1945-03-10-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
LAUANTAINA, MAALISKUUN 10 PXIVXXX Sivu 11
jT.jä korkearnmalle lent^jjä J^ho-aaiäivaalla,
sitäpah^mmaksijkäy olo.
Olkoonpa maanpäällä kesä taikka tal-yl
iö 7,000 metrin korkeudessa on
Useita kvnimeniä asteita pakkasta.
Aurinko näyttää ihmeellisen vallkoi-selta
ja kun ilmakehän suojaavat
hövrvt eivät heikennä sen säteitä,
nostattaisivat ne lentäjän iliolle rakkuloita
muutamassa-jninuutissa, ellei
iän voitelisi pintaansa paksulla, ravalla.
Kylmyydessä vkutistiivat: lentokoneen
metalliosat ja tulevat hauraammiksi,
ja vielä!kin;,kork^nimalr
le noustessa ei ihminen eikä %)ne
enää kykene hengittämään säännöl-liseiti,
vaan ne saavat ikäänikuin.hengenahdistusta,
'ja niiden tarmo ja teho:
heikkenevät.
400-hevosvoimainen moottori kehittää
9,000 metrin korkeudessa nipin
napin 80 hv. ja oibjaaja, (joka
mvös on alkanut tuntea liiaksi säännöllisen
ilmanpaineen puutetta, menettää
samalla tavalla toiminta- ja
ajatuskykyään. Mutta, jos milloinkaan,
niin ainakin juuri siellä yläilmoissa
hän niitä kipeimmin tarvitsisi.
Siksipä on hänen, niinkuin moottorinkin,
saatava ''keinotekoista hengitystä"
ja sitä saa lentäjä rnukanaan
varatusta happikaasupullosta, samalla
kuin moottoriin syötetään säiliös-y
'
tä pairteilmaa.
. Pieni tuulettajalaite kerää yläilmo- .
jen ohutta ilmaa puristaen sitä paine-säiLöön,.
niin että sen paine nousee
ulkona vallitsevaa,: otaksuka^mine
esim, 0,2 ilmakehän painetta S kertaa
korkeammaksi, mikä olisi teoreettisesti
riittävän 5Uuri ..pitääkseen
moottorin vielä 16 -km. .korkeudessa
käynnissä. 'Mutta; ohues|a ilmasta ei.;
niifi korkealla ole ^potkurille tarpeeksi .
vastusta eikä se jaksa.«nää-pitää lentokonetta
kunnollisesti liikkeessä, joka-
on tietysti koneen ilmassa pysymisen,
ehtona, . Korkeuslennoilla onkin
näillä tienoin maten^aattinen ra- ,
jansa. Mutta jo. moniaita 'kilometrejä
alempana tuott-aa l^^^äjän -i:uu-miillinen
ja henkinen tila vaikeuksia.
'Korkealla yläilmpissa - on Jeötäjä^
aivan vieraassa maaHniassa, .jollä^ei
ole mitään yhteyttä/ maaii - ja-, sen^pje-.
massaolon lakjen.-Hanssa. ,jfas^n.^i:
ota tarpeeksi,.ajoissia käyt^ti^^^
pipuUoaan,, -alkavat : hänen ^^.jatuk^
äfiusa hillittömästi ..•vaeltaa-ja ^«kovasta
ponnistelemisesta h u ö l ^ a t t a -syntyy
faänen mielessään ihmeellisiä .haiOia- ;
kuvia. Niinpä kertoo amerikalaipen
majuri Schroeder, -että. noin --S^OOÖ
m. korkeudessa -näytti- ; a u t Ä o.
ikäänkuin menettäneen -kirkkautensa
ia tuntui tulevan pimeä. ".Taitaapa
olla jo myöhäinen iltaVjväl^i-mie-likuva
hänen aivoissaan. Ja - hän ai-,
lioi puhella itselleen, kysellen,'ja vastaillen,
ja vanhasta kokemuksesta
J^än tiesi.että happikaasupullo oli ^he-otettava
käytäntöön. Moottori
tuntui hyrisevän vain hyvin hiljaa ja
« ä oli kova nälän tunne/ Mutta
^•3m pieni imaisu happikaasupullos-ja
aurinko-paistoi kirkkaammin,
moottori surisi,kovemmin, nälkä ka-
'osi ja hyvänolon tunne tävtti ruu-
"^"n ja sielun.
Hapen pmue yläilmoissa voi johtaa
"'h^n. että lentäjä ei erota oikeata
j^a^emniasta, eikä osaa määritellä, on-han
ylhäällä vai hyvin matglajla.
entajä näkee korkesumittarin osoit-
'^van esim. 8,000 metrin korkeutta,
^"fta hänestä tuntuu kuin hän olisi
^•^0 metrin syvyydessä. Väkivoi-
'^«^skittää ohjaaja kaiken ^jatus-
• • "'^ tähän ihmeelUs^ seikkaan,
ja muutamiksi sekunneiksi hänelle
selyiäa;a?ian., oikea laita. Taikka sa-
^nofcaamme, fittäihänen jpitäisi -merjd-
:tä muistikirjat^n^a luku. 7.2, mutta
hänpÄ.Idi^oittaaW ^ijaan luvun
;2^7,-eikä huomaa tehneensä virhettä,
ennen k.uin h$n maahan la^euduttu-
^an ihmeissään tarkastaa muistikirjaansa.
Ja's<^.unnit tuntuvat lentäjästä
minuuteilta ja minuutit tunneil-
Ensimmäisillä korkeulentäjillä ei
ollut mipkäanla.isiaykäytänBÖllisiä ko-jLemuksia,
Jo^ai^^^^
napatutkijat: ovat-niin > runsain mitoin
saaneet -edeli^Mltään. .Vain toteamalla
yii9ieet lentokpneen ja moottorin
rakenteessa ;kpelentojen tapahduttua
on tekniikka vähitellen voiiiut saada
tarpeellista oppia ja pätevyyttä kor-keuslentoihin
sopivien lentokoneiden
rakentamisessa. Mutta tämä opin-saj^
tJitiojik.in maksanut erinäistenlen-täjien
hengen..
Tieteellinen tutkimushalu. aijoi entisiä
ilmapallolentäjiä pyrkimään yhä
korkeammalle ja. korkeammalle. Nykypäivien
korkeusleimoilla taas kpe-
.tetaan saada selville käytännöllisim-piä
asioita, sillä niiden tarkoituksena
on etsiä välineitä ja keinoja, 'joiden
avulla voitaisiin tehdä mahdolliseksi
hennot alernpien myrskyisten ilmakehien,
ns. troposfäärin yläpuolella,
jossa otaksutaan pikalentoyhteyksieh
aikaansaamisen kä3rvrän ^ r i mantereiden
j ä l i l l e -tuntijvasti helpommaksi.
-Sillä onhan selvää, että esim. 4;000
mn. -korkeudella ei voida saavuttaa
sitä nopeutta, jöhoh päästään 8,000
.42,000 mn. korkeudessa. Tähän tietysti
vaikuttaa ilman tiheyden aleneminen
korkeuden kasvaessa.
Mutta suurissa Jtorkeuksissa lennettäessä^
saavntetaan=^
kilin koneen ^<)peuden kasvatnjneri.
On näet huomattava, että«nntä likem-pänä
maanpintaa,pitkänmatkanlentä-jä
on, sitä Yaarälliseinpaa ;on J^to.
Ja - taas jDJtä . kockeammalla ^.ollaan,
sitä -eiiemmän on .tilaa -twvalliselle
vmaahänlaskulle, rjos ^nK>f>ttorrvika sen
vaatisi. .Siksi.^pyritäärrlfiih.siihen, et-
'tä T^itkien 4natkpjen;1entökoneet yoi-iSivat
lentää troppsl^rin ^yläpuolella;
vähintäin -tl :kmn. ^ikorkeiuöessa, njs.
stratosfäärissä, -piellä ,on. taivas aina
kirkkaana, eivätkä niitkään 'tuulen-vpuuskat
ole haittaiia- >Ja ^ s lentäj
ä n olisi turvaudutiuavapakkok
kuun, olisi häne|lä^^iito^entoansa varten/
hoin .100-^200 Jsmn. läpimittai-
-neri ralue,- vastaten-siis -noin ^30,000—
1 ^0,QQO >,neliökiloni^trin .suuruista a-
L^a, ija 4l?sliidellessään-hän vvö^
dionsa -avulla saada selville,-inaaleai.-
tök^nt^n .::tai merellä jonkin avjiksi.
rientävän laivan. Viimeisinimistäkin
saavntuksista huolimatta on .kuitenkin
tieteellä ja teknUkalla.vielä
jpn esteitä voitettavana. Yhtenä suurena
vaikeutena asiaa selvitettäessä
on, mitenkä suojellaan lentokoneessa
olijat n.s. "korkeustaudilta", joka ei
näytä johtuvan yksistään hapen puutteesta,
vaan myös verenkierrossa tapahtuvista
muutoksista, johon keinotekoisesti
annetusta hapesta ei ole
apua.
Jo 21 vuotta ilmapallon,keksimisen
jälkeen vuonna 1825 kuuluisa ranskalainen
fyysikko Goy-Lussac saavutti
yksin lentäen juhlallisen 7,000
metrin korkeuden. Ilmapallolla saavutettuja
korkeusennätyksiä on sitten
vähitellen korotettu, kunnes vuonna
1902 Berson ja Sjying saavuttivat
10,800, metrin korkeuden.
Sitten alkoi kilpajuoksu korkeus-
>ennätyksest^ lentokoneilla. Jo
IftZrion i m e i ^ ^
: Champiohilla köifiiieusen|iät^^ svesita-'
solia 11,581 m. ja maakoneella 11,72 7
m. ^Sitten ;on.ennätys edelleen kcAb-amistaan
kohonnut, ollen se,mitenkä
milloinkin eri kansallisuuksien nimissä.
Heinäkuussa V. 1937 pääsi eqg-lantilainen
sotilaslentäjä M . J . Adam
16.440 mn. korkeuteen. Adamin lento
ikesti 2^/2 tuntia ja :aliij mitattu
lämpömäärä yläilmoissa oli-48 °C^.- V.
1939 saavutti kansainväliseUikorkeus-lentoehnätyksen
italialainen Mario
' I?ezzi, -saavuttamalla 17;074 imetrin
korkeuden koi^eella, joka oli varustettu
ilmatiiviillä hytillä ja,uusilla stratosfääristä
lentoa yarten^ rakeonetuil-
•rla., laitteilla.-, -••^ ' V>V^L^;>"'^';" ••.•:>.
V V ^iXiikä. fon nykyisin J c ö^
.haippusaa^^t^s/:e^
maan, «iiiita millä lennoilla oh ilmailu
astunutr^tkiaiiseyiin askeleen kohti
stratosfäärissä -t^päjhöiyaä lentämistä.
.Jos se jöskusi^lä3lidlisestii:<mm^^
tuu suurillaÄnellla, önvsitä^pidettä-vä
eräänä, teköiil^n korkeimmista
saayutuksista. Silloin esim. lentomatka
New .Yprkista>Lontooseen,-voidaan
tehdä muutamissa tunneissa.
Usein etsimme etäältä sitä, mikä
on läheHä löydettävissä'
Arvokkainta bn,'Mi alisen suremi-naiyMaimitä'^
..jinnutinmiiii(uiuiHiii|Mittiinititii(miiiiiiiiiiiiimi(iHiii«iiuiHiiniuiiiniiiiitimmi(ui iiuiniinmNiUHiiHttinii
iHUiuiiitiitiiiiinttiiiaiinininuinuniumntiitiiuiitHnuiHiiuiaiiiuituiiiuliiiiniiiiiiinniniUtttitinnm^^
SyDÄME£iLISET ONNITTELUMME
hänen 70-vuotissyiltymäpäivänsä johdosta
Sicampus ->Sölsaua - <>.anibie, 3ritish Columbia
Mr. jaMrs. ,J, inYlla.^.Mary. :
Sanna, Elero^la .jpijis.S^unagiäki
Vlola, Venla ja ^y.iltio Heirionen
'Antti, ja Yieno;Rairaia ja,.tsstöt
Siiri -ja -Mno Tuoini
v^aiaiernfaanily
r^rty -^isOqin.
. :vS|t^'<ipLä^ee2imä^i . -
.^iitinliiis^jifoim - ; -
-GKi$.r-i?utula^
iBe^^Mc^•tilerg ^ . .
..xAntti^iitp ' " '
«anfif^in.-fmiiy
Mr. Ja Mrs. C.-i3i3ta
.^^vHotaivia iamjly
Hilda:Binta
^Eino-Enquist
Pelto xVildci
Matti./Mattlla ja pei;he - .
M. J.:5terro
Helen, Sä^nni ja Paul Itorj^np^a
Shirley, Esföer ja Rein9.^Jel«?§9n
Karin Jussi ja Manda
Jeanette, ;Emini ia Toivo
Rannijdco
Sirviön periie
.Enquistin -perhe .
'Mr. Ja Mrs. -A, R. -Sinta,
-lEdroin, Dorene Ja EJdifch.
ja
^lVfary..All«n,:Eini ja Vilha Aho
Vie. Hantula ja j>erhe
Httl<^ ja iJohn>:Myilyniwni
Bric "^stö • • • •
A^ne.fMyllyniemi .
-El^e ^I^ieoiinen • -
.Jatsk :LaitJo .
M a s g f a r e t ^ - j .
;LUy lue^t
-^Neil Dahf -
-Elsie-Leaif •
iiilistön p^ifcäfioika .
-•HenryfTeto
Heivie Iieal
.Bunnie T. Blnta
M^nnie .Jphhson
John rHutri
iisaac ifevala
-Niemen poika
Ida ja-Annie'Johnson
'Joah,:Dorl$, fHUma Ja XAurl >Kari
Parhaimmat kiitokseni kalkille teille, kun saavuitte niin. snurella jou*
• kolia -minun syntymäpäivääni viettämään. Erittäin kiitän siitä arvokkaasta
jaiJcäytännöllisestä lahijasrt-a, jonka yllättäen minulle toitte.
«iitos homman alkUUnpaniJoJUe, illan emännille Ja niille, jotka syystä
tai toisesta,eiyät vpineet saapua. Tämä rattoisa, toverillinen tilaisuus
säilyy muistossani aina.
rFEANK JERULA
SICAMOUS BRITISH COLUMBIA
ttifittiiini|iiiiiitiNiiyifiitiiiHti<iftttitiiininttW^ij|i mfmumiiitMfitunnnnmtin
mtmniitn* inmii
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 10, 1945 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1945-03-10 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki450310 |
Description
| Title | 1945-03-10-11 |
| OCR text |
LAUANTAINA, MAALISKUUN 10 PXIVXXX Sivu 11
jT.jä korkearnmalle lent^jjä J^ho-aaiäivaalla,
sitäpah^mmaksijkäy olo.
Olkoonpa maanpäällä kesä taikka tal-yl
iö 7,000 metrin korkeudessa on
Useita kvnimeniä asteita pakkasta.
Aurinko näyttää ihmeellisen vallkoi-selta
ja kun ilmakehän suojaavat
hövrvt eivät heikennä sen säteitä,
nostattaisivat ne lentäjän iliolle rakkuloita
muutamassa-jninuutissa, ellei
iän voitelisi pintaansa paksulla, ravalla.
Kylmyydessä vkutistiivat: lentokoneen
metalliosat ja tulevat hauraammiksi,
ja vielä!kin;,kork^nimalr
le noustessa ei ihminen eikä %)ne
enää kykene hengittämään säännöl-liseiti,
vaan ne saavat ikäänikuin.hengenahdistusta,
'ja niiden tarmo ja teho:
heikkenevät.
400-hevosvoimainen moottori kehittää
9,000 metrin korkeudessa nipin
napin 80 hv. ja oibjaaja, (joka
mvös on alkanut tuntea liiaksi säännöllisen
ilmanpaineen puutetta, menettää
samalla tavalla toiminta- ja
ajatuskykyään. Mutta, jos milloinkaan,
niin ainakin juuri siellä yläilmoissa
hän niitä kipeimmin tarvitsisi.
Siksipä on hänen, niinkuin moottorinkin,
saatava ''keinotekoista hengitystä"
ja sitä saa lentäjä rnukanaan
varatusta happikaasupullosta, samalla
kuin moottoriin syötetään säiliös-y
'
tä pairteilmaa.
. Pieni tuulettajalaite kerää yläilmo- .
jen ohutta ilmaa puristaen sitä paine-säiLöön,.
niin että sen paine nousee
ulkona vallitsevaa,: otaksuka^mine
esim, 0,2 ilmakehän painetta S kertaa
korkeammaksi, mikä olisi teoreettisesti
riittävän 5Uuri ..pitääkseen
moottorin vielä 16 -km. .korkeudessa
käynnissä. 'Mutta; ohues|a ilmasta ei.;
niifi korkealla ole ^potkurille tarpeeksi .
vastusta eikä se jaksa.«nää-pitää lentokonetta
kunnollisesti liikkeessä, joka-
on tietysti koneen ilmassa pysymisen,
ehtona, . Korkeuslennoilla onkin
näillä tienoin maten^aattinen ra- ,
jansa. Mutta jo. moniaita 'kilometrejä
alempana tuott-aa l^^^äjän -i:uu-miillinen
ja henkinen tila vaikeuksia.
'Korkealla yläilmpissa - on Jeötäjä^
aivan vieraassa maaHniassa, .jollä^ei
ole mitään yhteyttä/ maaii - ja-, sen^pje-.
massaolon lakjen.-Hanssa. ,jfas^n.^i:
ota tarpeeksi,.ajoissia käyt^ti^^^
pipuUoaan,, -alkavat : hänen ^^.jatuk^
äfiusa hillittömästi ..•vaeltaa-ja ^«kovasta
ponnistelemisesta h u ö l ^ a t t a -syntyy
faänen mielessään ihmeellisiä .haiOia- ;
kuvia. Niinpä kertoo amerikalaipen
majuri Schroeder, -että. noin --S^OOÖ
m. korkeudessa -näytti- ; a u t Ä o.
ikäänkuin menettäneen -kirkkautensa
ia tuntui tulevan pimeä. ".Taitaapa
olla jo myöhäinen iltaVjväl^i-mie-likuva
hänen aivoissaan. Ja - hän ai-,
lioi puhella itselleen, kysellen,'ja vastaillen,
ja vanhasta kokemuksesta
J^än tiesi.että happikaasupullo oli ^he-otettava
käytäntöön. Moottori
tuntui hyrisevän vain hyvin hiljaa ja
« ä oli kova nälän tunne/ Mutta
^•3m pieni imaisu happikaasupullos-ja
aurinko-paistoi kirkkaammin,
moottori surisi,kovemmin, nälkä ka-
'osi ja hyvänolon tunne tävtti ruu-
"^"n ja sielun.
Hapen pmue yläilmoissa voi johtaa
"'h^n. että lentäjä ei erota oikeata
j^a^emniasta, eikä osaa määritellä, on-han
ylhäällä vai hyvin matglajla.
entajä näkee korkesumittarin osoit-
'^van esim. 8,000 metrin korkeutta,
^"fta hänestä tuntuu kuin hän olisi
^•^0 metrin syvyydessä. Väkivoi-
'^«^skittää ohjaaja kaiken ^jatus-
• • "'^ tähän ihmeelUs^ seikkaan,
ja muutamiksi sekunneiksi hänelle
selyiäa;a?ian., oikea laita. Taikka sa-
^nofcaamme, fittäihänen jpitäisi -merjd-
:tä muistikirjat^n^a luku. 7.2, mutta
hänpÄ.Idi^oittaaW ^ijaan luvun
;2^7,-eikä huomaa tehneensä virhettä,
ennen k.uin h$n maahan la^euduttu-
^an ihmeissään tarkastaa muistikirjaansa.
Ja's<^.unnit tuntuvat lentäjästä
minuuteilta ja minuutit tunneil-
Ensimmäisillä korkeulentäjillä ei
ollut mipkäanla.isiaykäytänBÖllisiä ko-jLemuksia,
Jo^ai^^^^
napatutkijat: ovat-niin > runsain mitoin
saaneet -edeli^Mltään. .Vain toteamalla
yii9ieet lentokpneen ja moottorin
rakenteessa ;kpelentojen tapahduttua
on tekniikka vähitellen voiiiut saada
tarpeellista oppia ja pätevyyttä kor-keuslentoihin
sopivien lentokoneiden
rakentamisessa. Mutta tämä opin-saj^
tJitiojik.in maksanut erinäistenlen-täjien
hengen..
Tieteellinen tutkimushalu. aijoi entisiä
ilmapallolentäjiä pyrkimään yhä
korkeammalle ja. korkeammalle. Nykypäivien
korkeusleimoilla taas kpe-
.tetaan saada selville käytännöllisim-piä
asioita, sillä niiden tarkoituksena
on etsiä välineitä ja keinoja, 'joiden
avulla voitaisiin tehdä mahdolliseksi
hennot alernpien myrskyisten ilmakehien,
ns. troposfäärin yläpuolella,
jossa otaksutaan pikalentoyhteyksieh
aikaansaamisen kä3rvrän ^ r i mantereiden
j ä l i l l e -tuntijvasti helpommaksi.
-Sillä onhan selvää, että esim. 4;000
mn. -korkeudella ei voida saavuttaa
sitä nopeutta, jöhoh päästään 8,000
.42,000 mn. korkeudessa. Tähän tietysti
vaikuttaa ilman tiheyden aleneminen
korkeuden kasvaessa.
Mutta suurissa Jtorkeuksissa lennettäessä^
saavntetaan=^
kilin koneen ^<)peuden kasvatnjneri.
On näet huomattava, että«nntä likem-pänä
maanpintaa,pitkänmatkanlentä-jä
on, sitä Yaarälliseinpaa ;on J^to.
Ja - taas jDJtä . kockeammalla ^.ollaan,
sitä -eiiemmän on .tilaa -twvalliselle
vmaahänlaskulle, rjos ^nK>f>ttorrvika sen
vaatisi. .Siksi.^pyritäärrlfiih.siihen, et-
'tä T^itkien 4natkpjen;1entökoneet yoi-iSivat
lentää troppsl^rin ^yläpuolella;
vähintäin -tl :kmn. ^ikorkeiuöessa, njs.
stratosfäärissä, -piellä ,on. taivas aina
kirkkaana, eivätkä niitkään 'tuulen-vpuuskat
ole haittaiia- >Ja ^ s lentäj
ä n olisi turvaudutiuavapakkok
kuun, olisi häne|lä^^iito^entoansa varten/
hoin .100-^200 Jsmn. läpimittai-
-neri ralue,- vastaten-siis -noin ^30,000—
1 ^0,QQO >,neliökiloni^trin .suuruista a-
L^a, ija 4l?sliidellessään-hän vvö^
dionsa -avulla saada selville,-inaaleai.-
tök^nt^n .::tai merellä jonkin avjiksi.
rientävän laivan. Viimeisinimistäkin
saavntuksista huolimatta on .kuitenkin
tieteellä ja teknUkalla.vielä
jpn esteitä voitettavana. Yhtenä suurena
vaikeutena asiaa selvitettäessä
on, mitenkä suojellaan lentokoneessa
olijat n.s. "korkeustaudilta", joka ei
näytä johtuvan yksistään hapen puutteesta,
vaan myös verenkierrossa tapahtuvista
muutoksista, johon keinotekoisesti
annetusta hapesta ei ole
apua.
Jo 21 vuotta ilmapallon,keksimisen
jälkeen vuonna 1825 kuuluisa ranskalainen
fyysikko Goy-Lussac saavutti
yksin lentäen juhlallisen 7,000
metrin korkeuden. Ilmapallolla saavutettuja
korkeusennätyksiä on sitten
vähitellen korotettu, kunnes vuonna
1902 Berson ja Sjying saavuttivat
10,800, metrin korkeuden.
Sitten alkoi kilpajuoksu korkeus-
>ennätyksest^ lentokoneilla. Jo
IftZrion i m e i ^ ^
: Champiohilla köifiiieusen|iät^^ svesita-'
solia 11,581 m. ja maakoneella 11,72 7
m. ^Sitten ;on.ennätys edelleen kcAb-amistaan
kohonnut, ollen se,mitenkä
milloinkin eri kansallisuuksien nimissä.
Heinäkuussa V. 1937 pääsi eqg-lantilainen
sotilaslentäjä M . J . Adam
16.440 mn. korkeuteen. Adamin lento
ikesti 2^/2 tuntia ja :aliij mitattu
lämpömäärä yläilmoissa oli-48 °C^.- V.
1939 saavutti kansainväliseUikorkeus-lentoehnätyksen
italialainen Mario
' I?ezzi, -saavuttamalla 17;074 imetrin
korkeuden koi^eella, joka oli varustettu
ilmatiiviillä hytillä ja,uusilla stratosfääristä
lentoa yarten^ rakeonetuil-
•rla., laitteilla.-, -••^ ' V>V^L^;>"'^';" ••.•:>.
V V ^iXiikä. fon nykyisin J c ö^
.haippusaa^^t^s/:e^
maan, «iiiita millä lennoilla oh ilmailu
astunutr^tkiaiiseyiin askeleen kohti
stratosfäärissä -t^päjhöiyaä lentämistä.
.Jos se jöskusi^lä3lidlisestii: |
Tags
Comments
Post a Comment for 1945-03-10-11
