1955-04-23-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mmm
mm
I
mmm.
I I I "
'Vt*
ri»
Kirj. JOHN
KEXLO kuuden aikaan herään vuoteeltani.
Aikainen herääminen johtuu
siitä, että kämpillä olen tottunut
siihen. Vaikka olenkin ollut jo viisi
viikkoa kaupungissa, niin tapa on säilynyt.
Ilalliset tapahtumat alkavat katkonaisina
muistikuvina tulla mieleen,
vaikka päässä jyskyttääkin, häiriten sitä
vähäistä järkeä mikä siellä on.
. Tekisi mieleni mennä kopistelemaan
talon emäntä hereille, vaikka tiedänkin
itseni siellä keveäksi, sillä olenhan hänelle
jo parin yön vuokran velkaa —
jos sentään olenkaan todellisuudessa —
ja hän on siitä jo antanut huomautuksia.
'Herättelen kuitenkin ylös kaveria,
joka on tullut kortteeriin minun jälkeeni
ja nukkuu tämän "käärmehuoneen"
toisella vuoteella.
Pian alkaakin yleinen herääminen
tässä sekalaisessa talossa, sillä keittiöstä
alkaa kuulua isännän ja emännän
yhtaikainen kovaääninen vuoropuhelu.
Käärniehuoneen asukas numero kaksi
vääntyy myöskin vuoteen laidalle istumaan
ja kiertää sätkän minun tupakastani
lupaa kysymyttä. Tällaisissa tilan-t€
iFsa ei juuri lupaa kysytä, ollaan vain
ja yritetään saada aikaa sopimaan väliin
millä keinolla hyvänsä. Nämä
aamutunnit ne ovat kaikkein raskaimpia.
— Jopas siellä akkakin on herännyt,
koska kuuluu sellainen mekastus,
sanoo kaveri. Koitetaan kuitenkin olla
näytti komealta ilmestykseltä. Noin komeana
ei Hennikään muistanut nähneensä
häntä koskaan aikaisemmin.
Vain kasvojen piirteistä, silmistä jä leveästä
naurustaan tiesi hänen olevan
puoli-intiaanin. -
— Kylläpäs oletkin pannut it^si
hienoksi. Minä tässä olen vielä työ-kamppeissä,
mutta ala vain sinäkin |^oy
riisua liikoja kamppeita yltäsi, niin
mennään tästä saunaan. Odotellaan
• kuitenkin vielä vähän, jos Lassekin lähtee
mukaan. Eiköhän se Helinin väktkin
ala jo pian elia täällä, puheli Eeli työkaverilleen,
toivotettuaan tämän ensin
tervetulleeksi juhlan viettcon.
Pian kuuluikin ääniä oven ulkopuolelta
ja Helinin iLasse vaimonsa ja lastensa
kanssa työntyi ovesta sisään. -
— Kyllähän on aika '"korppua" tuolla
ulkona, sanoi Lasse vetäen kintaan
kädestään ja pyyhkien kuuran pois kasvoistaan
. . . No, hauskaa joulua sentään
taloon! On niin kieli ja leuat kankeana
pakkasesta, etteivät tahdo puheeseen
taipua, jatkoi hän.
'Henni autteli jo Helinin Miljaa tämän
lasten riisumisessa ja kehoitti käymään
taloksi. Perälän lapset olivat iloisia,
kun saivat leikkikumppaneita ja
heti vedettiinkin Helinin Norma ja Urpo
toiseen huoneeseen leikkimään.
— Kai tästä lähdetään joulukylv>'t
ottamaan, sinäkin Lasse? kysäisi Eeli.
— Mitäs siinä, lähdetään vain, vastasi
Lasse.
Niin miehet lähtivät; Milja ja Herini
siirtyivät pöydän ääreen juttelemaan
kylän kuuluniisia, joista varsinkaan
Henni ei paljon tietänyt, koska asui
täällä kylän äärimmäisessä laidassa ja
harvoin itse kävi kylässä, koska lapset
toivat postin ja Lea 0;äsi kätevästi suorittaa
ostoksetkin kaupasta. Milja siinä
sitten kertoilikin yhtä ja toista. He kun
asuivat kylän keskustassa, niin väkisinkin
tuli tietäimään mitä kulloinkin ta-.
pafatui. Vaikka eihän näin pienessä .kylässä
mitään suuria tapahdu. Sivussa
olivat kaikki tämän kylän muutamat
sadat asukkaat suuren maailman kiih-keästä
elämänrytmistä. Vain maininkeina
ne. tänne kantautuivat. Oli vain jakso
kylmiä, harmaita ja samanlaisia päi-via
^
(Jatkuu)
sekaantumatta heidän asu>ihinsa, niin
päästään vähemmällä haukkumisella.
— Niin, se on parempi, vastaan minä.
Vaikka emäntä kerran hyvällä päällä
ollessaan näytti minulle, kuinka hä-iien
sisäisiä asioitaan on isännän Ismolta
sisä-ulkonaisesti loukattu. Sanoin
hänelle, että pahaltahan se näyttää,
mutta koetin olla sanomatta sinne tai
tänne, välttääkseni'rettelöltä. Kai se
siitä jotenMn tasoittuu, kun varoo pöyhimästä
tunkiota liian syvältä, ajattelin
vaikka en mitään sanonutkaan.
Samassa emäntä työntyökin meidän
huoneemme ovesta sisään ja alkaa ta-
" vallisen ripittämisen. ,
— Eikös sinulla ole se maksupäivä
- tänään, että minäkin saan vuokranmaksun?
Ja sinä toinen . . . Hotellissa
vain käytte juopottelemassa ja sitten
tulette tänne nukkumaan. Luuletteko,
etten minä tässä pärjää ilman teitä?
Tarkoitan, että saatte lähteä katselemaan
huonetta muualta, laiskat. -Minä
en otakaan enempää suomalaisia.sisälle.
Tässä se sitten <)li tavallinen aamu-ripitys,
ajattelin katsellessani hänen
pyylevää olemustaan.
— Koettakaahan nyt kuitenkin rauhoittua,
sanoin väliin, sillä ettekö muista
kuinka ihanteelliset olivat meidän
välimme silloin kun tulimme kämpältä.
Olettehan sentään saanut huomattavan
osuuden "steekistämme". Ja. onhan
meillä vähän menoja sinne ja tänne
tässä kaupungissa.
Jos saan työttömyysvakuutuksen,
maksan huoneeni ja muutan pois, ajattelin,
vaikka en sitä sanonutkaan.
Pidätän kuitenkin vaatteesi s&si kunnes
saan maksun, sanoi «mäntä ja siirtyi
omalle puolelleen pitämään (mekastusta
toisten kanssa.
Katsoin kelloani, joka oli jäänjrt minulle
mahdollisesti sen arvottomuuden
takia. Lähdin sitten allapäin kohti sitä
paikkaa, josta olemassaoloni tulisi riippumaan
ainakin jonkin aikaa.
Oli jo kolmas kerta, kun avasin tämän
työttöniyystoiniiston oven. Nyt
olin varma 5iitä,,että jotakin annetaari.
Toisin oli kuitenkin määrätty minun
asiani. Aikani jonotettuani pääsin ensimmäisen
virkanaisen eteen ja niin aina
seuraavan ja taas seuraavan. Lopuksi
olin siellä mis^ pitää kirjoittaa ni.
mensa ja sitten seuraavasta ja '\-iiinei-sestä
saa ottaa rahat vastaan. Tässä tu-l&
in st<^pi vastaan. Käskettiin tulla
vasta seuraavalla viikolla, joka olikin
jo kuudes viikko.
INyt oli jo minunkin mittani täysi ja
en voinut enää pidättää itseäni, sillä
elMiäh kuva lÄytti^tistä synkernmäl-tä.
N i i n ^ päästin kiihtyBlyksessäni sa-naryöpyn,
joka ei dHiit kaikkdn hie-noimpda
—- haukuin koko yhteiskuntajärjestelmän,
poikkeu^bkeineen ja
isompine ja pienempine varkaineen ja
kaikenlaisine tippakauppoin^. Minusta
tuntui, että nyt päköitetaan tekemään
sellaista, jota voitaisiin "hutsua ri-kokseksi.
Muuta \'aihtoehtoa ei enää
pillitkään Ja siksi astelin niokalaan, jossa
oli itämaalaineh ohiislaja. Olin paikassa
useiii lorvaillut ja toisinaan vähän
syönytkin.
Tilasin 75 sentin annoksen ja tarjoilija
toi sen eteeni tietämättä, ettei mi-
KIITOS
Kauniit kiitokset Teille, ystävät, kun saavuitte häätilaisuu-teemme.
Kiitos myöskin Teille, jotka yllättäen järjestitte arvokkaat
laihjat, kahvi- ja muun tarjoilun kotiimme.
Vielä kerran parhaat kiitoksemme
IVIARIA J A MATTI VÄLIMÄKI
Cochrane, Ontario _ Huhtikuun 8 p. 1955
MAALISKUUN 18 P. 1955
PAANANEN
e,
VANCOUVER, BRITISH COLUMBIA
Parhainta onnea teille toivottavat
sukulaiset ja ystävät
Te kahden ootte suures' \
maailmassa,
te kahden siellä myöskin
kestäkää.
Ja jos se käskee teitä kärsimään,
on teitä silloin kaksi ystävää.
Te valoks' toiveet kotihinne
luokaa,
ja toisillenne paljon anteeksi
suokaa.
TERTTU.
Elma ja Arne, olkaa tuki, turva
toirten toisellenne.
Ei ole elämässä mitään
jalompaa!
Toisiinsa luottain varmaan
toiveet täyttyvät
ja onni, rakkaus on
muuttiunaton.
FANNY.
5
Senja ja Toivo Torvinen
Mary ja Ployd Gouchie
Aima ja Yrjö Mautta ja Irene
Lauri Mattila
Anselmi Huhtala
Rauha Ja Heino Klemola
Victor Heden
Hilma ja Kalle Laine
Selma ja Antti Gröhn
Sandra ja Riku Honka
Mr, ja mrs. U. Tunturi
MartU Hill
liillian, Martha Ja E^mer
Ketola
Mary ja Arvo Niirmi ja
perhe
Emma ja Ilmari
Arttu Soini
Matti (Santavuori
Minnie ja Kalle Vainio
Violet Ja Peter Koivisto
Martha Ja Mikko Terävä ja
|)erhe
Elmer Ja Ivy Kaila
Effie Ja Art Siven
Mr. Ja mrs. F. Berg
Aivi Tynjälä
Mikko Kekäläinen
Aili Ja Walter Bohn
J. Selander
Ilmo Walmu
Aili Holpainen
Aino ja Sergei Kiemi
Mr. Ja mrs. John Häkkinen
Lauri Kauppinen
Aune Ja Ragnar Lundell
Tyyne Ja Herman Kielinen
John Niemi
Arne Naamanka
Emil Jokinen '
Fanny Ja Ake Lanqvist
Oscar Leppä
Manda Ranta
Kaisa ja Ben Gestrin
Liisa Laury Ja Ralph
Mr. Ja mrs: Vilho Hapla
Hj. Lemmetty
Topi Kuronen
AntU Kotila
JohnHäyhä
Edith Ja Arvo Peltola
Tyyne ja Laiuri Viitala
Hugo Kippo
Ingrid Ja Sven Hautala
Onni Ihalainen
Levi Ja Donna Suo
Mr. Ja mrs. L. Hurula
Lempi Ja Matti Varila
Aime Ja Jack Jacobson
AillPeters
Taini Ja Matti Jokinen
W. Gustason Ja perhe
Antti Karjala
Senja Ja Nick Vatimki
Martha Hautala
V. Wirkki
Bertha ja Matti Pärssinen
Asta Ja Hilkka
Ida ja Väinö Takala
Mr. A. Kumpula
Aini ja John Ylineh
J, Raikelus
Sivi Agren ja Diana
Hilma ja Emil Diaksi
John Sato
Robert, Lisi Ja Henry Kangas
Helmi ja Kino Toivakainen
Mr. Ja mrs. Vainikainen
Mr. ja mrs. K. IVback
Tekla Ja Ansu Kääriäinen
K I I T O S
Sydämellinen kiitos yllämainituille ystäville, kun
saavuitte niin suurilukulsiiia viettämään muistorkkaan
illan kanssamme yhteiselämämme alkamisen muistoksL
Kaunis kiitos suuresta rahalahjasta Ja yksityisistä
lahjoista. Erikoinen kiitos lahjan kerääjille, illan
emännille Ja kaikille Jotka antoivat apuaan tässä
tUaisuudessa. KUtos teiUe, Jotka otitte osaa lahjaan,
vaan ette voineet oUa mi&ana häätUaisuudessamme
Teille kaikiUe yhteisesti herttainen kiitos.
ELMA JA AHNE LAMMI
277« Trinmph St. Vaaconver 6, B, C.
Pemmi Ja Kalle Juhola
Väinö Hakala
Emmi Sato
Miralda ja Pentti
Mrs. S. Hadfield
Svlvia Ja Leevi MiUer
E. Lindroos
Fanny Reinolds
Ingrid Michelson
Mrs. E. Prarlsila ;
Mr. Söderholm-
Donna. Doris, AUi ja
•Verner Arola-
I., M. ja E. Suojanen
Mr. Ja mrs. S. Martin
Hmi Ja Olavi Anderson
Anna ja Risto Luoto
G. Huhtala
C.Hölm
Margit, Martha ja
A.*Johnson
Leo Suo-
Leo NeEsori
Reino W,Saaii
Väinö Rahikka
Siäimi Martin
Menxy Lahti
Eero Ja Laila Tuomi
Eric AntiUa
Victor Mäkelä
Mary Ja Floyd Gouchie
John Autio
Fanny Lind Ja Amie
n I i 21 mm i i t | f s 181 MU %3 ijv"
• .1
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 23, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1955-04-23 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki550423 |
Description
| Title | 1955-04-23-10 |
| OCR text | mmm mm I mmm. I I I " 'Vt* ri» Kirj. JOHN KEXLO kuuden aikaan herään vuoteeltani. Aikainen herääminen johtuu siitä, että kämpillä olen tottunut siihen. Vaikka olenkin ollut jo viisi viikkoa kaupungissa, niin tapa on säilynyt. Ilalliset tapahtumat alkavat katkonaisina muistikuvina tulla mieleen, vaikka päässä jyskyttääkin, häiriten sitä vähäistä järkeä mikä siellä on. . Tekisi mieleni mennä kopistelemaan talon emäntä hereille, vaikka tiedänkin itseni siellä keveäksi, sillä olenhan hänelle jo parin yön vuokran velkaa — jos sentään olenkaan todellisuudessa — ja hän on siitä jo antanut huomautuksia. 'Herättelen kuitenkin ylös kaveria, joka on tullut kortteeriin minun jälkeeni ja nukkuu tämän "käärmehuoneen" toisella vuoteella. Pian alkaakin yleinen herääminen tässä sekalaisessa talossa, sillä keittiöstä alkaa kuulua isännän ja emännän yhtaikainen kovaääninen vuoropuhelu. Käärniehuoneen asukas numero kaksi vääntyy myöskin vuoteen laidalle istumaan ja kiertää sätkän minun tupakastani lupaa kysymyttä. Tällaisissa tilan-t€ iFsa ei juuri lupaa kysytä, ollaan vain ja yritetään saada aikaa sopimaan väliin millä keinolla hyvänsä. Nämä aamutunnit ne ovat kaikkein raskaimpia. — Jopas siellä akkakin on herännyt, koska kuuluu sellainen mekastus, sanoo kaveri. Koitetaan kuitenkin olla näytti komealta ilmestykseltä. Noin komeana ei Hennikään muistanut nähneensä häntä koskaan aikaisemmin. Vain kasvojen piirteistä, silmistä jä leveästä naurustaan tiesi hänen olevan puoli-intiaanin. - — Kylläpäs oletkin pannut it^si hienoksi. Minä tässä olen vielä työ-kamppeissä, mutta ala vain sinäkin |^oy riisua liikoja kamppeita yltäsi, niin mennään tästä saunaan. Odotellaan • kuitenkin vielä vähän, jos Lassekin lähtee mukaan. Eiköhän se Helinin väktkin ala jo pian elia täällä, puheli Eeli työkaverilleen, toivotettuaan tämän ensin tervetulleeksi juhlan viettcon. Pian kuuluikin ääniä oven ulkopuolelta ja Helinin iLasse vaimonsa ja lastensa kanssa työntyi ovesta sisään. - — Kyllähän on aika '"korppua" tuolla ulkona, sanoi Lasse vetäen kintaan kädestään ja pyyhkien kuuran pois kasvoistaan . . . No, hauskaa joulua sentään taloon! On niin kieli ja leuat kankeana pakkasesta, etteivät tahdo puheeseen taipua, jatkoi hän. 'Henni autteli jo Helinin Miljaa tämän lasten riisumisessa ja kehoitti käymään taloksi. Perälän lapset olivat iloisia, kun saivat leikkikumppaneita ja heti vedettiinkin Helinin Norma ja Urpo toiseen huoneeseen leikkimään. — Kai tästä lähdetään joulukylv>'t ottamaan, sinäkin Lasse? kysäisi Eeli. — Mitäs siinä, lähdetään vain, vastasi Lasse. Niin miehet lähtivät; Milja ja Herini siirtyivät pöydän ääreen juttelemaan kylän kuuluniisia, joista varsinkaan Henni ei paljon tietänyt, koska asui täällä kylän äärimmäisessä laidassa ja harvoin itse kävi kylässä, koska lapset toivat postin ja Lea 0;äsi kätevästi suorittaa ostoksetkin kaupasta. Milja siinä sitten kertoilikin yhtä ja toista. He kun asuivat kylän keskustassa, niin väkisinkin tuli tietäimään mitä kulloinkin ta-. pafatui. Vaikka eihän näin pienessä .kylässä mitään suuria tapahdu. Sivussa olivat kaikki tämän kylän muutamat sadat asukkaat suuren maailman kiih-keästä elämänrytmistä. Vain maininkeina ne. tänne kantautuivat. Oli vain jakso kylmiä, harmaita ja samanlaisia päi-via ^ (Jatkuu) sekaantumatta heidän asu>ihinsa, niin päästään vähemmällä haukkumisella. — Niin, se on parempi, vastaan minä. Vaikka emäntä kerran hyvällä päällä ollessaan näytti minulle, kuinka hä-iien sisäisiä asioitaan on isännän Ismolta sisä-ulkonaisesti loukattu. Sanoin hänelle, että pahaltahan se näyttää, mutta koetin olla sanomatta sinne tai tänne, välttääkseni'rettelöltä. Kai se siitä jotenMn tasoittuu, kun varoo pöyhimästä tunkiota liian syvältä, ajattelin vaikka en mitään sanonutkaan. Samassa emäntä työntyökin meidän huoneemme ovesta sisään ja alkaa ta- " vallisen ripittämisen. , — Eikös sinulla ole se maksupäivä - tänään, että minäkin saan vuokranmaksun? Ja sinä toinen . . . Hotellissa vain käytte juopottelemassa ja sitten tulette tänne nukkumaan. Luuletteko, etten minä tässä pärjää ilman teitä? Tarkoitan, että saatte lähteä katselemaan huonetta muualta, laiskat. -Minä en otakaan enempää suomalaisia.sisälle. Tässä se sitten <)li tavallinen aamu-ripitys, ajattelin katsellessani hänen pyylevää olemustaan. — Koettakaahan nyt kuitenkin rauhoittua, sanoin väliin, sillä ettekö muista kuinka ihanteelliset olivat meidän välimme silloin kun tulimme kämpältä. Olettehan sentään saanut huomattavan osuuden "steekistämme". Ja. onhan meillä vähän menoja sinne ja tänne tässä kaupungissa. Jos saan työttömyysvakuutuksen, maksan huoneeni ja muutan pois, ajattelin, vaikka en sitä sanonutkaan. Pidätän kuitenkin vaatteesi s&si kunnes saan maksun, sanoi «mäntä ja siirtyi omalle puolelleen pitämään (mekastusta toisten kanssa. Katsoin kelloani, joka oli jäänjrt minulle mahdollisesti sen arvottomuuden takia. Lähdin sitten allapäin kohti sitä paikkaa, josta olemassaoloni tulisi riippumaan ainakin jonkin aikaa. Oli jo kolmas kerta, kun avasin tämän työttöniyystoiniiston oven. Nyt olin varma 5iitä,,että jotakin annetaari. Toisin oli kuitenkin määrätty minun asiani. Aikani jonotettuani pääsin ensimmäisen virkanaisen eteen ja niin aina seuraavan ja taas seuraavan. Lopuksi olin siellä mis^ pitää kirjoittaa ni. mensa ja sitten seuraavasta ja '\-iiinei-sestä saa ottaa rahat vastaan. Tässä tu-l& in st<^pi vastaan. Käskettiin tulla vasta seuraavalla viikolla, joka olikin jo kuudes viikko. INyt oli jo minunkin mittani täysi ja en voinut enää pidättää itseäni, sillä elMiäh kuva lÄytti^tistä synkernmäl-tä. N i i n ^ päästin kiihtyBlyksessäni sa-naryöpyn, joka ei dHiit kaikkdn hie-noimpda —- haukuin koko yhteiskuntajärjestelmän, poikkeu^bkeineen ja isompine ja pienempine varkaineen ja kaikenlaisine tippakauppoin^. Minusta tuntui, että nyt päköitetaan tekemään sellaista, jota voitaisiin "hutsua ri-kokseksi. Muuta \'aihtoehtoa ei enää pillitkään Ja siksi astelin niokalaan, jossa oli itämaalaineh ohiislaja. Olin paikassa useiii lorvaillut ja toisinaan vähän syönytkin. Tilasin 75 sentin annoksen ja tarjoilija toi sen eteeni tietämättä, ettei mi- KIITOS Kauniit kiitokset Teille, ystävät, kun saavuitte häätilaisuu-teemme. Kiitos myöskin Teille, jotka yllättäen järjestitte arvokkaat laihjat, kahvi- ja muun tarjoilun kotiimme. Vielä kerran parhaat kiitoksemme IVIARIA J A MATTI VÄLIMÄKI Cochrane, Ontario _ Huhtikuun 8 p. 1955 MAALISKUUN 18 P. 1955 PAANANEN e, VANCOUVER, BRITISH COLUMBIA Parhainta onnea teille toivottavat sukulaiset ja ystävät Te kahden ootte suures' \ maailmassa, te kahden siellä myöskin kestäkää. Ja jos se käskee teitä kärsimään, on teitä silloin kaksi ystävää. Te valoks' toiveet kotihinne luokaa, ja toisillenne paljon anteeksi suokaa. TERTTU. Elma ja Arne, olkaa tuki, turva toirten toisellenne. Ei ole elämässä mitään jalompaa! Toisiinsa luottain varmaan toiveet täyttyvät ja onni, rakkaus on muuttiunaton. FANNY. 5 Senja ja Toivo Torvinen Mary ja Ployd Gouchie Aima ja Yrjö Mautta ja Irene Lauri Mattila Anselmi Huhtala Rauha Ja Heino Klemola Victor Heden Hilma ja Kalle Laine Selma ja Antti Gröhn Sandra ja Riku Honka Mr, ja mrs. U. Tunturi MartU Hill liillian, Martha Ja E^mer Ketola Mary ja Arvo Niirmi ja perhe Emma ja Ilmari Arttu Soini Matti (Santavuori Minnie ja Kalle Vainio Violet Ja Peter Koivisto Martha Ja Mikko Terävä ja |)erhe Elmer Ja Ivy Kaila Effie Ja Art Siven Mr. Ja mrs. F. Berg Aivi Tynjälä Mikko Kekäläinen Aili Ja Walter Bohn J. Selander Ilmo Walmu Aili Holpainen Aino ja Sergei Kiemi Mr. Ja mrs. John Häkkinen Lauri Kauppinen Aune Ja Ragnar Lundell Tyyne Ja Herman Kielinen John Niemi Arne Naamanka Emil Jokinen ' Fanny Ja Ake Lanqvist Oscar Leppä Manda Ranta Kaisa ja Ben Gestrin Liisa Laury Ja Ralph Mr. Ja mrs: Vilho Hapla Hj. Lemmetty Topi Kuronen AntU Kotila JohnHäyhä Edith Ja Arvo Peltola Tyyne ja Laiuri Viitala Hugo Kippo Ingrid Ja Sven Hautala Onni Ihalainen Levi Ja Donna Suo Mr. Ja mrs. L. Hurula Lempi Ja Matti Varila Aime Ja Jack Jacobson AillPeters Taini Ja Matti Jokinen W. Gustason Ja perhe Antti Karjala Senja Ja Nick Vatimki Martha Hautala V. Wirkki Bertha ja Matti Pärssinen Asta Ja Hilkka Ida ja Väinö Takala Mr. A. Kumpula Aini ja John Ylineh J, Raikelus Sivi Agren ja Diana Hilma ja Emil Diaksi John Sato Robert, Lisi Ja Henry Kangas Helmi ja Kino Toivakainen Mr. Ja mrs. Vainikainen Mr. ja mrs. K. IVback Tekla Ja Ansu Kääriäinen K I I T O S Sydämellinen kiitos yllämainituille ystäville, kun saavuitte niin suurilukulsiiia viettämään muistorkkaan illan kanssamme yhteiselämämme alkamisen muistoksL Kaunis kiitos suuresta rahalahjasta Ja yksityisistä lahjoista. Erikoinen kiitos lahjan kerääjille, illan emännille Ja kaikille Jotka antoivat apuaan tässä tUaisuudessa. KUtos teiUe, Jotka otitte osaa lahjaan, vaan ette voineet oUa mi&ana häätUaisuudessamme Teille kaikiUe yhteisesti herttainen kiitos. ELMA JA AHNE LAMMI 277« Trinmph St. Vaaconver 6, B, C. Pemmi Ja Kalle Juhola Väinö Hakala Emmi Sato Miralda ja Pentti Mrs. S. Hadfield Svlvia Ja Leevi MiUer E. Lindroos Fanny Reinolds Ingrid Michelson Mrs. E. Prarlsila ; Mr. Söderholm- Donna. Doris, AUi ja •Verner Arola- I., M. ja E. Suojanen Mr. Ja mrs. S. Martin Hmi Ja Olavi Anderson Anna ja Risto Luoto G. Huhtala C.Hölm Margit, Martha ja A.*Johnson Leo Suo- Leo NeEsori Reino W,Saaii Väinö Rahikka Siäimi Martin Menxy Lahti Eero Ja Laila Tuomi Eric AntiUa Victor Mäkelä Mary Ja Floyd Gouchie John Autio Fanny Lind Ja Amie n I i 21 mm i i t | f s 181 MU %3 ijv" • .1 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-04-23-10
