Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 23, 1937

              Käytännöllisiä tietoja iiiiunmnininianniniinianimniinpnninnig
Suurennuslasin takaa I . .^^
kayttok^ista Vaatetavaraa. NUh on
KIIKARI
laita-varsinkin monipn « n c l ö ^ l ' * * " ^PP«a-Ja pesujauheliuoksessa. Hnuh-tran
yjn.s., joiden käsittely pesussa
ei ole vielä ehtinyt tulla hyvin tunne­tuksi.
Sen vuoksi eivät seuraavat oh­jeet
liene vailla mielenkiintoa.
Vinatavaroita ei saa
1) panna kiuunaan veteen;
g käsitellä väkevillä pesuaineilla;
_ 3) pesussa ja sen jälkeen märkänä
venyttää tai vääntää;
4) kuivata korkeassa lämmössä.
Näistä varoituksista käy jo selvUle,
miten villatayaroita on pestävä, ellei
Kun löysimme erästä lehteä silmäil-lessämme
mielestämme mjelenklmtoi-sia
jutunpätkiä, nim ännaÄime ne Jl^^^^jj^^^ kemiallisesti puh-niyöskin
lukijaimme luettavaksi. Ot- . ^^^^^^^^ ' v i „ „ , _ ^ „ , ...
sikko, jonka alla mainitut pätkät
olivat, oli "Rakkaus, koristeet ja
muoti.': Pätkät kuuluvat s^raa-vasti:
YälKdfsiä viUfttavaroita pestään par­haiten
haaleassa vedessä^ johon on se­koitettu
boraxäa jja potaskaa. Nutä ^
saa asettaa amringonpaisteeseen kuiwi-maan,
koska he siinä saavat keltaisen
vivahduksen. ..
* VädUisiä kndoonaisia voidaan par-
Vielä kuningatar Vietofian aikana pestä kylnaässä vedessä kaytfö-nolhi
vvnoifi*miÄ^<si^^ ,sseeuärraäaavvaa saippi«aa ja peersikuopiuslevne riat.ä iiOkeikäeäa.
Niitä ei saa ripustaa kuivumaan. Slnsin
• ae puserretaan hyvin, käsien välissä,
sitten rullataan siselta kertoja pyyh­keiden
välisi, avataan ja annetaan
kuivua makaavassa asennossa. On
hyvä panna liinoja etu- ja takaosaan
•siekä hihojen ja
Keveitä yiliaksnlEaita^^^^^ hyvin pestä
hjpileifesa vedessä n.s. silkkisaippuaila
tai saippuahiutaleiUa. Kylmä pesujau-heliuos
s<^i myös^.
Pehmeästä nukkakankaasta teh^ä
massa. Kiilvauksen jälkeen on hyy&
harjata nukkapuolta keveästi pehme^
ällä harjaUa.
Neolatavaiaa ei ripusteta^^Uivamaaxi»
vaan levitetään levälleen kohtalaiseen
lämpöön.
Silkkisiä tai kein.o$Ukkisiä vaatekap­paleita
pestään parhidt^ kylmässä
saippua- tai pesujauheliuoksessa (njs;
silkkisaippuaa tai silkkisaippUahluta-
Idta) huljuttamalla. Hankaamista ja
vääntämistä on vältettävä? Ei saa^
myöskään panna märkänä päällekkäin.
Huuhdotaan heti penisteeUJsestU. »n- si paikallaan lähettää myöskin osoit-simmäiseen
huuhteluveteen on hyvä
Maiju Salminen: Julkaistaan. Oli^»
Englannissa
asetus: "Kuka hyvänsä K^k
aviorikokseen j(mkip;^^n^
tegttinsa alamaisis<iäi
koista väriä, espaii]MÄai|w
teräskorsetteja; kortÄ»»*^
kia käyttäen tai ^jöilsi»^^^
voin cäemustaan v0ti^Msr^ syy^;
tettaköön oikeudessa nÄudes^^^^ ja>
avioliitto julistettÄöJf^^n«te
panna vähäsen etikkaa, soloin tulevat
värit sitä kirkkaammiksi ja eioisim-miksi.
Vaatekappaleet puristellaan pe­rusteellisesti
kankaan välissä ja rulla­taan
kankaan väUssä. Silitetään kos­teana
nurjalta puolelta kcfoulUsioi
lämpimällä raudalla ohuen kankaan,
mieluummin hätistin läpi. Värillisen
silkin ja keinosilkin pesukestävyyttä
koetellaah siten, että jokin nurkka tai
teensä toimitukselle. ^ - ^
- Jaa M., .ff: Asia o|i aivaii^niih kuin
mainitsitte siihen erääseen runbonne
nähden. Sijaisen vika on, että hän
•teki mainitsemänne*«rheen. Julkai­semme
lähetyksenne. {
Välieriä: Weihsink you very much
for your kind attention, and will be
tilkku kastetasm puhtaaseen veteen ja pleased to hear from you again. It's
. O.K. to write in English but you
should learn tp writfe Finnish^ TryI
Your stoiy ^l^be:|>ublishi^
K/ofe^: Oli fcymin^ j^^
•• -nen.:' ' -^^^ ^•-••^"•^•
/Ta^r» X.: Julkaista^
^ti^ari:'^ampiiikM^^^ edellä.
puserretaan lujasti valkoisen kankaan
sisässä. Jos kangas ei siUoin päästä
väriäi voidaan sitä pitää pesun keatä-vänä.
\ •-•^
Sukkia, alusvaatteita, y.m> pikkuta­varaa
pestään edellisen ohjeen mukaan
mukavasti idissä, huuhdotaan hyvin,
punerretaan ja annetaan hitaasti kui­vua.
Värillisiä kappaleita huuhdotta­essa
voi käyttää hiukan etikkaa huuh­teluveteen.
Mahtavienkin liinavaatevarastot o-
; iivat 'Entisaikoina niin ^pienet, ettei
sitä tahtoisi todeksi uskoa nykypäivi­nä.
Niinpä Anjoun Maria, Ranskan
kuinkaan Kaarle VII:n puoliso omis- ^
ti väin kaksi paitaa, ja Englannin ku­ningas
Kaarle II vain kolme paitaa
"ja kaksi nenäliinaa.
XmiN APULAINEN
On merkillistä; että naisten on ta­pana
ollut käyttää joskju porsliinista
valmistettuja kukkia* Hiin on kui-tehty
yleisesti, sekä 1700-.että
1800-luvuri alussa. Vieläpä morsius-
: kruunukin voitiin valmistaa porslii­nista,
ja juhlatilaisuuksissa'hienbhel-moilla
oli koristeinaan riinsaiasti lil­joja,
kieloja jne., mitkä kaikki olivat
valmistettuja porsliinista. ^
VAIHTOEHTO
Sanmparsia
'(PIHTIPUTAAN SYDÄN­MAALTA)
Se on sitä marakatin rakkautta.
Kyllä vanha lika lumen alta löytyy*
• * *
;^ffnpi sep1i^oista Sja,jis^'^nwt
katve
Fikknpoika ttilee kaupasta: «Tässä
»vat tulitikut, äiti. Ne oyat kaikki hy­viä^
minä* kokeilin niillä. Ei koko
laatikossa ollut yhtäkään tikkua» joka
ei syttynyt.*
HoteUivieras: "Hei, vahtimestari!
Kutsukaa minulle vuokra-auto."
Puhuteltu: «'Mutta herraseni, minä
en ole mikään vahtimestari, iraan lai­vaston
amiraaU.'^
Hotellivieras: ''Hyvä, kutsukaa sitten
vedensdainen!"
Lemmenlaulun lau^amineh naiselle
tai hänelle lemmenruriph laatiiiiinen
oli vanhana aikana itttiut^nMenkia^^
jen keskuudessa vähintäin yhtä vaa­i
t a kuin ryöst'4 heiltä suukko.
Kaunokainen voi sellai&esta teosta
nostaa syytteen, ja vikapää sai olla
hyvin tyytyväinen, jos Mn silloin
selvisi jutusta sakolla, sillä s ^ ä ä
voitiin tuomita maanpakoon, jopa
^aolemanrangaistuk^n. Näin vaa­rallisena
pitivät näitä lemmenosoituk-sia
ainakin germaaniset kansat.'
Ruotsin kuningas Qlav^i? käski'
Wrttää runoilija Qttarin, koska
^ oli laulanut laulun kuninkaan
tyttärestä Astridista
iB^BftM^j|M—^^^^^ - i' I - . . . .
KUNHAN SE SINUSSA ON '
OU kerran kaksi tyttöystävää, SalU
w Fanni. salU oli oikea muotinukke,
m, noudatti melko tarkasti muotl-
^ffman kaikkia välttämättömyyksiä,
^ a ^ i itseään, jne. Fanni taas oU
lavaninen, kaunis ^kuolevatoen, joka
tä^^^aan perustanut "kannutetuista
itS-^^ Salli pyysi Fännia auttamaan
mi!?^.. "maalaamisessa, jonka Fanni
"Jielellaan fekikm. Kun : homma oU
va^^^^uontettu, vilkaisi SaUi peiliin
jjmentuakseen työnsä tuloksesta. mii^^''' kauhistus; miltä hän näyt-
JfeS*^^^^^^'sinä ölet tehnyt,^
rtl' aivan sekaisin kasvoissani
"S^"^ puuteri ihan läjäpäissä."
vjnKo tuon nytniin väliä", vastasi
vS^-'^"^^"^^«i "kumian se.kaikki,
'«"a sinussa on."
AIVAN OIKEIN
Misis^seisoo miehensä kanssa hattu­kaupan
näyteakkunan edessä. "Mitä
mallia minuUe suosittelisit?" kysyy
"Tmisis.
"Jää", huokaisee mies, "tässä tulevat
, hyvät neuvot "kalliiksi!"
• oOo- —
VIJBAKHA TOTiELLAKIN
^'Minkälainen on uusi miehesi, Lii­sa?"
"Hän on sitten maailman itsepäisin
mies! Et usko, miten paljon saan
tehdä työtä vakuuttaakseni hänelle,
' että minä olen aina oikeassa."
EI KUULIJNUT HÄIflELLE
" Puhelin soi. Rouva palveUjattarel-löen:
"Onko Mari hyvä ja menee vas­taamaan."
.. __,
Mari: "Rouva menee vaan itse. Mi­nun
ystäväni eivät tavaUisesti soita
ennen kuin iltapäivällä "
EI TIEJJNYT
Nuori aviovaimo: "Tänään sinä en-simäisen
kerran koko kuukauteen olit
moittimatta pihviäni."
"Mies: "Niinkö, rakkaani. Minä en
tiennytkään^ että tosiaan söimme pih­viä."
____———oOo—<• ——
NIIN mati
"Kyllä sinun täytyisi mennä naimi­siin
vaikka el muun, nUn velkojlesjl
vuoksi."
"Joo, asia on sUlä tavalla, että jos
minun velkojani haluavat rahoja, niin
menkööt itse naimisiin.'*
O O o — — :
. KOEVASI KYLVYN
"Vieläkö sinä otat kyhnän suihkun
joka aamu?" ^
"En enää. Joka aamu käy luonani
velkojia vaatimassa rahojaan ja sil­loin
käyvät kylmät väreet pitkin selkä-piitäni.
Se saa riittää."
TOTTUMUKSESTA SELVÄ SYY
Xääkäri: "Jassoo, te ette poiU o^^^^^^^^
,kaan tupakkaa. Mitäs mma sitten ^lel
täisin teidän tekemästä....
Vankllantarkastaja vangiHe: ""Min-kätakia
te olette täällä?"
Vanki: "Siksi, kim ristikot akkunois-sa
ja porteissa ovat liian lujat."
Pohjalta paranee kuin Kinnusten
piimä..
Se on. tiettyä tervaa, mitä katajasta
lähtee.
* 4( *
Joka neulalla saadaan, se nuolulla
syödään.
Se on veronsa vetänyt ja kuittinsa
kidettanut,
Pijä suus kiinni kun puhut immetS'
ten kanssa.
Kun on akka isäntänä, niin m siC"
men syötävänä. '
Parempi se. on valkeakin hevonen
kun ihan ilman. >
• )4t «
d^iin*. on vielä Uosia jänteitä kun
Korpelan varsassa. "
Syitniiitimniistus!
KIRJ. GEORGE HAROLD
Ällyk^ taisa tavo tyn iskis allonouh
allalot, ätte nuiknenne ätiis neelle-
» dyät yytyivles, tio avatteto Apris-nukres
sutuamouh itsavakav noo-mouh,
min. es iratakivrolno nikassun-im
tynnällyj. On ieh! Isräk simuur,
akkiav nahno es niktynisräk: nisne
ilo iratakotamapal, nettis ilo ira^tak-äniehj
aj out neniäilehiv iratäkivrol.
Tyn nonnuk Nikeil sutimlot/ aak-ous
iskeetna inetyysiärepävel aj Nik­eil
tajikul^ nannarap inapatäkes nelut
netsiot netsimhi iskesiatlak sennuk
ikkiak no uukilekkuk.
(Otti jonkun aikaa, ennenkuin toi­mitus
sai ylläolevasta selvän. Mutta
selvä siitä tuli kuitenkin ja njrt ke-hoitamme
t(Hstenkin ottamaan siitä
selvän. —> Toimitus).-