Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 31, 1954

              KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
ji^31 _ VoL XIX vttorikwrit> Lauantaina, iMinakuun 31 palTänäu 1954
Kun on kauneutta, järkeä
ei silloin tarvita
Ranskalaiset ovat tunnetusti rakas­tavaista
ja kaunista väkeä. Sieltähän se
valittiin se Euroopan nykyinen missi­kin.
Mutta miehenpuölisissa siellä kuuluu
olevan uskottomuutta — ainakin silloin
tällöin. Niinpä eräässä pienessä kyläs­iä
suurten Pyreneitten vuorten juurella
muuan sulhaspoika oli uskoton neidol­leen.
Siitä kimpaantuneena uskollinen
talonpoikaistyttö otti ja puukotti sy­dämensä
valittua. Tuli 'käräjäjuttu,
mutta tuomari vapautti neidon sillä pe­rusteella,
että kun on niin paljon rak-butta
kuin tällä neidolla ja kun on niin
kaunis kuin tämä neito, niin ei sellaisel­ta
voida enää vaatia järkeä. Ja liikaa
kai se olisikin.
Nuoret esiintyivät kaikin
yksimielisinä Ruotsissa
Suomen lehtien kertoman mukaan
saivat Tukholman nuoret päättäväisen
esiintymisensä ansiosta poistetuksi ti­volista
erään pelin, josta he eivät pitä­neet.
Nuoret, noin satakunta henkeä, olivat
vappurltana marssineet Gröna Lundin,
Tukholman kuuluisan tivolin johtokun­nan
taloon ja vaatineet erään peliau-toniaatin
poistamista. Tässä peliauto­maatissa
kokeillaan, miten tarkasti ato­mipommi
voidaan pudottaa erääseen
kaupunkiin. Nuorten vaatimuksesta
joutui johtokunta poistamaan automaa­tin,
joka ei miellyttänyt tu'khohnalai3ta
nuorisoa.
Hirvi halusi kai myös
aamukahvia
^imonniemessä, Suomessa^ oli tässä
eräänä aamuna harvinainen aamukah-vivieras.
isokokoinen ja komea hirvi.
Kun Tyyne ja Yrjö Tikkala joivat
aamukahviaan, ilmestyi hirvi pihalle,
josta se meni läheiseen jokeen kylpe­mään.
Noustuaan kylvystään, palasi se
^taisin pihaan ja katseli ikkunasta si-
^ haluten kai myöskin kylvyn päälle
kupillisen kuumaa.
; ^ t a j i e n kertoman nuikaan on hir-
*i asustanut kylän tienoflla saaristossa,
•»°^ Inakarissa ja «Montajassa, uiden
^tten erään kalastajan moottoriveneen
*<Wlä mantereelle. %
J^uomakunnan johtaja"
l^VHnatehdas
'''htiputaan nimismiehelle saapui is-
^läin \ aasan lääninhallitukselta lau-
^toa varten erään vaasalaisen kirjan-
^jan anomus saada perustEa Pihtipu-
^ tuumaan viinatehdas. iKirjansitoja
^o«ut viimeksi Haapajärven—Suolah-rautatierakennustyömaalla
työttö-
^ yystoi.-a, nuuta on ilmeisesti arvellut
'natehtaan perustamisen kannattavan
?»aremmin.
Anomuknm alla oli miehen nimi, sekä
. a on keskellä gorillan kuva
^^»'^ 1 uomakunnan johtaja".
Torontolaimn Joyce Landry osallistui Canadan edustajana Long Beackis­sa
Calij. järjestettyihin kilpailuihin, joissa valittiin "Maailmankaikkeuden
kaunein tyttö", eli "Miss Universe". Tittelin voitti amerikkalainen.
PALA TYYNENMEREN HISTORIASTA
\MSCO XT-XEZ DE BALBOA tun­netaan
koulukirjoissa Tyynenmeren löy­täjänä
vuonna 1513. Häntä pidetään
siivoimpana sen ajan ns. Conquistado-reista,
joka yksinkertaisella kielellä tar­koittaa
ryöväriä.
Sen ajan Espanja ei ollut kiintynyt
enempää maantieteellisesti kuin luon-nontieteellisestikään
tähän uuteen maan­osaan,
vaan suurimpana kiihottimna oli­vat
alkuasukkailta kuullut huhut suun­nattomasta
kultamaasta, joka sijaitsee
muka jossakin lännempänä. Se oli kum­mitellut
Espanjan parhaimpien ja myös­kin
huonoimpien miesten mielissä Co-lumbuksen
kuoleman jälkeen. Balboa,
ylittäessään Panaman kannaksen, ei
odottanut edessään mitään uutta mer­ta,
vaan hän haki lyhintä tietä tuohon
tarunomaiseen kultamaahan, jota alku­asukkaat
nimittivät nimellä ( oyba ja
missä kaikki oli tehty kullasta.
Kannaksen ylittäminen ei ollut mi­kään
helppo tehtävä, rie oli raivattava
lapi troopillisen metsän. Balboa aloitti
matkansa vajaan 200 miehen voimalla.
Kaikki tapaamansa alkuasukkaat sanoi­vat,
että kuljettuaan kyllin kauan mää­rättyyn
suuntaan, tulee eteen suuri vesi.
Jos alkuasukkaat ovat oikeassa, niin tuo
suuri vesi voi olla juuri se, joka erottaa
tuon tarunomaisen kultalan.
Balboa lastasi päättävästi tavaransa
alkuasukkaitten selkään, sillä hän oli
pakottanut alkuasukkaita kantajikscen
ja kiirehti eteenpäin. Häntä pidettiin,
kuten edellä mainittiin, sen ajan Con-quistadoreista
kaikkein ihmismäisimpä-nä
alkuasukkaita kohtaan, joten saamme
käsityksen, mitä nämä ryövärit olivat
miehiään, kun Balboa omassa selostuk­sessaan
pahoittelee, että hänen oli pak­ko
hävittää kaikki alkuasukkaat, jotka
joutuivat hänen käsiinsä, koska hänellä
ei ollut kylliksi sotilaita pitääkseen hei­tä
kurissa. Tämän miehen päähän ei
pälkahtänyikään jättää alkuasukkaita
rauhaan ja kun espanjalaisen aatelismie­hen
arvolle olisi ollut alentavaa saastut­taa
miekkaansa alkuasukkaan vereen,
NIMIPÄIVIÄ
ELOKUU
l — S w n U t Maire
3—MmMuuBktai Kimmo
3—TilsUi Unnem
4— KeakivUkko Veera
5— Torstai Salme
6— Perjantai Toimi
7— Lauantai Lahja
Tukkijoena'* on hyvin
reipas eSoiniTa
Maanantai-iltana esitettiin Sudburyn
Finnish-haalilla Canadian Finnisbr Mo-viesin
toimesta TeuN-o Pakkalan aiheen
mukaisesti filmattu TukkijoeHa", jofka
on varsin reipas ja ripeä elokuva. Kuva
on filmattu Ilomantsissa ja Pamilon
koskilla, jotka antavatkin todellisuuden
tuntua tukkilaisten elämästä.
Tämä filmi on yksi ontiistuneimmis-ta
suomalaisista filmeistä. Puheestakin
saa hyvin selvän, mitä ei monastikaan
suomalaisista elokuvista saa. Niiyttele-niinen
on varsin hyvää ja miellyttävää.
Reippaat tukkilaislaulut kajahtavat ai­na
tämän tästä, mikä lisää reippauden ja
railakkuuden tuntua, mitä tukkilaisten
elämässä on.
"Tukkijoella'' on lyhyesti sanottuna
filmi, jota katselee näin ke.säkuumalla-kin.
Suosittelemme sitä kaikille Liekin
lukijoille, kenellä vain on tilaisuus se
nähdä hiillä paikkakunnilla, joilla siti
esitetään.
Ottawan naispormestari
on kahden vaiheilla
Ottawan pormestari Charlotte Whit-ton
sanoi viikonyaihteessa olevansa kah­den
vaiheilla, että jättääkö hän politii­kan,
vai ottaako hän hänelle tarjotun
hyvän toimen vastaan. Miss Whitton ei
kuitenkaan sanonut, mikä hänelle tar­jottu
toimi on, mutta sen hän kuitenkin
sanoi,'että tarjous ei ole avioliittotar-jous.
'"Minä olen mieluummin edelleenkin
kaupunginhallinnossa kuin menisin avio­liittoon'',
sanoi pormestari Whitton.
Vihainen mies heittänyt
vaimonsa kaivoon
Marseillesissa, Ranskassa, tapahtui
viikonvaihteessa sellainen tapaus, että
suuttunut aviomies Sylvain Camoic heit­ti
vaimonsa 24 jalkaa syvään kaivoon,
ja meni sitten ilmoittamaan poliisille,
että hän on surmannut vaimonsa.
Mutta vaimo ilmestyi poliisiasemalle
tuntia myöhemmin ja ilmoitti, että hän
on hyvissä voimissa huolimatta siitä,
että olikin ollut kaivossa. Hän kertoi
päässeensä sangonnarua pitkin ylös, jos­kin
se oli ollut vaivalloista hommaa.
niin kantaja, kun hän nääntyi, annettiin
koirien raadeltavaksi. Näillä retkeilijöil­lä
oli mukanaan suuria, petomaisia koi­ria.
Sen ajan tapauksia kuvaavissa kir­joissa
on kuvia, kuinka nämä koirat re­pivät
alkuasukkaita kappaleiksi.
Eivät yksin espsmjalaiset löytöretkei­lijät
tuhonneet raakamaisesti alkuasuk­kaita.
Englantilainen loordi Amherst yli
kaksisataa vuotta myöhemmin samanlai­silla
retkillään pahoitteli kirjeissään sen
aikaista lakia, joka esti hänen käryttä­mästä
espanjalaisten menettelytapaa al-kuasukkaihin
nähden. 'Mutta tämä ar­von
herra keksi sopivan keinon alku­asukkaitten
tuhoamiseksi. Hän lahjoitti
alkuasukkaille isorokkoon kuolleen me­rimiehen
vaatteet, .\lkuasukkaiden tu­hoaminen
otti täten vähän enemmän ai­kaa,
mutta tulos oli kuitenkin sama.
Syyskuun 25. päivänä 1513 Balboa
Jatkna i l . Mvnll»
1^
I