Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 13, 1940

              Sivu 6 LAUANTAINA, HEINÄKUUN 13 PÄIVÄNÄ
Kustannusliikkeemnie kuvajäljennös.
Mahtava lännen maisema, viileä katsella kuumana kesäpäivänä.
mitään vaihtelua, sama toistuu yhte­nään.
Anoisimme hankkia joka t>^-
piä miten paljon tahansa. Katsokaa­pa
esimerkiksi, miten paljon meillä on
Doubles.
— Doubles, sijaisia, kaksoiskappa­leita.
Henkilöitä, jotka ovat jonkun
kuuluisan tähden näköisiä. Tai jon­kun
muun kuuluisan henkilön. Tässä
meillä on esimerkiksi neljä Napoleon
Bonapartea, yksi George \Vashington,
kolme Abraham Lincolnia, yksi Mus­solini
. . .
— Ei teillä ole Lenini? .
•— Ei ole, etsikööt ryssät sitä omiin
fihninäpertelyihinsä. Mutta viimeis­tä
tsaaria meillä on viisi kappaletta,
mitä tarvitaankin enemmän, kun sama
ukko saa esittää Yrjö viidettäkin. Sit­ten
tässä on yksi Viktoria kuningatar,
kaksi kappaletta Edward VII:ttä,
kaksi kappaletta kenraali Pershingiä,
yksi kappale Wellingtonin herttuaa,
kaksi kappaletta keisari Frans Jose­fia,
kaksi kappaletta Rooseveltia, kak­si
kappaletta VVilsonia. McKinleyä
ei ole kuin j'ksi kappale . . . mutta
Coolidgea meillä ei ole ollenkaan, nä­kyy
olevan harvinainen. Äskettäin
täällä tarvittiin Coolidgea \'alkolsen
talon avajaistanssiaisiin. Täytyi tuo­da
muutamaa metriä varten auto­kauppias
Texasista, arvaatte, mitä
se siitä nylki. . . mutta Ludvig X \ T
meillä on — en minä kyllä ole nähnyt
kuningasta luonnossa, mutta herrat,
jotka tulevat Europasta sanovat, että
meidän Ludvig on ihan samannäköi­nen
kuin kuningas itse. Mielikuvi­tushahmoja
meillä tietysti on myös­kin.
Tässä Uncle Sam, John Bidl ja
niin edespäin. Enimmän on kuiten­kin
omien tähtiemme kaksoiskappa­leita.
— Mitä niillä tehdään? ^'Eivätkös
tähdet näyttele itse?
— Voi voi sentliän, eiväthän he nyt
kaikkea itse näyttele. Jos suuren täh­den
on seisottava selkä yleisöön päin,
juostava niityn poikki tai muuta
sellaista, silloin seisoo ja juoksee
double, kaksoiskappale. Varsinkin
valmistavissa valokuvauksissa, jolloin
täytyy tuntikaupalla etsiä sopivia ase­mia
ja asentoja, tai silloin kun kokeil­laan
koneen objektiivia, käytetään
kaksoiskappaletta. Tähtiä täytyy
säästää liikarasitukselta ja varjella
heidän silmiään häikäisevältä \'alolta.
Ja ennenkaikkea tietysti vaaroilta.
Luulettekos te, että jotakin Fair-banksia,
joka saa 4,000 dollaria vii­kossa,
pannaan joka paikkaan hyppi­mään,
sukeltamaan, putoamaan alas
vaarallisista pmiljoista? Sitä varten­han
on kak?o'!s1-.appale, jolle tehdään
samanlainen puku — tietysti vain hal-
\vmmasta asn?2Sta . . .
— Mutta palkka k a i . . .
—-On luonnollisesti tavallisen sta­tistin
palkka, vaihtelee viidestä vii­teentoista
dollariin päivässä.
— Mitä tähti sitten saa?
— Siinä 800 dollaria päivässä. Täh-dethän
ovat yleisön suosikkeja, ne­hän
tekevät filmistä menestyksen.
Naispuoliset tähdet käyttävät usein
kaksoiskappalettaan muulloinkin kuin
vaarallisissa kohtauksissa. Kaiken­laisissa
arvottomissa töissä myöskin...
jos heidän esimerkiksi pitää pyyhkiä
pölyjä tai siivota huonetta tai naput­taa
koneella. Hyvin monet meidän
tahdistamme näet tulevat hienoista
perheistä . . . Sellaiset työt sopivat
statisteille. Meillä on täällä varas­tossa
tyttöjä, jotka ovat kauniimpia
ja lahjakkaampia kuin ne tähdet, joi­den
osia he saavat esittää.
— Mutta miksei heidän sitten
anneta esittää koko osaa?
-— Voi hyvä Jumala, eiväthän ne
ole ollenkaan kiinnitettyjä yhtiöön,
ei niiden kanssa ole tehty sopimusta.
Eivät ne ole muuta kuin täällä sta-tistiluettelossa,
Extras in Casting Of­fice.
— Mutta voisihan ne kiinnittää . . .
— Minkätähden? Ketä se kiin­nostaisi?
Meillähän on tähdet, joilla
on vetävät nimet, ihanat puvut, filmi-tottumusta
ja vaikutusvaltaiset avio­miehet
tai ystävät.
— Ja sentähden lahjakkaat uudet
tulokkaat eivät voi saada mitään osia?
— Päinvastoin. Usein lahjakas
uusi tulokas saa suuren osan juuri
sentähden. ]Meillä on paljon pienem­piä
yhtiöitä, "Independent Produ-cers",
, Jsiiden ei kannata ottaa kuu­luisia
tähtiä moniksi kuukausiksi.
Siksi ne palkkaavat tähden viikoksi
ja maksaavat siitä 3,000 dollaria.
Tähdestä otetaan vain lähikuvat, ja
hän on mukana joissakin tärkeim­missä
kohtauksissa. Kaiken muun
näyttelee double, hänelle on usein
työtä kuukausiksi. Sillätavoin hän
siis pääsee esittämään suurta osaa.
Yhtä suurta palkkaa hän tietehkäähei
voi saada, korkeintaan 15 dollaria päi­vässä.
Vai tällaiselta näyttää se maailma,
jonka minä havaitsin hyväksi I tuumii
Hyvä Jumala. ^Mutta hän ei sano
sitä ääneensä, ja vaikka hän sanoisi­kin,
kukaan ei kuulisi. Sillä kello
on tullut viisi, ja joka puolella huu­detaan
lakkaamatta: "Xothing ini
Nothing in!"
Sen tavattoman pitkän pöydän ää­ressä
istuu nyt yhdÄsän miestä, jo­kaisen
edessä on puhelin ja lasinen
mikrofooni. Heidän edessään on luet­telo
nimistä, jotka tänään on annettu
stuudiosta. Jokainen luettelo — "Re-quisition
sheet" — sisältää tyypit,
joita huomenna tarvitaan. Apulais­ohjaaja
on laatinut luettelon t3rypeis-tä,
joiden on huomenna kello yhdek­sältä,
"satoi taikka paistoi" (tämä
sanan tapa on jäänyt perinnöksi niiltä
ajoilta, jolloin kuvat vielä otettiin
tavallisessa päivänvalossa lasikattoi­sessa
stuudiossa) tultava tekemään
"atmosfere wörk".
Castmg Officen virkailijat, yhdek­sän
herraa yhdeksän pÖ3^äpuhelimen
ja yhdeksän lasimikrofoonin ääressä,
ovat ottaneet kortistosta henkilöni­met,
jotka sopivat tarvittaviin tyyp­peihin,
ja he ovat nyt valmiit ilmoit­tamaan
asianomaisille vaalista. Ko­rokkeella
istuu kaksi puhelinneitiä
koneittensa ääressä, ja sitä mukaa
kuin puheluja yhdistetään, he sanovat
nimen ja huutavat "nothing in". Sa­novat
uuden nimien ja huutavat "notr
hing in".
Ei jaksanut Hyvä Jumala muistaa,
että hän olisi tällaistakin juonut, ja
kun hän lisäksi ei ymmärrä yhtään
mitään yhdeksän herran ja kahden
neidin hommasta, hänen täytyy ky­syä,
mitä se on. Hän saa kuulla, mitä
se on.
Melkein kaikki Hollywoodiin vir­taavat
ihmiset, jotka eivät onnistu
saamaan kiinnitystä johonkin eloku­vayhtiöön,
ilmoittautuvat keskusluet-teloon,
Central Castingiin, saadakseen
työtä edes tilapäisnäyttelijöinä. Yh-deksänkymmentäkuusi
prosenttia tu­lokkaista
ei voi päästä luetteloon, kos­ka
heidän tyyppinsä ei sovi filmiin,
tai koska luettelossa on ennestään lii­kaakin
heidän tyyppiään Loput neljä
prosenttia saavat olla onnellisia, kun
heidät merkitään virallisesti luetteloon
"Extras". Tällä hetkellä on luetteloi­tuina
5,000 miestä 6,000 naista ja
2,000—3,000 lasta. Jokaisen luette^
loon merkityn henkilön on joka päivä
kello viiden jälkeen soitettava johon­kin
Casting Officen neljästäkymme-nestäkuudesta
puhelimesta ja sanot­tava
nimensä. Ei mitään muuta kuin
nimensä. Puhelinneiti toistaa nimen,
jotta sen voivat kuulla luetteloiden
ääressä istuvat herrat. Ja luettelois­sa
on kaikkien niiden nimet, joita huo­menna
tarvitaan. Jos nimi on siellä,
antaa virkailija merkin, ja puhelinnei­ti
yhdistää kysyjän virkailijan puhe­limeen.
Ellei nimeä ole siellä, huutaa
puhelinneiti kohtalokkaat sanat "not-hing
in". ' Ne merkitsevät meidän
kielellemme käännettyinä: Ei ole töi­tä.
Eli toisinsanoen: Sinulle ei ole
työtä huomenna, eikä siis myöskään
palkkaa, jolla eläisit itse ja elättäisit
perheesi kolmen, neljän päivän ajan.
Northing in.
Hyvä Jumala saattoi nähdä henges­sään
noiden sanojen vaikutuksen, ku­vitella
kodit, joiden ylle pudotettiin
"nothing in", ihmiset, kaukaisista
maista HoUvvvoodiin raahautuneet
ihmiset, joiden pilvilinnat romahtivat
kahden sanan voimalla. Hyvä Juma­la
ei osannut muuta kuin istua siinä
ja ktiulla tuon kirouksen kahdeksan-nensadanviidennenkymmenennen
ker­ran.
— Jaha, niin . . . sanoi Mr. Allan
vähän pöyhistellen. sellainen homma
meillä siis on tällä osastolla. Vain
750 henkeä keskmäärin voi päivässä
saada työtä noista 13,000:sta, 5,000:-
sta miehestä saa 135 töitä kolmena
päivänä viikossa, 6,000:sta naisesta
vain 43. Palkka on päivässä keski­määrin
8:94 dollaria. Sellaista sta­tistiikkaa
me olemme saaneet näistä
statisteista.
— Ja minä olen saanut tarpeekse­ni!
huusi Hyvä Jumala, sillä nyt. hä­nen
loppumaton kärsivällisyytensä
oU lopussa. Nothing in,. Nothing in.
Tähtunaailma... ~- -
(Jatkoa Idtä sivulta)
tähtimaailnian'^ äärimmäisintä etu
rustusta vastaan. Tähtitaivaan sa
suUden kätkevät tähdet. Me kai
tiedämme, että nuo kaikkeuden lu
mattomat valopisteet itse asiassa o
mahtavia, loimottavia aurinkoja
todenmukaisin otaksuma vaatii ku
kin niistä oman planetaarisen järj
telmän. Mutta millaiset olosuht
sitten ovat näiden otaksuttujen
— voimmepa jo sanoa osaksi todist
tujenkin — lähimmissä piireissä, ;
näiden kiertotähtien pinnalla, se ji
ne ikiajoiksi meille tuntemattomal
Onhan kysymys vielä vastausta vai]
elämän mahdollisuuden k)rsymys, m
dän omassa järjestelmässäkin, n
järkiperäiseltä ja ainoalta tarkoiti
senmukaiselta kuin sellainen näytti
kin.
Matkat taivaankappalten väli
ylittävät kokonaan inhimillisen kä
tyksen. On kyllä toivottu kaukopi
ken silmän kerran ulottavan kan
voimansa tarpeeksi etäälle tunkema
sen verhon läpi, joka sulkee yht(
temme planeettien läheisimpien o
suhteiden kanssa — mutta näissä t
veissa on. menty liian pitkälle. Ka
koputken suurermuksellä on rajan:
— Ette ole vielä nähnyt oUenka
tarpeeksj, jatkoi Mr. .-Mian järkk
mättömän rauhallisesti. Teidän pit
tulla joskus aamupäivällä, kun ihn
set' ovat käymässä täällä. Kahde
. viikossa on esittäytymispäivä naisil
kahdesti miehillä ja kahdesti läpsii
Silloin he tulevat kertomaan, että hi
dän kotieläimensä tai he itse ovat o
pineet uuden tempun, saaneet uud
vaatekappaleen jne. Kun mieh
saavat kuulla, että jossakin stuudic
sa filmataan persialaista suurfilmi
he tulevat tänne parta ajeltuna pe
sialaiseen tapaan. Kun täällä te
dään suurfilmiä englantilaisesta soi
laselämästä, heidän viiksensä on v
hattu englantilaiseen tapaan. Usein
mat yrittävät herättää meissä sääl
tunteita. Mutta meidän toimiston
me ei ole mikään hy\'äntekeväisvy
laitos. Jos tarvitsemme positiivip(
jan, ja ensiksi tulleella pojalla on se
lainen apina kuin haluamme, ei töine
posetiivipoika voi.saada samaa hon
maa, vaikka hänellä olisi kuinka pa
jon nälkäänkuolevia vanhempia. Jo:
kus käy niin, että joku nainen o
kuukausikaupalla odottanut tehtävä;
ja kun hän viimein sen saa, hänet täj
tyykin lähettää takaisin saman tiei
Hän itkee sydäntäsärkevästi, niutt
minkä me sille voimme: raskaana ole
vaa naista ei kerta kaikkiaan voi käyt
tää siinä tehtävässä, jota varten hane
oli määrätty tulemaan. Meitä sitä
paitsi kiinnostaa vain filmi sinässä
taiteena . . ^
— Nothing in — nothing in', huus
puhelinneiti kuudettatuhannetta ker
taa.
Hyvä Jumala syöksyi ulos ja huus
vielä kadullakin: ,
— Vat sellainen se minun kuuluisf
maailmani on! Mutta minä en tah
tonut... minä en tahtonut. . •
* * *
— Näettekö? sanoi ohjaaja, joka
sattui juuri kulkemaan ohi tohtori
Beckerin kanssa. Siinä oli tyyplHi-nen
HoUywoodin "Extra". Tulee
herra ties mistä maan ja taivaan vä­lillä.
Uskoo että täällä sitä löytaa
kaiken maailman autuuden. Ja sitt^
kun hänelle sanotaankin "nothing »n .
menee päästään sekaisin ja alkaa huu­taa,
että ei hän ole tahtonut.. •
• (Kokoelmasta
"Paradies America", 1930).