1954-10-09-08 |
Previous | 8 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Syysic uun KUU
Laastitta ^syyskaiilaistcB'' jubkusa
Birffaiossa syysk. 25. pnä 1954.
Oi syysktmf Je metmem kesän
virne mmsto,
sä taamt ajollasi mmooH,
Stm syUssasikiikAaismtri,
vikree puisto
vaieien vOiiaa eloon maaiuva^.
Oi syyshmf Snn ylläs
aavanr taivaan
petjmpip&vet knmmaa kulkuaan.
Ja kUjaa valittaen maa
xmipUM vaivaan
kuin lastaan odottava äiti
tuskissaan.
Oi syyskuu/ Sa suuri taideluoma,
kesäsnen hehku 'allas unoktuu.
Oot monen toiveen pettäjä —
ja uuden tuomat
yön yllä todistaja ompi
' kymyilevä kuu»
Sen kasvot hymyilee —
ja joskus itkee
silmäillen alas syksyn maailmaa —*
kun pellollansa mies ja
nainen kitkee,
kyynelin kylvää, ilolla niittää saa.
Sen alla aukee aaltoileva
meri aava,
ja juoksee joet, purbit
lakden pokjukkaan.
Ja virtaa levotonna ihmisten laava.
sieU' köykä, rikas
tavqittaa omteaan.
Kuun kalpeet kasvot lukee
lupauksen armaan,
syyssumdelmissa riemut sydänten»
Min kevät kasti — syksyyn
vaipui karmaan
kumvanhus siunaa hHjaa
lemmen nuorien.
Se siunaa — sekä kiroaapi
allaan olevaisen
mi maasta iuUut —
maaksi jälleen jää.
Se kärsii näkdä ruman, vajavaisen,
. syyskybnän sydäntä sen
vaUk lämmittää,
NOm — kuutamolla syys-keltalektein
alla
ne tekdään monet rakkauden valat.
Kuu ikuinen se yksin
valvoo taivakalla
ja tuomitseepi lempeästi
julkiset ja salat.
Jatkoa
PILVETTÖAfÄNÄ, hateiscnä ja tyynenä
päivänä ei viitsi kauan käve&ä
New Yorkia kaduilla. Seinät uhoavat
kuumuutta kuin lämmitetty saunan
kiuas: Menemme maan alle ja muuta>
massa mmuutissa olemme m^en rannassa.
Tänään menraune laivamatkalle,
joita on järjestetty joka päiväksi
ympäri «Manhattanin saaren. Satamassa
on paljon suuria valtameren kyntäjiä,
joukossa yksi aivan yusi, jota näytetään
ihmistUe nu^un edestä ja jonne virtaa
kansaa pitkänä jonona, toiselta pucdflta
sisään ja toiselta ulos. Täyteen tulee
tämäkin laiva, joka ei tosin ole suuri,
mutta ei pienikään ja s31ä lähdemme
kiertämään pitkin Hudscm-jt^Lea.
Nähdä koko New York ympäriinsä
pitkin rantoja^ i;^ennus rakennuksdta
ja tuhat yksi värisyttävää näkyä, kuten
laivan kuuluttaja ja näköalojen esittäjä
sanoo, on todellakin e l ä m y s yhdeksi
pyhäpäiväksi ja J9ta ei ikinä unohda.
Laiva kiertäänieren lahden vain Vapauden
patsasta m y ö t ^ . Sitten on maa
näkyvissä molemmin piK^in,. mikä on
lisuttu viimeistä jalkaa myöten. Seinää,
seinää, rakeniuuita jos minkä, mallista
ja kofkttista. Katsdlaaa j a ihmetellään,
että miten voi saari kantaa päällään
tuo&aftsen painon. fEntäpä, jos se joskus
vajoaisikum muinainal Atlantis. Tai
jos sodon myrskyt ridiuisivat tuossa
H u k k i m ^ ^ " , joista isäntännne ar-.
v^ujen mi^ain tuskin kummikaan on
mahdollista. Pohja tiettävästi pitää ja
kukapa tänne^ tilisi sotimaan, onhan jokaisella
parempaa tehtävää omilla mail-laiatn.
CMiits^nme menee rikkaitten loistavia
huvipoirsia. Joittenkin ruorissa od-nainen.
Kysyn Elsiltä, tunteekö hän mrs.
Yanderbiltin l|^yan, mahdollisesti sekin
on tuoHa joskin. Olisi haukka nähdä,
kuinka se yhteen hänen neljän
dollarin" hattudsa kanssa.
Sivuutamme Navy Yardin jä Yankee
Stadiumin. ^Kapein kohta on Long Is-landin
kohdalla, se on melkein kuin kanava.
Meiiemme "Helvetin Portin"
-alitse,' mikä nimi lienee omiaan tälle
sillalle, joka johtaa New Yorkin East
Endiin ja kadotuksen kansan asuinsijoille.
Suurin silta tämän saarivaltakunnan
ja mantereen väliUä on George
Washingtonin sau, joka yhdistää New
Jerseyn j a New Yorkin j a se on mahtava
nähdä niin päältä kmn ahakin.
Entisellä Maailmannäy ttelyalueella,
missä nykyään on La Guardian lentokenttä,
on myöskin iso vesinäytösteat-teri.
Menemme sinne eräänä iltana.
Parkkaustfloja tämän paikan ympärillä
on kuulema 4,000 autolle. (Menemme
/ sisälle suureen monimutkaiseen rakennukseen,
jonka toisdta puolelta menevät
ovet avaraan amfiteatteriin, joka on
paljaan taivaan alla. Etualalla on uima-allas,
joka kuulema on maailman suurin
ja hienoin, missä on aina vesi määrätyn
lämpöistä ja puhdasU, että kelpaisi
kuuleman mukaan vaikka juomavedeksi.
Mi^mmissa päissä uima-allasta oa
]qqH>yteliMet monetia korkeudella ja
4Aiistpna niUbSfiin knm sSeä seinä, koristetta
maalauksilla pdmupuista ja
fa9ismitmfm^ jotka kuvastuvat
uima-aitaan vedenpintaan.
Katsomo t&yltyy yleisöstä, joka on
outoa, kimaltelevaa, ja j<^n ei ollenkaan
tunnu kuuluvansa. Mutta ollaan
nyt vain ja katsellaan, minkälaisU oh>
jelmaa jänkit esittävät tältä loistavalu
lavastukseUa. Kohta istummdiin pi^
meiissS. Seinin oikeaan yläkuhnaan i l .
i M s ^ «ukktti jossa on oikesteri ja
kuMafiekin pnMk y f i i o pM olevan
hyppyiaudaa päHiin ofBiffahHmin ati^
• r
see seisoiiaiäii^
ajidksL _
Esiintyjät lienevät kaikki ammattilaisia,
luviätaan parisataa miestä ja
naista, jotka tässä ajjt näyttävät taitoaan.
Hypi^laudaltai tidlaan alas vaikka
minkälaiiBa l^geppejä pyörien ja kauniissa
kaarissa. Komnillisia esiintyjiä on
* rnyoskin paljon. *Yhdes»km kiOida^
ukko ja akka t ^ j ä ä v a t lapsineen Y t e -
mäUä tasantedla, kunnes lopulta kaikk
i tulevat yiidessä rysyssä aks veteen
suuret lapsi^räattat mak<Hrt»n.
Hdppoa $ihtti}le ovat ot ^akioimäyt-tedt,
joita naiset suorittavat uima-altaassa.
Kaikki yhdenki^Hnsia kuin samanlaisia
nappeja välkkyvissä uimapuvuissa,
jotka vielä vafokitteilla muuie-taan
niilloin minkin värisiksi, ^ t n ä t ^
daän jos minkälaisia kuviotta ja ti^tiä
veded pintaan. Jokainen käden iKilaus,
jokamen pieninkin li£ke on tarfcaJlecn
samanlainen. Thtäkkm koko ihauuus
. vajoaa veden ja hetken^idutttia
pulpahtaa pinna&e siiofa rivi t y t t c^
joilla kaikffla on pikJmusta iho ja punainen
tukka. ja nai^t sdEaisIn
rakentavat Iradumaisen pyrantiidin veden
varaan. KMtsi canadalftbta "lumber
^jakkia" pdaa tukin :luui^,vinkka^^^
k i pyörii kuin. hyxtä, isutt^ py^-
•^t^vain k^seineenjkäälliL iRjtt^
mestyy apina kon tukki lahestjry laii-taa,
hyppä8^apina myös tukille J a l^dlä
simä k ä i W t käjrvät v i k k c ^ kun
täytyy tehdä samat t€»^ut kiiin toisetkin.
a»»m «oBia takki ja , p i^
» nyt saada kaadd
hyvänsä. Mutta | i
ovat molemmat,
eaee, ennenkuin k M
J 9 9 ^ aimian rantaan. . ''^
VmOä pyörii pois taustal
esiin tulee maloin loisUva näytti
missä kymmenet ballerinat tanssi,
vuoroin luistmjaä, missä luistiar»
lentää luistimilla. J^ulajia ja UveiliiB
jos mistä lajista.
9mä paikka nähdä koko tämi ^
rusakmi" | » ä l t ä päin on Empire Sti
rakeanus. Sen pohjakerros' on jo h
pieni kaupunki katuineen ja liikepii
kouae^ jossa on suuria kauppoja. H
mujtan ja käytävän päästä toki
. Vae o d o t u ^ i i n , missä saa odottaa ^
i w n . Vajn määrätty luku kenallaj
päästetään ihmisiä kiikaroimaan tahi
korkeuteen. Täällä on elevaattori, p
ras lajiaan. Vam muutama sekoni
niin olemme 1,472 jalan korkeudeft
Tääöä on vielä väljästi tilaa, on is
ravmtohi, muistoesineiden m>->'mälQrta
suuri istuffiasali ja postitoimisto.
NakÖalakäytävä tässä Empire Stat
J M k B i i p n hartb^ on ympyrän moo
toinen suojattu tukevalla rauta-aidaBi
jonka harmia on teräviä, seinälle {äii
kääntyviä teräspiikkejä. Jos joku sais
;iialun hypätä alas, niin niihin varmasti
kiinni. Tänne puhaltavat vidi
ceqpfpMiat tuulet. Ilma tuntuu kumma},
ilsen säldEoiseltä, on niinkuin hieixit
soid^vettä sataisi kasvoille. Taalta
näMyna vesisade kuulema näyttää joskus
puioaiselta ja niinkuin lumi sataisi
ylo^Min.
Ön kirkas päivä ja esteetön näköah
joka taholle kauaksi merelle, minne
MAAIIMAN SUORROMAANEJA
S O r A JA RAUHA
Leo Tidstoin Sota Ja raah» on katfckefai sanripiirteisimpiä, mer-
. kiHtetmptt romaaneja, mitä .mpoMmin kirJalUsaos tuntee.
"Tähtösin väittää, että meidän päiviemuie kertomataide ei voi
osoittaa yhtään teosta, jotca tarkoitustensa suurisuuntaisuudessa.
ihmlakuvauksen rikluiudessa ja koko elftmftnnäkemytoensä realistisessa
voimassa voisi kilpailla Tolstoin romaanin kanssa." — Prof.
V. A. Koskenniemi.
KONBai> LEHTIMXKI:
•YXÖS HELVETISTÄ
S39 sivaa — Hinta «id. fS-M
"YiOa helvetistä^ on tulisen, vakaumuksellisen paatoksen hehkuttama
Julistus sotaa Ja militarismia vastaan.
JANE AOSTBN:
NEITO VANHASSA LINNASSA
2tt a i v a a H t n t » flU. «SJt
Tällä nuorella naioeOa on kjky kuvata arkisiäivän ihmisluonteita,
ristiiitoja Ja tunnelmia tavalla. Joka on minusta ihmeellisistä mitä
koskaan olen tavannuf*. kirjoitti Jo eir Waltar Scott.
JANE AV8TEN:
EMMA
Oot syksyn lapsen usein
ystävä se ainoo
ken toivotonna kokee — karkailee,
ken jautmm alle sorron,
so^itn, vanunt,
totuuden täkden elää, Hifteha,
Sä syksyn kuu. Oi anna
valos loistaa
kum majakka pimaässi
myrskysään,
yän ykssmOsm vaaUajan
murke poistaa,
ken vaipumassa onkin
elonsa ikävään.
Ken taistelaa — ha^ voittaa
4gl sirua — ffinla «id. |SJt
Mestarftertoja Jane Austenin hilpeä suurromaani — kuvaus pienoisen
HigUburyn kylän seurapUreiatä ^ on kerta kaikkiaan valloittanut
lukijat; muutamassa kuulcaudessa sitä myjFtim loppuun kolme
suurta paJbosta.
ELÄMÄN KIPINÄ
Stt sivm — Btela sM.
SAAFUNOT UUSI tAHETTS
iksdaim
«rich Maria Remarque. Joka emimmäfaien 'maalhnaniiortftn jälkeen
kirjoitti teoksen "Linairintamalta ei mitään uutta", on jälleen
hitkäbdjFttäayt lUkUÖitaaiL Julkaisemalla romaanin toisen maaU-mansodan
.^Mcyttävimmäia kokemukststa. keskitysleireistä.
Ifcanaattmnoi Jännitys vangltaee luki^Rn ensimoiälseltft sivulta al-kaep.
Kirja* ti voi laakea kftrteatään ennen kuin on nähnyt sen
sankareiden kuolevan tai voittavan.
BOtKA WALTABIv
• KAAKINA MAUNUNTYTÄR
ken kaatuu . . . Oi, kuu
sen tietänee,
Kan.letion lojua syksyn
san ktiiapaiitem hmm kmH§
kenam valaisae.
Ruotsin Ja Suomen historian kuuluisin, romanttisin rakkaustarina
on Mika Waltarin kertomana ollut lukevan yleisön
samressa suosioBsa. •
TII.ATKAA ossorrmuA: mm merns co. LTD. r. o. M K m SUDSURT. ONTARIO
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 9, 1954 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1954-10-09 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki541009 |
Description
| Title | 1954-10-09-08 |
| OCR text |
Syysic uun KUU
Laastitta ^syyskaiilaistcB'' jubkusa
Birffaiossa syysk. 25. pnä 1954.
Oi syysktmf Je metmem kesän
virne mmsto,
sä taamt ajollasi mmooH,
Stm syUssasikiikAaismtri,
vikree puisto
vaieien vOiiaa eloon maaiuva^.
Oi syyshmf Snn ylläs
aavanr taivaan
petjmpip&vet knmmaa kulkuaan.
Ja kUjaa valittaen maa
xmipUM vaivaan
kuin lastaan odottava äiti
tuskissaan.
Oi syyskuu/ Sa suuri taideluoma,
kesäsnen hehku 'allas unoktuu.
Oot monen toiveen pettäjä —
ja uuden tuomat
yön yllä todistaja ompi
' kymyilevä kuu»
Sen kasvot hymyilee —
ja joskus itkee
silmäillen alas syksyn maailmaa —*
kun pellollansa mies ja
nainen kitkee,
kyynelin kylvää, ilolla niittää saa.
Sen alla aukee aaltoileva
meri aava,
ja juoksee joet, purbit
lakden pokjukkaan.
Ja virtaa levotonna ihmisten laava.
sieU' köykä, rikas
tavqittaa omteaan.
Kuun kalpeet kasvot lukee
lupauksen armaan,
syyssumdelmissa riemut sydänten»
Min kevät kasti — syksyyn
vaipui karmaan
kumvanhus siunaa hHjaa
lemmen nuorien.
Se siunaa — sekä kiroaapi
allaan olevaisen
mi maasta iuUut —
maaksi jälleen jää.
Se kärsii näkdä ruman, vajavaisen,
. syyskybnän sydäntä sen
vaUk lämmittää,
NOm — kuutamolla syys-keltalektein
alla
ne tekdään monet rakkauden valat.
Kuu ikuinen se yksin
valvoo taivakalla
ja tuomitseepi lempeästi
julkiset ja salat.
Jatkoa
PILVETTÖAfÄNÄ, hateiscnä ja tyynenä
päivänä ei viitsi kauan käve&ä
New Yorkia kaduilla. Seinät uhoavat
kuumuutta kuin lämmitetty saunan
kiuas: Menemme maan alle ja muuta>
massa mmuutissa olemme m^en rannassa.
Tänään menraune laivamatkalle,
joita on järjestetty joka päiväksi
ympäri «Manhattanin saaren. Satamassa
on paljon suuria valtameren kyntäjiä,
joukossa yksi aivan yusi, jota näytetään
ihmistUe nu^un edestä ja jonne virtaa
kansaa pitkänä jonona, toiselta pucdflta
sisään ja toiselta ulos. Täyteen tulee
tämäkin laiva, joka ei tosin ole suuri,
mutta ei pienikään ja s31ä lähdemme
kiertämään pitkin Hudscm-jt^Lea.
Nähdä koko New York ympäriinsä
pitkin rantoja^ i;^ennus rakennuksdta
ja tuhat yksi värisyttävää näkyä, kuten
laivan kuuluttaja ja näköalojen esittäjä
sanoo, on todellakin e l ä m y s yhdeksi
pyhäpäiväksi ja J9ta ei ikinä unohda.
Laiva kiertäänieren lahden vain Vapauden
patsasta m y ö t ^ . Sitten on maa
näkyvissä molemmin piK^in,. mikä on
lisuttu viimeistä jalkaa myöten. Seinää,
seinää, rakeniuuita jos minkä, mallista
ja kofkttista. Katsdlaaa j a ihmetellään,
että miten voi saari kantaa päällään
tuo&aftsen painon. fEntäpä, jos se joskus
vajoaisikum muinainal Atlantis. Tai
jos sodon myrskyt ridiuisivat tuossa
H u k k i m ^ ^ " , joista isäntännne ar-.
v^ujen mi^ain tuskin kummikaan on
mahdollista. Pohja tiettävästi pitää ja
kukapa tänne^ tilisi sotimaan, onhan jokaisella
parempaa tehtävää omilla mail-laiatn.
CMiits^nme menee rikkaitten loistavia
huvipoirsia. Joittenkin ruorissa od-nainen.
Kysyn Elsiltä, tunteekö hän mrs.
Yanderbiltin l|^yan, mahdollisesti sekin
on tuoHa joskin. Olisi haukka nähdä,
kuinka se yhteen hänen neljän
dollarin" hattudsa kanssa.
Sivuutamme Navy Yardin jä Yankee
Stadiumin. ^Kapein kohta on Long Is-landin
kohdalla, se on melkein kuin kanava.
Meiiemme "Helvetin Portin"
-alitse,' mikä nimi lienee omiaan tälle
sillalle, joka johtaa New Yorkin East
Endiin ja kadotuksen kansan asuinsijoille.
Suurin silta tämän saarivaltakunnan
ja mantereen väliUä on George
Washingtonin sau, joka yhdistää New
Jerseyn j a New Yorkin j a se on mahtava
nähdä niin päältä kmn ahakin.
Entisellä Maailmannäy ttelyalueella,
missä nykyään on La Guardian lentokenttä,
on myöskin iso vesinäytösteat-teri.
Menemme sinne eräänä iltana.
Parkkaustfloja tämän paikan ympärillä
on kuulema 4,000 autolle. (Menemme
/ sisälle suureen monimutkaiseen rakennukseen,
jonka toisdta puolelta menevät
ovet avaraan amfiteatteriin, joka on
paljaan taivaan alla. Etualalla on uima-allas,
joka kuulema on maailman suurin
ja hienoin, missä on aina vesi määrätyn
lämpöistä ja puhdasU, että kelpaisi
kuuleman mukaan vaikka juomavedeksi.
Mi^mmissa päissä uima-allasta oa
]qqH>yteliMet monetia korkeudella ja
4Aiistpna niUbSfiin knm sSeä seinä, koristetta
maalauksilla pdmupuista ja
fa9ismitmfm^ jotka kuvastuvat
uima-aitaan vedenpintaan.
Katsomo t&yltyy yleisöstä, joka on
outoa, kimaltelevaa, ja j<^n ei ollenkaan
tunnu kuuluvansa. Mutta ollaan
nyt vain ja katsellaan, minkälaisU oh>
jelmaa jänkit esittävät tältä loistavalu
lavastukseUa. Kohta istummdiin pi^
meiissS. Seinin oikeaan yläkuhnaan i l .
i M s ^ «ukktti jossa on oikesteri ja
kuMafiekin pnMk y f i i o pM olevan
hyppyiaudaa päHiin ofBiffahHmin ati^
• r
see seisoiiaiäii^
ajidksL _
Esiintyjät lienevät kaikki ammattilaisia,
luviätaan parisataa miestä ja
naista, jotka tässä ajjt näyttävät taitoaan.
Hypi^laudaltai tidlaan alas vaikka
minkälaiiBa l^geppejä pyörien ja kauniissa
kaarissa. Komnillisia esiintyjiä on
* rnyoskin paljon. *Yhdes»km kiOida^
ukko ja akka t ^ j ä ä v a t lapsineen Y t e -
mäUä tasantedla, kunnes lopulta kaikk
i tulevat yiidessä rysyssä aks veteen
suuret lapsi^räattat mak |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-10-09-08
