostavat. "Vedan", vanhimman tuntemamme^-pyhän kirjan. Veda on kokonainen kirjallisuus, johon kutoutuu runsaasti aineksia myös kaikkein varhaisimmista Intian arjalaisten kansojen uskontoperinteistä. Sen sj^-ällisin, filosofista mietiskelyä sisältävä nuorin osa on nimeltään 'a"^pänishad'\ Veda neuvoo ihmistä elämään siveellisesti ja henkeä aineellisen ja '^karman" vastakohtana kunnioittaen. Ihmisen omat teot ja omat elämänpyrkimykset määräävät mj^ös hänen tulevan kohtalonsa^ jonka jumalallinen maaihnanjär-j. estys on alistanut jälleensyntymisen alaiseksi. Korkein olevaisessa on "Brahma'VKaikkeudenhenki, luonto-jumaluus, jonka viisas tajuaa omassa hengessään "Atmanissa". .\tman.- Brahman saavuttava ihminen on **va-pautumit" ihminen, karma ei enää häntä-voi hallita. Alutta tätä vapahdusta ei ihminen v-öi löytää tekojen, vaan viisauden, tietämisen kautta. JAIXALAISUUS JA BUDDH.\- LAISUUS Brahmalaisuuden ja Upanishad^ filosofian pohjalta, mutta niistä paljossa poiketen ovat syntyneet käy-tännöUisemmät uskonnot: jainalai-suus ja - buddhalaisuus, joita lienee pohjaltaan pidettävä jumalankieltei-sinä, vain siveellisyyttä ja elämänon-nea opettavina uskontoina (mm. N. Söderblom nimittää niitä ateistisiksi). Periaatteessa jainalaisuus ja buddhalaisuus eroavat toisistaan vain vähän ja suunnilleen samat siveyskäskyt o-vat kummallekin keskeisiä. Tiele— Söderblomin mukaan ne ovat seuraavat yiisi (jainalaisilla neljä ensimmäistä): '1. Ei saa tehdä pahaa ainoallekaan elävälle olennolle. 2. Ei saa valehdella. 3. Ei saa anastaa toisen omaisuutta. 4. On noudatettava sukupuolista itsensä hillintää. 5. On harrastettava anteliaisuutta. Janaisuudessa näihin käskyihin liit-t> y vielä erinäisiä tarkempia selityksiä, jotka tarkoitta\'at asketismin tekemistä ankarammaksi. Jainalaisiä, lasketaan nykyisin olevan (Etu-Intian kaupungeissa) n. 1^2 miljoonaa, Buddlialaisuus on paljon laajemmalle levinnyt kuin jainalaisuus. Etu- Intiasta se katosi verrattain pian (v:n 600 paikkeilla j. Kr.), mutta saavutti nopeasti jalansijaa mongolilaisten kansain keskuudessa (Tibelissä sekä Kiinassa ja japanissa).' ' . Tämän uskonnon perustaja on yl-häissyntj^ inen mies Buddha (todennäköisesti 557—+77 e. Kr.), Hän saa\iitti jumalallisen ''valaistuksen" ja alkoi opettaa viisauttaan ihmiskunnalle. V;n 250 paikkeilla e. Kr. buddhalaisuus levisi nopeasti saatuaan suojelijakseen viisaan ja henkisesti erittäin korkealla tasolla olevan intialaisen hallitsijan, kuningas Aso-kan. Tämä otti buddhalaisuuden suojiinsa ja siten se saavutti valtavan levinneisyyden Intiassa, mutta kura-minkin myöhemmin sai jälleen supistua ikivanhain syvällisten • Veda-uskontojen uuden nousun tieltä. Keskeisintä Buddhan opetuksissa on, paitsi mainittuja siveyskäskyjä ja elämän askeettisuutta, jota kuitenkaan eivät muut kuolevaiset kuin munkit voi - täydellisesti nuodattaa, nirvanan olotilan tavoitteleminen. Nirvana on autuas olemisen tila, jos-as ei enää ole mitään elämänhaluja tai edes janoa mihinkään sitä korkeampaan. Se on luopumista kaikesta, että "valaistuvan" minä sulaisi tähän onnekkaaseen välittönayyteen olla vain itsessääii elämältä kuolleena o-man autuuteensa saavuttavassa tah-tomattomuudessa. Tie tähän "viisaan" tilaan käy juuri asketismin ja siveuskäskyjen täydellisen noudattamisen kautta. Sillä elämähän ja tahtominen, pyrkimys johonkin on pelkkää kurjuutta, pahaa, juuri kaiken pahan lähde. Nirvanan täydellisyyden saavuttaa kuitenkin vain munkki, joka voi koko elämänsä omistaa sille. Toiset seuraavat häntä vain epätäy-delHsmä kaukana jäljessä. Elämä on buddhalaisuuden mukaan eräänlainen syysuhteen lain a- Ef ole vielä paljon soittajalla ikää cSkä kokoa, mutta säveliä kyllä tuke. Tämä harmoitikkataituri on Veikko Sytclä, joka täytti vHnte kuussa seitsemää vuotta, Elina ja Eero Sytclän poika Sudburyssa. • • - - . - ^ Jämässä onäoakm.-Kuft^U. S:n sotilaat'saavat rukkaset kotikylänsä fnsufnnc€'Jadiim*' (rakkauden v a k u u t u s j a menevät ^mahtien incraaksisCamp Calliin. Tanssiva tähtönen on Iris Adrian, tytöiltä, liittyvät he f*Love Janet Blairin ja nOäden etiäinen ankara mekanismi, jota mikään elämään kuuluva ei saata ylittää. Kaikki olevaisessa ja elämässä kaipaa v^apahdusta tästä kärsimyksen toistaan välttämättömyydellä seuraavasta olemassaolosta. Kaipaavatpa vapahdusta ne jumalatkin, joista Buddha puhuu. Sen tähden on pelastus vain olemattomuudessa kaiken kieltämisessä, nirvanassa. Eri seuduilla ja eri kansojen keskuudessa buddhalaisuus on saavuttanut monia erilaisia ilmenemismuotoja, joissa lähinnä osoittautuu eri kulttuurien luonne tai eri kansojen erilainen psykologia. Tibetissä se on erilaista kuin Kiinassa tai Japanissa tai Ceylonilla jne. Lisäksi on runsaasti lahkoja, joissa kumminkin kaikissa ovat suurin piirtein säilyneet samat perusaatteet. HINDULAISUUS. Intian myöhempiä uskontomuotoja nimitetään tavallisesti hindulaisiksi. Tällöin tarkoitetaan varsin moninaisia uskontoaineksia, joissa kuitenkin on yhteisenä piirteenä erilaisten luon-nonjumalien esiintyminen. Kulttuu-riuskontona hindulaisuus on jättänyt maailmalle monia arvokkaita kirjallisia tuotteita, kuten runoutta ja näytelmiä. Kuuluisimmat ovat valtavan laaja eepos Mahabharata, joka on selvästi raonijaksoisena syntynyt, ja yhtenäinen runoelma Ramayana. Jumaluuksista, jotka näissä elämänkU-sityksissä esiintyvät, ovat tärkeimmät Vishnu, Krishna ja Rama. Syvällisin ja yleisinhimillisesti korkealle arvostettavin filosofinen per-soonaHisuus, jonka hindulaisuus on sjrnnyttänyt, lienee Sanakara ja hänen rinnallaan Ramanuja. Molemmat ovat vanhojen filosofisten oppien ja uskonnon selittäjiä (vedanta). KIIN.VN JA JAPANIN USKONNOT Buddhalaisuuden rinnalla on mon-golisissa maissa levinneenä tisei ta kotoperäisiä uskontomuotoja ,joista Kiinassa merkittävimmät ovat Kungfutsen (s3^t. 551 e. Kr.) ja Laotsen (synt. 604 e. Kr.) perustamat, Japanissa - taas shinto-uskonto, valtion virallinen kansallinen uskonto. Ktmfutselaisuus on lähinnä yhteis-^ m |
Tags
Comments
Post a Comment for 1942-04-18-03
