Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 16, 1953

              (KAUNOKtRJALUNEN VIIKKOLBBT!)
U E K S a , the only Fizmlsh literary week]y i n Canada
FilbUshed and printed by the Vapana PubHfilring Company
XJtasited» 100-102 Elm Street West^
Resistered at the Post Olfice Department;/Otta«arasv
o e ^ d class matter.
Liekki ihnestyy Jokaisen viikon lauantaina 12 aivnisena,
0isSlt&en parasta kaunokirjallista Ja tieteeUiatä' luettavaa.
T H A V S H I N N A T : yHDTSVALTOram^ .
1 vuosikerta . . . . . . * . , . $ 3 Ä> 1 vuosikerta . . . . . . . i . . $ 4^
«kuukautta . . . . . . . . . . 2.00 6kuukautta . . . . . . . . . . 2 ^
S kuukautta lISS
S U O M E E N 3 A M U U A I X E n<KOMiUIJLe ; .
1 vuosikerta . . . . . . . . . .$5.00. 6 kuukautta ; . : 2 i^
OJUOITUSHINMfÄT: .
75 senttlft palstatuumalta. Halvin Idito8ilmoicus$8.00uKuo-lemanilmoitus
$3.00 Ja sen yhteydessä JulCabtava nmisto*
•varsy $1.00 la kiitos $2.00 Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50.,
Brikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. TUapäisilmoittäjlem^
on lähetettävä maksu etukäteen. ,
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
Kaikki Uekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
-kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Cpmtmnyliimitedo
Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishing><:ompany Limi­ted,
100-102 Elm Street West. SudbUry. Ontario.
Toimittaja: J . W. Saari.
ABiamiehiUe myönnetää^i 15 pirosentin palkkio, i
LIEKKI
P . O . B O X 69 S.1711B17BY; O N T .
"foimituksen kultnasta
Äidin päivä on ohi ja sitä vietettiin kaikkialla viinsie sun­nuntaina^
Xiekin kotiperukalla esittivät lapset koko tilaisuu­den
ohjelman ja se oli todella varmasti monella äidiltä Mie­leenpainuva
hetki, nähdessään lapsensa esittämässä oHjelmaa
-^juuri tällaisessa tilaisuudessa. ^
Kuinka moni on jo suunnitellut lomansa Vieton tänä kfesä-nä?
Haluamme muistuttaa sellaisia*-joilla'suinkin dii^ma^-
^dpjlisuutta, järjestämään lomansa liittojuhlan' ajalöi,' mikä
vietetään tänä kesänä Sudburyssa,. Jokainen, joka bnkä3m3rt
^.^»(iburyss^ kesän aikaan ja samalla tutustunut Työn Fuis-töon,
muistaa sen vielä pitkän ajan. Nyt varsiökVn, kun
Työn Puisto on saanut aivan uuden, ja ajanmukaisen saunan;
tuon suomalaisille välttämättömän laitoksen, sulkeutuu se
entistä paremmin suuren yleisön suosioon.
Työn.Puistossa tulee olemaan ruokahomma samalla tavalla
kuin viimekin kesänä, että siellä saa vakituisesti aterioita jo­ka
päivä, .^suntokämppiä on vain ikävä kyllä vielä liian
vähän, vaikka niitäkin on \kymmenkunta. Mutta aina ne
ovat täynnä kesäisin ja olisivat täynnä, vaikka niitä olisi
monia kertoja enemmän.
Suunnitäkaa siis lomanne siten, että voitte osallistua liitto­juhlaan,
joka pidetään aivan Työn Puiston lähellä olevalla
Alertsin urheilukentällä. Jos on helteisiä päiviä, voi virkis­täytyä
j ä r v e t ja taas mennä seuraamaan ohjelmaa kentälle.
. Uskomme saavamme suuren yleisöpaljouden julilaaii, sillä se
onkin ainoa kansallinen juhla, mitäineillä suomalaisilla tänä
kesänä onjtarkoitamme^uurempi juhla.; Siellä on hauska ta­vata,
tuttaviaan vierailta; paikkaktmniltä. MikäU tiedämme,
^ulee liittojuhlaan väkeä aina Port Arthuria myöten länneltä
: Ja taitaapa tulla vielä lännonpääkin. Tervetuloa 'vaini
"fevät öi| joutunut niin, että pian on kaikkiaHa-^^^^^
koitamme täällä pohjoisemmassakin-—me^
kin päivän ajan on ollut oikein lämmin — ja monet ihmiset
ovat jo tuskaili^tkin kuumuuden kanssa. Siitän n
ka pian me ihmiset unohdamme. £ i ole pitkä «iitä, kun vali­tettiin
/kylmää ja toivottiin lämpimämpiä ^itä.. Kun sitten
tulee vähän kevätlämpimiä päiviä, niiurolemme valmiit välity
tamaan. Me unohdamme todellakin, että olemme talven ajan
valittaneet kylmyyttä. .
Äbfsctt samalla tavalla kuin unohdamme, ett^pn,ollut, kyl­miä
säitä, unohtavat jotkut ihhusetyiimesp^sui ja ^s^^
mat kärsimykset ja kurjuuden^ Tämän huomaa erikoisesti
siitän että jotkut — ta\'allisetkin ihmiset, joilla ei sodasta
luulisi olevan mitään N^oitettavanaan, ovat jo ihan peloissaan,
että saadaanko Koreassa aikaan rauha. Onko sitten niin, että
ihmiset niin pian tottuvat sotatilanteeseen, vaikkei muuten,
niin seuraamaan sanomalehdissä sotauutisia, vai mikä lienee?.
Kummalliselta kuitenkin tuntuu, että ajattelevaa ihminen
-saattaa puhiia halveksuvaisti niistä yrityksistä, joita on tehiy
ja tehdään sodan lopettamiseksi ja sen verivirran kuivaami­seksi,
mikä on Koreassakin jo kohta kolme vuotta virrannut.
Mutta joka tapauksessay rauhanaate saavuttaa .yhä enem­män
alaa, vaikka jotkut sitä tietoisesti tai ehkä tietämättään­kin
jarruttavat. On aika, «ttä kaikki —- ainakin väMvaraiset
ihmiset, joilla ei ole minkäänlaista hyötyjä taietufa sodasta
— liittyvät yhteen rintamaan vaatimaan sodaaJopet
sodan, jolla el ole ntitaän t^emistä meidän kanssamme tu­hansien
mailia paäsaL Jirmettakoön-Korean. :ihmi^Ue4>i-keas
päättää maansa tuteyaisaQ^je^^:
ANTTI HAffTAMÄKf: .
SU A äitiinämurheellcL muistan^
sjidati' tuskist(['uupuvi vntn^. • \ -
Hun-muistan sim iyqsi:faqkan~
ja /tuohesi kuorman-^n. ,
Kun lastesi eestä sä. raadoit, •
päivät pitkät, niurheisetf^
illat sä kudoit ja neuloit,
kun lapsesi lepakon sait.
Taas aamulla aikaisin jtcmsit,
. laitoit eväät jaeinehet,
sä paikkasit ^taattoni tarpeet
leivän hattssa kun raatoi hän:
• , ^ _
Sua muistden iaitini iUoin -
kun levolle lä^euäun^ ~ ^- *
Kuinka^aKdoit-nukkita öisin,
- ituoli alati kun\siditssa on.?' .
Jos' joku taas tuskissa huijaa,'
- lapsiraukoistd: rakkaista mun,
ett* ehtisin apuani antaa, ^
siksi" unet min valjuja on.
Koska loppuu huolten tuskat,
jotka suriija näin synnyttää '
ini äitien sydämet polttaa
ja huolilla näännyttää?
^ Kim yksityisomistus loppuu, -
riisto toisen ieppuvi myös,
se on raatajien vapauden aamu
kun loppitu riistäntä työf.
Oi äiditi kärsivät kuulkaa:
teyhtehenyhdiitykää/-
Rukoiikset ei mitään auta,
kun puuttehet ahdistaa.
Vmhoja hulnja .
LAPSUUTENI MUISTO
JO pienestä pojasta kukkaani, ihailin .
ja suureksi tultuain aioin sen omistaa.
Kukkaani hoitelin myrskyiltä, tuulilta
ja puhtaana kukkana aioin sen omistaa.
Kun hetkeksi poistuin pois, en luullut
niin pienellä ajalla kenenkään'sitä
ryöstävän.
Jätin hyvästi ja hellästi suutelin,
enkä arvannut, että se kerta oli
viimeinen. ~
Hyvästi kukkani, lapsuuteni, Uoni,
minun olit kuitenkin, vaikka
unelmissani.
Minä minne k^ kaipailen,
nmistan puhtaana, 'enkä maailman' -
tahraamana. ' : / .
Kohtalo väärin teit, kun onneni muHd
• •-,\,Z-t^it::-.:- \.J\;uyy:f^^^^^ .
-Miksi ihmisettrtuomiiseeytätä -
. kyselen, .
vaan vastausta en saa, niun täytyy
tyytyä. .
Tahtaana kukkana mä aina sua
muistelen.
I^kst on jE^na
tiuium aidovaimo
-LVJ. 2. miljardra 400:roi!jponäa ihmistä. XykyuipH?
- töalisäys on arvioitu^vuosittaih 25—30 rmljö^
Jos väkiluvun kasvu'jatkuu yhä samaa menoa^eli h
vuodessa, niin vuoima.200a meitä ihmisiä on runsäask^^^^^
miljardia. ^ ^
Tällainen kehityn maailman
Mu
Tl
' lääki
peru
inän
mihe
[• myöl
Hän
[Vpiiris
ietiei
^10
tajan;
. Tri
i • Backi
Duodi
I "-luoda
ta,nii;
oraaia
[Vkoiseh
[ • puolen
Mrs. oEsther Tait,' joka asuu Eriessa,
Pa. sanoi avioero-oikeuden tuomarille
viime lauantaina, että hän on ollut nai­misissa
28 vuotta ja sinä aikana hänen
mieheni on jättänyt hänet 22 kertaa.
Tuomari kuultuaan asian ,ei tutkinut
sitä sen kauempaa, vaan julisti, että ero
on myönnetty — silla sitä mrs. Tait oli
hakemassa. '
— Kyllä se oes kauheata kun ihmi­nen
oes niin ruma ku peilistä näyttää,
sano mustalaisukko.
kynnet olisivat pelissä. Sen oikeuden
he vielä saavuttavatkinhe- saavuttavat
yapautoasa aivan samalla tavalla kuin
kaiidd muutkin piänetiamsakm
ta huolestuttaa tosissaan kysymys, miltä tubri kikeJ^-^^j
paljouden pystyy^ elättämään. Asiantuntijain käsitj-iks^
kaan näet jo vaatimattomankin ruoan ja vaatetuksoisäa^
. ehtonaon-noin hehtaari -raljelysmaata henkUp^ kohden
\ kyisellään siis ihmiskunnaa tarve edellyttää 2,400 inijjiM^^
hehtaaria. Tosiasia kuitenkin on, että maapallolla olevan Ait
jellyit, maan kokonaispinta-ala jää t ä l ä haavaa,niukkoihij
puoleentoista- nriljardiin hehtaariin! Xiinpä englantilsina
fysiologi sir John Boyd Orr, v : n 1949 Xobelin rauhanp^j;^
.non,saaja, laski puoli-vuosikymmentä sitten, että ja eniea
-toist^ maailmansotaa, ja sen tuhoja kaksi kolmannesja koko
ihmiskunnasta joutui ikänsä kaiken elänaään ;aUtaw'ttinii^
• .'Emine>iis pääse y l i eikä i-mpäri siitä,, että jo n>t mäailmasa
vvallitsee erittäin huolestuttava elinehtojen vajaus.
^ FAO,. Yhtyneiden. Kansakuntien elintarvikejärjestö, oa
> näiden ^tosiasioiden: havahduttamana keskittänyt ponnistui.
' sensa selvittämään-kysymystä, miten maailman elintarvikfr
tuotanto ,olisi suunniteltava ja järjestettävä, jotta jökauia
$ihinisyk^^^ vaatimattoman toimeeatulon Jutta
on kuitenkin osoittautunut tavattoman monisärmäiseksi On
^todettu asiaan liittyvän ongelmiaj jotka tekevät sen nutä pui.
mallisimmaksi
Vaikka niaanpiirissä onkin teoreettisesti vielä ylen r^^^
&aasti viljelemätöntä alaa, jiiin asiantuntijat ovat sitämidtä,
icttä mahdollisuudet lisämaan raivaamiseen viljeljäleVovat
käytännössä suhteiBllisen vähäiset. Elintarvikkeiden tuotta»-
misen kannalta: laajat osat maapalloa ovat hyödyttöniS^^
kaan katsomatta siihen, ovatko ne karuja autiomaita \'ai«.
• hoittaakö niissä ylenpalttisen rehevä luonnonvarainen kasvil­lisuus.
Pelkästään fyysisen voiman riittä,mättÖmyys ja ta-
^ loudelUsten edellytysten rajoitukset ovat esteenä lukuisiai
:^ueitten alistamiselle ihmisten kä3rttöön. Lähimpien Aitosi*
kymmenien tarpeen kannalta ne ovat useassa tajiaiiksesa
käytännöllisesti katsoen ki^takuinkin yhtä taypittamttom^
V <V3ljelj^;kuin jos syaitsisivat jollakin toisella pianeetälla.
On'laskettu ihmis^- pystyv^ nykyisine edellytyksineea
viljelemään' maata aikaisemman lisäksi noin 500inilj. heh­taaria.
Mutta jotta voitaisiin saada riittävin runsaita satoja'
tarvitaan kolmen eri tekijän samanaikaista myötävaikutusU,
nimittäin ilmaston, maastosuhteiden ja maanlaadun. Täsä]
suhteessa kuitenkin laajat alueet täyttävät noista ehdoislaj
vain yhden tai kaksi. Asiantuntijat ovatkin päätyneet siihen
käsitykseen, että meidän aikanamme on jäljellä enää suh­teellisen
vähän sellaista raivaamatonta maata, joka soveltua
viljeltäväksi.
Tieteiden ja tekniikan edistyessä on ryhdytty erilaisin me­netelmin
tehostamaan sivilisaation piiriin kuuluvien tai sen
lievealueiden tuotantokykyä; Eräs tuollainen menetelmä on
keinokastelu, jonka periaatteen tunsivat jo vanhan ajan si­vistyskansat.
Nykymaailman aikaan on suunniteltu laajassa
mitassa siioritettavia keinokastelujärjestelmiä viljelystöaaii
pmta-älan laajentamisdjsi.- ilvsityistapauksien suurisuuntai-sutidesta
huolimatta n ä y t ^ valitettavasti kuitenkin sOta, e^
^ t ä - - r kuten Frank Pearsonin ja jFlpydH^ muutana;
vuosi, sitten ilmestyneessä .teoksessa "The World*s Hungefl
:<?Maailman • Ä osoitetaan--täinänkm menetelmäaine^
k i b ^ elintarv^tiiotännon lisäämfeelle jää varsin ^«f^H
Sillä alaUa ihminen on oikeastaan tehnyt jo mitä tehtäviss»|
on.
; Edefleen on kehitetty lmsii^^Ijalaätu^ jotka tähänasti^
paremnun kestävät kylmyyttä ja kuivuutta. Kieltämättä^ -
ten onkm saatu melkoisesti laajennetuksi viljelyyn so^•el
vaa pinta-alaa. Merkittävä osuutensa asiassa on myös
sassatoisempien lajikkeiden kehittämisellä. Mutta vaikkaj
näillä tavoilla saataisiinkin lisätyksi maapallon vehnä-, ri«-1
• ' j •••••
j a riisituotantoa aina 20 prosentilla, niin lohdutus jaa j."
kin laihaksi, kun ottaa huomioon että maailman ^-äkiluko 3 « pistäminen e
dan vuoden kuluessa lisäytyy suunnilleen sadalla prosentiUa. 1 sa maissa. O
Keinolannoituksen avulla on mahdollista kaksin-, jopa ^
minkertaistaa tiettyjen viljalajien satoisuutta, mutta kemtv
väittävät, että siitäkin on apua \'ain määrättyyn rajaan -
Ravintcfysiologit selittävät lisäksi, että satoisuuden 11^^
seUä on omat varjopuolensa: tuotannon kasvaes^ niaa
sesti laatu heikkenee, maku kärsii ja ravintopitoisuus ^
nee. Varoittavana esimerkkinä ovat eräät vah\^ti kein
noitetussa maassa viljellyt juurikasvit.
Vaikeasti selvitettävänä «ngehnana on nopeasti
ns; eroosio. 'Eri puolilla maapalloa, mutta etenkin
Amerikassa, eroosiopulmä on saavuttanut ^"^'^^.^^jj
vat mittasuhteet, sillä on laskettu, että eroosion jaha
: tavissa
;'t3 parh
' laa ön
' eniiitää
vat rioi
painoa '.
lyseessi
"la lairik
näiiioll
'hy\-ään
kalästuk
kaitten.
; se • örjöi
'ongelmaa
, Maapa
pohtiessa
"päätjTieel
non lisääi
myös noi
viitteitä l
ettei ihm
. näkemään
o\at todei
tumaan li:
. menpiteisi;
"vyyden sä
tävä ilimi
pidentämis
tavoitteeks
. myöten!
FAOn a
, pallon asu
tvydyttävä
tämättä ko
estökasvun
suminen on
tehtävästä
- te\-ien neuv
muistettava,
: mispjTkimy
kontoon pe
uskontoa tu
- tyälä, vaan-
. yjnalaisilla
£«\im jatkui
. leisesta autu
Joka tapa
^\"at eräisi
iöhtiin. \"k
viää joka päivä parisataa Yhdysvaltain parasta 15 h^
viljdj-stilaa. Pessimistisinimät tiedemiehet r^^*'^^^.
tuulen lennättämänä tai veden iuuhtdemana hukkau^^
sittaiÄindai 2€K),^^^
^ {SiBara^^ta^ kiuilee ,^mi6ttaifan, että mere^äbän/On
• Ö teollistumi
^tarkastaen
t«n suurehko
^tuminen.
^yös elintaso
- ^ i t a ja sii
^tannuksia.
^^istus ja kai
^^tnyvden :
"^»nä kaikk
havaittu,
^enentää väe
^«»tason ja va
kuoilei
^nalaista.
^ kyllin r.
-*apistumiseen.