1938-02-19-01 |
Previous | 1 of 11 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 LAUANTAINA, H E L M I K U U N 19 PÄIVÄNÄ 1938
. . . . ,5 et
Canadan suomalaisten kauno-
Jiirjallinen viikkolehti
Tilaushinnat:
1 vk. ...... $2.00
6 kk. ..; 1.10
S kk. :. .60
Ulkomaille
1 vk. $3.00
• - e k k . . . ; . . ' 1 . 6 5 / • •,
Irtonumerot 5 senttiä
Ltekki ilmestyy jokaisen ^ikoh lauantaina
12-slvuisena, sisältäen parasta
kaiinokirjallista luettavaa kaikelta aloilta.'
.
. Aslämiehllle myönnetään 20 prosentin
palkkio.
F^täkää asiamiiBsvälineitä jo tänään.
Kustantaja: Vapaus Publishing Co,
Toimittaja: J. Saari. *
Toiinitusrieuvosto: J. Järvis. Rauha
Mäki, Hilja Aho, E. Suksi. Ester
Kaustinen. Aili Malm. Margit Laakso
jä Yi-jö Säivo.
Liekkiin äijotut kirjoitukset osoitettava:
mm
^^O. Box 69 Sudbiiry, Ont.
Tähdellä O] merkittyjä kh-joituksla
lainattaessa 031 alkulähde ehdottomasti
niaiziittava.
LIEKKI sai joku päivä siiten ter-.
veiset Espanjasta, jotka terveiset esitämme
tässä LIEKIN lukijoille. Terveiset
kuuluvat seuraavasti:
"Espanja, tammikuussa 1938.
Ihmisyyden ja maailman demokratian
puolesta Espanjassa taistelevien
suomalaisten fasisniivas-täisten
laistelijäiti tervaiset Liekki-lehdelle.
^IlkanSissif'odottavat
kärsimättöminä reservissä pääsyä
rintamalle, voidaksemme taa s
omalta kohdaltamme iskeä fasis-mia,
edistyksen, kulttuurin ja vapauden
vihollista.
Pojat lähettävät lämpimät terveisensä
ja kiitoksensa Canadan
suomalaisille kaikesta siitä avusta
ja uhrautuvaisuudesta, viitä he
ovat osoittaneet Espanjassa käydyn
taistelun aikana Espanjan
kansaa jä sen taistelijoita kohtaan.
Kiitokset myöskin kaikille niille
yhdistyksille, järjestöille ja yksityisille,
jotka muistivat meitä Espanjassa
taistelevia suomalaisia
yllättävillä jdulidahjoillaan. Teemme
parhaamme täällä, tehkää te
siellä!
Ilkan Sissien puolesta. T. F./'
. —• / • • • • • V • '
Me tiedämme, että ylläoleva ter-imkdys
tfdeeitu^^^ Jtkan Sissit
iävskvar^mahkin ja'.sShm^.kittiät^mä
tervehdys ön luki jäimme luettavana,
käyneet monta kovaa taistelua. Mahdollisesti
moni heistä on jo uhrannut
kalieimpansa — henkensä maailman
.demokratian puolesta.
Me kunnioitamme Espanjassa taistelevia
poikiamme, mc olemme heistä
ylpeitä. Me alemme varmoja siitä,
että he tekevät parhaansa rintamalla.
Me voimme tehdä paljon heidän hyväkseen
täällä, kaukana sodan melskeestä.
Me voimme lähettää heille
pikku tarvikkeita, sukkia, käsineitä,
tupakkaa, jne. Olemme paljon teh'
neeikin heidän hyväkseen, mufta mikään
uhraus ei ole lUan suuri siiloin,
kun avttstiimne heitä, jotka seisovat
Jökäheiklifästätmtenkuo^^^^
fäistelliBSsaän kansanvallan puo-
MtHstäktiamme parkianirne!
TÖtÄtlTtAjA.
O AN Domingon tasavalta eli Do-
^ minikaanineri tasavalta, joka on
Haitin toisessa puolikkaassa ja jossa
on noin puolitoista miljoonaa pääasiallisesti
intiaani-neekeri-espanja-laissekarotuista
asukasta, tuntuu jokseenkin
jumalan ja ihmisten hylkäämällä
paikalta tällä planeetalla. Ei
sieltä juuri koskaan mitään kuulii.
Mutta jokin aika sitten kuului ja
vallan kamalia. Amerikkalaiset sähkösanomat
nimittäin toivat maailmalle
tiedon, että döinihikaaniseh tasavallan
poliisit j ä sotilaat olivat pian-neet
loimeen Efkitiin rajoittuvalla
seudulla jöukkoteutastuksia suuressa
mittakaavassa, niin että 5,000 haiti-laista
neekeriä oli menettänyt henkensä.
Ja yksityiskoliciät iästä teurastuksesta
olivat vallan hirveitä.
Haitin tasavalta lähetti vastalauseitaan,
joilla ei ktiitenkaan luonnollisestikaan
asiaa enää Voitu auttaa
eikä Haiti voinut ryht)^ mihinkään
kostotöimehpiteeseenkään, kun sillä
ei ole sotaväkeä ollenkaan.
Tänaä joukkomurha on antanut aiheen
amerikkalaiselle, hyvin arvossa
pidetylle julkaisulle Guirrent Histo-rylle
ruveta lähemmin syynäämään,
minkälainen vehje San Domingon
tasavalta oikein on. Tulos on ollut
seuraavanlainen.
San Domingon presidentti Rafael
Trujillo, joka on tyyppi erikseen diktaattorien
joukossa, ön tämän veri-löylyn
toimeenpanija; Trujillo oii:
tämän vuosisadan t^janrteiäta;; i^rf
ranniftiaisin. |?i^äisemfiäinkäi-öh? ha*'
nen haalituksensa lyöiiyt' rekordeja
raakuudessa ja murhaamisessa, iputta
tämä on tähän saakka yleensä" kohdistunut
valtakunnan omiin kansalaisiin
eikä, kuten nyt, haitilaisiin.
Sandomingolaiset eivät käytännöllisesti
katsoen voi liikuttaa sormeaan-kaan
ilman diktaattorin lupaa. Maassa
ei voi ilmestyä mitään lehteä esimerkiksi,
ellei sen etusivulla joka numerossa
ole ylistyskirjoitus diktaattorista.
Parlamentti-Trujillo pitää
muodon viibksi sellaistakin koristusta
— on myöskin nahkansa säilyttämiseksi
saadut antaa tyrannille kaikenlaisia
hienoja nimityksiä, kuten
"isänmaan h5rväntekijä", "elinikäinen
presidentti" jne. Valtakunnan
huomattavin maakunta ja maan pääkaupunki
on ristitty uudelleen ja
annettu niille diktaattorin nimi, kuten
se oh annettu melkein kaikille
maan silloille ja julkisille rakennuksillekin.
TrujillöUe on myöskin pystytetty
muistopatsaita kuin metsää
olisi istutettu kautta valtakunnan.
Itse hän esiintyy aina univormussa,
jossa on paljon kaikenlaisia kunniamerkkejä
ja mitaleja. Kun Trujillo
esiintyy juljiisesti tai ottaa jonkun
vastaan, on hänen vieressään aina
rifeljä henkivartijaa, muuten ainoat
ihmiset valtakunnassa, joihin hän
luottaa ja joilla koko ajan on sormi
äutomäattirevolverin iiipasimella.
Tyrannilla on yhdeksänvuotias
poika erään rakastajattarensa kanssa-.
l*oika nimitettiin kaksi viikkoa
syntyiQiääSä jälkeen armeijan everstiksi
ja ön nauttinut siltä saakka
everstille kuuluvaa palkkaa. Cölum-bus
P l a ^ , jossa kerrotaan olevan
haudattuna Anäerikan löytäjän niaal-liset
jääfinökset, ristittiin niyöskin
uudelföen Rämfikseksi, mikä ön diktaattorin
'pöj^ii tiimi.. Ja samaan aikaan
antoi parlamentti pojalle kun-nianimen
"Ihmelapsi". Samaa tyyliä
oli diktaattorin vaalipuhe viime pre-sidentinraalien
edellä, presidentinvaaleissa
ei muuten ollutkaan ketään
muuta ehdokasta kuin "elinkautinen
presidentti", jolla vaalitunnuksena
bli^"Jumala ja Trujillo".^Jokaisen,
joka Trujilloa puhuttelee, on jotenkin
osoitettava, että Trujillo on elävistä
. suuruuksista maanpalloUa suurin.
Ellei hän menettele niin." tm
epäsuosio varma.
Trujillo on teilauttanut tuhansia
ihmisiä valtakunnassaan^ niiden joukossa
parhaat kirjallisuuden, tieteen
ja sanomalehdistön edustajat sekä
sellaiset tilanomistajat, jotka ovat olleet
tyytymättömiä siihen, että diktaattori
on takavarikoinut heidän t i lansa.
Maan vankilat ovat aina täpö
täynnä presidentin uhreja. Ja tämä
presidentti itse. Hän ön saaren gangs-.
teri ja bandiittikuonan tuote. Vuonna
1911 tuli hän ensimrnäisen kerran
kuuluisaksi varkauksistaan postilaitoksessa,
ja joitakin vuosia myöhemmin
joutui hän taas kiinni varkaudesta.
Vuonna 1918 pantiin hänet
linnaan shekinväärennyksestä. Tämän
jälkeen rupesi hän kansalliskaartin
urkkijaksi, jossa ominaisuudessa
hän harjoitti menestyksellistä kiristystä
peliluolissa ja porttoloissa.
Raakuudessa hän myöskin saavutti
valtavan maineen saarellaan ja oli tavan
takaa syytteessä ryöväyksistä ja
raiskauksista. Mutta — kuvaava
san-domingolaiselle .. tasavallalle —
kohosi hän yhta iriittäa arvossa, ensinnä
hänestä tuli"' kansalliskaartin
päällikkö, sitten koko airmeijan päällikkö,
ja rahaa hän osasi haalia jatkuvasti.
Amerikkalainen komissio,
joka vuonna 1929 suoritti tasavallassa
määrättyjä tutkimuksia, totesi,
että, muuan Trujillon ystävättäristä
omisti armeijan pesulaitoksen, mikä
selvitti sen, että laitos aiheutti suhteettoman
suuret kustannukset valtiolle.
Armeijan. rullissa oli myös
henkilöitä, jotka nostivat korkeita
palkkoja, mutta eivät olleet päivääkään
kantaneet kivääriä.
Niistä kuudestatoista dollarista,
joiden pitäisi mennä kuukausittain
sotamiesten taskuun, menee diktaattorin
taskuun kymmenen. Muuten
on diktaattorilla yleensä monopoli
melkein kaikkien tavarain my)aitiin.
Kukaan muu kuin hän esimerkiksi
ei saa myydä karjaa teurastamoille,
tupakkakauppa ja silkkikauppa ovat
myöskin diktaattorin 'monopoleina.
Tasavallan omat finanssit ovat retuperällä,
jä amerikk^ajset^'osakkeen- -
omistajat kiroilevat maata ja presidenttiä.
Tällaisen kuvan antaa yllämainittu
amerikkalainen julkaisu, jonka pitäisi
olla laadultaan luotettava. Muuten
voimme omasta puolestampie l i sätä,
haastateltuamme erästä sikäläisten
olojen tuntijaa, että diktaattori
on presidenttikautenaan opiskellut
rutkasti ja suorittanut tohtoritutkinnon
Madridin yliopistossa ja
dttä plantaasheilla palkkansa saaneiden
rommia täynnänsä olevien hurjapäisten
neekerien joukkoampumi-set
ovat maassa jokasyksyinen ilmiö.
- (S.S.)
V OOo-r- —
GENEVE-JÄRVEN ympäristössä
kasvavat ruusut ovat väriltään hyvin
kirkkaita, johtuen tärhä ilmiö siitä,
että alueella on vulgaänisestä alkuperästä
johtuvaa lipeäsuölaa.'
• Pitääkö lukija lapsista? Mmkä-tapaisista
lapsista lukija enimmän
pitää? Toisethan pitävät hiljaisista
ja toiset taas vallattomista lapsista.
Toiset ihailevat kapälovauvaa
vaikka eihän tässä maassa pidetä lasta
kapalossa — kun taas toiset eivät
voi sietää pienempiä kuin kuusivm-tiaita.
Useat pitävät, että lapset ovat
hauskimpia juuri silloin, kun he ovat
oppineet kävelemään ja viattomassa
ahkeruudessaan tekevät paljon pahaa.
Näihin jälkimmäisiin kuuluu allekirjoittanutkin
— emme lapsiin, vaan
heidän ihailijoihinsa, Emme katsele
mitään muuta niin mielellämme kuin
taapertelevaa lasta, joka epävakaish-ta
askeleistaan huolimatta ehtii joka
paikkaan ja omassa arvokkuudessaan
tekee töitä, jotka me leimaamme pahanteoksi.
Tosin emme sillain oikeinkaan paljon
Iloinnut pikku ruhtinaamme teosta,
kun hän salpasi meidät navettaan.
Meillä oli vieraita ja menimme
joukolla navettaan katsomaan vastasyntynyttä
vasikkaa. Unohdimme
pikkumiehen ulos leikkimääni, mutta
hän tulikin perässä ja kun ei saaniit
ovea auki, niin hm työnsi salvan
oven eteen, salvaten meidät navettaan.
Huusimme hänelle neuvoja,
miten aukaista salpa, mutta hän ei
osannut sitä avata.
OU kuitenkin onni, että siinä ovi-pielessä
oli ikkuna. Rikoimme sen
ja saimme oven salvan auki. Ilman
sitä ikkunaa olisimme saaneet olla
navetassa ties kuinka kauan.
Niin, kyllähän ne vilkkaat lapset
saattavat) äidit usein pahempaan
kuin pulaan, mutta olkaamme iloisia,
että pienokaisemme kyketfevät liikkumaan.
Ikävä on katsella lasta,
jolta puuttuu näkö, kuulo, tai ovnt
muuten sairaita ja kykenemättömd
liikkumaan.
Katsellessamme rampaa lasta, huomaamme,
että on sentään suurtonni
omistaa terve lapsi, Vaikka hän tekisi
pahaakin., Pienten lastemme tekemät
vahingot eivät ole niin suurimer-kityksellisiä
kuin heidän terveytensä,
SIRPA-SERKKU.
Merkilliset hälyytys-laitteet
Chioin-temppelissä Japanin Kobes-sa
on varmaankin maailman merkilli-simmät
hälyytyslaitteet. Kun joku
asiaankuulumaton kulkee temppelin
lattian yli^.^)mtyyjä^ jotka muis-
.tuttavat.erje^
.rj^t^.JJ/län^^
nessäkään kuikijassa mitään epäilyksiä,
mutta sensijaan temppelin pappeja
ilmaantuu olinpaikoistaan katsomaan,
kuka Jtutsumaton vieras on
temppeliin astunut. V
' Tämä hälyytysmenetelmä otettiin
mainitussa temppelissä käytäntöön v.
1697, jolloin temppeliä käytettiin sotajoukkojen
majoituspaikkana sodan
aikana.
— ö O ö—
Bryssel, Belgia. — Edouard Bru-niminen
öiies tunnusti murhanneensa
koltrie haista, yhden Gentissä, Ant-werpeTii^
äjä täällä. ^ . •
Tapaus muistuttaa samanlaista, joka
tapahtui Ranskassa hiljattain,
missä «räs Weidman-niminen niie=
tuomittiin useitten naisten murhaamisesta.
Kaikkien motiivina on niurj
haajan tunnustuksen mukaan öllu
työstö. /
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 19, 1938 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1938-02-19 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki380219 |
Description
| Title | 1938-02-19-01 |
| OCR text | Sivu 2 LAUANTAINA, H E L M I K U U N 19 PÄIVÄNÄ 1938 . . . . ,5 et Canadan suomalaisten kauno- Jiirjallinen viikkolehti Tilaushinnat: 1 vk. ...... $2.00 6 kk. ..; 1.10 S kk. :. .60 Ulkomaille 1 vk. $3.00 • - e k k . . . ; . . ' 1 . 6 5 / • •, Irtonumerot 5 senttiä Ltekki ilmestyy jokaisen ^ikoh lauantaina 12-slvuisena, sisältäen parasta kaiinokirjallista luettavaa kaikelta aloilta.' . . Aslämiehllle myönnetään 20 prosentin palkkio. F^täkää asiamiiBsvälineitä jo tänään. Kustantaja: Vapaus Publishing Co, Toimittaja: J. Saari. * Toiinitusrieuvosto: J. Järvis. Rauha Mäki, Hilja Aho, E. Suksi. Ester Kaustinen. Aili Malm. Margit Laakso jä Yi-jö Säivo. Liekkiin äijotut kirjoitukset osoitettava: mm ^^O. Box 69 Sudbiiry, Ont. Tähdellä O] merkittyjä kh-joituksla lainattaessa 031 alkulähde ehdottomasti niaiziittava. LIEKKI sai joku päivä siiten ter-. veiset Espanjasta, jotka terveiset esitämme tässä LIEKIN lukijoille. Terveiset kuuluvat seuraavasti: "Espanja, tammikuussa 1938. Ihmisyyden ja maailman demokratian puolesta Espanjassa taistelevien suomalaisten fasisniivas-täisten laistelijäiti tervaiset Liekki-lehdelle. ^IlkanSissif'odottavat kärsimättöminä reservissä pääsyä rintamalle, voidaksemme taa s omalta kohdaltamme iskeä fasis-mia, edistyksen, kulttuurin ja vapauden vihollista. Pojat lähettävät lämpimät terveisensä ja kiitoksensa Canadan suomalaisille kaikesta siitä avusta ja uhrautuvaisuudesta, viitä he ovat osoittaneet Espanjassa käydyn taistelun aikana Espanjan kansaa jä sen taistelijoita kohtaan. Kiitokset myöskin kaikille niille yhdistyksille, järjestöille ja yksityisille, jotka muistivat meitä Espanjassa taistelevia suomalaisia yllättävillä jdulidahjoillaan. Teemme parhaamme täällä, tehkää te siellä! Ilkan Sissien puolesta. T. F./' . —• / • • • • • V • ' Me tiedämme, että ylläoleva ter-imkdys tfdeeitu^^^ Jtkan Sissit iävskvar^mahkin ja'.sShm^.kittiät^mä tervehdys ön luki jäimme luettavana, käyneet monta kovaa taistelua. Mahdollisesti moni heistä on jo uhrannut kalieimpansa — henkensä maailman .demokratian puolesta. Me kunnioitamme Espanjassa taistelevia poikiamme, mc olemme heistä ylpeitä. Me alemme varmoja siitä, että he tekevät parhaansa rintamalla. Me voimme tehdä paljon heidän hyväkseen täällä, kaukana sodan melskeestä. Me voimme lähettää heille pikku tarvikkeita, sukkia, käsineitä, tupakkaa, jne. Olemme paljon teh' neeikin heidän hyväkseen, mufta mikään uhraus ei ole lUan suuri siiloin, kun avttstiimne heitä, jotka seisovat Jökäheiklifästätmtenkuo^^^^ fäistelliBSsaän kansanvallan puo- MtHstäktiamme parkianirne! TÖtÄtlTtAjA. O AN Domingon tasavalta eli Do- ^ minikaanineri tasavalta, joka on Haitin toisessa puolikkaassa ja jossa on noin puolitoista miljoonaa pääasiallisesti intiaani-neekeri-espanja-laissekarotuista asukasta, tuntuu jokseenkin jumalan ja ihmisten hylkäämällä paikalta tällä planeetalla. Ei sieltä juuri koskaan mitään kuulii. Mutta jokin aika sitten kuului ja vallan kamalia. Amerikkalaiset sähkösanomat nimittäin toivat maailmalle tiedon, että döinihikaaniseh tasavallan poliisit j ä sotilaat olivat pian-neet loimeen Efkitiin rajoittuvalla seudulla jöukkoteutastuksia suuressa mittakaavassa, niin että 5,000 haiti-laista neekeriä oli menettänyt henkensä. Ja yksityiskoliciät iästä teurastuksesta olivat vallan hirveitä. Haitin tasavalta lähetti vastalauseitaan, joilla ei ktiitenkaan luonnollisestikaan asiaa enää Voitu auttaa eikä Haiti voinut ryht)^ mihinkään kostotöimehpiteeseenkään, kun sillä ei ole sotaväkeä ollenkaan. Tänaä joukkomurha on antanut aiheen amerikkalaiselle, hyvin arvossa pidetylle julkaisulle Guirrent Histo-rylle ruveta lähemmin syynäämään, minkälainen vehje San Domingon tasavalta oikein on. Tulos on ollut seuraavanlainen. San Domingon presidentti Rafael Trujillo, joka on tyyppi erikseen diktaattorien joukossa, ön tämän veri-löylyn toimeenpanija; Trujillo oii: tämän vuosisadan t^janrteiäta;; i^rf ranniftiaisin. |?i^äisemfiäinkäi-öh? ha*' nen haalituksensa lyöiiyt' rekordeja raakuudessa ja murhaamisessa, iputta tämä on tähän saakka yleensä" kohdistunut valtakunnan omiin kansalaisiin eikä, kuten nyt, haitilaisiin. Sandomingolaiset eivät käytännöllisesti katsoen voi liikuttaa sormeaan-kaan ilman diktaattorin lupaa. Maassa ei voi ilmestyä mitään lehteä esimerkiksi, ellei sen etusivulla joka numerossa ole ylistyskirjoitus diktaattorista. Parlamentti-Trujillo pitää muodon viibksi sellaistakin koristusta — on myöskin nahkansa säilyttämiseksi saadut antaa tyrannille kaikenlaisia hienoja nimityksiä, kuten "isänmaan h5rväntekijä", "elinikäinen presidentti" jne. Valtakunnan huomattavin maakunta ja maan pääkaupunki on ristitty uudelleen ja annettu niille diktaattorin nimi, kuten se oh annettu melkein kaikille maan silloille ja julkisille rakennuksillekin. TrujillöUe on myöskin pystytetty muistopatsaita kuin metsää olisi istutettu kautta valtakunnan. Itse hän esiintyy aina univormussa, jossa on paljon kaikenlaisia kunniamerkkejä ja mitaleja. Kun Trujillo esiintyy juljiisesti tai ottaa jonkun vastaan, on hänen vieressään aina rifeljä henkivartijaa, muuten ainoat ihmiset valtakunnassa, joihin hän luottaa ja joilla koko ajan on sormi äutomäattirevolverin iiipasimella. Tyrannilla on yhdeksänvuotias poika erään rakastajattarensa kanssa-. l*oika nimitettiin kaksi viikkoa syntyiQiääSä jälkeen armeijan everstiksi ja ön nauttinut siltä saakka everstille kuuluvaa palkkaa. Cölum-bus P l a ^ , jossa kerrotaan olevan haudattuna Anäerikan löytäjän niaal-liset jääfinökset, ristittiin niyöskin uudelföen Rämfikseksi, mikä ön diktaattorin 'pöj^ii tiimi.. Ja samaan aikaan antoi parlamentti pojalle kun-nianimen "Ihmelapsi". Samaa tyyliä oli diktaattorin vaalipuhe viime pre-sidentinraalien edellä, presidentinvaaleissa ei muuten ollutkaan ketään muuta ehdokasta kuin "elinkautinen presidentti", jolla vaalitunnuksena bli^"Jumala ja Trujillo".^Jokaisen, joka Trujilloa puhuttelee, on jotenkin osoitettava, että Trujillo on elävistä . suuruuksista maanpalloUa suurin. Ellei hän menettele niin." tm epäsuosio varma. Trujillo on teilauttanut tuhansia ihmisiä valtakunnassaan^ niiden joukossa parhaat kirjallisuuden, tieteen ja sanomalehdistön edustajat sekä sellaiset tilanomistajat, jotka ovat olleet tyytymättömiä siihen, että diktaattori on takavarikoinut heidän t i lansa. Maan vankilat ovat aina täpö täynnä presidentin uhreja. Ja tämä presidentti itse. Hän ön saaren gangs-. teri ja bandiittikuonan tuote. Vuonna 1911 tuli hän ensimrnäisen kerran kuuluisaksi varkauksistaan postilaitoksessa, ja joitakin vuosia myöhemmin joutui hän taas kiinni varkaudesta. Vuonna 1918 pantiin hänet linnaan shekinväärennyksestä. Tämän jälkeen rupesi hän kansalliskaartin urkkijaksi, jossa ominaisuudessa hän harjoitti menestyksellistä kiristystä peliluolissa ja porttoloissa. Raakuudessa hän myöskin saavutti valtavan maineen saarellaan ja oli tavan takaa syytteessä ryöväyksistä ja raiskauksista. Mutta — kuvaava san-domingolaiselle .. tasavallalle — kohosi hän yhta iriittäa arvossa, ensinnä hänestä tuli"' kansalliskaartin päällikkö, sitten koko airmeijan päällikkö, ja rahaa hän osasi haalia jatkuvasti. Amerikkalainen komissio, joka vuonna 1929 suoritti tasavallassa määrättyjä tutkimuksia, totesi, että, muuan Trujillon ystävättäristä omisti armeijan pesulaitoksen, mikä selvitti sen, että laitos aiheutti suhteettoman suuret kustannukset valtiolle. Armeijan. rullissa oli myös henkilöitä, jotka nostivat korkeita palkkoja, mutta eivät olleet päivääkään kantaneet kivääriä. Niistä kuudestatoista dollarista, joiden pitäisi mennä kuukausittain sotamiesten taskuun, menee diktaattorin taskuun kymmenen. Muuten on diktaattorilla yleensä monopoli melkein kaikkien tavarain my)aitiin. Kukaan muu kuin hän esimerkiksi ei saa myydä karjaa teurastamoille, tupakkakauppa ja silkkikauppa ovat myöskin diktaattorin 'monopoleina. Tasavallan omat finanssit ovat retuperällä, jä amerikk^ajset^'osakkeen- - omistajat kiroilevat maata ja presidenttiä. Tällaisen kuvan antaa yllämainittu amerikkalainen julkaisu, jonka pitäisi olla laadultaan luotettava. Muuten voimme omasta puolestampie l i sätä, haastateltuamme erästä sikäläisten olojen tuntijaa, että diktaattori on presidenttikautenaan opiskellut rutkasti ja suorittanut tohtoritutkinnon Madridin yliopistossa ja dttä plantaasheilla palkkansa saaneiden rommia täynnänsä olevien hurjapäisten neekerien joukkoampumi-set ovat maassa jokasyksyinen ilmiö. - (S.S.) V OOo-r- — GENEVE-JÄRVEN ympäristössä kasvavat ruusut ovat väriltään hyvin kirkkaita, johtuen tärhä ilmiö siitä, että alueella on vulgaänisestä alkuperästä johtuvaa lipeäsuölaa.' • Pitääkö lukija lapsista? Mmkä-tapaisista lapsista lukija enimmän pitää? Toisethan pitävät hiljaisista ja toiset taas vallattomista lapsista. Toiset ihailevat kapälovauvaa vaikka eihän tässä maassa pidetä lasta kapalossa — kun taas toiset eivät voi sietää pienempiä kuin kuusivm-tiaita. Useat pitävät, että lapset ovat hauskimpia juuri silloin, kun he ovat oppineet kävelemään ja viattomassa ahkeruudessaan tekevät paljon pahaa. Näihin jälkimmäisiin kuuluu allekirjoittanutkin — emme lapsiin, vaan heidän ihailijoihinsa, Emme katsele mitään muuta niin mielellämme kuin taapertelevaa lasta, joka epävakaish-ta askeleistaan huolimatta ehtii joka paikkaan ja omassa arvokkuudessaan tekee töitä, jotka me leimaamme pahanteoksi. Tosin emme sillain oikeinkaan paljon Iloinnut pikku ruhtinaamme teosta, kun hän salpasi meidät navettaan. Meillä oli vieraita ja menimme joukolla navettaan katsomaan vastasyntynyttä vasikkaa. Unohdimme pikkumiehen ulos leikkimääni, mutta hän tulikin perässä ja kun ei saaniit ovea auki, niin hm työnsi salvan oven eteen, salvaten meidät navettaan. Huusimme hänelle neuvoja, miten aukaista salpa, mutta hän ei osannut sitä avata. OU kuitenkin onni, että siinä ovi-pielessä oli ikkuna. Rikoimme sen ja saimme oven salvan auki. Ilman sitä ikkunaa olisimme saaneet olla navetassa ties kuinka kauan. Niin, kyllähän ne vilkkaat lapset saattavat) äidit usein pahempaan kuin pulaan, mutta olkaamme iloisia, että pienokaisemme kyketfevät liikkumaan. Ikävä on katsella lasta, jolta puuttuu näkö, kuulo, tai ovnt muuten sairaita ja kykenemättömd liikkumaan. Katsellessamme rampaa lasta, huomaamme, että on sentään suurtonni omistaa terve lapsi, Vaikka hän tekisi pahaakin., Pienten lastemme tekemät vahingot eivät ole niin suurimer-kityksellisiä kuin heidän terveytensä, SIRPA-SERKKU. Merkilliset hälyytys-laitteet Chioin-temppelissä Japanin Kobes-sa on varmaankin maailman merkilli-simmät hälyytyslaitteet. Kun joku asiaankuulumaton kulkee temppelin lattian yli^.^)mtyyjä^ jotka muis- .tuttavat.erje^ .rj^t^.JJ/län^^ nessäkään kuikijassa mitään epäilyksiä, mutta sensijaan temppelin pappeja ilmaantuu olinpaikoistaan katsomaan, kuka Jtutsumaton vieras on temppeliin astunut. V ' Tämä hälyytysmenetelmä otettiin mainitussa temppelissä käytäntöön v. 1697, jolloin temppeliä käytettiin sotajoukkojen majoituspaikkana sodan aikana. — ö O ö— Bryssel, Belgia. — Edouard Bru-niminen öiies tunnusti murhanneensa koltrie haista, yhden Gentissä, Ant-werpeTii^ äjä täällä. ^ . • Tapaus muistuttaa samanlaista, joka tapahtui Ranskassa hiljattain, missä «räs Weidman-niminen niie= tuomittiin useitten naisten murhaamisesta. Kaikkien motiivina on niurj haajan tunnustuksen mukaan öllu työstö. / |
Tags
Comments
Post a Comment for 1938-02-19-01
