Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 22, 1946

              1946 LAUAiNTAIXA. KESÄKruX 22 PKlVXXX Shru^
JaDanin naisten asema
*^ paranee
vhteiskunnallisen edistyltsen
Japanissa on nykyään
•^vnnissä. paranee naistenkin asema,
n--',V M n ^ v ^ e monella .eri tavalla.
ä5kr::äin. ensi kerran maan
jiriass^. v a l i t t i i n parlamenttiin 39
v v i - i v^'-' kommunistia. X a i -
on avai!iunu; paljon uusia toi-jjiäja.
^"-^^ olisivat, olleet
airan 53iu-z:neiniia. Xiinpa äsket-oalvelukseen
o 5 naispoliisia.
Mutta i^aikkein kiinnostavinta
iknee. että nainen on ioutunut la-l:,
i>ja olevien hiilenkaivajien ijohta-iaksi.
Hokkaidossa. Japanin pobjoisim-niajh
saareila. on ollut 7.600 Hera-ia
Ja join iiiiiikaivosten työläistä
;iko=sa. Kaivannot omistaa aikoi­naan
voimakas Sumitomo-trusti.
Kaivannoissa oli aikaisemmin työssä
korealaisia orjatyöläisiä, joita on lä-ietetty
viim-e aikoina takaisin; koti­maahansa.
Kaivannot ovat kurjassa
hnnossa. sanovat japanilaiset 'hii'en-kaivaiat.
ia erikoisen vaaralliset' kun
kaK-ospropsit ovat mädäntyneet. K a i ­ken
lisäksi oli hiilenkaivajille luvattu
erikoisannoksia. raskaan ja vaaralli­nen
työnsä johdosta — mutta he ei­vät
niitä kuitenkaan saaneet.
Xäiden hiilenkaivajien johtaja on
äskettäin parlamenttiin valittu 36-
•\tiotias kommunisti — neiti Toshiko
Xarasawa. Hän kutsui lakon alka­essa
koolle suuren naisten kokouk­sen
ia puhui sisarilleen, kehoittaen
heidiin t e k e m ä ä n jotakin. Ja he te­kivät.
Vaimot, äidit, sisaret ja tyt-
•jiret juoksivat puukengissään yhtiön
konttoriin, vaativat johtajat puhu-tekavakseen
ja ilmoittivat heille
."isiansa. H e i t ä oli y i : tiihat ja sano-nialehde:
v ä i t : i v ä r sen olleen ensim­mäisen
mielenosoituksen, johon osal-
:is:ui yksinomaan naisia. Kaikesta
iiuolimattä lakko iatkuu vhä edel­leen.
-oOo-
- C A X A D A X aialk Riverillä oleva
atomivoiman kehityslaitos tulee
maksamaan S20,0O0.C00 ja laitok­sen
vuotuiset kustannukset on ar­vioitu
i?3.500.000, ilmoitti jälleen- •
rakennusministeri Howe äsken parla­mentin
alahuoneessa. . Samalla hän
sanoi hallituksen omistaman ura-nium-
kaivoksen ja puhdistuslaitok­sen
Eldoradossa olevan itsensäkan-nattavalla
poh-jalla.
oOo- •—
MILJMRDI on niin suuri luku,
«Itä sitä on hiukan vaikea Jcäsittää.
h sekin seikka osoittaa tämän luvun .
Jättiläismäisyyden. ettei, ihminen voi- *
elinikänään laskea lukuja 'järjes- .
^•^5essä yhdestä mii jaardi in saakka.
Mu on laskenut, että kohtalaisen
>ikkeläkielL>eltä menisi täliän työhön
610 vuotia.
-oOo-
PA.^SKVSEX näkö on niin tark-
^> «tiä se voi jo hyvin kaukaa nähdä
^lyttysen. iosta seikasta sille on tie-
^fntm paljon hyötyä.
'"^'ä, e: tiennyt saunasta mitään,
Tiy: hän siitä pitää kovasti, ja
^•annaan, kun joutuu koulun päätyt-ya
lähtemään pois. muistaa sitä u-sem.
J^^an :ässä tuIiJcin kerrotuksi
l^f^dän kesäctä ja saunasta. Toivot-
J ^ - i tekin Liekin kotipaikkaiset
^^tie vielä nauttia kesästä, eikä
«|n saunasta, joita teillä lienee siellä
S.ALOMA.
YKSIN
:sl:d hiljaa, k:ai:ar:ucJ2 yli pöydjr,
^yytici silfftisfätisä vicrähli,
-Tr/eko mistään lohdutusta sic:nUaf! löydäfr,
l.än tuitoksissaan htotta ysävänsä vHvähti.
Kailio Poltti, särki, rcp! rintaa
:^\:'inkö täytyy odotella dävsÖni iltaa,
koitlcnrcko koskaan aamun koi.
vai näinkö '.-arhain iltakciht soi.'
"En ehtinyt vi-Jpuolipäivään, ^
--.t%vv?>/«w.-?f-f;.-*tfW^^
Eu eh inyt lid' puolitiehen käydä,
kun laahus:ai-iks' aske!ecni sai.
Miksi näin.' niä itseltäni kyse'en.
Mä kerran elon keväimessä riemukkaana kuljin,
onnellisna illoin s'lmäin ihanaisiin uniin suljin . .
Sydän nyyhkii hiljaa hllä
joka istui yli pöydän, siihen nojaten.
"Miksi, sanonko nyt suUe,
sinun tähtes' putoavat kyyneleeni —
sinä rakas olet aina iuuFe ollut
c::s!he'kcs.'^kun sinut kohtasin.
Uskoin rakkauden voin:aan suureen,
kaikkeni mä sulle lahjoitin.
Muis'afko sä enää ollenkaan
kuinka kaunis oli meiUe ki.ran kc'.'ä.'aan::f,
mi aurinkoa cli tulvillaan . .
.Xäi?: nyyhkii hiljaa nucri nainen
iltahäm ärässä yksin.
Hän tunsi uupumusta sielu.^saan
hän luottanut o'i kerran jaloon mieheen
jo onncUisna kulki rinnallaan.
Mies oli silloin puhdas nuorukainen,
toivonhymy kasvojansa kirkasti.
Mikinkö scrt2ii k-h:on viettelykseen,
viinan kiroko hänet nyt turmeli.'
"Minä apuna ny' sulle oVa tahtoisin,
ylös turmiosta sinut nostaisin.
Sortua en rakkaimpani salli.
Kaikkeni mä suUe lahjoitin
siksi, että sua rakastin . .. .''
'•.V.7'7 kertoi tvV^'/. että Sinä humalaisna
hnipcrrell:''!! kuljit — —
kaikki tämä totiako nyt lie'
Sinä. joka ennen silmäsikij: suljit
kun kapakr'-^ii: kuriaiu kulki tie.
Kuinka kulkea voit kunnottcma'n tiellä,
eihän puhtautta, onnea ole siellä . . ."
M. S
.U.anistaniiaisillc, kutcnUäHckin iäkkäälle paimenelle, alkaa
selvetä tilanne, sillä heidän hallituksensa ja Seuvostolnton kesken
on aUekirjoitettu sopimus, jossa määritellä in uudelleen rajat ja
jonka mukaan .Aj^anistan luovuttaa XeuvostohUolle takatsnt hus-han
piirin, joka sille annettiin v. 1921 tehdyn sopimuksen mukaan.
Uuden sopimuksen sanotaan merkitsevän kasvavaa ystävyyttä nat-den
maiden välillä.
Venäläisten kirjailijain
V lausuntoja
Xe -.kolme venäläistä kirjai'rjaa,
jioika olivat vierailumatkalla Vhdys-valloissa,
nim. sotakirjeenvaihtajana
erittäin tunnetuksi tullut Ilja Eii;;^
renbuvg sekä Konstantin Simonov
ja Mikhai] Galakiinov. poikkesivat
Canadassakin ja esiiniyivat 'Maple
Lea f Gardensissa Torontossa toi-nteenpannussa
joukkokouksessa. He
kor.>stivat sitä. että Venäjän kansa
-,.Di.i>)a..rauh,:^ai. ia Ji!iKyli.nii^,-H j^^Jf^^"
taan. niin se tapahtuu niiden taholta,
jotka an*aval pahansuopaisia ja vää­riä
lausuntoja länsimaiden sanoma-ksdistö.-
isä.
' M e emme julkaise sellaisia lau­suntoja
että uust.sQta_ on kiertämä­tön.
Me emme rakenna salaisia a-
.<eita. Me emme ole niitii, jotka pu­huvat
demokratian puolustamisesta
ja lukevat Francoa. Me emme ole
niitä, jotka sanovat, että atomi­pommin
valmistaminen on viaton tie­teellinen
peli aivankuin jalkapallo",
sanoi Ehrenburg.
Fhrenburg sanoi \*hdysvaltain
lehdistön väittäviin, että Yhdysval­tain
ii:kikohdal Islannissa avustavat
maailman slabilitoeiin takaamisia.
^'Mutta jos joku näkee joukon venä­läisiä
sotilaita menevän kylpyhuo­neeseen,
niin heti tiedotetaan, että
punainen imperialismi marssii jäl-l-.>
en."
' • P u l i f - ia painovapaus on suota­va
ja tärkeä", sanoi Enirenburg.
' M u t t a Can.?da>>a ja Xlidysvallois-
.<a o n l a i t . jotka rajoittavat myrkyn
myynnin. HenkiUin solvaaminen tui
rikas, mutta 200.000.003 ihmisen sol­vaaminen
on sallittu . . . Minä en
v ä l i : ; ; myrkyitiijistä. jotka t'siln'y-vä:
! ; i ; i k ä r e ' n ä . tai kängstereislä. jot­ka
f s i i n t y v ä t kunnian j^uohistajina."
Khrenburgilta k\'.syttiin. miksi \ \ ' -
n.ijä k o r o s a a niin paljon turvallisuu­den
varmistamisia naapurimaissa.
H ä n sanoi; "Se ei ole 'Xeuvostoliiito.
joka pelkää lurv.ilii>i:uttaan. vaan
tc-">:cn maiden sanomalehdet, jotka
lietsovat pelkoa puhumalla ns. neu-vostovaarasta.''
Simonov, joka on kirjoittanut kir­jan
'Päivät ja yöt", sanoi olleensa
koko sodan ajan rintamalla. '•Mi­nä
olen syntynyt Leningradissa ja
menetin useimmat omaiseni siellä.
Mira taistelin Stalingradissa. Minä
ja kaikki muut jotka taistelivat, tah­domme
nähdä sellaisen- maailman,
missä ei ole enää mitään sodan mah-
").'o]l=:('jL'tta telissään. Joka kerta
kun'kuulen jonkun sanovan, että
uusi sota on kiertämätön, minusta
tuntuu siltä, että hän sylkee venä­läisten
sotilaVlen silmille ja myös
niiden brittiläisten, amerikalaisten ja
canadalaisten sotilaiden .silmille, "jot­ka
taistelivat. «Meidän pyrkimyksem­me
Venäjällä ovat kohdistuneet pa­remman
elämän rakentamiseen jär­jestelmämme
alaisuudessa. Jos toi­set
suuret maat yrittävät rakentaa
parempaa elämää oman s>'.stcemJnsä
alaisuudessa, niin ei siinä p?täisi olla
mitään konfliktia."
Kenraalimajuri Galaktinov, joka
on Pravdan sotilastoimittaja, sanoi
m.m.: "Me tiedämme sotilailtenne
urheuden ja me kunnioitamme Ca-nadaa
rauhaa rakastavana maana.
Me tunnemme teidän maantieteen-ne;
terdän maanne on pohjoinen maa
minkuin meidänkin ja me tahdomme
tuntea teidät paremmin."
Siitä *'rautavcrhosta", joka muka
ulottuisi Euroopan poikki Albanis-la
Itämereen, lausui EhrcJiburg haas­tattelussa,
että se on pdimeämpää