Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 12, 1951

              Muriel Millard, quebecUaimn
laulajatar, kuullaan Canadan
Yleisradiossa "Rythmes de Pa-ris'*-
ohjelmassa neljän vHkmi
ajan, alkaen toukok, 18 p:m.
Ohjelma kmtllaan perjantaisin
klo 9 illalla, paitsi 18 p:nä830.
Miss Millard on esiintynyt pal­jon
radiossa Qtiebecissa ja
myöskin televisiossa.
Kirj. RITVA PimAJA '
TULEN jälleen luoksesi, äiti,
tulen Utrulta maaihnan kankaisen.
Niin köyhänä rakkaudesta,
ja nääntyen kaipauksesta
taas kuntia äänesi armaisen.
Tulen jälleen luoksesi, äiti, .
kuin rippituolihin polvistum.
Ei vai emo hyljätä laistaan,
otathan minut, syntiseni, vastaan,
kun katujan ryysyt ylleni puin?
Main vieraitten liesien tulta,
kodin, äidin ja kaiken unkottam.
Nyt jäsenin, väriseväisin,
^ilumielin, sydämin jäisipy
mlm. Tuhkaa sain kun Mta ma hain
Söin vieraiUen pöytien leipää,
mitV kylläiseksi en tnttistkaan.
Mitä mmtta ma silloin taisin,
isoovatsista isoovaisifi:
Olit ainoa ystävä paiifä waan»
Olen luonasi jälleen, äiti,
ja kmtleti. ktm äänesi lempeä sm.
Koti jälleen onnea tarjoa,
suii rakkautes nma varjoo.
Mitä muuta kulkija kahlata vm!
Kim olin vähän aikaa istimut ja koon^
mut ajatuksiani, jotka tahtoivat tuon
tuostakin olemaan niin ja näin. muistui
yhtäkkiä mieleeni, että arkkujen avai-anet
jäivät kotiin samoinkuin jotain
muutakin tärkeää! Sovinmie niin, että
Hehni tulee Missioniin junalle kun ju«
na pysähtyy siellä, ja tuo avaimet ja
muut, jotka olivat melKo tärkeät olemas­sa.
Juna lähti Vancouverista klo 8 illal­la.
Tytöt olivat minua saattamassa. Jo
liikahti juna. Olin siis todella matkalla.
Noin tumiin kuluttua oltiin Missionis-sa
ja siellähän •Helmi jo odotti. Xuinka
•jo pelkäsinkään, että jos mahdollisesti
tulee jokin este hänelle matkalla. Sain
a\^imeni ja muut.* Oli muuten viefä
6iauska3iähdä Helmi, joka nyt jäi emän­näksi.
Ilta oli jo siksi (myöhäinen kun Mis-sionista
lähdettiin, että menin heti nuk-icumaan.
Olin todella '\'^ynyt, jonka nyt
vasta huomasin.
Aamu oli nioristossa ihana. Lumi
oli muodostanut kaikenlaisia kujia ja
kunniaportteja puitten hiiliin. Kimal­teli
ja «välkkji kuin satulinnassa. Eräässä
paikassa näin kaikkein miellyttävimmän
aiäyn. Peura oli nostanut etujalkansa
iiven päälle ja siinä se nyt päa pystyssä
katseli junan menoa. Oli kai sen ih-
Saimme Suomen ammattiyhdistysväen äänenkannattajassa Palkkatyöläi­sessä
ylläolcvalla otsikolla vanistetun jutun, joka oli mielestämme aika itite-lenkiintoinen.
Kun se saattaa olla monelle muullekin mielenkiintoinen, niin
julkaisemme jutun Liekin lukijain luettavaksi.
T APINJÄRVBLLÄ, JONKIN mat-
^ kan päässä Loviisasta ja jonne Hel-sin^
tä on maantietaivalta 100 kilomet­riä,
on Mariebergin vanha herraskarta­no,
jonka omistaa maanviljelysneuvos
Oustaf Rosenqvist. Ellei tietäisi Rosen-qvistin
titteliä ja että hänellä on iso tila,
jpäsa alkuvaiheet muuten ulottuvat aina
1600-luvulle, luulisi u-niestä joksikin työ-voudpksi,
siksi karulta hän vaikuttaa.
Mutta joutuessa Rosenqvistin kanssa
keskusteluun toteaa piankin, että tuo
karuus on vain pettävää ulkokuorta.
tHan osoittautuu hyvin herkkätunteiseksi
Onniseksi ja oikeaksi persoonallisuudc^k-
Si, Joka toisin kuin yleensä samanlaisessa
asemassa olevat on todella kiinnostunut
työläistensä oloista ja pjnkii käj^tännös-sä
vaikuttamaaa niiden myönteisen ke­hittymisen
hyväksi. INäinei ole ollut ai­na.
Rosenqvist ei suinkaaai salaa, että
hän aikaisemmin si&tauitui alaisiinsa yh­tä
kylmäkiskoisesti kuin kuka tilanomis­taja
tahansa, joka itsekkäästi asettaa
henkilökohtaisen etunsa kaiken muun
edelle, mutta lomaksuttuaan näköpiiriä
avartaneen, synrällisen elämänkatso­muksen
hänen asenteensa työntekijöi­hinsä
muuttui. iMiten haluaisin elää, jos
oliän työläinen? Tämän itselleen aset­tamansa
kysymyksen mukaisesti Rosen­qvist
on saattanut kartanossaan käyn­tiin
molemman osapuolen keskinäiseen.
lu?ottämi£kseen ja yhteistyöhön pohjau­tuvan
uudistustoiminnan, yritys<iemo-kratian
soveltaimisen,^ joka meillä on ai­van
uutta, mutta jota tiettävästi Ruot­sissa,
Norjassa ja ehkä joissain muissa­kin
jnaissamaatalou^dessa jonkin verran
^esiintyy.;
o o o
Siitä Oin jo parisen «vuotta^ kun eräässä
.seurassa tapasin tämän sosiaalimi^lisen,
laajoja uikomaisia opintomatkoja teh­neen
maanviljelysneuvt^en, joka on
mukana moraaliseii<varustautimiisen rin­tamassa
(MBA). Seurassa oli eräitä
Ma£^ ja sdkatyöväen liiton toimitsijoita-,
kin ja Qie keutoivat, kuinka Mariebergin
kartanossa suhtaudutaan työläisten am­matilliseen
järjestäytymiseen. Isäntä it­se
o^ ollut aktiivisesti (vaikuttamassa
ammattiosaston perustamiseen ja am­mattiliiton
edustajat toimivat kartanon
tilientarkastajina. Kun kerrottiin vie­lä,
että siellä tilan tuotto jaetaan piK>-
leksi työnantajan ja työläisten kesken
viimeksi mainittujen saadessa sopimus-palkanlisäksi
vuosittain ylijäämää ja et­tä
omakotirakennustoimintaakin tilalla
harjoitetaan, niin luonnollisesti heräsi
ajatus päästä joskus silmäilemään kar­tanoa,
jossa moin erikoislaatuisella taval­la
asioita hoidetaan. Mahdollisuuksia
tehdä tuo matka on ollut useitakin,
mutta kuitenkin vasta äskettäin tuli
eräicfön toisten helsinkiläisten mukana
'Mariebergissä pistäydy^ttyä — jos pis-täj^
tymisestä voi puhua, kun automatka­kin
kysyi rimsaasti neljä tuntia eikä silti
välillä pysähdytty kuin mentäessä Por­voossa
kah\illa.
Perille päästj^ä alkoi poutainen syys-aneen
ennenkin nähnyt, koska d yhtään
pelännj^. Kuinka kaunis ku\*a siitä oli­sikaan
tullut, mutta juna kiiti eteenpäin,
ei ollut aikaa ottaa kirvaa.
Illalla saa\^ttHn Calgarj^j-n. Ensim­mäinen
vuorokausi matkasta oli kulu­nut.
Jatkuu. \
päivä 'hämärtyä. Siksi heti tervehdykset
vaihdettua lähdettiin omakotialueelle,
fossä laajojen peltojen reunamalle on
noussut kolmen perheen asunnot. Kaik-ki
ne ovat käytännöllisesti katsoen val­miit
ja asuttavina. Kirien tontin pinta-ala
on 5,000 m-. Paikkaa valittaessa
huomioitiin, että tonteilla voidaan har­joittaa
hedelmä- ja kasviviljelystä ja
elättää omaa tarvetta varten pientä
karjaa. Niille oökin jo mm. omenapui­ta
istutettu. Tontit ovat maksuttomia
siinä tapauksessa, että asianomaiset per­heet
asuvat taloissa 20 vuoden ajan. Tä­män
lisäksi on isäntä auttanut niiden
saaijia edullisten xakeunuslainojen han­kinnassa,
rakennusten suunnittelussa
jne. Taloissa on alakerroksessa kaksi
tilavahkoa huonetta ja keittiö ja myös
tilava eteinen ^kä ullakkokerroksessa
huone tai kaksi ja muita tarvittavia tilo­ja.
Kellarit myös ovat varsin avarat kä­sittäen
mm. saunan, ja navetta- ja talli-mies
Tahvo Kolehmaisen talon kellaris­sa
on kaivokin, joten vesijohto ori suh­teellisen
helposti jäiTJestettävissa. Säh-kövalaistus
saataneeu lähiaikoina.
Käytiin jokaisessa talossa, mutta hie­man
kauemmin tuli oltua sanotun Ko­lehmaisen
luona. Kolehmainen, joka
toimii ammattiosaston puheenjohtajana,
on tyypillinen maatyömies, laiha, mutta
ilmeisesti lujaotteinen ja karjalaisena
puhelias.
jaän kertoikin varsin seikkaperäisesti, •
tästä omakotihankkeesta, jolla erityises­ti
hänelle, kaiu perheessä on kymmenen
lasta, on suuri imerkitys. Maatyöläisen
tavallisessa huomeen ja keittiön asun-nossQ,
olisi perheen kovin tukala asua Ja
tietenkin on erittäin hyvä asia, että
näin iknan suurempia vaikeuksia on
päässyt oman kurkihirren alle. Raken-ausveHca
tulee -voitellen suoritetuksi.
Kertoja, samoin kuin naapurinsakin sa-moi
olevansa kovin tyytyväinen, että
• päästiin omaa asuntoa rakentamaan ja
siinä on edistytty jo näin pitkälle.
Perheen irtaimisto on yksinkertainen
ja vielä puutteellinenkin, mutta yhtä ja
toista uuttaan sentään on saatu hanki­tuksi.
Koti, jossa on -^nioden asuttu, o l i^
hyvässä järjestyk^sä ja erittäin siisti,
vaikka äidillä oi&in lukuisa lapsiparvi
hoidettavanaan.
o o
Kartanon vanhassa päärakennuksessa
aterioitiin ja sitten iltahetket kuluivat
sen kauniissa salissa, jonka tyylikkäästä
kalustosta lienee suurin osa entispolven
perintöä, isäntä kertoi harvakseen,
mutta painÄaasti suunnitelmistaan ja
niiden toteuttamisesta ja myös läsnäol-lut
Kolehmainen selosti asioita. Näin
meni toista tuntia aivan huomaamatta.
Palkkauksen uudistamisen saanoin
kuin omakotirakennustomiinnankin tar­koituksena
on saada työntekijöille tur-x^
allisuutta ja viihtyisyyttä ja samalla li­sätä
kiinnostusta työhön ja päästä sitä
tietä entistä parempiin työnsuorituksiin
ja -tuloksiin. Työläisille oli saatava
kiinteä kohde, oma koti puutarhoineen
ja tilaisuus puhdetyöhön Ja oli pyrittä­vä
luomaan hyvään yhteistoimintaan pe;;-
nistirvat työsuhteet. Työläisten tahol­ta
oltiin epäröiviä maanviljelysnem^k-sen
kutsuessa heitä osakkaiksi yrityk­seen
määrättyjä voitto-osuutta vastaan.
Sen vuoksi hän kääntyi edellämainitun
ammattiliiton puoleen, mikä sitten johti
ammattiosaston perustamiseen ja koko
asian ratkaisuun molempia osapuolig,
Kolmivuotias Alex McGiUes V
olisi juuri viettänyt.kolmaii,]
tymäpäiväänsä St. CatharC}
Ont. joutui jäätTQkinpfon^,
ja kuoh. Kuvassa Akx riji-kanssa.
tyydyttävällä tavalla. |
Vaamiljelysneuvos Rosenq^ttc
Iäisten kanssa sopinut kartanoa t
jakamisesta puoleksi. TjiiläiiteaJ
ta on yhdeksän — osuuteen sv'
työpalkat ja ylijäämä jaetän r:
siihen tuntimäärään^ im]^'^£* '
työ^ennellyt. Kj^ymyksessäc::
lainen vuosiurakka. Työnantajat
osuudellaan kaikki tarvitta^-at {
työviUineet, viljat, huolditii fe;
dosta, töiden johtamisesta jne.Vi
sä kokouksissa neuvotellaan x
suunnittelusta ym. kysymyfoisti]
loii^kin kuin noissa kokoiifcsisac
laisilla mahdollisuus saada s&V:
asioista; ja kuten edellä on mainittj'
mivat 'heidän ammattiliittonfaet|
kartanon tilien tarkastajina. |
Ensimmäisenä toimihtavuotei!3,(
saavutettiin 271,7^5 •niäitän jf
sopimusten mukaisten paMojal
si, 27,6% sopimuspalkoista. Täc^
täin hyvä tulos johtui osittain ali'
sopimtts|>alkka .oli .^^^^ melko i
'•as^i; slurÄaiia* %ionna oli f.
20%. Viime vuoden osalta se
häisemmäksi. Ylijäämän vi^j
seen vaikuttivat mm. ikoionnst
muspajkat ja tuotteiden alh^.
hinnat. Olipa jrlijäämä.Ä
hähka, niin aina suoiitetaan sqcj
sen mukaiset palkat.
järjesfeimä .on €4iillises|^*^
tuotantoon. Niinpä ,es,im, tj-ötj
määrää'peltotöinä on vplju
12,000 tunnista vuodessa W^
työvoiman py^essä ennallaan '^^
kaikkea lisääntyneen huoleiU
dosta kartat^on. maito on
vapitoisempaa kuin koska^ esjji
sen tuotto on^myös entisest^nt3ju|
Tilaq lehmien keskimääräinen tiitt
4,000 litraa vuodessa. ^
Tilalla on keinokasteluputkifto %
neellistamista on varsin pitkäUe
ty. Mainittakoon, että kun nskj
pitotUojen -keskimääräinen ^tuotto t
vuonna
oli 1,800 markkaa iiehlaaTäj
ti, oli se Mariebergissä 2iÖ3 ni^j
Jäpjestelmän menestvmisen pe»|
on tietenkin se, että molempien S
ten taholta on riittävästi ^y^^ ^
ja luotetaan toisiinsa.
Syksvlnen iltapäivä ja ilta ^^J;
gin kartanossa antoi paljon j
ajattelemisen aihetta. \sm,^^\
taja työläistensä-kanssa lähel-«^3J
teistyössä, jota on jatkunut jO
vuosia! Uskomattomalta se saat j
nestakin tuntua, mutta, niin kniite"
asia tässä tapauksessa.
Järjestelmä pohjautuu todelli^-;.
hin;Ja sellaisenaan kelpaa ^^^T0^
maatalouden pulmien sehit j j
mutta se edellyttää itsekknd^"
mistä ja laajakatseisuutta.^.
Mikään ei iyle niin tfl^ra/'^
typerä ystävä. Parempi on or^^
vihamies. — L . Fontaine.
Sivu S