1940-06-22-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
t
•940 LAUANTAINA, KESÄKUUN 22 PÄn'ÄNÄ
T J A KULTTUU
mid o
Kirj. 4, UNDEWALL
11
Ij^nto-äiti on oUut erittäin an-
Uliadla tuulella kauneutta jakaessaan
Calijorniassa. tammikuussa on
nurmikot, pensaat ja puut vihertäviä
niinkuin keskikesällä Minnesotassa.
Aurinko on niin polttava, että täytyy
kävellä varjopuolella katua, lakki ja
takki kainalossa. Poikaset ja usein
aikuisetkin kulkevat läpi vuoden ilman
kenkiä. Puistojen penkit ovat
aina täynnä auringonkylvyn ottajia,
nmhiä ja naisia, useamman värisiä,
useinkin mongolilaiseen rotuun kuuluvat
enemmistönä, sillä länsivalti-oissa
heitä on yleensä enemmän kuin
keski- ja itävaltiotssa. Meksikon rajahan
on lyhyen matkan pilassa ja
taasen Japanista, Kiinasta, Filippiineiltä
ja muista orientaalimaista tulevat
laivat purkavat lastinsa länsirannikon
satamiin, hulluuttahan siis
olisi uusien tulokkaiden lähteä sisämaahan
tästä paratiisimaisesta Cali-jorniasta.
Tammikuussa kulkee jääkerman
kaupustelijat pyyhkien hikeä
otsaltaan. Partaveitsenteriisn ja kengännauhojen
kauppiaita on jokaisen
kadun kulmassa. Pankkipresidenttiä
muistuttavat herrasmiehet pyytävät
kahvikupin hiritaa. Ympäri Amerii-kaa
Hollyivoodiin kokoontuneet kaunottaret
myyvät itsensä ruoka-ateriasta.
Hollywood, tuo taikanimi, on
sellainen magneetti, mustekala, joka
on vetänyt ja saattanut niin lukemattoman
monta ihmisparkaa turmioon,
että siitä saisi joku kirjailija
hyvän aiheen ja ainehiston oikeaan
amerikalaiseen eepokseen.
Vaikka useinkin viranomaisten taholta
kielletään menemästä Calijor-niaan,
ainakaan työnsaannin toivos-
Teita miehiä ja naisia jos vaikka minkälaisissa
tehtävissä.
Hollyivoodin, sa moin kuin läheUä-olevah
Los Angelesin sadoissa kapakoissa
on — toisissa useampikin
kuin yksi — näistä Hollyivoodiin tulleista
taiteilijoista muodostettu orkesteri
ja erilaisia sooloesiintyjiä, ku-
• ten eteviä laulajia, viulutaiteilijoita,
naputus-, baletti- ja htda-tanssijoita,
jotka useinkin näyttävät ja kuulostavat
paremmilta kuin huomatuissa
jili^eissä näkemämme kyvyt. Näissä
kirpakoissa esiintymisestä eivät he saa
tq0n puolesta minkäänlaista palkkaa:
kun he ovat esityksensä esit- •
täneet, ottavat he kupin tai liatun
käteensä ja keräävät saapuvilla olevilta
lantteja. Kuka antaa, kuka ei.
Kapakoitten baarien ja pöytien ääressä
on aina, aamusta alkaen, 4—5
naista jokaista miestä kohden, joukossa
Hollyvooodiin tulleita näytteli--
jättäriä ja kaunottaria. Siellä näkee
vaaleatukkaisia skandinaaveja, punatukkaisia
irlantilaisia, kiinalaisia, japanilaisia,
mustasilmäisiä espanjattaria,
kauniita ja lumoavia kuin sadun
prinsessat, nuoria, jopa viidentoista-vuotiaitakin
tyttösiä, keski-ikäisiä ja
jo vanhemmalla puolen olevia, entisiä
huomattujakin nimiä, pyydys-telemässä
miehiä, odottamassa ja nor-koamassa,
jos joku ostaisi kupin kahvia,
lasin olutta, ehkäpä aterian. Jos
miehellä on jokunen liika dollari tai
vaikkapa senttinenkin taskussa, saa
sieltä valita makuaan ja näköään
tyydyttävän hurmaajan mukaansa. Ja
jos miehellä ei ole "nörviä" alkaa
viii
Kn»tBnnu»Hlkk^ipine kuTaiiilJpnnö*.
Tuohikulttuurin tuotteita — erään porilaisen räätälin taideluomus.
Suomen tuöhikulttuuri
V/ELÄ puolisataa vuotta sitten ret pinot aitan seinustalle, jonire ne
ja myöhemminkin oli Suomessa kivipainoilla lastattuina sitten jätet-tuohen
kiskominen kevättöihin kuulu- tifn taTven tarvetta odottamaan. Huo-vaa
välttämätöntä askarteliia. Maa- noimmat tuohet käytettiin sytykkeik-seutulaisille
oli tuohi tuiki tärkeä tar-' si, parhaat muiksi tarvetuohiksi. Ra-svueiahiinne,.
seSinitääv utaorrvaiutktisiene nk,a tmtoäimhimn,i tvuior-- kkuennn oulsia iskuaunrai tpairrtvtiitrtaiikne npnauljso nk atuteothtiaa-,
hisiin, nuottaköysien punomiseen, ver- va, piti siinä toisenkin koivun kylki
puheisiin, ei siellä tarvitse kauaakaan kon kiveksiin, tuohituppiin jne. Ellei paljastaa ja kasvavista koivuista kaik-odotella,
kun jo monet kaunottaret sytyketuohia oltu-tarpeeksi varattu, ki otettiin. Pahasti emännät moitti-ovat
käyneet itseään tarjoamassa. Ja olivat emännät kiukkuisia. Tulente- vat, jos halkopuista oli tuohi karsittu.
kaikki nämä tällaiseen mädännäisyy- ossa oli tuohi melkein yhtä tärkeä Tuohikulttuuri on ikivanhaa pohja,
silti jokainen sinne menevä juna, vajonneet naiset ovat kerran kun- kuin tulukset tai myöhemmin tuliti- joismaista alkuperää. Tuohitöitä teh-lentokone
ja linja-auto tuo yhä uusia
miehiä ja naisia. Useimmalla tulokkaalla
on unelmana päästä elokuviin,
vaikka Hollywoodissa on ennestään
niin paljon kokenutta materiaa-niallisina,
suurin toivein tulleet Hollyivoodiin,
luonne satumaailmaan, tekemään
itselleen rahaa ja nimeä.
Neitosilla, joilla on ollut enemmän
selkärankaa ja kovempi tahdon-
Ita, että vaikka koska tahansa det- lujuus, kun clokuvaunelmansa ovat
täisiin jilmata vaikkapa viittäkymmentä
uutta kuvaa yhtaikaa, ei olisi
kyvyistä eikä voimista puutetta.
Kuukauden tai parin kuluessa luulottelee
usea Hollyivoodiin tulija olevansa
Greta Garbo eli joku muu
huomattu jilmitähti. A jaluksissaan
^kee hän, kuinka suuret Jilmistudiot
hupailevat ja tarjoavat satumaisia
summia hänen kyvyistään ja mielikuvituksissaan
ostelevat he loisteliaiksi
asumuksia jostakin Hillcrest tai
Hexford bulevardin varr^elta, missä
^tten kymmenet palvelijat täyttävät
heidän pienimmätkin oikkunsa. Kun
on viikon, kuukauden ja useissa ta-
Pauksissa vuodenkin kulkenut studiosta
studioon ja aina vain sama
T-^taus, "ei tänään tarvita", niin
hopulta nämä kauniit unelmat ja sa-i^
tnnat rupeavat repeilethään, tulla
^^Psahdctaan maanpääUe ja näU^än
hlmä todellisuus. \
^'äin ci ole käynyt yhdelle 'eikä
yhdelle sadalle, vaan tuhansille, \ ja
'^aa jatkuu tällä hetkellä. Kun
P^^nct säästöt loppuvat ja kun elä-
««c" vaisto meissä ihmisissä on vais-
°^tammc voimakkain, teemme usein.
pirstoutuneet, ovat ryhtyneet työskentelemään
kahviloissa tarjoilijattarina
tai kaupoissa myyjättärinä, mikäli
niihin on ollut tilaisuus päästä.
Senpätähden ei ole Hollyu'oodissa
eikä Los Angelesissa ollenkaan harvinaista,
jos esifn. sukkia ostamaan
mennessäsi joku New Yorkin tai Uuden
Englannin kauneuskilpailuissa
voittajaksi päässyt kaunotar käärii
kut.
Virsu- ja vakkatuohien kiskominen
oli taitoa vaativaa puuhaa. Siihen
eivät poikaset kyenneet. '*Isä
tuohessa, poika marjassa", sanoi vanha
sananparsikin. Isäntä tavallisesti
tarvetuohet kiskoikin — parhaat koivut
metsästään kuorittomiksi koloi.
Tuohia varastoitiin maaseudulla suu-kirjoitta
ja H ollywoodissa ollessaan
useammalta asianomaiselta itseltään
lausuntoja siihen tapaan, että jos olisivat
olleet jonkun tirehtöörin leikkikaluna,
olisivat päässeet ainakin
ostamasi sukat pakettiin, tai ravinto- ^ij^j^^j esiintymään pienissä osissa,
lassa tarjoilijatar, joka tuo sinulle totta, että Hollyivoodissa on
kahvikupin, on idän valtioilta jokin ^^gnta henkilöä, niin miestä kuin
huomattu taiteilijatar, joka itsepin- naistakin, jotka ovat ihan "tuota pi-tiin
jo hämärässä muinaisuudessa.
Tuohivirsuissa ja |,uohikontti selässä
taisi itse ukko Väinämöinenkin tallustella
ja tuohiseksi on kuvattu silloisten
sankarien miekan tuppikin.
Mutta tuohta ei käytetty yksinomaan
vain jokapäiväisissä talousaskareissa,
vaan esim. paperin ja pergamentin
puutteessa kirjoitusvälineenäkin.
Tiedetään, että tuohen käyttö pergamentin
asemesta oli tunnettu Skandinaviassa
jo keskiajalla. Väitetään,
että Venäjällä olisi asiakirjojen kirjoittaminen
tuohelle ollut niin yleistä,
että jossakin Siperian puolella olisi
säilynyt kokonaisia tuohiarkistoja
— vielä niin myöhään kuin ISrnnella
Padotettuina, sellaistakin, mikä on kauaksi pääsee, niin, ellei alistu het-
^^stämme alentavaa, pitääksem- dän leikkikalukseen, loppuu ura sii-
^^-^ sielun ja ruumiin yksissä. Siksi hen. Usein on lehdissä ollut tämänta-
^^*^oUyu:oodiinkin toivorikkaina tul- potsia paljastuksia, ja kuuli tämän
vuosisadalla.
Tuohisia asiakirjoja ei Suomessa
ole säilynyt nykypolville, mutta sen
toisesti ei ai jo lähteä pois Holly'iVOO- ^^^^ tulleet rikkaiksi ja kuuluisiksi, sijaan kyllä tuohelle kirjoitettuja kir-dista
ennenkuin toiveensa ja unel- piellä on monta pari vuotta sitten ai- jeitä, joista erään iiläisen talonpojan,
mansa on täyttynyt. Tuota suurta i^an rahattomana ja tuntemattomana Anders Höckän maisteri Durchmanil-hetkeä
(joka harvoin saapuu) odo- tullutta tähteä, joiden vuositulot ovat le kirjoittamat kirjeet ovat suurina
tellessaan on valmis tekemään min- satumaisia; jotka ennen asuivat harvinaisuuksina tallella Kansallis-kalaista,
ei alaansa kuuluvaa työtä ^j^j^-^ p^^i^ huoneen huoneistoissa, museon arkistossa.
mutta nyt omistavat sellaisen loisto- Omalaatuisten harvinaisuuksien
huvilan Bcaverley Hills-kaupungin joukkoon kuuluvat myös erään pori-osassa,
jomnioista eivät ennen Hölly- laisen taitoniekan valmistamat tuohi-
Tcoodiin tuloaan uneksineet koskaan saappaat eli ns. tamusaappaat, joissa
näkevänsäkään saati omistavansa, ei nahkaa ole käytetty tilkkuakaan.
Sidlä, sellaisen loiston ja kylläisyy- Saappaat on kudottu tuohisuikaleista,
dcn keskellä, viettävät he joutoaikan- samanlaista ristikudosta -kuin tuohiko,
jommoisesta ei itse rikkain Intian konttikin. Onpa tekijä yrittänyt saa-maharajah
osaa kuvitellakaan. Ihme- da niihin hiukan tyyliäkin, joten nä-kös
siis, jos Hollywood on niin mo- mä tuohisaappaat eivät ole aivan
nicn uneksijoin, haaveilijoin, kuuluisuutta
ja rikkautta koipaavain päämäärä
ja niin monen — perikato.
tahansa.
Paikkakuntalaisten ja asiantuntijain
lausuntojen mukaan on näissä
"hanttitöissä" paljon lupaavia näyt-telijäkykyjä,
mutta nykymaailmassa
kaiken muun lisäksi pitää olla sitä
"pullia", ennenkuin pääsee alkuun.
Ensiksi pitäisi päästä johtajien ja ohjaajien
tuttavuuteen ja kun näin
tossumaiset.
Räätälin taitoa on sen sijaan \-aa-tinut
tuohesta tehty miehen puku,
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 22, 1940 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1940-06-22 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki400622 |
Description
| Title | 1940-06-22-03 |
| OCR text | t •940 LAUANTAINA, KESÄKUUN 22 PÄn'ÄNÄ T J A KULTTUU mid o Kirj. 4, UNDEWALL 11 Ij^nto-äiti on oUut erittäin an- Uliadla tuulella kauneutta jakaessaan Calijorniassa. tammikuussa on nurmikot, pensaat ja puut vihertäviä niinkuin keskikesällä Minnesotassa. Aurinko on niin polttava, että täytyy kävellä varjopuolella katua, lakki ja takki kainalossa. Poikaset ja usein aikuisetkin kulkevat läpi vuoden ilman kenkiä. Puistojen penkit ovat aina täynnä auringonkylvyn ottajia, nmhiä ja naisia, useamman värisiä, useinkin mongolilaiseen rotuun kuuluvat enemmistönä, sillä länsivalti-oissa heitä on yleensä enemmän kuin keski- ja itävaltiotssa. Meksikon rajahan on lyhyen matkan pilassa ja taasen Japanista, Kiinasta, Filippiineiltä ja muista orientaalimaista tulevat laivat purkavat lastinsa länsirannikon satamiin, hulluuttahan siis olisi uusien tulokkaiden lähteä sisämaahan tästä paratiisimaisesta Cali-jorniasta. Tammikuussa kulkee jääkerman kaupustelijat pyyhkien hikeä otsaltaan. Partaveitsenteriisn ja kengännauhojen kauppiaita on jokaisen kadun kulmassa. Pankkipresidenttiä muistuttavat herrasmiehet pyytävät kahvikupin hiritaa. Ympäri Amerii-kaa Hollyivoodiin kokoontuneet kaunottaret myyvät itsensä ruoka-ateriasta. Hollywood, tuo taikanimi, on sellainen magneetti, mustekala, joka on vetänyt ja saattanut niin lukemattoman monta ihmisparkaa turmioon, että siitä saisi joku kirjailija hyvän aiheen ja ainehiston oikeaan amerikalaiseen eepokseen. Vaikka useinkin viranomaisten taholta kielletään menemästä Calijor-niaan, ainakaan työnsaannin toivos- Teita miehiä ja naisia jos vaikka minkälaisissa tehtävissä. Hollyivoodin, sa moin kuin läheUä-olevah Los Angelesin sadoissa kapakoissa on — toisissa useampikin kuin yksi — näistä Hollyivoodiin tulleista taiteilijoista muodostettu orkesteri ja erilaisia sooloesiintyjiä, ku- • ten eteviä laulajia, viulutaiteilijoita, naputus-, baletti- ja htda-tanssijoita, jotka useinkin näyttävät ja kuulostavat paremmilta kuin huomatuissa jili^eissä näkemämme kyvyt. Näissä kirpakoissa esiintymisestä eivät he saa tq0n puolesta minkäänlaista palkkaa: kun he ovat esityksensä esit- • täneet, ottavat he kupin tai liatun käteensä ja keräävät saapuvilla olevilta lantteja. Kuka antaa, kuka ei. Kapakoitten baarien ja pöytien ääressä on aina, aamusta alkaen, 4—5 naista jokaista miestä kohden, joukossa Hollyvooodiin tulleita näytteli-- jättäriä ja kaunottaria. Siellä näkee vaaleatukkaisia skandinaaveja, punatukkaisia irlantilaisia, kiinalaisia, japanilaisia, mustasilmäisiä espanjattaria, kauniita ja lumoavia kuin sadun prinsessat, nuoria, jopa viidentoista-vuotiaitakin tyttösiä, keski-ikäisiä ja jo vanhemmalla puolen olevia, entisiä huomattujakin nimiä, pyydys-telemässä miehiä, odottamassa ja nor-koamassa, jos joku ostaisi kupin kahvia, lasin olutta, ehkäpä aterian. Jos miehellä on jokunen liika dollari tai vaikkapa senttinenkin taskussa, saa sieltä valita makuaan ja näköään tyydyttävän hurmaajan mukaansa. Ja jos miehellä ei ole "nörviä" alkaa viii Kn»tBnnu»Hlkk^ipine kuTaiiilJpnnö*. Tuohikulttuurin tuotteita — erään porilaisen räätälin taideluomus. Suomen tuöhikulttuuri V/ELÄ puolisataa vuotta sitten ret pinot aitan seinustalle, jonire ne ja myöhemminkin oli Suomessa kivipainoilla lastattuina sitten jätet-tuohen kiskominen kevättöihin kuulu- tifn taTven tarvetta odottamaan. Huo-vaa välttämätöntä askarteliia. Maa- noimmat tuohet käytettiin sytykkeik-seutulaisille oli tuohi tuiki tärkeä tar-' si, parhaat muiksi tarvetuohiksi. Ra-svueiahiinne,. seSinitääv utaorrvaiutktisiene nk,a tmtoäimhimn,i tvuior-- kkuennn oulsia iskuaunrai tpairrtvtiitrtaiikne npnauljso nk atuteothtiaa-, hisiin, nuottaköysien punomiseen, ver- va, piti siinä toisenkin koivun kylki puheisiin, ei siellä tarvitse kauaakaan kon kiveksiin, tuohituppiin jne. Ellei paljastaa ja kasvavista koivuista kaik-odotella, kun jo monet kaunottaret sytyketuohia oltu-tarpeeksi varattu, ki otettiin. Pahasti emännät moitti-ovat käyneet itseään tarjoamassa. Ja olivat emännät kiukkuisia. Tulente- vat, jos halkopuista oli tuohi karsittu. kaikki nämä tällaiseen mädännäisyy- ossa oli tuohi melkein yhtä tärkeä Tuohikulttuuri on ikivanhaa pohja, silti jokainen sinne menevä juna, vajonneet naiset ovat kerran kun- kuin tulukset tai myöhemmin tuliti- joismaista alkuperää. Tuohitöitä teh-lentokone ja linja-auto tuo yhä uusia miehiä ja naisia. Useimmalla tulokkaalla on unelmana päästä elokuviin, vaikka Hollywoodissa on ennestään niin paljon kokenutta materiaa-niallisina, suurin toivein tulleet Hollyivoodiin, luonne satumaailmaan, tekemään itselleen rahaa ja nimeä. Neitosilla, joilla on ollut enemmän selkärankaa ja kovempi tahdon- Ita, että vaikka koska tahansa det- lujuus, kun clokuvaunelmansa ovat täisiin jilmata vaikkapa viittäkymmentä uutta kuvaa yhtaikaa, ei olisi kyvyistä eikä voimista puutetta. Kuukauden tai parin kuluessa luulottelee usea Hollyivoodiin tulija olevansa Greta Garbo eli joku muu huomattu jilmitähti. A jaluksissaan ^kee hän, kuinka suuret Jilmistudiot hupailevat ja tarjoavat satumaisia summia hänen kyvyistään ja mielikuvituksissaan ostelevat he loisteliaiksi asumuksia jostakin Hillcrest tai Hexford bulevardin varr^elta, missä ^tten kymmenet palvelijat täyttävät heidän pienimmätkin oikkunsa. Kun on viikon, kuukauden ja useissa ta- Pauksissa vuodenkin kulkenut studiosta studioon ja aina vain sama T-^taus, "ei tänään tarvita", niin hopulta nämä kauniit unelmat ja sa-i^ tnnat rupeavat repeilethään, tulla ^^Psahdctaan maanpääUe ja näU^än hlmä todellisuus. \ ^'äin ci ole käynyt yhdelle 'eikä yhdelle sadalle, vaan tuhansille, \ ja '^aa jatkuu tällä hetkellä. Kun P^^nct säästöt loppuvat ja kun elä- ««c" vaisto meissä ihmisissä on vais- °^tammc voimakkain, teemme usein. pirstoutuneet, ovat ryhtyneet työskentelemään kahviloissa tarjoilijattarina tai kaupoissa myyjättärinä, mikäli niihin on ollut tilaisuus päästä. Senpätähden ei ole Hollyu'oodissa eikä Los Angelesissa ollenkaan harvinaista, jos esifn. sukkia ostamaan mennessäsi joku New Yorkin tai Uuden Englannin kauneuskilpailuissa voittajaksi päässyt kaunotar käärii kut. Virsu- ja vakkatuohien kiskominen oli taitoa vaativaa puuhaa. Siihen eivät poikaset kyenneet. '*Isä tuohessa, poika marjassa", sanoi vanha sananparsikin. Isäntä tavallisesti tarvetuohet kiskoikin — parhaat koivut metsästään kuorittomiksi koloi. Tuohia varastoitiin maaseudulla suu-kirjoitta ja H ollywoodissa ollessaan useammalta asianomaiselta itseltään lausuntoja siihen tapaan, että jos olisivat olleet jonkun tirehtöörin leikkikaluna, olisivat päässeet ainakin ostamasi sukat pakettiin, tai ravinto- ^ij^j^^j esiintymään pienissä osissa, lassa tarjoilijatar, joka tuo sinulle totta, että Hollyivoodissa on kahvikupin, on idän valtioilta jokin ^^gnta henkilöä, niin miestä kuin huomattu taiteilijatar, joka itsepin- naistakin, jotka ovat ihan "tuota pi-tiin jo hämärässä muinaisuudessa. Tuohivirsuissa ja |,uohikontti selässä taisi itse ukko Väinämöinenkin tallustella ja tuohiseksi on kuvattu silloisten sankarien miekan tuppikin. Mutta tuohta ei käytetty yksinomaan vain jokapäiväisissä talousaskareissa, vaan esim. paperin ja pergamentin puutteessa kirjoitusvälineenäkin. Tiedetään, että tuohen käyttö pergamentin asemesta oli tunnettu Skandinaviassa jo keskiajalla. Väitetään, että Venäjällä olisi asiakirjojen kirjoittaminen tuohelle ollut niin yleistä, että jossakin Siperian puolella olisi säilynyt kokonaisia tuohiarkistoja — vielä niin myöhään kuin ISrnnella Padotettuina, sellaistakin, mikä on kauaksi pääsee, niin, ellei alistu het- ^^stämme alentavaa, pitääksem- dän leikkikalukseen, loppuu ura sii- ^^-^ sielun ja ruumiin yksissä. Siksi hen. Usein on lehdissä ollut tämänta- ^^*^oUyu:oodiinkin toivorikkaina tul- potsia paljastuksia, ja kuuli tämän vuosisadalla. Tuohisia asiakirjoja ei Suomessa ole säilynyt nykypolville, mutta sen toisesti ei ai jo lähteä pois Holly'iVOO- ^^^^ tulleet rikkaiksi ja kuuluisiksi, sijaan kyllä tuohelle kirjoitettuja kir-dista ennenkuin toiveensa ja unel- piellä on monta pari vuotta sitten ai- jeitä, joista erään iiläisen talonpojan, mansa on täyttynyt. Tuota suurta i^an rahattomana ja tuntemattomana Anders Höckän maisteri Durchmanil-hetkeä (joka harvoin saapuu) odo- tullutta tähteä, joiden vuositulot ovat le kirjoittamat kirjeet ovat suurina tellessaan on valmis tekemään min- satumaisia; jotka ennen asuivat harvinaisuuksina tallella Kansallis-kalaista, ei alaansa kuuluvaa työtä ^j^j^-^ p^^i^ huoneen huoneistoissa, museon arkistossa. mutta nyt omistavat sellaisen loisto- Omalaatuisten harvinaisuuksien huvilan Bcaverley Hills-kaupungin joukkoon kuuluvat myös erään pori-osassa, jomnioista eivät ennen Hölly- laisen taitoniekan valmistamat tuohi- Tcoodiin tuloaan uneksineet koskaan saappaat eli ns. tamusaappaat, joissa näkevänsäkään saati omistavansa, ei nahkaa ole käytetty tilkkuakaan. Sidlä, sellaisen loiston ja kylläisyy- Saappaat on kudottu tuohisuikaleista, dcn keskellä, viettävät he joutoaikan- samanlaista ristikudosta -kuin tuohiko, jommoisesta ei itse rikkain Intian konttikin. Onpa tekijä yrittänyt saa-maharajah osaa kuvitellakaan. Ihme- da niihin hiukan tyyliäkin, joten nä-kös siis, jos Hollywood on niin mo- mä tuohisaappaat eivät ole aivan nicn uneksijoin, haaveilijoin, kuuluisuutta ja rikkautta koipaavain päämäärä ja niin monen — perikato. tahansa. Paikkakuntalaisten ja asiantuntijain lausuntojen mukaan on näissä "hanttitöissä" paljon lupaavia näyt-telijäkykyjä, mutta nykymaailmassa kaiken muun lisäksi pitää olla sitä "pullia", ennenkuin pääsee alkuun. Ensiksi pitäisi päästä johtajien ja ohjaajien tuttavuuteen ja kun näin tossumaiset. Räätälin taitoa on sen sijaan \-aa-tinut tuohesta tehty miehen puku, |
Tags
Comments
Post a Comment for 1940-06-22-03
