Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 3, 1948

              to vai eikö tule?
Avaan! Hiin on
Uisen iloinen, kj,
latikko.
pöydälle ja sanoo^
evna, minulla OQ!
r.uten vanhaan ai>'
ja sydämeni. Olen
ta raitiovaunussa
epäilykseni täy-
Minä en tiedä
ijuvedellä pyyhit,
en juuri tuoilaisti
^ästä eläniäntove-sekä
itsestäiin
minua puolusta-olen
liian heikko
udestani olen saa.
iljon kärsiä,
issaan naimisiin,
leningin niinkuin-^
^^in-^ ja sovussa,!
elkaa, olen lakaa^
ssäni.
jkkuu minua, ha­iutta
silloin muis-.
kä voi. Kieli ei ^
jatan snhen.
ninulle:
inon hänelle:
ien! . . .
tti minulle, että
ellaista sanotaan
re-fleksin vuoksi
niittäneet minut
suomittu
lan
sotarikosjutun
yt Krakowassa.
3 korkeaa upsee-l
lan, heidän jou-|
jonka sanottiin
n 10,000 naista
issä, joka sijait-kowasta.
Kaikki
iluivat mainitun
taan. Syyttäjän
issa leirissä tu-
^,500,000 ihmis-ilLi.
toiset kidu-
[lirtettiin ja osa
issa.
kunnan korkein
lioista voida ve-tuomitut
voi-altakunnan
pre-
:sejx.
n lisäksi tuo- -
niiden joukossa
kisi vankeuteen,
vuoden, kaksi
sai \niden vuo-i
Hans :Munch.
iäinen on 35-
jota syytettiin
;esta. Hänen
murhissa .^-
[ ja 27-\'UOtias
]e Lechert sai-
AUsc Orlowiki
joden tuomion.
ikeude.s<a niar-eydessä
paljas-isuunniteima
,
tuhota kaikki
1 sekä kaikki
aikissa maissa.
;n osoittaneen,
aa 10,ÖOO.CWO
[ kaa-sukammi-
Kirj, ANTON SBEBOV
Pustjakoff jakoi asuntonsa ys-luutnantti
Ledenzaffin kanssa.
nn uudenvuoden päivän aamuna
itti hän tämän.
Kuule Grischa, sanoi hän. Etkö
iflainata minulle Stanislaus mitaliasi?
3s minun pitäisi mennä tänään päi-
?lle kauppias Spitjkinin luo. T u n -
kai sen hassuttelijan. Hänen heik-äiinsa
kuuluu kaikki mikä vähän-muistuttaa
ansiomerkiltä ja kaiken
5i hänellä on kaksi tytärtä. K a i ym-rät
minua?
:,uutnantti antoi, sillä hänellä ei ollut
Itä kieltäytyä,
lähden tienofesa lähti Pustjakoff a-
11a kauppias Spitjkinin luokse. T u l -
lan talon eteen otti hän turkin pääl-iir
jä kiirehtimättä kaivoi rahakukka-esille
maksaakseen kyydistä. Hän
pmasi että ajuri lamautui täysin näh-hänen
kiiltävät nappinsa, polet-j
a Stanislaus merkin. Pustjakoff
:äsi tyytväisenä ja astui sisään.
Päivällispöydässä istui jo viisitoista
^rasta. Puhe sorisi j a veitsien ja haa-
:oiden kilinä ilmoitti päivällisen a l ­leen.
Ah, Lev Pustjakoff, tervetuloa,
isäntä.
'ustjakoff ojentautui ,hieroi käsiään
iastui saliin. Mutta täällä hän sai näh-jotain
sellaista, että hän pelästyi pa­kerran.
Päivällispöydässä Spitjkinin
ttären vieressä istui hänen ranskan-
?len opettajansa, Trambljan, Sotilasa-fdemiasta.
Jos tämä näkisi kunniamer-voisi
siitä johtua epamiellyttäxnä
hjTOyksiä, jotka saattaisivat heittää
inen päälleen iänikuisen häpeän.
[Pustjakoffin ensimmäisenä ajatukse-oli
repäistä merkki- pois ja rynnätä
ikoon, mutta merkki oli neulottu kiin-l'
ja peräytyminen myöhäistä. Nopeasti
listi hän oikean kätensä merkin päälle,
imarsi kömpelösti ja vaipui vapaalle
lolille vastapäätä ranskalaista.
Pustjakoffin eteen tuotiin lautaselli-in
soppaa. Hän otti lusikan vasem-mn
käteensä, mutta samalla hän muis-että
hienossa seurassa ei syödä va-jmmalla
kädellä. Siksi sanoi hän syö-jensä
jo päivällistä eikä jaksavansa e-
;mpää. — Tulen juuri enoni luota ja
in pakotti minut syömään kanssaan,
ti Pustjakoff.
Hänen sielunsa täyttyi kaihomieli-rydestä
ja sanomattomasta katkeruu-jsta.
Soppa tuoksui suloiselta ja kei-
5tty sampi kiihoitti ruokahalua yhä
lemmän. Hän koetti vaihtaa käsiä,
lutta huomasi sen mahdottomaksi,
jäytäisi varmaankin kummalliselta,
|un käsi olisi ojennettuna yli koko
innan, voisfvat vielä luulla, että pidän
fuheen tai esitän laulua. Kumpa nä-lä
päivälliset olisivat jo ohitse. Voisin
[itten syödä jossain ravintolassa.
Kolmannen ruokalajin jälkeen vilkai­si
hän salaa ranskalaiseen. Trumiljan
vaikutti myöskin hyvin väkinäiseltä.
Iän ei dlut myöskään koskenut ateri-lansa.
He katselivat toisiaan ja heitti-p
t pikaisia. silmäyksiä toistensa tyh-ie
lautasille. »
Hän on jo arvanimt, ajatteli Pustja-coff.
J a sellainen juoruämmä kuin hän
m". . . Huomenna tietää koko koulu
tämän jutun.
Vieraat ja isäntäväki olivat lopclta-leet
viidennen ruokalajin ja korkea-ir\'
oisin herra nousi ylös ja sanoi ko-
/aäänisesti:
enimmän kiiy-
[luista nimista
l a h j a " . Suo-iiejcsi
on tiiliä nimellä monta muotoa:
[uhani, Juho, Jussi, Janne, Hannes ja
[Hannu, Ruotsinkielessä on tavaH^jin
|Jt.han, tansk. Jens, saks. Hans, cngl.
Jolm, ransk. Jean, cspauj. Juan, ital.
[Giovani, vcn. Ivan j a tshek. Jan.
— PiO^dän esittää maljan meidän
ihastuttaville naisillemme. .
Kaikki nousivat meluten ylös ja tart­tuivat
viinilasethinsä; Eläkclönhuuto
kuuhii j a hymyillen skoolattiin naisten
kanssa. Pustjakoff oli myös noussut
ylös j a otti lasin vasempaan käteensä.
— Lev Pustjakoff, sanoi eräs Aaerais-ta.
Olisittelro niin 3rstä>rällinen ja ojen-taisitte^
tämän viinilasin Nastasja T i -
mofejevnalle. Pakottakaa hänet skoo­laamaan
kuten toisetkin naiset tekevät.
Tällä kertaa oli Pustjakoff pakotettu
kauhukseen käyttämään myös oikeata
kättään. Vihdoin tuli Stanislaus merkki
näkyviin ja levitti kätkcq>aikastäan lois­toa.
Lev kalpeni j a katseli syrjäsilmällä
opettajaansa. Tämä tuijotti häntä suu­rin
kummastimein silmin, hymyili ar­voituksellisesti,
ja aikoi yleistä hälinää
hyväkseen käyttäen kadota, mutta —
Juli Augutovits — huusi isäntä rans­kalaiselle.
—• Anna tämä vati edelleen,
d e ystävällinen. , ,
Ranskalainen ojensi kahden vaiheilla
o i k ^ kätensä tätä vatia vastaan — ja
-hänen rinnallaan sai Pustjakoff nähdä
kunniamerkin ja se oli jotain hienom­paa
kuin Stanislaus — Pyhän Annan
ritarimerkki.
— Jaa, sanoi Pustjakoff ja kään­tyi
ranskalaiseen päin. Eikö ole ihmeel­listä
kuinka harvat saivat kunniamer­kin
jouluksi meidän koulussamme. Vain
te ja minä. Eikö se tosiaan ole harvi­naista.
Ranskalainen nyökkäsi manaten it­sekseen.
Päivällisen jälkeen meni Pust­jakoff
läpi kaikkien huoneiden ja nä>l-ti
kunniamerkkiään naisille. Jos olisin
tiennyt etukäteen, ajatteli hän katselles­saan
Trambijania, joka keskusteli vilk-
Jiaasti isännän kanssa ,olisin minäkin
hankkinut itselleni Pyhän Vladimirin
ritarinmerkin.
Alkoholin syntirekisteri
Ruotsin lääkintöhallituksen pääjohta­ja
J . Axel Höjer on eräässä esitelmäs­sään
yhteenvetona esittänyt seuraavat
8 aiheellista syystöstä:
1. Alkoholi turmelee luonteen ja per­soonallisuuden.
2. Alkoholi on kodin suuri vihollinen.
Päivän jokaisella hetkenä sitä pulp­puaa
pitkin Irakin öljjputkia SyjTian
raimikolia sijaitseviin Ilaifan ja T r i - !
poliksen satamiin \ Välimeren rahnalla
tyj'd>'ttäa*:seett Btitanni laivaston ja
niaäh teollisuuden tafpee
Kertomus siitä, miten tätä kallisar­voista
lastia kuljetu^^at tankkilaivat
matkaavat kotisatamiinsa, o » h>'\an ar­kipäiväinen,
mutta tarina tästä putki­johdosta,,
jpkä tuo öljyn Mosulin luotia
sijaiseviltä suurilta öljykentiltä meren
rannalle, kuuluu nykyiaikaisen insinöö­ritaidon
jännittävimpiin,
V-asta kahdeksan vuotta sitten toteu­tui
aikaisemmin aivan satumaisena unel­mana
pidettjvajatus öljyn pumppuami-sesta
sisämaan aavikoilta "lännen sivis­tyksen
kynnykselle:'. Yksitoista vuotta
^ aikaisemniin oli lähellä Kirkukia puh­jennut
öljyvirta paljastanut laajan öljy­kentän
olemassaolon lähellä Gehennaa,
" ''ikuisten tulten paikkaa". Juuri öljy
oli tuhansia vuosia ruokkinut noita kuo­lemattomia
liekkejä.
Putkijohdon rakentamista varten pe­rustettiin
Irakin Petrooli Yhtymä, joka
edustaa englantilaisia, ranskalaisia ja
amerikkalaisia etuja johtajanaan Sir
John Cadman. Rakennustyöt aloitettiin
vuoden 1932 loppupuolella amerikka­laisten
ja englantilaisten insinöörien
johdolla ja menoarvio nousi 10,000,000
puntaan. O l i voitettavana uskomattomia
vaikeuksia, mUtta työ suoritettiin niin
rauhallisesti ja suunnitelmien mukaises­ti
kuin kysymyksessä olisi ollut vain
viemärin rakentaminen uuteen asuin-,
taloon.
Miehiä ja v^afastoja oli kuljetettava
paikoille, jotka olivat todella ''jumalan
selän takana", rautateiden päätepistei­siin'perustettiin
varikkoja, joista kukin
oli pieni, piikkilanka-aitojen ympäröi­mä
ja aseistettujen sotilaiden vartioi­ma
kaupunki, sillä näissä yksinäisissä
erämaissa liikkui vielä hurjia alkuasu­kasheimoja.
Sitä mukaa kuin pulkijohto
valmistui, vedettiin puhelinjohtoja ja jos
nämä katkaistiin, ylläpidettiin yhteyt-t'i
päämajoihin lyhytaaltoisen langatto­man
lennättimen avulla. Vaikkakin voi­daan
käyttää sanaa '"erämaa" koko siitä
alueesta, jonka läpi putkijohto kulkee,
gust Ehrensvärdin sanat: '"Parantaa
3. Alkoholi ja työ ovat vihollisia. AI- -valtion raha-asioita viinanmyynnillä on
koholi heikentää työtehon.
4. Alkoholi häiritsee liikennettä.
5. Alkoholi ei ole lääkeaine, vaan
• myrkky.
6. Tähän kohtaan amiraali Carl Au-
>'htä epäilyttävää kuin parantaa sai­rasta
hänen omalla verellään."
7. Alkoholi on kaiken demokraattisen
edistyksen vihollinen.
8. Alkoholia ei tarvita huvielämässä.
tn senduilla ja insincHktiltä vaadittiin
lopypumattomasti keksdiälsyyttä .leri
luonnonsuhteiden aiheuttamien vaikeuk­sien
voittamiseksi.
Vaikeinta oli työskentely -Burqan ja
Jebel^ksfarin välillä. Täällä kulkee put­kijohto
11S km: n matkan 'läavamaan
halki. Maanpinta on siellä feasalttikal-lioii
peitossa, joka muutamin paikoin
oli kangistunut lujiksi levyiksi, toisissa
taas suuriksi vyöi^kiviksi, :
Kaksi virtaa, Eufrat ja Tigris, ylittä­vät
putkijohdon reitin. Näiden yli ei
kulje siltoja, eikä lauttoja voitu käyt­tää,
koska kevätvirtojen aikana joet o-vat
täynnä voimakkaita pyörteitä. Sen
sijaan rakennettiin virtojen yli kaapeli-johdot,
joita pitkin siirrettiin raimalta
toiselle jopa kymmenen tonnin pamoisia
kuormia, esim. kokonaisia kuorma-au­toja
lasteineen.
143 km:n pituudelta oli rakennet-tL>
va murtokivellä kivettyjä teitä. Var­sinaisen
putkijohdon laskemisessa ei tar­vittu
kovinkaan paljon ruumiillista työ­tä,
koska suurin osa siitä suoritettiin
ojankaivuukoneiden avulla, jotka ky­kenevät
"leikkaamaan" 60 cm leveätä ja
180 cm syvää hautaa puolitoista kilo­metriä
päivässä. Kaivoja oli porattava
työläisten jn pitkin matkaa syntyvien
yhdyskuntien vedensaannin turvaami­seksi.
Kaikkiaan porattiin satakunta
kaivoa.
Vaikkakin välimatka MosulistaA'äli-merelle
on vain 1,000 km oli putkijohto
kuitenkin rakennettava 1850 km:n p i ­tuudelta,
sillä se kulkee kaksinkertaise­na
Hadithaan asti ja haaraantuu sitten
kahteen suuntaan, Haifaan ja Tripoliin.
Reitti kulkee viiden maan Irakin, Syy­rian,
Libanon tasavallan, Palestiinan ja
Transjordanin kautta.
Rakentajille oli työ oikea kestävyy­den
koetila, sillä kcakitalvclla on Imn-pötila
paljon jäätymispisteen alapuo­lella,
kun sen sijaan kesäisin lämpötila
päiväsaikaan pysyy viikkokausia 40-50
C asteen vaiheilla. E i ollut mitään suo­jaa
auringonpaahteelta ja lisäksi tulivat
hiekkamyrskyt, jotka olivat niin voi­makkaita,
että työ oli keskeytettävä
hiekan tunkiessa kaikiin koneisiin.
Korkeimmalla kohdallaan, 9 km Jor­danin
itäpuolella, kulkee öljyjohto 795
m merenpinnan 3'läpuolella ja Jordan-virran
luona se kulkee 1050-340 m sen
alapuolella.
Öljyä on pumpattava niillä paikoin,
missä se ei virtaa eteenpäin painovoiman
vaikutuksesta. Pumppuasemia on kaik­kiaan
kaksitoista, ja koska välimatkat
ovat pitkät käyttävät virkailijat liikku­essaan
asemalta toiselle pääasiassa len-
Hiukan luminen näköala eräästä kohdasta New Yorkin Ccntral-puistoa vähää ennen äskeistä
lumimyrskyä, joka heitti kaupunkiin pari jalkaa lunta ja aiheutti aikamoisen liikennchäiriön
ja asianmukaisten puhdistusvchkeidcn puutteessa työn, miten lumesta selviytyä.
LAUANTAINA, TAMMIKUUN 3 PÄIVÄNÄ, 1948 SIVU 9