1940-07-06-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1940 1940 LAUANTAINA, HEINÄKUUN 6 PÄIVÄNÄ
Sivti 11
paperi 76-
«motias
; keksittiin täsmälleen
itten, syksyllä 1S63; ja
li täysin sattumanvarai-i
pienessä englantilaisesi
taassa sattui ikävä ereh-phdettu-
liimata paperi-oli
tarkoitus valmistaa
joituspaperia. Erehdyk-iperistja
tuli paksua, huo-arkeaa.
Siitä ei ollut
iksi, joten pienen tdi-
L päät^ käyttää paperi-rjortustarpeisiinsa.
Miit-i
ryhtyi kirjoittamaan
»havaitsi, ettei sitä voi-
. kirjoittamiseen, sHIä'
)ahpin. Mutta kun teh-samaila
merkille, että
i paperilla hyvin no-päähänsä
pälkähti aja-yttämään
paperia mus-liseen,
ja niin .oli imu-
:y. Keksintö oli varsia
edistysaskel sen vuoksi,
snnessä oli käytetty yk-
:kaa musteen kuivatta-
-oOo-en
i^okottajana
iljon parjattujen hyön-ksi
on mainittava'jo-
1 — jos se todella sitä
alainen tri Campbell
odenriut, että hyöntei-ittaa
rokotusta. Niin
ttawassa. Kun erästä
la lasta pisti hyöntei-n
meni pistämään pil-ielä
rokottamattoman
[liin tässä näkyi selvä
rkki.
-oOo- —-
IA on taito, jolla on
n tähdistä ennustaa. .
lilaan syntyneen kal-uudessa.
Sen vaikutteet
salaisen tutkimi-aksuma,
että ihmistä
umat ovat yhteydessä
kanssa. Roomassa a.
ajalla suuressa arvos-ja
1400-luvullla tämä
suurimman vaikutuk-arab.
ja juutalaisten
hittämänä. Kullakin
tiin olevan erikoiset
liskoh taloihin. Erit-ivat
planeettain kon-amalla
taivaanpallo
! osaan saatiin '*huo-nsimmäistä
sanottiin
si. Muut olivat: on-en,
veljien, sukulai-terveyden,
avioliiton,
mon, arvojen, ysta-ijäinj
vihannesten tai
neet. Määräämällä
vaalia jonkun henki-idittiin
hänen horos-iltiin
sen perusteella
i hänen elämänvai-pyhitnpänä
pidetyn
on: Sinun ci pidä
t eikä ajattcleruan.
* *
loilijain laitin miSta-
;ti crinotnaistCi. mut-
'a — sitä voimatto-
- Gorki.
* *
'viisen johdosta turjat"
tällä kertaa äiteen,
mutta alla on
ka avulla seikkailut
AP.
• — isia tietof&
Farmari John Wärten, Woödstoc-kin
lähellä, Ontariossa, on koVa työmies
ja kaikin pain mies, mutta nfiiteri
hän lie käyn3rt köv'ft äreakäi Noralle,
myöskin kovin ahkeralle väiinolleen.
Pyrki aina marisemaan ja rihelemään
ja jopa teki sellaisia viittauksia, että
Nora muka öli^ pihkääntunut erääseen
naapurin mieheen. Viimein Nora
kyllästyi tosis^an, kokosi kapsäkillisen
kamppeitaan ja lähti ^ kau-
' ^ Kylläpä häh hti^nieirih^ takaisin
tulee, ajatteli John. Mutta kun Noraa
ei kuulunut huomenna eikä vielä
j-lihuomennakakn, istui John vanhaan
fordiinsa ja ajaa köryytti kaupunkiin
eukkoansa etsiskelemääri.
Löysikin-hänet erään tuttavan luota,
mutta Nora ei taipunTit lähtemään
matkaan — ei^ jo oli saanut Jussista
kyllikseen. Murheellisiölla mielellä
sai John palata kovin tyhjältä tuhtii-vaan
kotiinsa jä ryhtyä paistamaan
eilisiltaisia perunoita. Syötyään otti
hän kaupungista ostamansa lehden
ja alkoi silmäillä sen ilmoitusosastoa
— ja kas,^iellähän joku naisihminen
tarjosi itseään jollekin farmille emän-nöitsijäksi.
Johnilla oli heti päätös
valmis. Hän istui taas fordiinsa ja
köryytti tätäisih^käiJ^iÄkiin, py^^
ti rukkinsa p'soit(^tUn,Mmäi^i§^a öl^-^^
van talon eiäustaile, fec^ötti ö^feieii jä
kysyi paikanhaluajaa. Hänet haettiin
Johnin puheiUe siihen hämärille
rappusille..
"Te olette ilmoittanut lehdessä?"
kysyi John.
"Yhym", vastasi naineii.
Nyt John sditti talbhsa ja taloutensa,
ilmoitti mitä voisi niäksaa
palkkaa jä kysyi eikö "neiti" ottaisi
sitä vastaan.
'Yhym", vastaäi nainen.
Aivanko heti, nyt juuri matkaan?"
'Yhym", myÖnisi nainen ja kohta
työntyi kapsäkkeineen antön perälle.
John ajeli h3rviirä mielin, vaikka
tosin kaiholla Noraa muistaen.
Koetti hän puheliäkin, mutta kovin
vähäpuheinen tuntui hänen tuleva
emännöitsijänsä olevan, sanoi vaan
aina välillä "yhym".
Saavuttiin perille. John otti kapsäkin
ja johdatti kohteliaasti iradeii
emännöitsijänsä sisälle. Mutta kun
hän sai valon ja katsahti ympärilleen,
lensi hän seljalleen. Siinä oli Nora
— hänen oma Noransa l
Italiassa on vänhait»poikain vero.
Äskettäin oli Turinin oikeudessa
Mathilda Roncon sjrytejuttu miestään
vastaan ja vaatimus päästä hänestä
eroon, Avioerovaatimuksen
peruste oli tämä:
Ronco, joka on maanviljelijä, oli
nainut Mathildan päästäkseen suorittamasta
vanhanpoikain veroa, joka
on aika raskas. Hän piti edelleen
enemmän karjastaan kuin Mathildes-ta
ja nukkui yönsä — navetassa, yk-sinpä
hääyönkin.
Oikeus myönsi Mathildelle avioeron,
jotta hän voi etsiä sellaisen
vanhanpojan, joka pitää hiukan hänestäkin.
Raution Paavalille oli sattunut
VIRKISTÄVÄ APP^EäLSliNIJIJOSIA
5 appelsiinin mehu, 1 sitruunan mehu,
1 appelsiinin ja 1 sitrutman kuori,
runsas neljännespaunaa sokeria, 1 ku-pillinesn
raikasta vettä, l munanval-kuääiiai,
soodavettä, jäätä.
Appelsiinin ja sitruunan kuori leikataan
mahdollisinunan ohuelti, niin
ettei valkeata sisäpintaa jää siihen
ollenkaan. Kuoret, sokeri ja vesi kaadetaan
pieneen pataan, jota lämmitetään
hitaasti, niin että maku ja aromi
kuorista imeytyy sokeriliemeen.
. Kim liemi on kiäiahtänut, siivilöidään
se pöytäkaiiöuun ja annetaan jäähtyä,
jonka jälkeen siihen lisätään hedelmäin
mehu, vvaahdoksi vatkattu munanvalkuainen
sekä pieniä jääkuutioita.
Tarjoillessa laimennetaan juoma
parhaiten soodaveden avulla ja nautitaan
olkipillin läpi — komeuden vuoksi
korkeista laseista, jos talossa on.
* * .»
"LUONNOtLISIÄ" KAUNISTUS-KEINOJA
, r Vieläkö. läuistatte sen vaiihan kesak-
• koVöiteen, jota sanottiin hyväksi? Iler
• septi oh tSihä:
Noin neljännespaunaa hienoksi raas-tittjia
p^parjuTjrta ja hiukan, ^ ^ l ^
k l R J E E N VÄIHTOA
paimaan pieneen astiaan ja päälle kaadetaan
kuumaa vettä. Kun seos on
jäähtynyt, siivUöidään neste pulloon.
Tällä nesteellä Welläaia^^"' k
usein.
Tuoreen kurkun m;^hu on turmetustl
Virkistävää kasvovettä. Hierokaa kurk-kuviipaleella
.kasvojanne ja käsiäime,
. niin ihonne tuntuu mukavan pehmeäl-tä
ja sileältä.
• • • •
Taas yksi uusi neuvo, miten silliä
ja sipulin ha^u häviää paistinpannusta:
kaataja tilkkanen kahvia paimuun,
antakaa sen kiehahtaa, kaatakaa pois
ja huuhdelkaa paimu, siinä kaikki.
i E ^ ^ L M A M E H U t
'säilyvät kauemmin jos ne jiidlstetältn
sokerisiirappiln. E^m. jos halutaan
vastaista käjrttöä -varten sitruunamehua,
menetellään seuraavalla tavalla:
Kaksi kupillista sokeria, kfupilhneh Iret-tä
ja yksi öhkaisiksi viiluiksi leikattu
sitruuna kiehautetaan viisi minuuttia,
annetaan jäähtyä, lisätään 6 sitruxman
mehu, isUvitääu ja pannaan säilin.
Kaksi teelusikaUista tätä mehua lasilliseen
kylmää vettä — ja hjrvä virkistys-juoma
on valmis.
^ma: Saapui juurikaan. Tehdäati
parhaan mukaan.
aa laDS»
Vierailin äskettäin erään nuoren
perheen kesähuvilalla ja jouduin näkemään,
miten innokkaasti kokoperhe
otti osaa puutarhanhoitoon. Lapset
olivat tosin vielä aivan pieniä
palleroita, toinen viisivuotias, toinen
vaalimaan luontoa. Sellaisen lapsen
elämä on rikasta. Pienikin värikäs
kukka riittää ilahduttamaan hänen
mieltään, eikä hän koskaan varomattomasti
polje kukkamaita ja revi -
turhaan kukkia kuihtumaan, kuten
kolmannella, mutta hekin olivat jo lapset, joiden silmä ei ole oppinut
oppineet rakastamaan ja vaalimaan tajuamaan luonnon kauneutta.
puutarhan kasveja.
Oli suorastaan liikuttavaa katsella,
millaisella hartaudella pieni kolmivuotias
ihaili puhkeavia kukkia jia
miten heflävarben hän mitä köskette-
Koettakaa senvuoksi -herättää rapsissanne
jo aivan pienestä rakkätfs
luöritödft. Selittäkää fi^e, miten
kauniita ja aVköja kulött ovat, öxitcn
s e Ä m^^^ii-r^i^äl^ Sehttakaa,
.kufcia. Ja'p&^rmiimmm^ " " ^ lyhyfmden elama onja m.ten
hän touhukkaasti otti iltapäivisin
osaa kastelupuiihlin. Jökaiöen erikoi-seh
kukan piihk(6ämlheff 611 suufi tapaus,
jo§ta lapset kilvan juoksivat
tiädoittämaail äidilleen.
Tulin tällöin ajatelleeksi, miten pal-joh
eilemmän kauneutta oike;ästaah
sisält}^ sellaisen lapsen elämään ^ joka
jo pienestä oppii ihailemaan ja
Lopella tapaus, jonka hän hyvän
neuvon tarkoituksella kertoo toisille.
"Kävelin keskellä laajaa ja tasaista
peltoketoa erästä korkealla mäellä
olevaa taloa kohti, kun talon edessä
olevasta karjalaumasta lähti täyttä
laukkaa vihasta mölisevä härkä
suoraan minua kohti. Seisahduin heti
ja silmäsin ojia, mutta ne olivat pieniä
ja mataloita, niin ettei niistä olisi
suojaa ollut, eikä huoneita eli latoja
ollut koko vainiolla yhtäkään, ei aitaa
eikä seivästäkään. Muistelen huoanneeni
Jumalan apua. — Silloin muis-
AJATELMIA
/-Te uskolliset, totuuUa harrastaväl
naiset, tepä olette yhteiskunnan pylväät.
—Ibsen.
'Olkoon niissä tahansa sellaista tnikä
on persoonallista jä inhimillistä, kodissa
tai sen ulkopuolella, se kuuluu
naisen maailmaan. — Tagore.
* * •
Nainen on oman suloutensa jd vie-noutenid
runoilija, taiteilija; hän itse
kehrää langan olemuksensa ihmeeseen,
johon hänen inieUyttdnttshalun-sa
verhoutua. — Ch. Wdgrier.
* • •
Jos rakkaus on miehen dämässä
vain välikohtaus, niin sc on kuitenkin
välikohtaus, joka ant(ftt voiman
ja onnen häftdn elämänsä eri ajdft-k&
ktiin: — Emil Gött.
* 41 4(
Mies on kaunein voimassaan, nai-n^
H öfi kdUrtein rakkaudessaan. —•
Maila Talvio.
* * *
Talo ilnidn aitan polulla astelemia
emäntää on niinkuin pilvinen päivä,
ja sen perheen föydän päässä asuu
ikävyys Ikuin riutuva syksyiltä. Mutta
hvTiä emäritä on talon kirkas aurinko,
joka valaisee ja lämmittää.
* • *
Tie kotoiseen ontieen on esteiden
täyitämä, ja sitä on varoen vaelletta-^
va. — F.Hentans.
^ Täitten välityksellä puhuu henki
herigen kanssa, aine on vain tie, jota
myöten kiilkien ne tapaavat toisensa.
— G. Grivtm.
ne kiiihtuvät emien aii^aaäsa, jos
niitä kovakouraisesti katkotaan ja
tallataan. iRertökaa heille riiet^n
suurfeta puista ja nurimkdn viheriöivästä
ruohosta ja opettakaa heitä
näkemään eläm^ää ja kaiineutta kaikkialla.
Eräs toinen siiuri palvetus, jonka
voitte heille tehdä, on se, ettette
opeta heitä laiskottelemaan. Pienet
lapset ovat yleensä kovin innokkaita
auttarnaän aikuisia heidän puuhissaan,
mutta tavallisesti heidät tällöin
häädetä^äri ilman muuta pois leikkimään.
Älkää tehkö niin, vaan opettakaa
lapsillenne työn ilo järjestämällä
heille kevyttä, pientä askar- tuntuvia velvollisuuksia,
telua osaksi päivää. Antakaa pikku Kokeilkaapa jo tänä kesänä täl-tyttöjeri
auttaa äitiä joissakin pikku laista uutta järjestystä. Jos lapsenne
askareissa, joihin he pystyvät. .An- ovat kyllin suuria, jakakaa puutarha
takaa lasten suorittaa pieUiä puutar- osiin, joista kunkin uskotte yhden lap-hatöitä
ja toimittaa asioita. Älkää sen hoitoon. Opettakaa heidät hoita-panko
heitä töihin aamusta iltaär» maan sitä parhaansa mukaan, kilpai-vaan
järjestäkää joitakin pikku teh- lemaan siitä, kenen puutarhatilkku
täviä, jotka uskotte heidän hoitoonsa kukoistaa kauneimmin ja rikkaruo-ja
jotka opetatte heidät suorittamaan höista vapaana. Ja jos teillä on mui-kunnolla.
Nämä pikku puuhat su- ta sopivia, keveitä töitä, jakakaa nii-lautuvat
ikäänkuin osaksi päivän lei- täkin lapsille antamalla heidän tunkeista,
mutta samalla ne opettavat tea, miten tervetiillutta heidän pikku
-r-T" " l i v i r ii
tin poikaiseria kuulleeni vanhain ihmisten
puhetta, miten voi itsensä pelastaa,
kun härkä kohti karkaa. Kun
härkä tuli 'lähemmäksi, heittäydyin lapsukaisia mukautumaan työhön ja apunsa on. Jos he ovat liian pieniä
seisaaftani nelinkontin, nelijalkaiseksi pitämään sitä luonnollisena ja haus- hoitamaan minkäänlaisia tehtäviä it-kana
asiana. Tällaisista lapsista ei senäisesti, antakaa heidän kuitenkin
koskaan kasva laiskureita, eivätkä silloin tällöin auttaa teitä siten, että
he pelkää työtä myöhemmihkääh. On he oppivat pitämään sitä mieluisana
kokonaan väärin opettaa lapset kart- puuhana, johon äiti antaa heille ti-tamaan
kaikenlaista hyödyllistä puu- larsuuden, kun he ovat olleet oikein
haa, kunnes he ovat varttuneet mää- kilttejä. Varokaa sensijaan mäarää-räikään,
jolloin heidän niskoilleen
sitten äkkiä sälytetään monenlaisia,
silloin luonnollisesti vastenmielisiltä
ja lähdin hitaasti kömpimään härkää
vastaan. Samalla näin kuinka karjapiika
hädissään juoksee sieltä minua
auttamaan. Kun härkä tuli möyryten
noin yli pellon leveyden päähän
minusta, niin se äkkiä seisahtui,
vaik^Ui ja katsella muljotti minuun.
Menin vain hitaasti vieläkin sitä kohti.
Silloin se äkkiä mölähti, pyörähti
ympäri ja lähti samaa laukkaa takaisin
karjansa keskelle, josta oli läh-tenj^
kin, karjapiikaa vastaan. Talon
tykö tultuani sanoi karjapiika, että se
ori aika vihainen härkä.
Näin pelastuin minä härän sarvista
vanhain neuvoilla."
mästä työtä fangaistukseksi, sillä siitä
saa hel^sti alkunsa nurinkurinen
suhtautuminen työhön. — DONNA.
Kiitos
•raten lausumme sydämelliset kiitokset kaikille niille ystävillemcme
Jotka yllättivät meidät yhden synt^rmäpäivän johdosta ja toisen läk-sijäisiksl,
tuoQien liitikahahrie kallisarvoiset lahjat Ja valmistitte niin
Jcauniin kahvip^dän. Säilyköön ystävyys välillämme edeMeenkin.
Simi LATViUxA j
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 6, 1940 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1940-07-06 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki400706 |
Description
| Title | 1940-07-06-11 |
| OCR text | 1940 1940 LAUANTAINA, HEINÄKUUN 6 PÄIVÄNÄ Sivti 11 paperi 76- «motias ; keksittiin täsmälleen itten, syksyllä 1S63; ja li täysin sattumanvarai-i pienessä englantilaisesi taassa sattui ikävä ereh-phdettu- liimata paperi-oli tarkoitus valmistaa joituspaperia. Erehdyk-iperistja tuli paksua, huo-arkeaa. Siitä ei ollut iksi, joten pienen tdi- L päät^ käyttää paperi-rjortustarpeisiinsa. Miit-i ryhtyi kirjoittamaan »havaitsi, ettei sitä voi- . kirjoittamiseen, sHIä' )ahpin. Mutta kun teh-samaila merkille, että i paperilla hyvin no-päähänsä pälkähti aja-yttämään paperia mus-liseen, ja niin .oli imu- :y. Keksintö oli varsia edistysaskel sen vuoksi, snnessä oli käytetty yk- :kaa musteen kuivatta- -oOo-en i^okottajana iljon parjattujen hyön-ksi on mainittava'jo- 1 — jos se todella sitä alainen tri Campbell odenriut, että hyöntei-ittaa rokotusta. Niin ttawassa. Kun erästä la lasta pisti hyöntei-n meni pistämään pil-ielä rokottamattoman [liin tässä näkyi selvä rkki. -oOo- —- IA on taito, jolla on n tähdistä ennustaa. . lilaan syntyneen kal-uudessa. Sen vaikutteet salaisen tutkimi-aksuma, että ihmistä umat ovat yhteydessä kanssa. Roomassa a. ajalla suuressa arvos-ja 1400-luvullla tämä suurimman vaikutuk-arab. ja juutalaisten hittämänä. Kullakin tiin olevan erikoiset liskoh taloihin. Erit-ivat planeettain kon-amalla taivaanpallo ! osaan saatiin '*huo-nsimmäistä sanottiin si. Muut olivat: on-en, veljien, sukulai-terveyden, avioliiton, mon, arvojen, ysta-ijäinj vihannesten tai neet. Määräämällä vaalia jonkun henki-idittiin hänen horos-iltiin sen perusteella i hänen elämänvai-pyhitnpänä pidetyn on: Sinun ci pidä t eikä ajattcleruan. * * loilijain laitin miSta- ;ti crinotnaistCi. mut- 'a — sitä voimatto- - Gorki. * * 'viisen johdosta turjat" tällä kertaa äiteen, mutta alla on ka avulla seikkailut AP. • — isia tietof& Farmari John Wärten, Woödstoc-kin lähellä, Ontariossa, on koVa työmies ja kaikin pain mies, mutta nfiiteri hän lie käyn3rt köv'ft äreakäi Noralle, myöskin kovin ahkeralle väiinolleen. Pyrki aina marisemaan ja rihelemään ja jopa teki sellaisia viittauksia, että Nora muka öli^ pihkääntunut erääseen naapurin mieheen. Viimein Nora kyllästyi tosis^an, kokosi kapsäkillisen kamppeitaan ja lähti ^ kau- ' ^ Kylläpä häh hti^nieirih^ takaisin tulee, ajatteli John. Mutta kun Noraa ei kuulunut huomenna eikä vielä j-lihuomennakakn, istui John vanhaan fordiinsa ja ajaa köryytti kaupunkiin eukkoansa etsiskelemääri. Löysikin-hänet erään tuttavan luota, mutta Nora ei taipunTit lähtemään matkaan — ei^ jo oli saanut Jussista kyllikseen. Murheellisiölla mielellä sai John palata kovin tyhjältä tuhtii-vaan kotiinsa jä ryhtyä paistamaan eilisiltaisia perunoita. Syötyään otti hän kaupungista ostamansa lehden ja alkoi silmäillä sen ilmoitusosastoa — ja kas,^iellähän joku naisihminen tarjosi itseään jollekin farmille emän-nöitsijäksi. Johnilla oli heti päätös valmis. Hän istui taas fordiinsa ja köryytti tätäisih^käiJ^iÄkiin, py^^ ti rukkinsa p'soit(^tUn,Mmäi^i§^a öl^-^^ van talon eiäustaile, fec^ötti ö^feieii jä kysyi paikanhaluajaa. Hänet haettiin Johnin puheiUe siihen hämärille rappusille.. "Te olette ilmoittanut lehdessä?" kysyi John. "Yhym", vastasi naineii. Nyt John sditti talbhsa ja taloutensa, ilmoitti mitä voisi niäksaa palkkaa jä kysyi eikö "neiti" ottaisi sitä vastaan. 'Yhym", vastaäi nainen. Aivanko heti, nyt juuri matkaan?" 'Yhym", myÖnisi nainen ja kohta työntyi kapsäkkeineen antön perälle. John ajeli h3rviirä mielin, vaikka tosin kaiholla Noraa muistaen. Koetti hän puheliäkin, mutta kovin vähäpuheinen tuntui hänen tuleva emännöitsijänsä olevan, sanoi vaan aina välillä "yhym". Saavuttiin perille. John otti kapsäkin ja johdatti kohteliaasti iradeii emännöitsijänsä sisälle. Mutta kun hän sai valon ja katsahti ympärilleen, lensi hän seljalleen. Siinä oli Nora — hänen oma Noransa l Italiassa on vänhait»poikain vero. Äskettäin oli Turinin oikeudessa Mathilda Roncon sjrytejuttu miestään vastaan ja vaatimus päästä hänestä eroon, Avioerovaatimuksen peruste oli tämä: Ronco, joka on maanviljelijä, oli nainut Mathildan päästäkseen suorittamasta vanhanpoikain veroa, joka on aika raskas. Hän piti edelleen enemmän karjastaan kuin Mathildes-ta ja nukkui yönsä — navetassa, yk-sinpä hääyönkin. Oikeus myönsi Mathildelle avioeron, jotta hän voi etsiä sellaisen vanhanpojan, joka pitää hiukan hänestäkin. Raution Paavalille oli sattunut VIRKISTÄVÄ APP^EäLSliNIJIJOSIA 5 appelsiinin mehu, 1 sitruunan mehu, 1 appelsiinin ja 1 sitrutman kuori, runsas neljännespaunaa sokeria, 1 ku-pillinesn raikasta vettä, l munanval-kuääiiai, soodavettä, jäätä. Appelsiinin ja sitruunan kuori leikataan mahdollisinunan ohuelti, niin ettei valkeata sisäpintaa jää siihen ollenkaan. Kuoret, sokeri ja vesi kaadetaan pieneen pataan, jota lämmitetään hitaasti, niin että maku ja aromi kuorista imeytyy sokeriliemeen. . Kim liemi on kiäiahtänut, siivilöidään se pöytäkaiiöuun ja annetaan jäähtyä, jonka jälkeen siihen lisätään hedelmäin mehu, vvaahdoksi vatkattu munanvalkuainen sekä pieniä jääkuutioita. Tarjoillessa laimennetaan juoma parhaiten soodaveden avulla ja nautitaan olkipillin läpi — komeuden vuoksi korkeista laseista, jos talossa on. * * .» "LUONNOtLISIÄ" KAUNISTUS-KEINOJA , r Vieläkö. läuistatte sen vaiihan kesak- • koVöiteen, jota sanottiin hyväksi? Iler • septi oh tSihä: Noin neljännespaunaa hienoksi raas-tittjia p^parjuTjrta ja hiukan, ^ ^ l ^ k l R J E E N VÄIHTOA paimaan pieneen astiaan ja päälle kaadetaan kuumaa vettä. Kun seos on jäähtynyt, siivUöidään neste pulloon. Tällä nesteellä Welläaia^^"' k usein. Tuoreen kurkun m;^hu on turmetustl Virkistävää kasvovettä. Hierokaa kurk-kuviipaleella .kasvojanne ja käsiäime, . niin ihonne tuntuu mukavan pehmeäl-tä ja sileältä. • • • • Taas yksi uusi neuvo, miten silliä ja sipulin ha^u häviää paistinpannusta: kaataja tilkkanen kahvia paimuun, antakaa sen kiehahtaa, kaatakaa pois ja huuhdelkaa paimu, siinä kaikki. i E ^ ^ L M A M E H U t 'säilyvät kauemmin jos ne jiidlstetältn sokerisiirappiln. E^m. jos halutaan vastaista käjrttöä -varten sitruunamehua, menetellään seuraavalla tavalla: Kaksi kupillista sokeria, kfupilhneh Iret-tä ja yksi öhkaisiksi viiluiksi leikattu sitruuna kiehautetaan viisi minuuttia, annetaan jäähtyä, lisätään 6 sitruxman mehu, isUvitääu ja pannaan säilin. Kaksi teelusikaUista tätä mehua lasilliseen kylmää vettä — ja hjrvä virkistys-juoma on valmis. ^ma: Saapui juurikaan. Tehdäati parhaan mukaan. aa laDS» Vierailin äskettäin erään nuoren perheen kesähuvilalla ja jouduin näkemään, miten innokkaasti kokoperhe otti osaa puutarhanhoitoon. Lapset olivat tosin vielä aivan pieniä palleroita, toinen viisivuotias, toinen vaalimaan luontoa. Sellaisen lapsen elämä on rikasta. Pienikin värikäs kukka riittää ilahduttamaan hänen mieltään, eikä hän koskaan varomattomasti polje kukkamaita ja revi - turhaan kukkia kuihtumaan, kuten kolmannella, mutta hekin olivat jo lapset, joiden silmä ei ole oppinut oppineet rakastamaan ja vaalimaan tajuamaan luonnon kauneutta. puutarhan kasveja. Oli suorastaan liikuttavaa katsella, millaisella hartaudella pieni kolmivuotias ihaili puhkeavia kukkia jia miten heflävarben hän mitä köskette- Koettakaa senvuoksi -herättää rapsissanne jo aivan pienestä rakkätfs luöritödft. Selittäkää fi^e, miten kauniita ja aVköja kulött ovat, öxitcn s e Ä m^^^ii-r^i^äl^ Sehttakaa, .kufcia. Ja'p&^rmiimmm^ " " ^ lyhyfmden elama onja m.ten hän touhukkaasti otti iltapäivisin osaa kastelupuiihlin. Jökaiöen erikoi-seh kukan piihk(6ämlheff 611 suufi tapaus, jo§ta lapset kilvan juoksivat tiädoittämaail äidilleen. Tulin tällöin ajatelleeksi, miten pal-joh eilemmän kauneutta oike;ästaah sisält}^ sellaisen lapsen elämään ^ joka jo pienestä oppii ihailemaan ja Lopella tapaus, jonka hän hyvän neuvon tarkoituksella kertoo toisille. "Kävelin keskellä laajaa ja tasaista peltoketoa erästä korkealla mäellä olevaa taloa kohti, kun talon edessä olevasta karjalaumasta lähti täyttä laukkaa vihasta mölisevä härkä suoraan minua kohti. Seisahduin heti ja silmäsin ojia, mutta ne olivat pieniä ja mataloita, niin ettei niistä olisi suojaa ollut, eikä huoneita eli latoja ollut koko vainiolla yhtäkään, ei aitaa eikä seivästäkään. Muistelen huoanneeni Jumalan apua. — Silloin muis- AJATELMIA /-Te uskolliset, totuuUa harrastaväl naiset, tepä olette yhteiskunnan pylväät. —Ibsen. 'Olkoon niissä tahansa sellaista tnikä on persoonallista jä inhimillistä, kodissa tai sen ulkopuolella, se kuuluu naisen maailmaan. — Tagore. * * • Nainen on oman suloutensa jd vie-noutenid runoilija, taiteilija; hän itse kehrää langan olemuksensa ihmeeseen, johon hänen inieUyttdnttshalun-sa verhoutua. — Ch. Wdgrier. * • • Jos rakkaus on miehen dämässä vain välikohtaus, niin sc on kuitenkin välikohtaus, joka ant(ftt voiman ja onnen häftdn elämänsä eri ajdft-k& ktiin: — Emil Gött. * 41 4( Mies on kaunein voimassaan, nai-n^ H öfi kdUrtein rakkaudessaan. —• Maila Talvio. * * * Talo ilnidn aitan polulla astelemia emäntää on niinkuin pilvinen päivä, ja sen perheen föydän päässä asuu ikävyys Ikuin riutuva syksyiltä. Mutta hvTiä emäritä on talon kirkas aurinko, joka valaisee ja lämmittää. * • * Tie kotoiseen ontieen on esteiden täyitämä, ja sitä on varoen vaelletta-^ va. — F.Hentans. ^ Täitten välityksellä puhuu henki herigen kanssa, aine on vain tie, jota myöten kiilkien ne tapaavat toisensa. — G. Grivtm. ne kiiihtuvät emien aii^aaäsa, jos niitä kovakouraisesti katkotaan ja tallataan. iRertökaa heille riiet^n suurfeta puista ja nurimkdn viheriöivästä ruohosta ja opettakaa heitä näkemään eläm^ää ja kaiineutta kaikkialla. Eräs toinen siiuri palvetus, jonka voitte heille tehdä, on se, ettette opeta heitä laiskottelemaan. Pienet lapset ovat yleensä kovin innokkaita auttarnaän aikuisia heidän puuhissaan, mutta tavallisesti heidät tällöin häädetä^äri ilman muuta pois leikkimään. Älkää tehkö niin, vaan opettakaa lapsillenne työn ilo järjestämällä heille kevyttä, pientä askar- tuntuvia velvollisuuksia, telua osaksi päivää. Antakaa pikku Kokeilkaapa jo tänä kesänä täl-tyttöjeri auttaa äitiä joissakin pikku laista uutta järjestystä. Jos lapsenne askareissa, joihin he pystyvät. .An- ovat kyllin suuria, jakakaa puutarha takaa lasten suorittaa pieUiä puutar- osiin, joista kunkin uskotte yhden lap-hatöitä ja toimittaa asioita. Älkää sen hoitoon. Opettakaa heidät hoita-panko heitä töihin aamusta iltaär» maan sitä parhaansa mukaan, kilpai-vaan järjestäkää joitakin pikku teh- lemaan siitä, kenen puutarhatilkku täviä, jotka uskotte heidän hoitoonsa kukoistaa kauneimmin ja rikkaruo-ja jotka opetatte heidät suorittamaan höista vapaana. Ja jos teillä on mui-kunnolla. Nämä pikku puuhat su- ta sopivia, keveitä töitä, jakakaa nii-lautuvat ikäänkuin osaksi päivän lei- täkin lapsille antamalla heidän tunkeista, mutta samalla ne opettavat tea, miten tervetiillutta heidän pikku -r-T" " l i v i r ii tin poikaiseria kuulleeni vanhain ihmisten puhetta, miten voi itsensä pelastaa, kun härkä kohti karkaa. Kun härkä tuli 'lähemmäksi, heittäydyin lapsukaisia mukautumaan työhön ja apunsa on. Jos he ovat liian pieniä seisaaftani nelinkontin, nelijalkaiseksi pitämään sitä luonnollisena ja haus- hoitamaan minkäänlaisia tehtäviä it-kana asiana. Tällaisista lapsista ei senäisesti, antakaa heidän kuitenkin koskaan kasva laiskureita, eivätkä silloin tällöin auttaa teitä siten, että he pelkää työtä myöhemmihkääh. On he oppivat pitämään sitä mieluisana kokonaan väärin opettaa lapset kart- puuhana, johon äiti antaa heille ti-tamaan kaikenlaista hyödyllistä puu- larsuuden, kun he ovat olleet oikein haa, kunnes he ovat varttuneet mää- kilttejä. Varokaa sensijaan mäarää-räikään, jolloin heidän niskoilleen sitten äkkiä sälytetään monenlaisia, silloin luonnollisesti vastenmielisiltä ja lähdin hitaasti kömpimään härkää vastaan. Samalla näin kuinka karjapiika hädissään juoksee sieltä minua auttamaan. Kun härkä tuli möyryten noin yli pellon leveyden päähän minusta, niin se äkkiä seisahtui, vaik^Ui ja katsella muljotti minuun. Menin vain hitaasti vieläkin sitä kohti. Silloin se äkkiä mölähti, pyörähti ympäri ja lähti samaa laukkaa takaisin karjansa keskelle, josta oli läh-tenj^ kin, karjapiikaa vastaan. Talon tykö tultuani sanoi karjapiika, että se ori aika vihainen härkä. Näin pelastuin minä härän sarvista vanhain neuvoilla." mästä työtä fangaistukseksi, sillä siitä saa hel^sti alkunsa nurinkurinen suhtautuminen työhön. — DONNA. Kiitos •raten lausumme sydämelliset kiitokset kaikille niille ystävillemcme Jotka yllättivät meidät yhden synt^rmäpäivän johdosta ja toisen läk-sijäisiksl, tuoQien liitikahahrie kallisarvoiset lahjat Ja valmistitte niin Jcauniin kahvip^dän. Säilyköön ystävyys välillämme edeMeenkin. Simi LATViUxA j |
Tags
Comments
Post a Comment for 1940-07-06-11
