Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 2, 1955

              i oli äiti
lan
iluott
isvoiihan,
a asti.
kesäksi
kuussa,
»Iflehdesi
Iven alta
i askelin
•ämäni
evään
äa voimisti
^tyi mel]
lunuun ja
. kuuli
neltä.
Itä ääni
ihmisten <m
i. Virran viH
-rtoi, ettäd
>ltuaan poisJ
itta. Samaaa
menevän ta
ävan katsee
ainen ilntti
tä Eskon j j
olivat kövaj
teellistä työt}
^on päästä I
länen harjoitj
ieran esiintyi
Jn hän olikij
valttinsa allJ
ohjelma tuli^
1 nähtävää,
päättyneet 'i
kertoi piend
esiripun poii
kätkeytynyt!
alkoi kertoa]
anella oli hyi
lliset luulivatl
hän kävi m
sn hänet paM
unkiin. Tyt[
tnmat, varsinj
»aljon suurtJ
isänkin nuij
rvin ylpeä ja
isä toi kotSij
itustuivat töij
staan \op\M
; mennä ^i?iol
imoittivat aij
tui hän niin!
)is kodistaaj
Mhes kuukausi sitten saapui 47-vuoden ikäinen vanhapiika Jacoba Tregntan lentokoneella Hollannista Nova Scotiaan,
inkanaan 23 rotukoiraa ja laloustavarc^a. Ja noin vuosi sitten hän oli ostanut Cape Bretonista 192 eekkeriä käsittävän
farmin rakennuksineen ja palkannut sinne erään hollantilaisen miehen huolehtimaan, että se on kunnossa kun hän saapuu
hinne piskeineen. Erikoista huolta kerrotaan hänen pitäneen eräästä 14-vuotiaasta sokeasta koiravanhuksesta. Ylläolevassa
muvassa nähtään hänet lent(fkentällä parin piskinsä kanssa. Haastattelijoille hän on kertonut haluavansa saada elää
marmiUaan häiritsijöiltä rauhassa. Kun rahaa on, niin mikäpä on omistautuessa vaikkapa koirien hyväntekijäksi.
etsimässä
K i r j . MANDI-MUORI
(Jatkoa)
r r?LETTIIN eteenpäin . Kerran oli
Bill taa kyydissä miljoneerjä jon-bekin
pallopelipaikalle. 'Matkalla ta-b^
tui kuitenkin sellainen tapaus, että
halusi tiedustella miten onnettomuus
tapahtui. Hoitaja varoitti häntä, ettei
loukkaantunutta saisi vielä vaivata, ei­kä
B i l l voinutkaan vielä mitään puhua
joten Sirkka ei voinut muuta kuin it­keä
ja valittaa, että mitenhän tässä vielä
peidän autonsa törmäsi yhteen suuren käy, kun olen tehnyt niin suurta vää-
[tavaratrokin kanssa j a niin ajuri kuin ryyttä vanhalle miehelle, joka on ollut
kyydittäväkin vietiin tiedottomina sai­niin
hyvä minulle . . . ja mitä joutuu-raalaan.
Radion välityksellä saatiin
kotona heti tietää onnettomuuden ta-net,
jos tulsppahtuneen.
I Sirkalle tuli heti mieleen ajatus, että
»oikaa, muttiglieneeköhän onnettomuus ollut tahalli-päätti
tyttöHnen, sillä olihan 'Bill hyvä ajuri. Olipa
alle. Ja niägasia kuinka tahansa, hänen oli riennet- toi heidän vieläkin olleen puolittain tie-umaan
siM^B^avä loukkaantuneita katsomaan.- N i i n - dottomassa tilassa. Silkka vietti lo-'
tä poikaa ...Hpä hän kiireesti pukeutui arvonsa mu- pun päivän omassa huoneessaan, miet­itti
miten javi^isesti ja ajoi sairaalaan. Täällä hän tien tulevaisuutta,
iottivat hen-gilinoitti hoitajalle haluavansa tavata ,Hän ajatteli nyt kirjoittaa veljelleen,
mr. Beeryn, joka oli miljoneerin nimi. -^^^ ain^ ollut niin hyvä hänelle ja
Hoitaja lähti ohjaamaan, Sirkkaa kertoa kaiken. — N i i n hän sitten te­kään
viaton lapseni kärsimään. Kun­pa
kuolisin, kuten äitinikin, ajatteli
hän pahoilla mielin sairaalasta pois­tuessaan.
Kotona kySeli palvelusväki kuinka
loukkaantuneet voivat ja Sirkka ker-län
jatkaa:
iin surulliDöi
1 oli hänet jo
iellä kaukana
sitä tyttöä ja
tyttö oli, tfr
i sieltä, koski
onaan ylpeän
heidän häifr
sivat toisena,
. Sitten he
!€t, vaan lait-n
järven ran
in, hj-vin on­ni
tyttö
pienet kato-i,
kiitos täti,
ihan niinkuin
kin ihan ta-
.iyllä sellaist»
i nyt ajatte^
j vaikea oHa,
^rkivät. ^
loukkaantuneen luokse ja puheli välil- idkin j a pian veli saapuikin keskiväl­iä,
että isoisänne — isänne, korjasi hän, tioista, mihin hän oli aikaisemmin
huomattuaan Sirkan punehtuvan kas- muuttanut. Hän ehti parhaiksi paikal-voiltaan
— voi hyvin. Ajuri kuitenkin Je järjestämään Billin hautajaisia,
on loukkaantuiHit paheaimin j a hän on sirkalla oli ikävää aikaa. Hän ei
toisessa huoneessa. Häntä ei tieten- ^^jnuj. j^^nä Billin haudallekaan, pe­nään
oltu voitu sijoittaa samaan huo- j^ten esiintymisellään herättäväni
»eeseen rikkaan mfljoneerin kanssa. uteliaisuutta. Niinpä hän tekeytyikin
Kun Sirkka meni Hilliä katsomaan, sairaaksi j a jäi kotiin,
tahtoi häntä väkisin-kin itkettää j a sik- Sh-kka kertoi veljelleen omallatun-si
hän pyysi hoitajaa poistumaan. Hän noUaan olevat salaisuudet, pyytäen tä­tä
auttamaan itseään, koska pelkäsi
tunnustaa totuutta miljoneerille. Hän
pyysi myöskin veljeään ottamaan hä-jaisina
he sanoivat toisilleen hyvästi ja
Paula huomasij että hänen "satunsa"
oH kylvänyt siemenen nuoruuden ensi- net joksikin ajaksi luoksensa, voidak-lemmestä
lapsien herkkään mieleen, seen parennmin selvi3rtyä ja' ehkä jär­eän
piti sen hyvin tärkeänä lasten jestää lapsen kasvattilapseksi jollekin,
siirtyessä nuoruuden ensi vuosiin, joi- Silloin ei kukaan pääsisi mitään detä-
Join usein pettymyksen sattuessa nuo- mään. Hän sanoi myöskin qjäflevän-masentuneena
joutuvat väärille teil- sä, että B i l l d i tahallaan aiheuttanut pitänyt havaita ennemmin, sillä nyt se
^e, jolloin ei satukaan voi loppua sa- onnettomuuden, siUä hän oli juuri vä- on myöhäistä.
noilla «he elivät onnellisma elämänsä hän ennemmin ilmoittanut häneUe Hän vaikeni taas mietteissään ja Sir-loppuun".
odottavansa lasta ja B i l l ei näyttänyt
(Jatkuu) pitävän siitä tiedosta. Sdvyyttä sii­hen
ei kuitenkaan tullut, sillä hän ei
selvinnyt niin paljon, että olisi voinut
mitään kertoa.
^Quultuaan Sirkan tunnustuksen tuu­mi
veli, että en olisi koskaan uskonut
sinun tekevän noin suurta vääryttä it­seäsi
j a toista kohtaan. Kun kerran
menit miljoonamiehen kanssa naimisiin,
olisi sinun pitänyt olla tyytyväinen, ei­kä
ruveta seikkailemaan ennen hänen
kuolemaansa. Ja jos 3ill aiheutti on­nettomuuden
tahallaan, niin siinä vain
kävi kuten sananlaskussa sanotaan, et;;_
tä joka toiselle kuoppaa kaivaa hän
itse siihen lankeaa. Kieryyskään ei
menestys aina maailmassa. Nytkin sii­tä
johtui Billin kuolema ja sinun tule­vaisuutesi
on epävarma. Minun mie­lestäni
olisi parempi, että ilmoitat kai­ken
mr. Berrylle, tule mitä tuli. Olet­han
aina ennen ollut rehellinen niin
miksi et nyt. Tunnusta siis ja pyydä
anteeksi, sillä rehellisyys maan perii.
Jos sinut sitten ajetaan pois tästä ta­losta,
niin olen valmis ottamaan sinut
luokseni ja auttamaan sinua, jotta et
joutuisi huonoille teille. Varmasti sel­viydyt,
kunhan kerrot kaiken rehelli­sesti,
lohdutteli veli Sirkkaa.
Kyllä se tuntui kovin vaikealle Sir­kasta,
mutta samalla hän kuitenkin
ajatteli, että kyllä se ilmoitettava on,
sillä kohtahan asian kaikki huomaavat.
Mutta aina kun hän yritti kertoa asian
miljoneerille, keskeytti kova itku sen.
Viimein hän kuitenkin karkaisi luon­tonsa
ja kertoi asian, valmiina otta­maan
tuomion vastaan.
Kuultuaan asian oli vanha mies het­ken
ääneti j a sanoi sitten:
En olisi Sirkka sinusta tuommois­ta
uskonut, vaikka olenkin ihmetellyt
kylmyyttäsi minua kohtaan, koska olet
muuten hyvän luontoinen ihminen . . .
Nyt tiedän mistä kaikki on johtunut,
että sinulla on olhit rakastaja, koska
olen liian vanha sinuHe. Se minun biisi.
kan o l i hyvin paha olla, koska hän ei
vielä saanut tietää ratkaisua — sitä
miten hänen tulisi käymään. Sitkka
pysytteli omissa huoneissaan ja näylti
surkastuvan. Pak^elusväellekl^ hän el
tahtonut huoliaan kertoa, vaikkapa nä­mä
ehkä aavistelivatki» jotakin. Sen
ainakin oli\'at jo huomanneet, että hän
odotti lasta, sillä vartalo pyöristyi vaik­ka
kasvot kuihtuivatkin.
Beda oli asiasta mblissään, sillä sai-sihan
hänen isämi^sä nyt torvomansa
perillisen. Mutta kun hän puhui tästä
Jngerille sanoi tämä, että mistäpä tie­dät,
ehkäpä tulokas ei niin tervetullut
olekaan. Hän oli kuullut Sirkan ja
Billin keskustelun, vaikka ei kaikkea sii­tä
ymmärtänytkään, koska o l i unohta­nut
äidin opettamaan suomenkielen.
Kotona kun puhuttiin ruotsia j a nyt
taas englantia. Hän ei kuitenkaan voi­nut
eikä uskaltanut mitään varmaa sa­noa,
kun ei tiennyt muuta kuin että
lapsesta puhuttiin, mutta ei sitäkään
kenen lapsesta.
Eräänä päivänä miljoneeri sitten a l ­koi
puhella asiasta Sirkalle.
— Älähäni sitä nyt enää sure. Kyllä
kaikki korjaantuu aikanaan. Kun lapsi
syntyy, annan kastaa hänet omalle ni­melleni
j a kukaan ei saa koskaan tie­tää,
ettei lapsi ole minun. Olisi liian
suuri loukkaus minulle, jos ystäväni ja
palvelusväki saisi asian oikean laidan
tietää . . . Olen ollut hj^vin ylpeä s i ­nusta,
joka olet niin herttainen ja vie­hättävä.
En syytä sinua yksin, sillä
ainahan kauniilla naisella on viekotteli-joita,
mutta kuitenkaan en olisi toivo­nut
tätä sinulle ja minulle. Itkemällä
ja suremalla ei asia kuitenkaan parane,
joten unohdetaan se. Nyt kuitenkin
alan uskoa," että B i l l tahallaan aiheutti
sen onnettomuuden . . . Hän oli kui­tenkin
hyvä autonajuri, ollut minulla
monta vuotta. Miellyttävä mieski»
hän oli, joten, en ihmettele, että häneen
rakastuit. Lapsesta lupaan pitää huo­len
kunniani vuoksi ja lapsihan on via­ton
vanhempiensa tekoihin. Sinulle
Sirkka voi taas alkaa uusi elämä.
^ Sirkka tunsi helpotusta, kun tuomio
ei sen pahempi ollut. Sitä hän kui­tenkin
ihmetteli, että mitä vanha mies
tarkoitti uudella elämällä. Mutta ol­koonpa
se mitä tahansa, niin ainakin,
lapsen tulevaisuus on taattu. Hän kir­joitti,
veljelleen ja kiitteli tätä hyvistä
neuvoista, joita hän oli noudattanut.
Kun aika tuli synnytti Sirkka -sai­r
a a l a a terveen ja kauniin tytön. Hän
oli saanut miljoneerilta luvan antaa
lapselle haluamansa nimen ja hän va­litsi
Orvokki Katariina. Orvokki sopi
muuten hyvin ja Katariina tuli Sirkan
äidin nimen mukaan. Nyt Sirkka kai­pasi
äitiänsä, jota hän ei ollut koskaan
nähnyt, enemmän kuin ennen. Se ehkä
johtui Orvokin S5mtymästä.
Orvokki oli terve ja kehittyi nopeasti,
mutta Sirkka oli sairaaloinen ja her­mostunut.
Lääkäri sanoi hermojen
olevan pilalla ja koetti tehdä parhaansa.
Miljoneeri halusi lähettää lapsen jon­nekin
hoidettavaksi ja vaikka Sirkka
halusikin pitää itse lapsensa niin eihän
siinä mikään auttanut, kun kerran tapa
miljoonien omistajain keskuudessa o li
sellainen.
Sirkalle tuli vieläkin ikävämpää, k un
joutui luopumaan lapsestaan, tietämät­tä
edes minne Orvokki vietiin. Hänel­le
ei ilmoitettu muuta kuin se, että Or­vokki
on hyvässä hoidossa.
Olihan siinä talonväellä juoruami­sen
aihetta, vaikka julki ei mitään us­kallettukaan
sanoa. Beda ja Ingeri
kyllä keskenään supattelivat, että Or­vokki
oli hjrvin i^nsä näköinen.
Nyt ryhtyi myöskin miljoneeri suo­rittamaan
etukäteen suunnittelemaansa
kostoa. Hän ehdottikin nyt Sirkalle,
että hän lähtisi Suomeen saamaan hy­vää
lääkärinhoitoa hermostonsa paran-tamisek^.
Sirkka hipasi lähteä, jos
saa ofttaa lapsensa mukaansa, mutta
siihen ei suostuttu. Miljoneeri sanoi
pitävänsä paljon Orvokista ja toiseksi
>, »iv
Di
'Ari
f
« . . . 4^4
• •• '
• • •
Lauantaina, heinakaim 2 palvina* 1955 Slyu 5