1946-03-30-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Q/i Ui tp i± ta m inu utiia
(Kaisu-^Iii^ja-mi Rydberg, yksi
Suomen sanomaleihtien edustajista,
jotia ovat Yhdysvalloissa Yhdysvaltain
Jhallituksen yierainä, on New
Yorfeissa tavannut kuuluisan tummaihoisen
laulajattaren: {Mariani Aader^
sonin. Mielerikiintoisellavtavalla Odr-joittaa
haastattelija tästä : tapaamisesta.)
:
Tänään istuin vpÄistaÄiiriuu^^
vastapäätä Marian:Andersonia Ihötel-iihuoneessa,
josta hän cli juuri lähtemässä
länttä Ikoaiti.
Minsäänlainen ikoiemus ja vuosimäärä
sanomaleihtialalla, ei, (koskaan
tule te^kemään lippua kylmistä väreistä,
jotka risteilevät selkärankani
seutuvilla aina, kun ole astumassa
suuren kuuluisuudeii eteen. Mutta
•kerta toisensa jälkeen (käy niin, - että
kmiluisuus osoittautuu ..vaatimattomaksi
luonnolliseksi ihmisdksi,- jonka
läieisyys karkoittaa-kaikenlaiset vä-"
reet. . . _ ^ ;
Sellainen ihminen on Marian Anderson,
jonka "olemufksesta :-ÄUQkuu
inhimillinen •lämpö, .valke,^ Oa koke-muisista
rikkaan eläm&i;%£is^
suuren taiteilijan nöyryys. Ei mitään
diiyaneleitä, ei mitään naaaiiota.
Tämä on siis ne^erityttö Phila-deiphiasta,
tyttö; jolle (hänen isänsä
kerran osti halvan viulun panttilai-tofesesta,
lähettilään anoneen kertaan,
kannattiko tuhlata r ^ a a sellaiseen
ylellisyyteen." ,:
Tässä piihuu tunoTO^lla"ä^ellään
tyttö, joka ku.u5mi<)tiaana 'lauloi baptistikirkon
kuorossa, antoi 8-vuoti-aana.
ensimmäisen konserttinsa. Sen
pääsyliput maksorvat puoli dollaria,
laulajatar sai vain kiitdksen palkakseen.
Marian Andersonin " Simeellisten
silmien pohjalla on. syvä vakavuus
silloinkin, kun. h ä n hymyilee. Häh
tietää, mitä kaikkea saa ko(kea mustan
rodun tyttö .maassa, 5'ossa on
asia nimeltä neekerSkysymys, kulkiessaan
taipaleen Philadelphian nee-ierislummeista
maailmankuuluisuuteen.
Marian Anderson ristittiin
Amerikassa "laulun ylimmäksi pa-pittare?
isi''' vasta sitten, kun'Eurooppa
oli koonnut hänelle puketin krii-^
tillisimpien musiikkiarvostelijainsa
superlatiiveista.
Marian Anderson on sanonut S. J.
^tK)lfiIle, että h ä n eli jännittävim-
"'än hetkensä juostessaan' »lapsuur
t«nsa taloon Philadelphian Soutih
^fartin Streetillä sanomaan äidilleen:
^^yt sinun ei enää tarvitse ottaa
Vieraiden ihmisten pyykikiä pestäväksi."
. • '
c:/fn äs.%±oni n f a o n a
Kirj. Kaisu-Mirjami Rydberg
perustelemaan kannanottonsa. Pitää
' tuKkia, mitä kafkkea kätkeytyy tuon
kohtalokkaan sanan taakse: "En pid
ä — en voi sietää — vJhaan."
Niin, niin, minä sanon, eikö sota
nyt ole opettanut jiksilöille ja kansoille
kallista läksyä siitä, miten ihmisten
ija kansojen on elettävä yhdessä,
toimittava yhdessä, jotta uutta
romahdusta ei tulisi?
— Minä iloitsin suuresti siitä, että
yhdistyneitten kansakuntien konferenssi
pidettiin Amerikassa, Marian
~ Anderson sanoo. Me elimme liiaksi
eristettyinä. Nyt siteet lujittuvat
vieraisiin mäihin, kansoihin, rotuihin.
Atefkassa huomataan, että
muillakin mailla on ollut tai on >ihä
edelleen kansallisuus- ja rotukysj^-
myksensä. I>*iitä ei voi ratkaista
onnellisesti muuta kuin edistyksen 5a
humaanisuuden linjaa pitkin.
— Ja tiedättdiän, IMarian Anderson
jatkaa, että** neekerikysymys
Amerikassa on pdbjinmnailtaan taloudellinen
kysymys, "''halvan työvoiman"
kysymys. Mustiin kuten valkoisiinkin
nähden pitää paikkansa:
maksat huonosti, saat «huonon työn,
maksat kunnollisesti, saat kunnollisen
työn: ' ^ ' .
Marian Anderson aikoo sanoa vielä
jotakin kasvatuksesta, kun hänet
kutsutaan puhelimeen, ja ke^uste-lun
lanka katkeaa. Katseleii sähkö-saiiomaa,
jpnka^ laulajatar «jensi
enäläiset oopperatähdet
^ Onko sota-aika lieventänyt ro-tuennakkoluuloja
Amerikassa? kysyn
^^arian Andersonilta.
— On, hän vastaa hiljaisesti. Oi-
'«kasvatus tulee vähitellen vaikut-taniaan
paljon. Mitä koulut voivat-
. tehdä, jos ennakkoluulottomat
^;set pääsevät «kaakflkiaila määrää-
"^^n. miten lapsia on kasvatettava,
^^edattehän, roiten helposti ibjninen
-.j viela sanoo toisen kansan, toisen
^ ' J n ihmisestä: «En pidä hänestä."
^^Pset on pienestä asti opetettava
^3^Kiän: -Miksi?^' - "Miksi en
^'f^ Jiänestä?" - /«Miksi et pidä
Jokaisen täytyy oppia
Venäläinen musiikki on ollut yleensä
hyvin suosittua Amerikassa jo mo-
_ nien vuosien ajan. T^aikovsk}^,
Rimsky-Korsakovin, Shostakoyidhin
"Ja-muiden venäläisten säveltäjien sin-
-fonioita. on saatu: kuulla ipiUei kaikkien
suurempien orkestereiden ohjelmistoissa.
. Sellaiset oopperat kuin
"Boris Goudunoff" ja *'LeCoq dX>r"
ovat osa Metropolitan oopp)eran vakituisesta
ohjelmistosta. (Lukemattomia
miu ta musJkaalisia sävellyksiä,
etenkin sellaisten suosittujen
mestareiden lauluja kuin Radima-noffin,
kuullaan radioitse tämän tästä
ja monissa muissa musikaalisissa
tilaisuuksissa, missä ensiluokan ja
vakavaa. musiikkia esitetään. Venäläisessä
musiikissa ilmenevät slavoni-laismelodiat
vaihtelevat surua ja tuskaa,
romantiikkaa ja sentimentaalisuutta,
pirteyttä ja iloisuutta, täynnä
henkeä ja elinvoimaa ja sellaisina vaikuttavat
syvästi musiikkia rakastaviin
ihmisiin kautta maailman. Ei
ole siis lainkaan ihme, että sellaiset
jo kauan sitten muodostetut musikaaliset
järjestöt kuten Jaroffin johtama
*"Kasa'kkakuoro" ja muut saavuttavat
aina suunnattoman yleisön'
suosion.
On todella vahinko, että .lukuisat
yrity^kset, joita on tuhlattu venäläisen
oopperan muodostamiseen, yleisön
tutustuttamiseksi venäläiseen
oopperamusiiTtkiin, ovat rauenneet
hukkaan, joko huonon 'johdon takia
taikka taiteellisten' kykyjen puutteesta.
Tällä näytäntökaudella perustettu
musikaalinen ryhmä, ijoka toimii
• "Venäläiset oopperatähdet"-ni-'
mellä, _antaa kuitenkin toiveita, että
tässä suhteessa jäänyt aukko tulee
edes jotenkuten konserttisaleissa täytetyksi.
Mainitun ryhniän muodostaa neljä
ansiokasta venäläistä oopperalaulajaa
Yhdysvalloissa. He esittävät kohtauksia
venäläisistä oopperoista,
luettoja, trioja ja kvartetteja.
Jokainen tämän ryhmän jäsenistä
-on tähti-omalla alallaan, jonka on
saavuttanut ansioituneella musrkaali-
-sella urallaan kahdella mantereella
saatujen kokemusten 'kautta. Sopraano
Nadine Ray saavutti kuuluisuutta
jo useita vuosia sitten ennenkuin
saapui \'hdys\-altoihin. Hän on
esiintynyt San Franciscon oopperassa,
New Yorkin kaupungin Center
oopperassa. Ranskassa, Espanjassa ja
Belgiassa. Kontra-aito Zinaida A l -
vers kuului aikoinaan kuuluisaan
Wienin oopperaan. "Tenoria, Ilja
Tamarinia pidetään parhaimpana tenorina
"Amerikassa olevien venäläisten
laulajien joukossa, Stefan Koza-kevich
on taasen laajalti tunnettu
mallikelpoisen esiintymisensä kautta
San Carlo oopperan mukana ja myöskin
lukuisten konserttikiertueittensa
kautta tässä maassa. Tämän ryhmän
musiikm johtaja on kuuluisa taiteilija,
tri Antin Rudnitsky, entinen Valtion
oopperan johtaja Kievistä sekä
. nykypäivien tuimetuimpia Ukrainalaisia
säveltäjiä.
Useimpina vuosina ovat kuuluisista
oopperalaulajista muodostetut
"kvartetit" esiintyneet konserteissa
Yhdysvalloissa ja on kautta'aikojen
todettu, että suuri yleisö, jolla on
ollut tilaisuus kuulla Metropolitan,
Chicagon taikka San Franciscon oopperoiden
esityksiä lyhyenä näytäntökautenaan,
ovat suunnattomasti
nauttineet sellaisten "kvartettien"
konserteista, joiden ohfjelmistossa on
myöskin oopperamusiikkia.
Tämä uusi "Venäläisten ooppera-tahtien"
ryhmä tulee esittämään oh-
- jelma^saan jotain vallan uutta ainoastaan
venäläistä musiikkia. Siihen
lukeutuu klassillisia tja myös aikakautemme
sävellyksiä, joista monet
kuullaan täällä ensimmäistä kertaa.
Sellaiset klassilliset oopperat
kuin "Ivan Susanin", "Tsaarin
.morsian", "Merenneito" ja "Tsaari
Saltanin taru" kauneudestaan ja aitoudestaan
-huolimatta ovat miltei
tuntemattomia Venäjän ulkopuolella.
Erikoisen mielenkiintoisia «kohtauksia
aikakautemme venäläisistä oopperoista
kuten. Kovalin säveltämästä
"Emelyan Pugachev'j, C^hyskon säveltämästä
"Potemkin" myÖS "Partisaanit"
sekä sodan aikana Kaba-levskyn
ja Shtoharenkon säveltämiä
lauluja esitetään näissä konserteissa
ensi kertaa Yhdysvalloissa.
Ei ole epäilystäkään etteikö yleisö
nauti kuuluisien tafteilijoiden kauniista
ja harjaantuneista lauluäänistä
sekä myös alati kauniista venäläisestä
musiikista. "Venäläiset ooppera-tähdet"
aloitti kiertueensa helmikuun
3 p:nä ja päättyy se huhtikuun alkuun
mennessä.
•meille kuullessaan, että olemme suo^
malaisia.
Wi$TERi\ UmOXCABLEGRAM
\ Hehinki 29. 12, -4S.
Heartfully greetmgs good whhes,
Kosti W€hatten
Se on laulajattaren monivuotisen
suomalaisen säestäjän uudenvuodentervehdys.
Marian Anderson puhuu
hänestä lämpimästi, iloisin silmin:
"Teimme yhdessä paljon työtä, 1hän
on hyvä ja reellinen ihminen."
Marian Anderson muistaa pieniä
t ap a u k s i a konserttikiertueeltaan
Suomessa — kerrankin Kosti, joka
huolehti laulajattaresta kuin pikku-
, J^!IJsesU,öli huolissaan, että Marian
Anderson ei pääsisi autoon konserttisalin
edessä seisovan ihailijajoukon
lävitse, ja niin hän soitti poliisimestarille
ja tilasi ison -lihavan konstaapelin
pitämään tietä avoinna. Ja
suomalaiset oli\'at niin rauhallisia,'
konstaapeli piti vain kätensä levällään,
-eikä kukaan tiriiklnut käytävää.
,
* . — .\urinko, Marian Anderson sa-mo,
ja auringon lämpö paistaa hänen
kasvoiltaan. Aurinko, «en sanan
muistaa suomeasi tämä ihminen, joka
laulullaan on valanut paijon päivänpaistetta
kanssaihmistensä elämään.
—-Bröllop, hän sanoo ruotsiksi.
Kerran horjui Suomessa ihmisjoukon
öhv konsertin loputtua hiljainen humalainen,
joka pysähtyi katsomaan
väenpaljoutta ja sanoi hyväntiditoi-sesti
ir\'istäen: bröllop (häät).
Olen lukenut jostakin Marian Andersonin
elämäkerrasta (djkä Kosti
Wdhasen kirjoittamasta), että laulajatar
on niitä fhmisiä, jotka haluavat
muistaa vain auringon ja muuttaa
kovat, katkerat, kipeät kokemuksensa
valoksi niiden tielle, joilla on
vaikeata elämässä.
S. J. AVoolf sanoo hänestä: "Hän
on-karistanut yltään ja jättänyt
taakseen päälleen heitetyn loan ja
halpamaisuuden. Hän kohoaa kaikkien
ennakkoluuJojen yläpuolelle,
pitäen niiden syynä enemmän tietämättömyyttä
kuin vihaa."
Marian Anderson on tällä kertaa
laulanut vain kahdessa konsertissa
New York-issa. Molemmat olivat
loppuunmyydyt kauan sitten. Hänellä
on edessään 55—60 konsertin
kiertue Amerikan mantereella, maaliskuussa
hän antaa muutamia konsertteja
Ncvr Yoikissa..
. — Eurooppaan? Ehkä vuoden,
kahden kuluttua.
— Suomeen? Tietysti tulen Suomeen,
jos haluatte minut sinne, Marian
.Anderson sanoo jpuristaessaan
kättäni, kun lähdemme.
On typerää käyttää vanhaa fraasia,
että joku Jhminen on kuin vanha
tuttava viidentoista minuutin keskustelun
jälkeen. "Mutta sellaisen tunteen
antoi Marian, .Anderson välittömyydellään
ja sydämellisyydellään.
Samanlaisen tunteen antoi minulle
kerrari Lontoossa toinen siiuri neeke-rilaulaja:
Paul Robeson. Hän on nyt
Xeiv Yorkissa ja aion kääntää ylösalaisin
tämän kaupungin saadakseni
hänet käsiini ennenkuin matkustan
pois Amerikasta.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 30, 1946 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1946-03-30 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki460330 |
Description
| Title | 1946-03-30-03 |
| OCR text | Q/i Ui tp i± ta m inu utiia (Kaisu-^Iii^ja-mi Rydberg, yksi Suomen sanomaleihtien edustajista, jotia ovat Yhdysvalloissa Yhdysvaltain Jhallituksen yierainä, on New Yorfeissa tavannut kuuluisan tummaihoisen laulajattaren: {Mariani Aader^ sonin. Mielerikiintoisellavtavalla Odr-joittaa haastattelija tästä : tapaamisesta.) : Tänään istuin vpÄistaÄiiriuu^^ vastapäätä Marian:Andersonia Ihötel-iihuoneessa, josta hän cli juuri lähtemässä länttä Ikoaiti. Minsäänlainen ikoiemus ja vuosimäärä sanomaleihtialalla, ei, (koskaan tule te^kemään lippua kylmistä väreistä, jotka risteilevät selkärankani seutuvilla aina, kun ole astumassa suuren kuuluisuudeii eteen. Mutta •kerta toisensa jälkeen (käy niin, - että kmiluisuus osoittautuu ..vaatimattomaksi luonnolliseksi ihmisdksi,- jonka läieisyys karkoittaa-kaikenlaiset vä-" reet. . . _ ^ ; Sellainen ihminen on Marian Anderson, jonka "olemufksesta :-ÄUQkuu inhimillinen •lämpö, .valke,^ Oa koke-muisista rikkaan eläm&i;%£is^ suuren taiteilijan nöyryys. Ei mitään diiyaneleitä, ei mitään naaaiiota. Tämä on siis ne^erityttö Phila-deiphiasta, tyttö; jolle (hänen isänsä kerran osti halvan viulun panttilai-tofesesta, lähettilään anoneen kertaan, kannattiko tuhlata r ^ a a sellaiseen ylellisyyteen." ,: Tässä piihuu tunoTO^lla"ä^ellään tyttö, joka ku.u5mi<)tiaana 'lauloi baptistikirkon kuorossa, antoi 8-vuoti-aana. ensimmäisen konserttinsa. Sen pääsyliput maksorvat puoli dollaria, laulajatar sai vain kiitdksen palkakseen. Marian Andersonin " Simeellisten silmien pohjalla on. syvä vakavuus silloinkin, kun. h ä n hymyilee. Häh tietää, mitä kaikkea saa ko(kea mustan rodun tyttö .maassa, 5'ossa on asia nimeltä neekerSkysymys, kulkiessaan taipaleen Philadelphian nee-ierislummeista maailmankuuluisuuteen. Marian Anderson ristittiin Amerikassa "laulun ylimmäksi pa-pittare? isi''' vasta sitten, kun'Eurooppa oli koonnut hänelle puketin krii-^ tillisimpien musiikkiarvostelijainsa superlatiiveista. Marian Anderson on sanonut S. J. ^tK)lfiIle, että h ä n eli jännittävim- "'än hetkensä juostessaan' »lapsuur t«nsa taloon Philadelphian Soutih ^fartin Streetillä sanomaan äidilleen: ^^yt sinun ei enää tarvitse ottaa Vieraiden ihmisten pyykikiä pestäväksi." . • ' c:/fn äs.%±oni n f a o n a Kirj. Kaisu-Mirjami Rydberg perustelemaan kannanottonsa. Pitää ' tuKkia, mitä kafkkea kätkeytyy tuon kohtalokkaan sanan taakse: "En pid ä — en voi sietää — vJhaan." Niin, niin, minä sanon, eikö sota nyt ole opettanut jiksilöille ja kansoille kallista läksyä siitä, miten ihmisten ija kansojen on elettävä yhdessä, toimittava yhdessä, jotta uutta romahdusta ei tulisi? — Minä iloitsin suuresti siitä, että yhdistyneitten kansakuntien konferenssi pidettiin Amerikassa, Marian ~ Anderson sanoo. Me elimme liiaksi eristettyinä. Nyt siteet lujittuvat vieraisiin mäihin, kansoihin, rotuihin. Atefkassa huomataan, että muillakin mailla on ollut tai on >ihä edelleen kansallisuus- ja rotukysj^- myksensä. I>*iitä ei voi ratkaista onnellisesti muuta kuin edistyksen 5a humaanisuuden linjaa pitkin. — Ja tiedättdiän, IMarian Anderson jatkaa, että** neekerikysymys Amerikassa on pdbjinmnailtaan taloudellinen kysymys, "''halvan työvoiman" kysymys. Mustiin kuten valkoisiinkin nähden pitää paikkansa: maksat huonosti, saat «huonon työn, maksat kunnollisesti, saat kunnollisen työn: ' ^ ' . Marian Anderson aikoo sanoa vielä jotakin kasvatuksesta, kun hänet kutsutaan puhelimeen, ja ke^uste-lun lanka katkeaa. Katseleii sähkö-saiiomaa, jpnka^ laulajatar «jensi enäläiset oopperatähdet ^ Onko sota-aika lieventänyt ro-tuennakkoluuloja Amerikassa? kysyn ^^arian Andersonilta. — On, hän vastaa hiljaisesti. Oi- '«kasvatus tulee vähitellen vaikut-taniaan paljon. Mitä koulut voivat- . tehdä, jos ennakkoluulottomat ^;set pääsevät «kaakflkiaila määrää- "^^n. miten lapsia on kasvatettava, ^^edattehän, roiten helposti ibjninen -.j viela sanoo toisen kansan, toisen ^ ' J n ihmisestä: «En pidä hänestä." ^^Pset on pienestä asti opetettava ^3^Kiän: -Miksi?^' - "Miksi en ^'f^ Jiänestä?" - /«Miksi et pidä Jokaisen täytyy oppia Venäläinen musiikki on ollut yleensä hyvin suosittua Amerikassa jo mo- _ nien vuosien ajan. T^aikovsk}^, Rimsky-Korsakovin, Shostakoyidhin "Ja-muiden venäläisten säveltäjien sin- -fonioita. on saatu: kuulla ipiUei kaikkien suurempien orkestereiden ohjelmistoissa. . Sellaiset oopperat kuin "Boris Goudunoff" ja *'LeCoq dX>r" ovat osa Metropolitan oopp)eran vakituisesta ohjelmistosta. (Lukemattomia miu ta musJkaalisia sävellyksiä, etenkin sellaisten suosittujen mestareiden lauluja kuin Radima-noffin, kuullaan radioitse tämän tästä ja monissa muissa musikaalisissa tilaisuuksissa, missä ensiluokan ja vakavaa. musiikkia esitetään. Venäläisessä musiikissa ilmenevät slavoni-laismelodiat vaihtelevat surua ja tuskaa, romantiikkaa ja sentimentaalisuutta, pirteyttä ja iloisuutta, täynnä henkeä ja elinvoimaa ja sellaisina vaikuttavat syvästi musiikkia rakastaviin ihmisiin kautta maailman. Ei ole siis lainkaan ihme, että sellaiset jo kauan sitten muodostetut musikaaliset järjestöt kuten Jaroffin johtama *"Kasa'kkakuoro" ja muut saavuttavat aina suunnattoman yleisön' suosion. On todella vahinko, että .lukuisat yrity^kset, joita on tuhlattu venäläisen oopperan muodostamiseen, yleisön tutustuttamiseksi venäläiseen oopperamusiiTtkiin, ovat rauenneet hukkaan, joko huonon 'johdon takia taikka taiteellisten' kykyjen puutteesta. Tällä näytäntökaudella perustettu musikaalinen ryhmä, ijoka toimii • "Venäläiset oopperatähdet"-ni-' mellä, _antaa kuitenkin toiveita, että tässä suhteessa jäänyt aukko tulee edes jotenkuten konserttisaleissa täytetyksi. Mainitun ryhniän muodostaa neljä ansiokasta venäläistä oopperalaulajaa Yhdysvalloissa. He esittävät kohtauksia venäläisistä oopperoista, luettoja, trioja ja kvartetteja. Jokainen tämän ryhmän jäsenistä -on tähti-omalla alallaan, jonka on saavuttanut ansioituneella musrkaali- -sella urallaan kahdella mantereella saatujen kokemusten 'kautta. Sopraano Nadine Ray saavutti kuuluisuutta jo useita vuosia sitten ennenkuin saapui \'hdys\-altoihin. Hän on esiintynyt San Franciscon oopperassa, New Yorkin kaupungin Center oopperassa. Ranskassa, Espanjassa ja Belgiassa. Kontra-aito Zinaida A l - vers kuului aikoinaan kuuluisaan Wienin oopperaan. "Tenoria, Ilja Tamarinia pidetään parhaimpana tenorina "Amerikassa olevien venäläisten laulajien joukossa, Stefan Koza-kevich on taasen laajalti tunnettu mallikelpoisen esiintymisensä kautta San Carlo oopperan mukana ja myöskin lukuisten konserttikiertueittensa kautta tässä maassa. Tämän ryhmän musiikm johtaja on kuuluisa taiteilija, tri Antin Rudnitsky, entinen Valtion oopperan johtaja Kievistä sekä . nykypäivien tuimetuimpia Ukrainalaisia säveltäjiä. Useimpina vuosina ovat kuuluisista oopperalaulajista muodostetut "kvartetit" esiintyneet konserteissa Yhdysvalloissa ja on kautta'aikojen todettu, että suuri yleisö, jolla on ollut tilaisuus kuulla Metropolitan, Chicagon taikka San Franciscon oopperoiden esityksiä lyhyenä näytäntökautenaan, ovat suunnattomasti nauttineet sellaisten "kvartettien" konserteista, joiden ohfjelmistossa on myöskin oopperamusiikkia. Tämä uusi "Venäläisten ooppera-tahtien" ryhmä tulee esittämään oh- - jelma^saan jotain vallan uutta ainoastaan venäläistä musiikkia. Siihen lukeutuu klassillisia tja myös aikakautemme sävellyksiä, joista monet kuullaan täällä ensimmäistä kertaa. Sellaiset klassilliset oopperat kuin "Ivan Susanin", "Tsaarin .morsian", "Merenneito" ja "Tsaari Saltanin taru" kauneudestaan ja aitoudestaan -huolimatta ovat miltei tuntemattomia Venäjän ulkopuolella. Erikoisen mielenkiintoisia «kohtauksia aikakautemme venäläisistä oopperoista kuten. Kovalin säveltämästä "Emelyan Pugachev'j, C^hyskon säveltämästä "Potemkin" myÖS "Partisaanit" sekä sodan aikana Kaba-levskyn ja Shtoharenkon säveltämiä lauluja esitetään näissä konserteissa ensi kertaa Yhdysvalloissa. Ei ole epäilystäkään etteikö yleisö nauti kuuluisien tafteilijoiden kauniista ja harjaantuneista lauluäänistä sekä myös alati kauniista venäläisestä musiikista. "Venäläiset ooppera-tähdet" aloitti kiertueensa helmikuun 3 p:nä ja päättyy se huhtikuun alkuun mennessä. •meille kuullessaan, että olemme suo^ malaisia. Wi$TERi\ UmOXCABLEGRAM \ Hehinki 29. 12, -4S. Heartfully greetmgs good whhes, Kosti W€hatten Se on laulajattaren monivuotisen suomalaisen säestäjän uudenvuodentervehdys. Marian Anderson puhuu hänestä lämpimästi, iloisin silmin: "Teimme yhdessä paljon työtä, 1hän on hyvä ja reellinen ihminen." Marian Anderson muistaa pieniä t ap a u k s i a konserttikiertueeltaan Suomessa — kerrankin Kosti, joka huolehti laulajattaresta kuin pikku- , J^!IJsesU,öli huolissaan, että Marian Anderson ei pääsisi autoon konserttisalin edessä seisovan ihailijajoukon lävitse, ja niin hän soitti poliisimestarille ja tilasi ison -lihavan konstaapelin pitämään tietä avoinna. Ja suomalaiset oli\'at niin rauhallisia,' konstaapeli piti vain kätensä levällään, -eikä kukaan tiriiklnut käytävää. , * . — .\urinko, Marian Anderson sa-mo, ja auringon lämpö paistaa hänen kasvoiltaan. Aurinko, «en sanan muistaa suomeasi tämä ihminen, joka laulullaan on valanut paijon päivänpaistetta kanssaihmistensä elämään. —-Bröllop, hän sanoo ruotsiksi. Kerran horjui Suomessa ihmisjoukon öhv konsertin loputtua hiljainen humalainen, joka pysähtyi katsomaan väenpaljoutta ja sanoi hyväntiditoi-sesti ir\'istäen: bröllop (häät). Olen lukenut jostakin Marian Andersonin elämäkerrasta (djkä Kosti Wdhasen kirjoittamasta), että laulajatar on niitä fhmisiä, jotka haluavat muistaa vain auringon ja muuttaa kovat, katkerat, kipeät kokemuksensa valoksi niiden tielle, joilla on vaikeata elämässä. S. J. AVoolf sanoo hänestä: "Hän on-karistanut yltään ja jättänyt taakseen päälleen heitetyn loan ja halpamaisuuden. Hän kohoaa kaikkien ennakkoluuJojen yläpuolelle, pitäen niiden syynä enemmän tietämättömyyttä kuin vihaa." Marian Anderson on tällä kertaa laulanut vain kahdessa konsertissa New York-issa. Molemmat olivat loppuunmyydyt kauan sitten. Hänellä on edessään 55—60 konsertin kiertue Amerikan mantereella, maaliskuussa hän antaa muutamia konsertteja Ncvr Yoikissa.. . — Eurooppaan? Ehkä vuoden, kahden kuluttua. — Suomeen? Tietysti tulen Suomeen, jos haluatte minut sinne, Marian .Anderson sanoo jpuristaessaan kättäni, kun lähdemme. On typerää käyttää vanhaa fraasia, että joku Jhminen on kuin vanha tuttava viidentoista minuutin keskustelun jälkeen. "Mutta sellaisen tunteen antoi Marian, .Anderson välittömyydellään ja sydämellisyydellään. Samanlaisen tunteen antoi minulle kerrari Lontoossa toinen siiuri neeke-rilaulaja: Paul Robeson. Hän on nyt Xeiv Yorkissa ja aion kääntää ylösalaisin tämän kaupungin saadakseni hänet käsiini ennenkuin matkustan pois Amerikasta. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1946-03-30-03
