Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 11, 1939

              Sivu 2 LAUANTAINA, ]VI-\ALISKUUN II PÄIV.ÄNÄ 1939
Liekille länneii
(Canadan suomalaisten viikkolehti)
Reglstei^l at the Post Office Dept^
Ottawa, as second classmatter.
Tflaoshlnnat: .
««•«**••»•*«••«•<•.*•••••»•« ^2Ä0
^^^^^ •»•••••«•»••»•••••*•• •. ItlO'',
5 • ••«•••••*• -«•««•••••• «ÄO
Yhdysvaltoihin:
6 idCa « « ' * • • • # ' » • > 1*40
. Suomeen ja muualle ulkomaille:
i v ^ |3.W):
e kk. 1.85_
fttonummt 5 senttiä/
Uekki ilmestyy jokaisen «likoja lati-nntaina
12*sivuisenai sisältäen parasta
kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloil­ta,-:.';
AsiamlehiUe myönnetään 20 prosan^.
tijQ pa]]kkio<
pyytäkää aäiamiesvälineitä jo tä*
oään.
Kusti^itaja: Vapaus PuJ)llsbl^ Cp.
Ltdf'
Toimittaja A. Päivi».
Toimitun jtäuvjs. Rauha
Mäki» Hilja Aho/ B. Suksi, E^ter
Kaustinen. Aili Malm, Margit Laakso
iSkXm Salvo,
; U^min aijotut kirjoitukset osoi­tettava:
Tervehdys Liekille täältä lännen
mailta, Tyynen valtameren rantamil­ta.
Tervehdin sinua raikkaana kun­non
toverina. Olet tervetullut mei­dän
jokaisen kotiin, jotka sinua ti­laamme.
Tulet tänne joka keskivjik-ko-
ilta ja se on aina niinkuin pieni
juhlatilaisuus. Posti tulee tänne vain
kaksi kertaa viikossa, keskiviikkona
ja. lauantaina, ja silloin ihmiset ovat
kiireisesti liikkeessä. Postikonttorin
oven edustalla on pitkä jono, nuoria
ja vanhempia, lapsia; ja vanhuksia, ja
sitten kun ovi aukeaa, rynnätään
sisään kaikki yhtaikaa saamaan pos­tinsa.
Siinä jo heti vähän vilkas­taan
mitä on saatu.
— No, missä Liekki on? Saitko
sinä sen?
• — En.
— Johan nyt jotakin kun ei Liekki
tullutkaan!
Näin kirskuttelivat Liekin tilaajat
hätääntyneinä tammikuun; 22 päivän
nä. Sattuu;näet joskus tulemaan sel­lainen
erehdys, että Sointujan posti-säkki
menee; katsomaan miltä Prince
Rupert näyttää ja palaa tältä huvi-retkellään
vasta lauantaina ja rae
saamme odottaa Liekkiä ja muutakin
' postia seuraavaan keskiviikkoon.
Mutta sitten niitä tuleekin kaksi ja
me rauhoitumme kun näemme ettei
Liekille sen kummempaa onnetto­muutta
ole tapahtunut. Ja. sitten ale­taan
lukea — kansilehdestä viimeisel­le
sivulle asti yhteen menoon,, jos ei
vaan kiireet keskeytä.
* * *
Kaleva koulupiiriin perustettiin lias-tenvanhempien
ja opettajien yhdistys.
Tammik. 23 p:nä oli avajaisillan-vietto
hyvin onnistuneella, hyvällä jä
hauskalla ohjelmalla. Iloinen ja reir
pas mieliala piti osanottajat virkeinä
koko illan; Emännät toivat keekit
ja kermat, ja kahvia: juotiin ja leivokr
sia syötiin ja sitten lähdettiin kotiin,
tietoisina siitä, että nyt on Kalevassa­kin
lasten vanhempien ja opettajien
edistys; toiminnassa*; V ;
Talveav ei tuUnt tänn^ tänäkään
talviaikana. Helmikuun toisella viih
kolia, oli vähän lunta ja pakkastaj
mutta siitä- päästiin viikossa, yli.
Muuten on oilut leutoa ja-sievää tai-,
vea.
SmiLIiAv
Onnellmetijmru
Pyörittelin juuri kynääni ja mietin
pakinaistani tähän nurkkaan, kun
luokseni tuli ystäväni, nuori aviovai­mo,
kasvot säteillen onnen kirkkautta
ja nauroi: "Kirjoita serkku nyt mi­nun
saneluni mukaan. Haluaisin sa­noa
kiitokset tämän kylän tädeille ja
erittäinkin säle ^ älä sano nimeä. —
ktdtaiselle nuorelle miehelle Jäistä
juoruista, jpita häti on. kvittäfiyt jau^,
hettavaksi,:s0ä^idän:juor4tns ovat
tehneet- minusta maailman onnelli­simman
ihmisen."
"Mitä, sma oikein tarkoitat?" ky­syin
ihmetdlen.
"No katsos, sinähän tiediit että pi­dän
tanssista ja olen: tanssinut paljon
myöskin^ sen- kultaisen-nuoren miehen
kanssa, ja nattf^nut ja-Reilut, koska
en- halua, murjoUa^äänetönm Mut­ta
se nuori mies yliarvioi^ asiat ja
ilkamoiitätiväeile, kumkaiminä olen
aivan (mttam^
saati, ih(mr pyp)^äi Kim hän
toddlakin^niifiisuuriiiivfqi/^ an-taa
täiivtäelle "uuttaa vettä: myllyyn",
Seuraavalla sivulla on julkaistuna
Liekin uusi levitysryntäys. Siinä on
sanottuna kaikki, mitä asiasta välttä­mättä
sanoa tarvitsee. Siinä on mai-nitiu.
tämän ryntäyksen aiheuttajas­ta,
tavallaan, nimittäin niidestä osas'
tostai taide- ja kulttuuriosastifSta, jo­ta
ryhdytään Liekissä julkaisemaan ja
Mhittämtin j(i jq^on^ tuflcfo^, hankki­maan-
kotoisia, siihen alaan kuuluvia
kuvia, jotka on kus:fännettava^^
ktmstaerillään. Önsiisjiatakiniasiiä-lista
lisäaiiietta innostamassa tämän
ryntäyksen nopeaa ja hyvää onnistu-n)
ista,lukijahinnanlaajen^^^
Kieltämättä joillakin paikkakun-niih,
kuten esim. Port Arikitrin seu-duiUa,
ntissiä vamtsee ImonoiJyäsuft-^
teeti on rahalliset vaikeudet Itaittana
minkin pienessä asiassa kuin lehtem­me
tilauksessa, mutta astätttiostemme
ja ystäviemme hyvällä taftdolfaja jär­jestelyllä
voi näitä varkeuksia. jossa­kin,
määrin voittaa, Toivamme siis,
että. kilvaittelukutm sao} ^ätätunr
toisen iiastaonoion käikkialla^miensi
kakiviikkoni^ iähdetääfhim^ialh
tuulellaJlikkeelk.^ m
päiväkin armahtaa, vaikka ^iirin^f,
tätä naputellessa, fääm ttikk^^^m$a,
on niin kylmä että ikävältä^tuj^^
epäilyttää, tuleeko siit^^^
kaan, kesästä pukumattakaäniJ^
Onhan se^ihnenkin epailyksesi^^^oli-matta
tavannuh kesä tuUit^iMm
Vuodessa, ja vatkeudeton kestetty ja
ryntäykset voitettu. Nii^My^tiyt^
kin Onnea matkaani 3 :
a
Syytä: käyttämättömistä hyvistä
tilaisuuksista arkuutta, k^pestuh
sista ajattelemäitomitutta jäTj^
saanmttomimdesta laiskuuttd^^^^^^^
Jos ajka pysähtyisi hi^k^ikam,
niin.saisimnm tcvoss^ uinafita(i^
* * 4t
0«. ffier^i//w/a kafsidk valkoista,
pehnem kättä ja tuntea, ettei voisi
siihen tarttua^ muuten kuin kintas
kädessä»
Ummista iojnensifmad^^^ näet
vähemniän, ummista molemnuit — et
-ttä0 mitäfin*
(Jatkoa l:ltä sivulta);
mästyttävämpi seikka. Sillä avove­sien
saavuttua aikoo laivanrakentaja^
' lähteä sillä matkalle — kohti Suomea.
Hän aikoo kuljettaa laivansa 14 mai­lin
päässä, sijaitsevan Saskatchewan
joen rann^^lle, laskea sen vesille,— ja
alkaa pitkän purjehduksensa synty­mämaataan
kohden, Hudson Bayn
kautta.
Tätä- silmällä pitäen on Sukanen
yhden hevosen, alkeellisen kelalait-teen;
500 jalan pituisen kaapelin ja
parrujen päällä sekä laivan alla- liik­kuvien
rullien avulla ryhtynyt her-kulesmaiseen
yritykseen — aluksen
siirtämiseen 14 mailin takana sijaitse-vaUejojelle^
TWa-viisi vuotta rakenteilla^; ollut
laiva» mil^ tulee kulkemaan höyryllä,
on- vihdoinkin tullut valmiiksi, ra­kentajan
tyydytykseksi* Se on täy­dellinen
höyrykattiloineen, hytteir
neenj komennussiltoineen ja. muine
laitteineen, mitkä ovat. tarpeen meri-kelpoisessai
aluksessa.
Saadaljseen laivan joelle kuljetta­misen
yksinkertaisemmaksi, mikä ei
missään lapsuksessa, ole mikään help^
po tehtä>'ä, on laiva rakennettu kol^
meen osaan; 35, jalan pituinen köli
on yhtenä> osana, ollen 8 jalkaa kor^
kea ja 6 jalkaa leveä laajimmalta koh­daltaan,
kaveten kumpaankin pää­hän
ja pohjaan päin.
Toisen osan muodostaa umpeen ra­kennettu
laivan runko, mikä on 40
jalan pituinen ja S jalan korkuinen
sekä Xl Mm levyinen keskeltä.
. Kolmannen osan muodostavat hy­tit,
miikä.oyat noin 8 jalan korkuiset
ja 12 jalan levyiset j kaveten keulaan
ja perään päin.
Tällä lavom rakennettuna saattaa
laivan rakentaja kulkea sillä mata­lissa
vesissä^ joita tulee hänen eteen­sä"
jokimatkoina sekä tekee helpom­maksi
hinata aluksen koskien ohi,
kannaksien yliv Joissa kulkiessa on
lajK-a ilman köliä — tasapohjaisena —
eikä tarvitse uid^seen muuta kuin
kaksi t^i kolme jalkaa vettä. Syvillä
ja laajoilla vesillä on tasapohjainen,
alus luonnollisesti \^rsin epäx-arma.
.Mutta avovesille päästyä siihen lisä­täänkin
sitten köli, mikä tekee sen
«merikeipoiseksi.,
Laiv^ nimeksi ön annettu "Son-tiaiii^".
Sen painoksi on arwoitu
noin 30 tonnia.
Sukanen, suunnittelee ajelehtia lai­vallaan
jokea alaspäin kunnes hän
saapuu WinnipegrJärvelle, missä lisä­tään
köli: ja mistä, lähdetään kohti
merta, Htidson lahteen.
Laiva on rakennettu lankiystaki ja.
on peltillä päällystetty, Hj^ifeovat
parhaanlaatuisest& seeteripuusta ja
koko laiva on lujatekoinen sekä tehty
perusteellisesti vedenpitäväksi. : -.j.
Eniten hämmästyttävä rakenta*-,
jan teoista on laivassa käytettävän
höyrykattilan rakentaminen, käsi­työnään
on hän itse. valmistamineen
aikeellisine työkaluine.en onnistunut
muodostamaan melko moitteettoman
höyrykattilan puolen tuuman rai^,ale-vystä,
eikä kukaan muu kuin hän itse.
koskaan tiedä niistä vaikeuksista, mi­tä
siinä on ollut voitettavana.
Xom Sukanen on 58 Miotias ja lähti
Suomesta noin 30. vuotta sitten Yh­dysvaltoihin.
Vuonna 1911 hän lähti
Duluthista jalkaisin, ainoastaan 75
senttiä taskussaan nykyiselle farmi-paikalleen
Dunblanen läheisyydessä.-
Tullessaan, jalkapatikassa Cana-da^
n, .eli hän^ matkalla, ollessaan juus­tolla;
rusinoilla ja vedellä. Työsken­neltyään
jonkun aikaa Dunblanen
seudulla ja saatuaan tarpeeksi rahaa
uudisviljelysmaan nimiinsä merkitse­mistä,
varten, lähti hän jalkaisin 80
mailin etäisyydestä Saskatopnissa si­jaitsevaan
toimistoon "farmia failaa-maan".
Kun hän oli saanut farmia
maan nimiinsä ja suorittanut siitä
määrätyn maksun, lähti hän takaisin
farmilleen — jälleen jalkaisin. Ny­kyään
hän omistaa neljännesseksuu-nan
maata, mistä hän sai viimeisen
sadon viisi vuotta takaperin. Sen jäl­keen
on hän omistanut aikansa "Son-tiaisen"
rakentamiseen,
X.aivaän tarvittavan puutavaran on
hän ostanut.' Työkalut, on hän val­mistanut
itse. RaudaA ja muutmer
tallit on hän tilannut Torontosta..
Eräsin lähetys maksoi yli 40ftdoV
laria. Winnipegistä hän osti 40 r^lr
lonaa tervaa, millä kaikki saumiat
tehtiin vedenpitäviksi,
A^ikkä Sukanen ei ole viiteen vuo­teen
saanut satoa, e| hänen ole silti
tarvinnut elää avustuksen varassa
kuten on asianlaita tämän kuivuus-alueen
asukkaiden enenmaistöön näh­den.
.
tahi heitjtääi nipakapailähm ja
mieheni välille, en; tiedäi Mutta vii-meisessäi
hän< ainakim osm harhaan.
Ett; toki: vaihtmi miestäni häneen en-käJ
ryMyjsi- mjtjsn^Mn! häntä pettä-maani
sttläimmll^^ mies
p&tettävä^ii fjb^^^ työni"
olen kertonuti hänelle ja,< hän on aina
ymmärtänyti NiiU' tein nytkin ja hän
ymmärsi ja suhteem^V^it^ i^^P^^^
jajlujHtmi Sifmtnm niin
onnellinen,"
Siihen lopetti ystävänirjti. mitäpä
siihen enää: osaai lisätä muuta kuin
toivomuksen, että kaikki juorut toisi­vat^
ryMä,^ paljon onnea tähän maail-
Mutia jatkonpa vielä juthani toi­sesta,
viehäptäväsfä, aikeesta, nimittäin
METSÄPOLqiSLA
Olen usein kuullut kaupi4tikU^
surkuttelevan meitä maalaisia, kun
me joudumme asumaan Jäällä korves­sa,
kaukana kaupungin hälinästä.
Minä taas surkuttelen kmpunkUäista,
kun- heidän on aina: kmmndta^a s^^-
kauheaa • kolinaa, ja hiSifftäämi^k^^
pimgissa oni Ky^lä^Thinäkin^sitä^^
telen ja katselen mieleUäfii hetken,
mutta ktiunnelläpa sitä- ympäri vuo­sien.
.. Huh hirveätäi: herr<t, varjelkoon
minua sikäl Kaupunkilainen ihmet­telee,
initä ihailtavaa minä Mentaalia
korvessa, kun en vaihtaisi "sitä kau-punkiini
Halmisin weM' kaupnki-laiscn
tuonne metsäpolulle, josta juu­ri
tulin. Siellä on jotain^ ihailemisen
arvoista. Osaako kaupunkilainen ku-vitella,
kuinka kaunis on kuusimet­sässä
pujotteleva polku silloin, kun lu­men
painosta kumaraan painuneet
kuusen oksat muodostavat hämyisen
kunniakujia pehm
viln^eämeisä-jokaonkoristieltuvälk-kyviilä
lumi kiteillä, on kuin sadun-linna,
jossa-ei henno puhuakaan Uuvf
kuiskaten, ettei rikkoisi sitä rauhallis-
Naapurit ovat todenneet, että Sn-kanen
on erikoisen kätevänä yritteUä^
niiesj valmistaen puusta, ja raudasta
melkem mitä tahan^ Niinpä hänea
kenrptaan. raj^enltaiieea. vedellä käy-v-
än kellon; rukiAja. propelukoneen
yhdistelmän, nukä. kehrää lankaa ja
ompelee samaan a i k ^ ; sekä, koti*,
t^isea. UinaBuntarin*. joka toiiou
bevosenhäntäjoiAen-avulla, jonkaJl--
main mnut;ojkset ^^ayat laajentua
maan j^, kutistumaan, osoittaen ätea
ilmain v^ihtdut. I^van rakentaa
mistä v^ten valmisti hän m»ua
muuassa itse. alijpn, alaisimen porar
koneen j^ mojikant.
\