1944-05-20-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 LAUANTAINA, TOUKOKUUN 20 PÄIVÄNÄ
pdkindd Tähtiä ihaileipassa
ti'
(Canadan suomalaisten viikkolehti)
Published and printed by the Vapaus
Publishing Company Limited, l(M?-102
EUn Street West, Sucjbury, Ontario.
Registered at the Post Office E>ept.,
Ottaw8, as second class matter:
Tilaushinnat:
1 vk, -,$2.00
6 Idc. ••••••••••»•••••• X«IÖ
Yhdysvaltoihin:
1 vk. $2.50
0- kk* i •*.*•.«'••*.••***•** * X-^iit-
Suomeen ja manalle Qlkömaille:
1 vk. ...'. .$3.00
kk. ....._•_».•..•.•••*»... ,l^^^5
Liekki ilmestyy Jokaisen viikon lau.
^taMa' la^sivuisehä^^^
kaunokirjallista luettavaa kaikota älöU-ta.
> • : . - ^ ^ - ^ : • • : V • : - - ; ^ ^ • - - • : - • • - ^ • ^ : • • -
Asiamiehille myöhnnetään 20 prps£?n-tin
palkkio. V ' •
Pyytäkää asiamlesvällneitä jo tänäIäLnM:
O•'I-T U• SHINNAT:.: • Yleinen Ihno-l7- •
tushinta 4Q senttiä palstätuumaltai ja
kerralta. Alin ilmoitushinta $1.00[^ Aliii
maksu kuoliziilmpiiuksesta <^0Q yniiS
50 senttiä jokals((lta miiistovärsyltä tai
kijtoslauseelta. l^ikolShliumt py^^^^^
ilioioituksista. lilat^äisiUhpittajien^
lähetettävä maksu etukäteen.
Kalkki Liekffle tarkoitetut maksu-osoitukset
on östettaVä kustantajan: xd-meen:
Vapaus' Puliilishing Company
Kustantaja Ja painaja: Vapaus puh?
lishUisCQmpahy-Limited, t<)!(]^t02;Elm mattakaan. Ja monissa maissa ovat
Street West, Sudbury, Ontääa ^ , . ,
i:^imittaja A: PäiSo ' ' - ... .^ejdpm^at vakunomat, ku^^^
Liekkiin aijotur kirjoitukset osol- viini, i^in tavallisia vierastarjpau- ja
kalise on missäkin niin vaku^
nnie
Ensinnäkin J^yvin v^kg^yaa.
V|kij^omi^^^^fc^^ ^0
tittavin pahe s ^ a miehissä eij^ n^f-sisga,
ips se nigi^pp piin p i j ö ^ ett^
turmelee ihmisen, aiheuttaa taloudellista
kutjnutta^rikkop kodin onne^ ja
häiritsee yleistä rauha^. J f naisissa
erityisesti, jos se ny näyt tää äidin yler
vistä velvollisuuksistaan, alentaa naisen
j a tnrniee|lee neitosen, Siitä olemme
k ^ i k i ^ ^ t ä ^ ^ SiUpin sen
paheen nimi onkin juoppous ja sitä
vastan vprpikputetu?tl
tella kai^iU: kempin- Mutta -r- niin ^
kauan icun yäkijupmia pn yalmistettu,
on. niitä nautittu ja niin kauan kuin
niitä valmistetaan, niitä myöskin nautitaan.
Jupdjian 'jouluna, naukataan
häissä^ maistellaan nipnissa juhlatilaisuuksissa
ja monina nierkkipäiyinä.
Kippis! — sen ja sen muistoksi tai
kunniaksi. Se on sovinnaisesti yleistä,
yksilpllisistä vapauksista puhu-
TMonne loistoon katu-amppeiiat
miss' laulu asjalttUn soi alla
askelten."
"Noin lauleli
vain tai huokailikohaa
P.O. BojF 69
Eikoiim h^i^ota }o, riittävM ystävien
moraaUpaMmssa smf mit§ pioi^z
Potuiestq ja htpakasta on sxmanaises'
ti sanottu, ettei sitä samanlaisena ket'
V^la, s^ifä se voisi ik^vystyttm .s^--.
Svi^^v^, Opat. na tapgtna, niin turhaan menevät yk-
•^^^fg**!^^ sityiset moraalisaarnat. Aatteellisen.
innp§ituksen hetkellä syntyneet rait-tiuiSfsieuratkLi
kuple^^ Niinpn käynyt
meidän yanfiässa. kotiinaassa ja'
Sdfalainen on seurakunta, mutta SI^IJT
ri enemnj|stf> siitä seufakunnasta seif^
tään on j^yyin mukiininenevää jopa
kaunl^J^lan.
Täytyy myöntää, että kpvin räikeä
kasvpjen j i kynsien maalaus ty^r
tuu —- taajskin vain etupäässä meistä
y^nljemmista ihmisistä — oudolta
ja liikanaiselta ja varpaan kynsien
maalaaminen jo aivan hassulta. Mutta
täjlpkääh asialle emme voi mitään.
Korkeintaan eflikä me'miehet voisimme
jotakin siten, että jfyrkästi ja yksimielisesti
kieltäytyisimme maalattujen
naisten kanssa' olemasta missään
tekemisissä. Älutt^ sitäpä me
emme voi (emmekä tahdokaan tehdä.
Saamme vain ^3fytyä katseleipaan
naisten tätikin muotia kaikkine s^kä
epämiellyttäv^ne et|ä ihailtayine vivahteineen
siihen asti kuimjes hc| ehkä
t^ais keksivät jotakin uutta.
Naisten hPusuista ei Arinie^ tykkää.
Minusta' ne ovat jpssäkih tapauksessa
hyvin käytännölliset, siitä k a i j ^ , ^ ^ ^^
se tapa rajoitetussa mitassaan etu- lä pmptt^eva kx)tira^^ oli melkein
päässä jöhtuneekin. Eivätkä näytä
pahaltakaan; aivan mielelläni kärsin
katsella housuissa yhtä hyvin pyllyk-kää
kuin solakkaakin naista. Eläköön
vapaus I Pukekoon kukin miten
haluaa, mikä miellyttää. Vaihtelu
vii:kistää. Ja kyllä naisten kau-
— Jvai joku maalais nuonihi-nen
kerran kauan sitten kaqpungnj'
kaipyustaan, väsyneenä maalaiselä-pi?
n?ään ja rauhaan. Tuo sa-n^
afnen nuotti löysi heti tiensä aUekir.
laittaneen sydämeen ja kangersi ja
Venkoili siellä vuosikausia. Seolisii.
hen aikaan kun jalkapatikassa sain
pistellä kylän välit ja automobiiliea
mukavuuksista sain nauttia vain'^.
soliini» käryn ja pölyn, minkä ne oM-mennessään
nenEiäni^pplläyttivät.^
loin todella kaupunki väikkyi mieles-s^
nls^tumaj^na ihmemaana, joka lu.
keniattpmin^ valoineen houkutteli
iwifäjc^is^^P^^ kuraisilta maan-tieiltä,;
ij^ nayettapoluilta tuonne \i.
lofjoj, kuiviiie s^falttikaduille sipsut
tejemaaii. K sinne sai u$eia
ininutkjn hiupkailemaan. Mutta sitten
kun mekin, saimme ensimmäisen
lissumnie ja pqäsimme pyörähtämääa
kaupungissa useammin, niin ihnje-
^inaaniu^^tuiyjun tavalliseksi "pytyt
s|'jpnkinlaisel^^i häliseväksi keoksi,
tiota osaa tulujmtammey^^^^
vaikutuskaan silla lisäätitytsiys^^^ kemätta J a radio suljettaisiin seii oh-ku
jo huomauttikin. Muuten Vdllqi' jelman ajaksi. Sellainen on kylmä to-
' sia h^viä tarkoitusperiä voidaan ehkä
vaikuitavhnmin ja mukavimmin ajaa
' kaunokirjallisten kirjoitusten puitteissa.
' '
niinpnkäynj^n^idänkii;
samme. Ja luulenp nun pitkaUe,, r^^^^rr:^
että vaikka kaikki, julkisuusvälineet
sähomalehdistöä j*a radiota myöten
saataisiin tät^ .a^iaa>^ a|ainaan;, niin
idbti^n raittiu^alstat jätettäisiin lu-pukeutuyat
äiiia miellyttävimmin ja
että muoti palaa ain? "harhateiltään"
sinne, missä h^^idän viehattävimmät
öminäisuutehsa ilmenevat.
paratiisi. Ylläpl^va laijlu unhoittui
ja kaifpqn^ kaipuu haihtui taivaan
tuojiin, kj^^ei; niin mqnet muijtkin
kaipHut sjtä pim^n ja jälkeen päin.
I^t,iljf.un kyläl^u on jqutn-:
n^t kaijpunkiltuun^ runneltavaksi
ja tuo kuwme tayptti meidätkin, tijli
taas tuo^ ygi^ha veisu mieleen. Ja
^i^Kpa n»i^eet»i,m ... Aj^tjel-
Ja, jp%,tpji|el|a jputiiisin asumaan, sia-;
n^f yictayi|:if^is|;e.n kaupunkilaisten
joii^kopri — va^y npn^ ^äm|äfäi'.
tuus. Tämä ei kuitenkaan estä kutakin
yksilöä suhtautumasta asiaan,
(Mutta katkkeii} yiliat^uin Anni^^^^^ ; sine lifLJpiof iiil Mahtaisin olla kuin
on — alastoniuus. "Nykyajan maa- ekifantti g^i^^^^^ — kauhi^,;
ilmä'^ ha^ s j ^ ^
naiseksi t^tteriks^ jpssa pä^^saa Sitä kaifl^e^^^^ ajatellen otin iäjr-yrittämästä
parastaan oman moraa- A ^!^«^ B ^ ^ . tä^tppn
linsa mukaan, varsinkin
mahdollisuuksien rajoissa.
ien
Joitakin kuukausia sitten julkaisimme
joitakin lukuja Wawonastay
kirjoittajan itsensä IShettäm^ä. Sittemmin
siitii on tehty kyselyjä'kirjeel-lisesti
sekä suullisesti, että mitä
vUlä jatketai kun ne olinat niin
mukavaa**. Nyt on meUlä tit(mu.us ko-
Sama on laita tupakkaan nähden.
Se tapa, se pahe meissä miehissä on
niin vanha, hiin syvään juurtunut,
niin yleinen, ja "airyoka^", että ^Jiir-haan
sitä vastaan yksityiset kirkkaat
peitset kohotetaan. JSe on meissä
•'moraali" itsessään. Naisilla tämä
Eijmitäbdill'^ ei näp mHuU voimistelun ja akropaattitgmput.
kuifj paliidan tjll taya.ttj?m^n Äiutta pj^^^^i^^ olenkaan jäyki^ty-sen
uim^puvn?». Nainen pn ka<|Qtta- nyt! Seikani ei' ottanut taipuakseen
ni|t hfeäveliäisyytensä aivan tyystin."
Näin 4?njie pauhaa ja kysy^ "^Miellyttääkö
se katsomoa?"
Kyllä se miellyttää, muuten katsomo
olisi tyhjä ja esitys lakkaisi. Mikä
sen vertaa että olisin sormen^
lattiaan tavottanut. Suutuin jo mo-kPmasta
ja päätin taipua niin paljon,
vaikka mikä oiisi. Taivutin, taivutin
— polven! paukahteli ja jänteet rat-ori
kaunumpi katsella kuin kaunis, tai keili, jos eivät jo katkeilleetkin. Ki-ko
Wawoftan — mtiaanitytöstä jok- pahe on vasta viimeaikoina yleisempään
muotiin tullut ja siksi se näyttää
niin oudolta ja — pahalta. Etupäässä
meistä vanhemmista; nuoremmat
siihen näyttää suhtautuvan toisella
tavalla. Mutta tämäkin tapa
taitaa aikansa, kuinka pitkä se sitten
lieneekin, mennä menojaan kaikista
estämisyrityksistä huplimatta. Niin
omituistai on ajan, tapojen historian
kulku. Eikä sitä voida iskeä kuoliaaksi
edes sillä pätevimmällä aseella,
että se olisi terveydelle niin kovin vahingollista,
koska havainnollisesti
nähdään ainakin miehistä, että tupakan
käyttäjät ovat suhteellisesti
yhtä terveitä ja elävät yhtä kauan
Vuin tupakattomatkin.
vähemmänkin kaunis terve naisvarta-lo
alasti tai hiukan verhottuna — esteettiseltä,
luonnolliselta ja (olosuhteiden
niukäan) myöskin terveydelliseltä
näkökannalta. Sitä vaan saisi u-lottaä
eiiempi myöskin miehiin nähden,
sillä kroppa se ön heilläkin ja komea
onkin. Niin, ja ylimalkaan se tapa
saisi laajeta yhä enempi teattereista,
uimarannoilta ja urheilukentiltä
iuneen tarinan — jtdkaiseniiseeit, sillä
tekijä on sen hiovuttanut Liekille.
Alamme pian.
* * * ' '
Jotkut eivät kuulu tykkäfivän Rai-vatttt
uutismaa-kertomuksesta, kun
taas toiset — ja enemmistö varmaan
— tykkäävät siitä tnin, että^ soisivat
sitä oUvan cnomplkit^ joka numerossa,
Sihsikpban eivät jotkut tykkää,
kun sen aihe on Venäjältä — realistinen
kuvaus sen kansan elämästä
Vtttrrosaikana, jolloin pyrittiin vanhan
tilalle luomaan uutta, jotalfin pta-rrempaa,
ja jolloin.sen yrittäjät saivat
. kokea kaik^enlaisia i/fävyyksiä ja vai-
. kaksia. Mahtaisi kolaan kertomus
i^ellytt^/^ kidteisellä kannalla olevia
sitten, jo^ se olisi jo^takif^ ^*sivisty-
. tjicemmästq'*^ maasta, mutta vanhan
- syyttäjien otteet olisivat suh^eelli-
> iesti ykta raakojal . . , iVo, täytyy,
4iUa lu^ema^ta ne palat, joista ei pi-dä^
ja l^kea toiset. Muuten, turha kai
fltjf toivota, ^ttq tä^kää^ lehteä voitai-stfif
kps^an to^ttaa niin„ että sen
kf^^kffta kirjoituk^sta jokainen pitäisi.
Eikii sellaista lel^teä löydykään. . . , , . . , ... , ——T.- —-.^
, ; . , , . katukuvia ja kolikuviakm, loy- rapakon yli melkein samassa pootis-
SamiiUa tdssa huomautamme, etta tyy ja on löytynyt ama. Mutta löy- s^. Hame laahasi maata pukimieh
nimettSmihi, hitteriläisiin kirjeisiin tyy myöskin yksityisiä niin kauniita alle pantijn täytettä tarpeen liiiikaan
« » m « f o j l ^ ^ , k u v i a , md kauniimpia näilloinkaan. — lantille, rintoihin, ja hiuksiin
peästi se koski, mutta hammasta purv
reh jatkpiri toimitusta, kunnes juuri
kun keskisormen päät olivat koskimaisillaan
lattiaan, kadotin tasapainoni
ja kaaduin, matkalla jysäyttaff
pääni stouvin kupeeseen. Makasin
lattialla oikpph jäseniäni ja il?ajlka
tähtiä.'" Se- tapahtui keskellä kirkasta
Kun yiifnein sieltä täljtiea
(Johtui tuossa mieleeni, että mik- pyhä. niin snioin on ajatusrustingis-sikähän
kukaan naisistamme ei ole sa jotakin v i k ^ . Nurinkurisia olka
jonnut yhteen suurimpaan pahee-paivaa
keskeltä erotin auringon, pääsin äkW
vapaassa elämässä käyttöön, niin-tees jaloillenj, ennenkuin todistajia psui
kentelevältä häveliäisyydeltä katkeai- paikalle. Stouvin kuve näkyy oleyan
si kynnet ja monelta kuvittelulta
kiihotin. Oltaisiin ihmisiä ja nähtäi-siii>
ihmisinä toiset. Jos ajatellaan
niin, kuten joltakin vanhalta kannalta
tavallisesti a!jatellaa]i, että ihmisruumis
on alastonna saastainen ja
syntinen, mutia vaatteiden peitossa
laan, vaikkei sitä huomata.
"Silloin kun tulin tähän maahan",
sanoo Annie, "olivat naiset säädyllisesti
puettuja ja jossa vähemmän
kaunis nainen loi oman viehätyksensä
tässä sitä nyt oi- pukemalla aistikaasti itsensä,"
Hm. Vai pukeutuivat naiset silloin
Annie esittää kaksi rumaa kuvaa, "säädyllisesti". Kyllä minä sen muis-
Kyllahän niitä yksityisiä rumia ku- tan, mehän tulimme Annien kanssa
seemme, kahviin. Juurikaan tunnen
kärsiväni sen seurauksista "pahemmin
kuin tupakasta. Sitäkin vastaan ön
aikanaan yritetty lakien voimallakin
tapella, mutta -
laan!)
pahasU jutussa ja päässäni on sarvi
Se on kippä, mutta onneksi se
hiusten peitossa.
••• iLinjahi pvat edeelienkin epämääräiset,
mutta ehkä se laulu kaunii>
min soi asfalttiin minun askelteni alla,
kun niissä on painoa ja voimaa. J»
onhan orkesterissakin rumpu.
tatkoon askeleeni rumpua siinä laulussa.
SIRPA-SERKKU.
"rotta"
reliiviilä
- ja' keskeltä kurrattiin kaniin
hoikaksi kuin voiuin,
hiin hpjkaksi, ettei siihen aina oi^
vpimat riittäneetkään, vaan tQVCt»
täytyi takamuksista jalallaan po^
taen auttaa nyörien vetämisessä.^,
sen pmw. silmin muutamia kejt^
Entä hattu, leveä l»()thyläinen.^lo^
kertaa sellaisten takana teattcnsa
(JatljBQ* i:nive«ä sivulla)
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 20, 1944 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1944-05-20 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki440520 |
Description
| Title | 1944-05-20-02 |
| OCR text | Sivu 2 LAUANTAINA, TOUKOKUUN 20 PÄIVÄNÄ pdkindd Tähtiä ihaileipassa ti' (Canadan suomalaisten viikkolehti) Published and printed by the Vapaus Publishing Company Limited, l(M?-102 EUn Street West, Sucjbury, Ontario. Registered at the Post Office E>ept., Ottaw8, as second class matter: Tilaushinnat: 1 vk, -,$2.00 6 Idc. ••••••••••»•••••• X«IÖ Yhdysvaltoihin: 1 vk. $2.50 0- kk* i •*.*•.«'••*.••***•** * X-^iit- Suomeen ja manalle Qlkömaille: 1 vk. ...'. .$3.00 kk. ....._•_».•..•.•••*»... ,l^^^5 Liekki ilmestyy Jokaisen viikon lau. ^taMa' la^sivuisehä^^^ kaunokirjallista luettavaa kaikota älöU-ta. > • : . - ^ ^ - ^ : • • : V • : - - ; ^ ^ • - - • : - • • - ^ • ^ : • • - Asiamiehille myöhnnetään 20 prps£?n-tin palkkio. V ' • Pyytäkää asiamlesvällneitä jo tänäIäLnM: O•'I-T U• SHINNAT:.: • Yleinen Ihno-l7- • tushinta 4Q senttiä palstätuumaltai ja kerralta. Alin ilmoitushinta $1.00[^ Aliii maksu kuoliziilmpiiuksesta <^0Q yniiS 50 senttiä jokals((lta miiistovärsyltä tai kijtoslauseelta. l^ikolShliumt py^^^^^ ilioioituksista. lilat^äisiUhpittajien^ lähetettävä maksu etukäteen. Kalkki Liekffle tarkoitetut maksu-osoitukset on östettaVä kustantajan: xd-meen: Vapaus' Puliilishing Company Kustantaja Ja painaja: Vapaus puh? lishUisCQmpahy-Limited, t<)!(]^t02;Elm mattakaan. Ja monissa maissa ovat Street West, Sudbury, Ontääa ^ , . , i:^imittaja A: PäiSo ' ' - ... .^ejdpm^at vakunomat, ku^^^ Liekkiin aijotur kirjoitukset osol- viini, i^in tavallisia vierastarjpau- ja kalise on missäkin niin vaku^ nnie Ensinnäkin J^yvin v^kg^yaa. V|kij^omi^^^^fc^^ ^0 tittavin pahe s ^ a miehissä eij^ n^f-sisga, ips se nigi^pp piin p i j ö ^ ett^ turmelee ihmisen, aiheuttaa taloudellista kutjnutta^rikkop kodin onne^ ja häiritsee yleistä rauha^. J f naisissa erityisesti, jos se ny näyt tää äidin yler vistä velvollisuuksistaan, alentaa naisen j a tnrniee|lee neitosen, Siitä olemme k ^ i k i ^ ^ t ä ^ ^ SiUpin sen paheen nimi onkin juoppous ja sitä vastan vprpikputetu?tl tella kai^iU: kempin- Mutta -r- niin ^ kauan icun yäkijupmia pn yalmistettu, on. niitä nautittu ja niin kauan kuin niitä valmistetaan, niitä myöskin nautitaan. Jupdjian 'jouluna, naukataan häissä^ maistellaan nipnissa juhlatilaisuuksissa ja monina nierkkipäiyinä. Kippis! — sen ja sen muistoksi tai kunniaksi. Se on sovinnaisesti yleistä, yksilpllisistä vapauksista puhu- TMonne loistoon katu-amppeiiat miss' laulu asjalttUn soi alla askelten." "Noin lauleli vain tai huokailikohaa P.O. BojF 69 Eikoiim h^i^ota }o, riittävM ystävien moraaUpaMmssa smf mit§ pioi^z Potuiestq ja htpakasta on sxmanaises' ti sanottu, ettei sitä samanlaisena ket' V^la, s^ifä se voisi ik^vystyttm .s^--. Svi^^v^, Opat. na tapgtna, niin turhaan menevät yk- •^^^fg**!^^ sityiset moraalisaarnat. Aatteellisen. innp§ituksen hetkellä syntyneet rait-tiuiSfsieuratkLi kuple^^ Niinpn käynyt meidän yanfiässa. kotiinaassa ja' Sdfalainen on seurakunta, mutta SI^IJT ri enemnj|stf> siitä seufakunnasta seif^ tään on j^yyin mukiininenevää jopa kaunl^J^lan. Täytyy myöntää, että kpvin räikeä kasvpjen j i kynsien maalaus ty^r tuu —- taajskin vain etupäässä meistä y^nljemmista ihmisistä — oudolta ja liikanaiselta ja varpaan kynsien maalaaminen jo aivan hassulta. Mutta täjlpkääh asialle emme voi mitään. Korkeintaan eflikä me'miehet voisimme jotakin siten, että jfyrkästi ja yksimielisesti kieltäytyisimme maalattujen naisten kanssa' olemasta missään tekemisissä. Älutt^ sitäpä me emme voi (emmekä tahdokaan tehdä. Saamme vain ^3fytyä katseleipaan naisten tätikin muotia kaikkine s^kä epämiellyttäv^ne et|ä ihailtayine vivahteineen siihen asti kuimjes hc| ehkä t^ais keksivät jotakin uutta. Naisten hPusuista ei Arinie^ tykkää. Minusta' ne ovat jpssäkih tapauksessa hyvin käytännölliset, siitä k a i j ^ , ^ ^ ^^ se tapa rajoitetussa mitassaan etu- lä pmptt^eva kx)tira^^ oli melkein päässä jöhtuneekin. Eivätkä näytä pahaltakaan; aivan mielelläni kärsin katsella housuissa yhtä hyvin pyllyk-kää kuin solakkaakin naista. Eläköön vapaus I Pukekoon kukin miten haluaa, mikä miellyttää. Vaihtelu vii:kistää. Ja kyllä naisten kau- — Jvai joku maalais nuonihi-nen kerran kauan sitten kaqpungnj' kaipyustaan, väsyneenä maalaiselä-pi? n?ään ja rauhaan. Tuo sa-n^ afnen nuotti löysi heti tiensä aUekir. laittaneen sydämeen ja kangersi ja Venkoili siellä vuosikausia. Seolisii. hen aikaan kun jalkapatikassa sain pistellä kylän välit ja automobiiliea mukavuuksista sain nauttia vain'^. soliini» käryn ja pölyn, minkä ne oM-mennessään nenEiäni^pplläyttivät.^ loin todella kaupunki väikkyi mieles-s^ nls^tumaj^na ihmemaana, joka lu. keniattpmin^ valoineen houkutteli iwifäjc^is^^P^^ kuraisilta maan-tieiltä,; ij^ nayettapoluilta tuonne \i. lofjoj, kuiviiie s^falttikaduille sipsut tejemaaii. K sinne sai u$eia ininutkjn hiupkailemaan. Mutta sitten kun mekin, saimme ensimmäisen lissumnie ja pqäsimme pyörähtämääa kaupungissa useammin, niin ihnje- ^inaaniu^^tuiyjun tavalliseksi "pytyt s|'jpnkinlaisel^^i häliseväksi keoksi, tiota osaa tulujmtammey^^^^ vaikutuskaan silla lisäätitytsiys^^^ kemätta J a radio suljettaisiin seii oh-ku jo huomauttikin. Muuten Vdllqi' jelman ajaksi. Sellainen on kylmä to- ' sia h^viä tarkoitusperiä voidaan ehkä vaikuitavhnmin ja mukavimmin ajaa ' kaunokirjallisten kirjoitusten puitteissa. ' ' niinpnkäynj^n^idänkii; samme. Ja luulenp nun pitkaUe,, r^^^^rr:^ että vaikka kaikki, julkisuusvälineet sähomalehdistöä j*a radiota myöten saataisiin tät^ .a^iaa>^ a|ainaan;, niin idbti^n raittiu^alstat jätettäisiin lu-pukeutuyat äiiia miellyttävimmin ja että muoti palaa ain? "harhateiltään" sinne, missä h^^idän viehattävimmät öminäisuutehsa ilmenevat. paratiisi. Ylläpl^va laijlu unhoittui ja kaifpqn^ kaipuu haihtui taivaan tuojiin, kj^^ei; niin mqnet muijtkin kaipHut sjtä pim^n ja jälkeen päin. I^t,iljf.un kyläl^u on jqutn-: n^t kaijpunkiltuun^ runneltavaksi ja tuo kuwme tayptti meidätkin, tijli taas tuo^ ygi^ha veisu mieleen. Ja ^i^Kpa n»i^eet»i,m ... Aj^tjel- Ja, jp%,tpji|el|a jputiiisin asumaan, sia-; n^f yictayi|:if^is|;e.n kaupunkilaisten joii^kopri — va^y npn^ ^äm|äfäi'. tuus. Tämä ei kuitenkaan estä kutakin yksilöä suhtautumasta asiaan, (Mutta katkkeii} yiliat^uin Anni^^^^^ ; sine lifLJpiof iiil Mahtaisin olla kuin on — alastoniuus. "Nykyajan maa- ekifantti g^i^^^^^ — kauhi^,; ilmä'^ ha^ s j ^ ^ naiseksi t^tteriks^ jpssa pä^^saa Sitä kaifl^e^^^^ ajatellen otin iäjr-yrittämästä parastaan oman moraa- A ^!^«^ B ^ ^ . tä^tppn linsa mukaan, varsinkin mahdollisuuksien rajoissa. ien Joitakin kuukausia sitten julkaisimme joitakin lukuja Wawonastay kirjoittajan itsensä IShettäm^ä. Sittemmin siitii on tehty kyselyjä'kirjeel-lisesti sekä suullisesti, että mitä vUlä jatketai kun ne olinat niin mukavaa**. Nyt on meUlä tit(mu.us ko- Sama on laita tupakkaan nähden. Se tapa, se pahe meissä miehissä on niin vanha, hiin syvään juurtunut, niin yleinen, ja "airyoka^", että ^Jiir-haan sitä vastaan yksityiset kirkkaat peitset kohotetaan. JSe on meissä •'moraali" itsessään. Naisilla tämä Eijmitäbdill'^ ei näp mHuU voimistelun ja akropaattitgmput. kuifj paliidan tjll taya.ttj?m^n Äiutta pj^^^^i^^ olenkaan jäyki^ty-sen uim^puvn?». Nainen pn ka<|Qtta- nyt! Seikani ei' ottanut taipuakseen ni|t hfeäveliäisyytensä aivan tyystin." Näin 4?njie pauhaa ja kysy^ "^Miellyttääkö se katsomoa?" Kyllä se miellyttää, muuten katsomo olisi tyhjä ja esitys lakkaisi. Mikä sen vertaa että olisin sormen^ lattiaan tavottanut. Suutuin jo mo-kPmasta ja päätin taipua niin paljon, vaikka mikä oiisi. Taivutin, taivutin — polven! paukahteli ja jänteet rat-ori kaunumpi katsella kuin kaunis, tai keili, jos eivät jo katkeilleetkin. Ki-ko Wawoftan — mtiaanitytöstä jok- pahe on vasta viimeaikoina yleisempään muotiin tullut ja siksi se näyttää niin oudolta ja — pahalta. Etupäässä meistä vanhemmista; nuoremmat siihen näyttää suhtautuvan toisella tavalla. Mutta tämäkin tapa taitaa aikansa, kuinka pitkä se sitten lieneekin, mennä menojaan kaikista estämisyrityksistä huplimatta. Niin omituistai on ajan, tapojen historian kulku. Eikä sitä voida iskeä kuoliaaksi edes sillä pätevimmällä aseella, että se olisi terveydelle niin kovin vahingollista, koska havainnollisesti nähdään ainakin miehistä, että tupakan käyttäjät ovat suhteellisesti yhtä terveitä ja elävät yhtä kauan Vuin tupakattomatkin. vähemmänkin kaunis terve naisvarta-lo alasti tai hiukan verhottuna — esteettiseltä, luonnolliselta ja (olosuhteiden niukäan) myöskin terveydelliseltä näkökannalta. Sitä vaan saisi u-lottaä eiiempi myöskin miehiin nähden, sillä kroppa se ön heilläkin ja komea onkin. Niin, ja ylimalkaan se tapa saisi laajeta yhä enempi teattereista, uimarannoilta ja urheilukentiltä iuneen tarinan — jtdkaiseniiseeit, sillä tekijä on sen hiovuttanut Liekille. Alamme pian. * * * ' ' Jotkut eivät kuulu tykkäfivän Rai-vatttt uutismaa-kertomuksesta, kun taas toiset — ja enemmistö varmaan — tykkäävät siitä tnin, että^ soisivat sitä oUvan cnomplkit^ joka numerossa, Sihsikpban eivät jotkut tykkää, kun sen aihe on Venäjältä — realistinen kuvaus sen kansan elämästä Vtttrrosaikana, jolloin pyrittiin vanhan tilalle luomaan uutta, jotalfin pta-rrempaa, ja jolloin.sen yrittäjät saivat . kokea kaik^enlaisia i/fävyyksiä ja vai- . kaksia. Mahtaisi kolaan kertomus i^ellytt^/^ kidteisellä kannalla olevia sitten, jo^ se olisi jo^takif^ ^*sivisty- . tjicemmästq'*^ maasta, mutta vanhan - syyttäjien otteet olisivat suh^eelli- > iesti ykta raakojal . . , iVo, täytyy, 4iUa lu^ema^ta ne palat, joista ei pi-dä^ ja l^kea toiset. Muuten, turha kai fltjf toivota, ^ttq tä^kää^ lehteä voitai-stfif kps^an to^ttaa niin„ että sen kf^^kffta kirjoituk^sta jokainen pitäisi. Eikii sellaista lel^teä löydykään. . . , , . . , ... , ——T.- —-.^ , ; . , , . katukuvia ja kolikuviakm, loy- rapakon yli melkein samassa pootis- SamiiUa tdssa huomautamme, etta tyy ja on löytynyt ama. Mutta löy- s^. Hame laahasi maata pukimieh nimettSmihi, hitteriläisiin kirjeisiin tyy myöskin yksityisiä niin kauniita alle pantijn täytettä tarpeen liiiikaan « » m « f o j l ^ ^ , k u v i a , md kauniimpia näilloinkaan. — lantille, rintoihin, ja hiuksiin peästi se koski, mutta hammasta purv reh jatkpiri toimitusta, kunnes juuri kun keskisormen päät olivat koskimaisillaan lattiaan, kadotin tasapainoni ja kaaduin, matkalla jysäyttaff pääni stouvin kupeeseen. Makasin lattialla oikpph jäseniäni ja il?ajlka tähtiä.'" Se- tapahtui keskellä kirkasta Kun yiifnein sieltä täljtiea (Johtui tuossa mieleeni, että mik- pyhä. niin snioin on ajatusrustingis-sikähän kukaan naisistamme ei ole sa jotakin v i k ^ . Nurinkurisia olka jonnut yhteen suurimpaan pahee-paivaa keskeltä erotin auringon, pääsin äkW vapaassa elämässä käyttöön, niin-tees jaloillenj, ennenkuin todistajia psui kentelevältä häveliäisyydeltä katkeai- paikalle. Stouvin kuve näkyy oleyan si kynnet ja monelta kuvittelulta kiihotin. Oltaisiin ihmisiä ja nähtäi-siii> ihmisinä toiset. Jos ajatellaan niin, kuten joltakin vanhalta kannalta tavallisesti a!jatellaa]i, että ihmisruumis on alastonna saastainen ja syntinen, mutia vaatteiden peitossa laan, vaikkei sitä huomata. "Silloin kun tulin tähän maahan", sanoo Annie, "olivat naiset säädyllisesti puettuja ja jossa vähemmän kaunis nainen loi oman viehätyksensä tässä sitä nyt oi- pukemalla aistikaasti itsensä," Hm. Vai pukeutuivat naiset silloin Annie esittää kaksi rumaa kuvaa, "säädyllisesti". Kyllä minä sen muis- Kyllahän niitä yksityisiä rumia ku- tan, mehän tulimme Annien kanssa seemme, kahviin. Juurikaan tunnen kärsiväni sen seurauksista "pahemmin kuin tupakasta. Sitäkin vastaan ön aikanaan yritetty lakien voimallakin tapella, mutta - laan!) pahasU jutussa ja päässäni on sarvi Se on kippä, mutta onneksi se hiusten peitossa. ••• iLinjahi pvat edeelienkin epämääräiset, mutta ehkä se laulu kaunii> min soi asfalttiin minun askelteni alla, kun niissä on painoa ja voimaa. J» onhan orkesterissakin rumpu. tatkoon askeleeni rumpua siinä laulussa. SIRPA-SERKKU. "rotta" reliiviilä - ja' keskeltä kurrattiin kaniin hoikaksi kuin voiuin, hiin hpjkaksi, ettei siihen aina oi^ vpimat riittäneetkään, vaan tQVCt» täytyi takamuksista jalallaan po^ taen auttaa nyörien vetämisessä.^, sen pmw. silmin muutamia kejt^ Entä hattu, leveä l»()thyläinen.^lo^ kertaa sellaisten takana teattcnsa (JatljBQ* i:nive«ä sivulla) |
Tags
Comments
Post a Comment for 1944-05-20-02
