1940-03-09-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 LAUANTAINA, MAALISKUUN 9 PÄIVÄNÄ 1940 Siis (Canadan suomalaisten viikkolehti) Reglsterei at the Post Office Dept, Ottawa, as seoond class matter. TDaoshlnnat; 1 Vk. $2JOO e kk. 1.10 8 k k . J60 Yhdysvaltoihin: 1 vk. $250 6 kk. 1.40 'iSuomeen Ja muualle ulkomaille: 1 vk. $3.00 «kk. IJ65 Ubätkk U m e s ^ lokBisen « i l k o n : l a u - «ntaina: ta«8iTOlsena,-.<teaitagn parasta kftnnnkirjallista farttavaa kaikUta aloU- •ta.' A a t e m f f h l H m m y f t n o e t a ä n ^ p i o s e a» t t H i p ^ l ^ o . i^ytfikSft asiamiesvaii&eltä j :jo Jt&- oftftn. IIÄKaTGBHINNAT: :sKlrJeenmlhto- Umoltukset ^;iUi>0 t kerta. / AvfoUl^oon mems^e imnenialTOttdcset 4 ^ tuuma. rHiioeimiuuttöilmoitidcs^ ..OMk; keita,>fl;!X>ktelmeifcertaa. fSytit^mg-ilmoitukset $liX>;kerta^'^$3iK)k(äm&4Q^ taa. ^tiotemanilmoitukset^:$2.m kerta SOdOis&makstr kUtosIauseelta tatmUistd-v ä i ^ l t i l . i i H a l u t a a n t i e t ä ä - javosoiteU-m< iltUkset'40Q.t)ptaLstatum&a.-'^TQ$«äis. ihnottdiJieitouTaadittaessd l ä h e t e t t ä vä iUrndttumiaksu ^ k ä t e e n . . THetset ilmoitusfaimmt2^.palstatuu> nm. vilinoitos.^i<&a -j^^ kertaa • « a a a n £ y s e n a : ? a t e r > | i a ] s t a t u n i z& A l t n .:ilmoitashiztta 40c >:f)islstatumna, kerta rumotttaessa. Rtikintalsta : ilmottiishtnnoista voi: tie* d u s t ^ a t ä m ä n l e h d e n . konttorista. »ttstantaja: ^^irii|»us^^b^^ 7To3iaitt«}a A T F^ Toimitusneuvosto: " J . J ä r v i s r R a u ha JCäki. / H i l j a >Abo, -Suksi, Ester , K a u s t i n e n , A l l i M a l m . Margit Laakso, rYWlFS»iW>:JaJalmaf Saari. L t d c k l i n aijotut kirjoitukset osoitettava: • ^ SanofmUebii^ kef^ähieniehiim tohniiuksiUe sadepuu aina isittoin toHöih nimettömiä kirjeitä, joissa jotkut henkilöi pttr-kavat sisuaan, viskaavat vihaiset moitteensa tahi antavat toimintaohjeita. Toimituksissa niitä tietysti käsitellään oman arvonsa mukaan. Ja mitäpä pahaa tässä olisikaan, jos 'moitteet ja neuvot olisivat asiallisia ja reheliisiä. ^yvä vain. Mutta sitäpä ne useimmiten eivät olekaan. Jo se seikka/että kirjoittaja ei merkitse nimeään alle, osoittaa, että sisällöllä on jokin shutarkoitus. Ja mahdol- 'lisesti kirjoittaja ei ole' koko lehden tilaaja eikä vakituinen lukijakaan, 'muuten vain haluaa sivusta kiveroi-scn viikata, toimitusta jä koko liikettä hhrktm~ kolähuttaa. • .Avonaiset, arvoistdutyoik^^^ toivomukset, "ohjeet : jopa iuoitteetkin ovat" kaikkien" lehtien tpimiiuksillc Jervetulldia,' sMä ku ne Javallaan eri lukijatn miefipiteitäj jotka voi ottaa' huomioon^ vaikkapa nii- ' iä, kaikkia - ei voisikaan, käytännössä toteuttaa. Mutta silloin kirjeet.i}vat-kin/ nimdlä varustetut ja niistä, iuo-maa-^ Aeti, että JtirjoUtaja tarkoittaa juiiri sttä, mitä sanoo. .Kevät Tähentclec, se tulee taas ja sen p&rostä kesä. Tuo jahti mieleemme ajafuksen huomauttaa jotakin ky-tiäiltjoiUemme. ' Mitä, sen Ste hyvin ymmärrätte. Olisi mukava saada tätme nyt it^än toivottuja tttotteitänne, lyhyempiä^ tai pitempiä, vaikkapa varastoon $*tä' pikaa . värien, jMöitf iuleeTsaäskel ja monmiisaiset ja alkavat um^iapi paähd^^ icpolamat^ Antakaapa^nytreippäigi^t-sa kevään hengessä tulla t \ ; • Le%»tysryntäyksemme alkoi hyvältä vokhdMlcJo ensimmäisena ryn-- Punainen neilikka iJatfioa Irltä sivui:.-»» ja kalkki ovat ne tärkieimmät aineet, joista keinokumia valmistetaan. Ne yhdistetään ensin karbidiksi sähköuunien 2,500 asteen kuumuudessa. Karbidi valuu ulos laavavirtana ja joutuu asetylenikaasulaitteeseen. Kaasu muodostuu vedestä ja karbidista, minkä jälkeen seuraa rnoni-mutkainen kehityssarja. .Asetyieni-kaasu muuttuu tulenaraksi, m5rrkyl-liseksi asetaldehydnesteeksi. Kun siitä on vesi irroitettu, on tuloksena butadie, kirkas neste; keinokumin perustuote. Siihen ^lisätään st>Troihi-mistä nestettä ja' tuloksena on kermanvärinen tuote. Vielä käsitttelyä etikkahapolla ja • keittösuolaliuoksel- Ja, jonka jälkeen; juustomainen massa; puserretaan'sopiviksi nu^ikä Ja sketsiicdraiaii.^-^j^^aäd^ . vaksi ii|iEd<)ckiiyi^K 5i- kaifc^iifstjen? i iÄ : ihistukseen. itBun^umi »n tdsirt. käl- ^tiimpaa kuin ;-iuonnonkuini, .mutta sensijaan-.se' ,on< 3CM40, iprQs.?fce3tä-ryämj:^. jl^isaksi-:^ >stelää;^ matta • varastointia r.rajattomätäJat. .Amerikassa % yalimstetaä^ -.saniatilais« - -ta -tuotetta^' jofika-nJuBttiä?©^ neppxe-nCf sanioin^myos JS^euvostc^Ven^^ V Jossa I kein(^:uinin r hiinenä ;on ^ sov- Saksalaiset ovat viime aikoina alkaneet valmistaa vaahtoavaa pesu-saippuaa kivihiilestä, ja samasta aineesta saaden myös munanvalkuais- . pitoista karjanrehua. Viimemainitun valmistus on vielä kokeiluasteella, mutta jos kemistien puuhat onnis^ tuvat, niin ennen pitkää lehmät itiä-rehti vät mustaa aurinkoa — sitähän kivihiili on — ja antavat runsaasti valkoista maitoa. Nykyajan kemisteillä on neljä perusainetta , kuten vanhan ajan viisailla oli neljä elementtiään. Nämä ovat vesi, josta saadaan happea ja vetyä, ilma, joka antaa typpeä ja happea, kivihiili ja sen yhdistykset .hiili,vtyppi ja vety, sekä, .puu, joka antaa selluloosaa. ;^Näistä neljästä raakaraineesta saa- ?däanv{kaksit«iste litä ; tuotetta, ^mim.^ «tikkafaaj^^ • vUa, ; anunoniäkkia, h hiOJhaiHSoa, sel- Miiioosaa, r «tyleniä, ^Vformalddiydiä, ^ bensiiniä^ jglykoaa^ salpietarisuolaa ja ; tfehöHä. , ^Maidosta v >valroistetaan nhiinikään >moniä:ttwllbuustuott€ita, .mutta nyt on; Italiaa fcefcsittyK keinä .^^Imistaä siitä jinyösv kao^a^a. .Maidon kasei- Tthiainec^inäetit^^idääh kuituja, jotka kudotaan kabkaiksi. me Tämä tapahtui kesämökillä ollessa. £rä^iä kauniiim^ päivänä ehdotin, että itiitähäh jos pistäytyisimme katsomassa sitä saunaa, jossa taniä Iikka on ensimmäisen piäuähyalon nähnyt. Miten lienee mleä niin helläksi käjnoyt, «itä ihan^^\^ liisin päästä liiilie tanhuvilte, Joissa pikkuisena taapersin ja lapsen tietämättömin silmin maailmaa katselin. Säin agiteeratuksi kaksi tyttöä joukosta mukaani. Ja niin lähdimme matkaan, repussa muutama voileipä. • Me^ kävelimme. Se on mukavaa hommaa,t kun on vain-sopivat jalkineet f a kevyt p«ku. Leikiltä tuntuu kikHnetrten taittaminen. Mutta sitten rupesi kahvia mieli.^ekemään. —i E i mennä taloon j v-aan mennään Johtein pieneen tönöön. Sellaiset mökit orat minusta niin romanttisiin sanoi Marja, joka harrasti kaikkea* romanttista. .Me muut olimme samaa mieltä^ sivutimme taloja ja etsimme pientä, somaa tölliä. Tulihan se viimein tien vie^Uä' esön; ja : me smmnistimme ibhkeasti pihaan. Vanha jti^om köppänä istui^.^^^ silla Ja poltteli auiingon paisteessa piippua. . — KaV tyttöjä, päivee. ' — Päiye^, päevee, sanoimme ja kypsyimme saisiko kahvia. , Ka,' suapi sitä. Jo .tok pittää tytöille .kahvia. Etikka on tuolla kylällä, hnitta suanhan minä kahvin keittee. Menkeehan tuppaa. Menimme. Siellä puuhaili rasynuk-kensa kimpussa noin- 6—^7' \'uoti£^s tyttönen ja Jäi uteliaana katsomaan kolmea housuniekkaa tyttölasta. : .iHkkuinen ukko tulla köpitti tupakin perässämme ja laittoi tulen hellaan. Pieneen» kiiltävänmustaan-päd-nuim hän kaatoi vettäj "asetti-^sen tu- '^tdyspäiväitä-sttapur ^7 JUtJm titeuka :fd JSmausht StaHon^^Trodu^ tiea- ^ äaof.- ^oztase, tJi€&$or - / a > TkarMld Jäyitttmt^^jomutensa. - T - . ^ Täm^ Jun-fuu joitakin! — AP, _ Via IdK.Ja. alkoi sitten.uunin.kiololta etsiä kahvia ja myllyä. Me tytöt seurasimme vesi suussa ukon puuhia., — Kuules, tyttö, mit^käs.se äitisi sen kahvin keittää? kynisi ukkeli tiput^Uessaan JyViäniyilyn tuuttiin. -^Kab^ luSikaUistasakunavja^y^ kahvia^ heläytti tsrttö. kerkeästi- .vas • tauksensa. ~;Kaksi.sikuFia ja yksi kahvia, kertasi: ukko ja nyökäytti päätään. — JBaköpä tuosta hyvää tidle. Me jalkapatikkalaiset istuimme: hiljaa, emme uskaltaneet edes toisiamme silmätä. Ukon kysellessä;.ummet ja lammet meiltä kiehui kahvikin ja ka-fettiinpöydälle. —-.Kun Qotte vieraita,;: niin. luon ihan; kermoo. Ön se vähän:i h^an-nutta, mutta eihän se ntjitä haittaa, kuri kerran kermoo on.: Kun se. tviia x-ähän on hapanta* ei se: muuta knin .makua parantaa. No /niin, .Juökee- ; pas tytöt, jotta jak^tte sitten.; tuas ;|uosta. : : Me menimmei :pöydän;c^ceen . ja ryhdyimmc-uljaastikahville.. Hapan kerma jnukkelehti kokkelina kupissa ja .pani luonnon kovalle koetuelle ryyppäämishetkellä. Onneksi muistin sanonnan tahdosta ja harmaasta kivestä.. Eihän tässä nyt ollut kysymyksessä vielä muu kuin kahvinjuonti. Jota olimme niin himoinneet. Marja polki varpaalle ja tirskahti. Laskin kupin pöydälle jä kiitin. — Olko hyvvee? kysyi ukko. — Oikein hyx^ää, sanoin hymyillen, vastoin parempaa tietoani. — No, lissee sitten vua. • Tietysti me Joimme toiset kupilliset, mutta herttainen ukko pakoitti meidät.naureskellen Ja kehoittaeh kolmannenkin kupin tyhjentämiseen, eikä suostunut ottamaan edes maksua. • Koreita tyttöjä k^hyittaa mie- Idlään,. naureskdi hän ja tylonsi ra-hanime pois. " .§e oli kahvikesti, jonka muistamme iäti. En ikinä uiiohda tytön terhakka, peuvoxraa ääntä, kun hän saunoa nappasi **reseptin" vänhuk^e. Pyörittelin juuri pannaani ja mietin, mistä nyt napata- pakinake tähän nurkkaan, kun luokseni tuli armahin tätini. Jo ovella tullessaan hän huuteli: "Hoi, serkku, kuulehan, ota nyt kiireesti kynä ja paperia — — jaa : sinullahan onkin ne jo valmiina. Min, kuule, ajattelin juuri äsken niin paljon kaunista, että sinun on kirjoitettava ne kiireesti mitistiin ennenkuin ne unhot an.' Haluan lukea ne sitten neilikkani kitkkiessa". "Neilikkasi kukkiessa? Mitä sinä nyt höpiset, ja mitä minun pitäisi kirjoittaa?" "Niin juuri, neilikkani kukkiessa. Etkö huomaa, että kevät on kynnyksellä ja keväällä. aina. istutetaan kukkia. ' Muutetaan Mitteen omiltaan jä hoivataan vätthe?npiä kukkia ja ^istutetaan zttisia-pikku taimia. Minä istutin juuri pietien:neilikan taimen jä sitä istuttaissäni.. ajattelin ..." "Ajattelit ja haaveilit keväästä ja rakkaudesta''^ Postin väliin. "Ole nyt Jttljäa ja kimntele, äläkä 'keskeytä. Niin, ajattelin^ —mitäs ininä ajattelinkaan nyt sinä sotkit kokff ininun ajatukseni sillä rakkaudellasi. ' KyUShäii sitä jo tällä ijällä oh rakkauskin, hiin, vakiintunutta, että ei sitä tarvitse keväisin haikailla sen'kuninienimin'kun mui-näkaan •. vuoden aikoina. . Kas niin, nytpä muistinkin: mitä sinun piti kirjoittaa. Kirjota nyt ensiksi pimainen neilikka, siUä pitäähän minunkin ajatuksilleni nimi löytää^. "Tietenkin kaikitenkin, siis "Punainen neilikka'*—- jatka.*' "Ai,A kuunhan, ^^n^ minä en taas muista mistä päässä saneluni alot-taisin.^^ Katsös, djattdin hiin paljon ja nopeasti, ehkä osaa hiit^ siinä järjestyksessä kertoa., J-oimniminä ajattelin siitä,'• kuinka uiein verrataan ihmiselämää kukkaan, mutta kuitenkin niiUä.Jzahdella on ero — suuri 4r0. Tuokin neilikka,, pieni taimi, se on kuin laPsi, jota tulen hoivaamaan Ja. vaalimaan., saadakseni sen kasvamaan voimakkaaksi, kukkivaksi kauneudeksi, mutta neilikkaa saan hoivata s^en kukkiessa, ilokseni niin kauan ktmms se on väsynyt kuin vanhus ja kuihtuu pois. Mutta ihmistaimi viipyy .hoidossani vain uihi kaiuin Jiun olen kasvattama sen isoksi, silloin aloittaa häti oman taistelun olemassaolonsa puolesta. Silloin ei enää ylety minun varjeleva käteni suojaamaan häntä elämän myrskyätäijavastttksiltai Itänen täytyy selvitä niistä-4fmin voimin. Siis . ^möastaanlapSMUttar voi jossain ta- ^pauksessa^rratQiuJikaa miehuudessa- nMtteh^t^— ktikan §lamän jatkuessarjrauhallisena lop-^ . puun asH» ihmiselämä siirtyessä myrskystä: toiseen. - Eikö se olekin min. Serkku?" . Taitaa,.oHay vai mitä iukija^rve-le^?-^ SIRPA-SERKKU. Enkä unohda ukon sUfnien tuiketta, kun hän kantoi hapannutta kermaa pöjnään, enkä omia sekavia tunteitani, kun Join kolme kupillista tätä ainutlaatuista ^ ^ v i a . - ^Marja meistä tuli^iraaksi ja antoi ylen; ja pla^* fcasi siten itsensä. Me toiset kestimme^ ja naupeskeHrame hänelle muistdimme teavaten sydämellistä vanhusta, joka.ä tÄu^ edes maksua -ottanut. Ja aian suussa sitten saa\Tiiron»f ^allefcitjoittaneen syntynäkotiin yhta damystä- ni:käampina: : SIRKKA
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 9, 1940 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1940-03-09 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki400309 |
Description
Title | 1940-03-09-02 |
OCR text |
Sivu 2 LAUANTAINA, MAALISKUUN 9 PÄIVÄNÄ 1940
Siis
(Canadan suomalaisten viikkolehti)
Reglsterei at the Post Office Dept,
Ottawa, as seoond class matter.
TDaoshlnnat;
1 Vk. $2JOO e kk. 1.10
8 k k . J60
Yhdysvaltoihin:
1 vk. $250
6 kk. 1.40
'iSuomeen Ja muualle ulkomaille:
1 vk. $3.00
«kk. IJ65
Ubätkk U m e s ^ lokBisen « i l k o n : l a u -
«ntaina: ta«8iTOlsena,-. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1940-03-09-02