1945-09-08-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^ *, . - _^ .-.v. .*,^.^,*-»"V'-»"^-^^ rruoRf
Kailiiina sotäisiiwr aifc^^
taan joitalcin laultrjaj: jatii4: !^ifa>isen_
suuresti syöpyvät ikansojeti;-'^^^
fsiiiä lauletaan yleisesti, ne Jvaikuvat
vhtä paljon rintamilla kuin rintamain
takana-^in. Niiden tenho on tavaton
ja vkiä vuosikymnieiiieri jälkeenkin
tunnetaan kaikkialla nykyisteii ja entisten
rota-aikojen suosituimnaat säveleet.
. ' .,-
Kuka ei muistaisi / ensinimäisen
maailmansodan • suosittua, e^^
laista Tippe;raryä, rar^kalaisteh-Ma-delonia
ia venäläistä juomäkulua, joka
loimella ''Keirenski" ön tunnettu
kaikkialla maaitoiassä..^ : .
Viime sodanaikaiia;dii r|to%älaine^
laulelma " Armentiieresin 'neitonen"
mitä suosituin sotilasten kesken ja
tuntuu kuin tämän sodan sotilaslaulu
Lily Marlene olisi yfitä suosittu.
Mikä tekee tämän, alkuaan saksalaisen
laulelman sitten niin -suosituk'. -.
«i. että sodan aikana sitä laulelivat
kaikkien sotaa, käyneitten valtioitten
sotilaat? . • •
Laulun salaisuus on. dikä siinä,
«ttä se on mitä senttimenttaalism lemmen
>li5tys kotona olevalle» -sotilas-poikaansa
odottavalle neitoselle) jiÄlle
taistelun telnoeessä- sotilä hyräilee
leimnenlaulujaan jakaJhoäan..
Laulun oppivat amerikälaiset radioistaan
Italian, riitttaänälia ja. sieltä .
se kulovalkean tavoin-^ kvisi- kaikille .
rintamille yli maailman.
Kaikkialla tuota laulua suositaan
ja englantilaiset sanat; ;ka2ion ja
lemmen kyllästämät, ovat yhtä somat
kuin saksalaisessa alkutekstissä.-Mutta
antakaamme Lily Marlenen itse
puhua puolestaan:
Sotd-djdn lauluja
L I L Y M A R L E NE
Ev-er-y ev-en-ing, uKdcrneath our
light
Outside the barracks, in the stormy
^ nighe
l ivait for you, a soldier's girl,
Just to jorget, the U'hole mad World
IVith you, Zili Marlene, uuth you, ^
Lili Marlene.
Oh, may the bugler never sound
hiscall
Nothing to disturb us, nothing, dear,
at ali.
Cling to me closer in the night
A soldier's love will wrap yott. tight
My love, Lili Marlene, my love,
Lili Marlene. ^
Give me a rose, and press ii to my
Jieart,
Give me a rose, bejore I mnst
. depart;
Perhaps tomorroiv you mill cry,
But later on, perhaps you'lLsigh
For whom, Lili Marlene, for ivhom,
Lili Marlene?
Back into battle, have ^ot to go;
Next to my heart, your rose is
throbbing SO
Whatever now becomes of me
ril only smile, and think of thee.
Of thee, Lili Marlene, of thee,
Lili Marlene.
L i l i Marlenen historia on seuraava.
Se sepitettiin jo vuosia ennen sotaa
ja sen nimi oli alkuaan '-Laulu lyhtyjen
loimussa." Kukaan ei siihen erikoista
huomiota silloin kiinnittänyt,
eikä sillä ollut mitään suurempaa suosiota.
Ruotsalainen laulajatar Lala
.\nderson oli sen ensiksi esittänyt jossain
cabaretissa. Sen sanat kirjoitettiin
jo 1923. Ne oli tehnyt kirjailija
ja maalari Hans Liep ja laulun sävelsi
berliiniläinen sävelseppä Norbert
Schultze tavallisena tuotantorenku-tuksena.
Säveltäjä tarjosi lauluaan
ainakin kolmellekymmenelle kustantamolle,
mutta se ei kelvannut ennenkuin
1938, jolloin muuan yhtiö otti
siitä muutamia kappaleita lexyille.
Sen voittokulku alkoi Belgradissa,
jossa Saksan armeijan ylikomento
tarvitsi virkistysohjelmaa sotilailleen
ja löysi radiolähettämön varastosta
Lala .Andersonin laulaman Lili Marlenen,
joka sitten alkoi voittokulkunsa
yli rintamien ja oli 'yhtä suosittu Italiassa,
Ranskassa, Englannissa kuin
Afrikassakin.
Lala .Andersonista tuli tähti yhdessä
yössä ja hän kierteli laulamassa
lauluaan kaikilla mahdollisilla Saksan
rintamilla sotilaille.
Belgradin radio soitti tuota laulua
kaksi kertaa melkein kahden vuoden
ajan joka ilta.
Frau Göring, joka pitää itseään
suurena laulajattarena katsoi itselleen
sopivaksi esittää tuo laulelma itse
KroU-operassa Berliinissä.
Göebbels väsyi siihen määrään tii-hän
lauluun, että vaati uutta-laulua,
mutta liittolaiset vääristivät sen sanat
siihen määrään radioissaan, että sen
esittäminen lopetettiin. Göebbelsin
laulun nimi oli "Kaikki on menevä
chitse ja kaikki häipyy pois." Siihen
lisäsivät amerikalaiset radiot tiukasti:
'kaikki ei tule menemään niin helposti
teille eikä häipymään pois." Laulun
esittäminen lopetettiin, mutta sentimentaalinen
Lili jäi eloon.
Lala itse ei ollut kauan natsien
suosiossa. Hän joutui heidän lieski-tysieiriiieen
terävien sanojensa vuoksi
ja lausui vain: ''toivovansa päästä,
pois tästä kauheasta maasta."
Mutta Lili-Lala Anderson ppLsee
vapaaksi, s\\Vi hänen Lilinsä oli saksalaisten
ainoa kaunis teko sodan\arka-na;
se kirjoitettiin 1923 ja sävellettiin
1938.
Anierikan omista sota-ajan lauluista
ön ehkä kuuluisin) tällä hetkellä
"Army .Air Force", joka on mitä pirtein
ja rytmikkäin marssilaulu, mutta
sen kanssa kilpailee tunteikas
"There's k Moon Over My Shoulder**
ja moni muu. Myös "This is the Army,
Mr. Jones."
Omasta puolestani olen saanut kaikkein
suurimman tunnelman laulelmasta,
"There*s a Star-spangled
Banner Waving Somewhere."
Kullakin maalla on omat sota-ajan
laulunsa, jotka säveleisiin pukevat
joukkojen mielialan, mutta suurimman
menestyksen niistä tavallisesti
saa se lemmenkaihoisa sotilaan laulu,
joka tarinoi rakkaudesta ja rauhan
onnesta. ——^pi
byn Ulitta kuvaa "Going my way", joka
silloin näytettiin ensi kertaa, että
saamme mekin olla kerran ensimmäisenä.
Teatterista tultua päätimme, että
nyt jo täytyy olla yksi päivä* kotona,
siellä kämpällä, mikä nyt oli meidänkin
koti. Täytyyhän sitä jo välillä
pyykkiäkin pestä ja loikoilla hietikolla
kauniilla järven rannalla.
Seuraavana aamuna alettiinkin to-sitouhuun.
Bill ja Laina alkoivat
Sommaia saunapuita.". Niitä olikin
siinä rannalla aika jöökäleitä; ei muuta
kuin pukille ja sahalla poikki. Jokainen
touhusi omaa touhuaan.'Mutta
kun tuli päivällisen aika, niin Lainaa
ja Biliä ei näkyniyt missään. Heitä
kös huhuiltiin ,etsittiin ja ihmeteltiin,
että mihin helkkariin he nyt menivät.
Mamma jo lähti rautatietä, mycten
kävelemään ja katsomaan, että jos
ovat menneet naapurikämppään. Lou-tse-
tytölle, kun hän näki että mamma
menee radalle, tuli hätä. Hän huusi
^uin henkensä edestä, että "mamma
ei saa mennä radalle!!' Häntä itseään
^un oli aina kovasti'varotettu menemästä
radalle, niin hän aina meille-
*^in sitä piipatti sormella varottaen,
«ttä "ei saa mennä radalle, siellä
laukkaa, tulee naarmu ja sitten pitää
panna lääkettä", ja nyt oli mamma it-noin
\-aromaton. (Louise kutsui
^Joauiiiän mammaksi, oma .äiti oli
^ami ja minä toinen isoäiti sain ni-
^en aiti mamma.) ÄiU mamma kun
Sitten Jupasi mennä.hakemaan mam-pois
radalta, rauhoittui Louise ja
J^» «cioitamaan mammojen^^^palaamis-
Siinä kotiin paiitcssamme', tuli. ra-
^ myöten vastaan-jeräs.englgiMiuir
^iJen mies, joka niyös;asui.yteie33ä/
Natsien ryöst3miä taideaarteita palautetaan takaisin Italiaan. Kuvassa useita trokilasteja kalliita taideteoksia
saa-Pumassa Florencen kaupunkiin.
niistä monista kämpistä, joita on Su-perior-
järven rannalla, ja kun häneltä
tiedustimme ,onko hän nähnyt Lainaa
ja Biliä, niin hän sanoi nähneensä Bi-iin
menevän radalla ja ''hänellä oh
isot saappaat jalassa ja vaimo mukana
Tuon tiedon kanssa saimme palata
kämpäUe ja kyllä Louise oli mielis-sään
että-minä toin mamman pois.radalta.
Hetken siinä vielä Uimeteltyr
ämme tulikin Brll vaimoineen ja saappaineen
ja saimme ruveta päivällistä
syömään. Pyykki liehui tuulessa ja
saunakin oli lämmin. "Kyllähän
meillä on nyt päivät kuin paippilan
kissalla", tuumimme.
Laina vei Louise-tytön myös uimaan
iltapäivällä ja siitäkös hän piti.
Kyllä siinä molskutettiin aikalailla,
Jos mieltäsi vaivaa viha, katkeruus,
epätoivo tai levottomuus ,niin istu a-las,
ota käteesi joku kirja ja lue puoli
tuntia, niin huomaat nauttineesi
merkillisen tyynnyttävää lääkettä.
kun Laina piteli häntä vedenpäällä.
Kuvakin siitä napattiin muistoksi*
Jatkuu-
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 8, 1945 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1945-09-08 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki450908 |
Description
| Title | 1945-09-08-03 |
| OCR text | ^ *, . - _^ .-.v. .*,^.^,*-»"V'-»"^-^^ rruoRf Kailiiina sotäisiiwr aifc^^ taan joitalcin laultrjaj: jatii4: !^ifa>isen_ suuresti syöpyvät ikansojeti;-'^^^ fsiiiä lauletaan yleisesti, ne Jvaikuvat vhtä paljon rintamilla kuin rintamain takana-^in. Niiden tenho on tavaton ja vkiä vuosikymnieiiieri jälkeenkin tunnetaan kaikkialla nykyisteii ja entisten rota-aikojen suosituimnaat säveleet. . ' .,- Kuka ei muistaisi / ensinimäisen maailmansodan • suosittua, e^^ laista Tippe;raryä, rar^kalaisteh-Ma-delonia ia venäläistä juomäkulua, joka loimella ''Keirenski" ön tunnettu kaikkialla maaitoiassä..^ : . Viime sodanaikaiia;dii r|to%älaine^ laulelma " Armentiieresin 'neitonen" mitä suosituin sotilasten kesken ja tuntuu kuin tämän sodan sotilaslaulu Lily Marlene olisi yfitä suosittu. Mikä tekee tämän, alkuaan saksalaisen laulelman sitten niin -suosituk'. -. «i. että sodan aikana sitä laulelivat kaikkien sotaa, käyneitten valtioitten sotilaat? . • • Laulun salaisuus on. dikä siinä, «ttä se on mitä senttimenttaalism lemmen >li5tys kotona olevalle» -sotilas-poikaansa odottavalle neitoselle) jiÄlle taistelun telnoeessä- sotilä hyräilee leimnenlaulujaan jakaJhoäan.. Laulun oppivat amerikälaiset radioistaan Italian, riitttaänälia ja. sieltä . se kulovalkean tavoin-^ kvisi- kaikille . rintamille yli maailman. Kaikkialla tuota laulua suositaan ja englantilaiset sanat; ;ka2ion ja lemmen kyllästämät, ovat yhtä somat kuin saksalaisessa alkutekstissä.-Mutta antakaamme Lily Marlenen itse puhua puolestaan: Sotd-djdn lauluja L I L Y M A R L E NE Ev-er-y ev-en-ing, uKdcrneath our light Outside the barracks, in the stormy ^ nighe l ivait for you, a soldier's girl, Just to jorget, the U'hole mad World IVith you, Zili Marlene, uuth you, ^ Lili Marlene. Oh, may the bugler never sound hiscall Nothing to disturb us, nothing, dear, at ali. Cling to me closer in the night A soldier's love will wrap yott. tight My love, Lili Marlene, my love, Lili Marlene. ^ Give me a rose, and press ii to my Jieart, Give me a rose, bejore I mnst . depart; Perhaps tomorroiv you mill cry, But later on, perhaps you'lLsigh For whom, Lili Marlene, for ivhom, Lili Marlene? Back into battle, have ^ot to go; Next to my heart, your rose is throbbing SO Whatever now becomes of me ril only smile, and think of thee. Of thee, Lili Marlene, of thee, Lili Marlene. L i l i Marlenen historia on seuraava. Se sepitettiin jo vuosia ennen sotaa ja sen nimi oli alkuaan '-Laulu lyhtyjen loimussa." Kukaan ei siihen erikoista huomiota silloin kiinnittänyt, eikä sillä ollut mitään suurempaa suosiota. Ruotsalainen laulajatar Lala .\nderson oli sen ensiksi esittänyt jossain cabaretissa. Sen sanat kirjoitettiin jo 1923. Ne oli tehnyt kirjailija ja maalari Hans Liep ja laulun sävelsi berliiniläinen sävelseppä Norbert Schultze tavallisena tuotantorenku-tuksena. Säveltäjä tarjosi lauluaan ainakin kolmellekymmenelle kustantamolle, mutta se ei kelvannut ennenkuin 1938, jolloin muuan yhtiö otti siitä muutamia kappaleita lexyille. Sen voittokulku alkoi Belgradissa, jossa Saksan armeijan ylikomento tarvitsi virkistysohjelmaa sotilailleen ja löysi radiolähettämön varastosta Lala .Andersonin laulaman Lili Marlenen, joka sitten alkoi voittokulkunsa yli rintamien ja oli 'yhtä suosittu Italiassa, Ranskassa, Englannissa kuin Afrikassakin. Lala .Andersonista tuli tähti yhdessä yössä ja hän kierteli laulamassa lauluaan kaikilla mahdollisilla Saksan rintamilla sotilaille. Belgradin radio soitti tuota laulua kaksi kertaa melkein kahden vuoden ajan joka ilta. Frau Göring, joka pitää itseään suurena laulajattarena katsoi itselleen sopivaksi esittää tuo laulelma itse KroU-operassa Berliinissä. Göebbels väsyi siihen määrään tii-hän lauluun, että vaati uutta-laulua, mutta liittolaiset vääristivät sen sanat siihen määrään radioissaan, että sen esittäminen lopetettiin. Göebbelsin laulun nimi oli "Kaikki on menevä chitse ja kaikki häipyy pois." Siihen lisäsivät amerikalaiset radiot tiukasti: 'kaikki ei tule menemään niin helposti teille eikä häipymään pois." Laulun esittäminen lopetettiin, mutta sentimentaalinen Lili jäi eloon. Lala itse ei ollut kauan natsien suosiossa. Hän joutui heidän lieski-tysieiriiieen terävien sanojensa vuoksi ja lausui vain: ''toivovansa päästä, pois tästä kauheasta maasta." Mutta Lili-Lala Anderson ppLsee vapaaksi, s\\Vi hänen Lilinsä oli saksalaisten ainoa kaunis teko sodan\arka-na; se kirjoitettiin 1923 ja sävellettiin 1938. Anierikan omista sota-ajan lauluista ön ehkä kuuluisin) tällä hetkellä "Army .Air Force", joka on mitä pirtein ja rytmikkäin marssilaulu, mutta sen kanssa kilpailee tunteikas "There's k Moon Over My Shoulder** ja moni muu. Myös "This is the Army, Mr. Jones." Omasta puolestani olen saanut kaikkein suurimman tunnelman laulelmasta, "There*s a Star-spangled Banner Waving Somewhere." Kullakin maalla on omat sota-ajan laulunsa, jotka säveleisiin pukevat joukkojen mielialan, mutta suurimman menestyksen niistä tavallisesti saa se lemmenkaihoisa sotilaan laulu, joka tarinoi rakkaudesta ja rauhan onnesta. ——^pi byn Ulitta kuvaa "Going my way", joka silloin näytettiin ensi kertaa, että saamme mekin olla kerran ensimmäisenä. Teatterista tultua päätimme, että nyt jo täytyy olla yksi päivä* kotona, siellä kämpällä, mikä nyt oli meidänkin koti. Täytyyhän sitä jo välillä pyykkiäkin pestä ja loikoilla hietikolla kauniilla järven rannalla. Seuraavana aamuna alettiinkin to-sitouhuun. Bill ja Laina alkoivat Sommaia saunapuita.". Niitä olikin siinä rannalla aika jöökäleitä; ei muuta kuin pukille ja sahalla poikki. Jokainen touhusi omaa touhuaan.'Mutta kun tuli päivällisen aika, niin Lainaa ja Biliä ei näkyniyt missään. Heitä kös huhuiltiin ,etsittiin ja ihmeteltiin, että mihin helkkariin he nyt menivät. Mamma jo lähti rautatietä, mycten kävelemään ja katsomaan, että jos ovat menneet naapurikämppään. Lou-tse- tytölle, kun hän näki että mamma menee radalle, tuli hätä. Hän huusi ^uin henkensä edestä, että "mamma ei saa mennä radalle!!' Häntä itseään ^un oli aina kovasti'varotettu menemästä radalle, niin hän aina meille- *^in sitä piipatti sormella varottaen, «ttä "ei saa mennä radalle, siellä laukkaa, tulee naarmu ja sitten pitää panna lääkettä", ja nyt oli mamma it-noin \-aromaton. (Louise kutsui ^Joauiiiän mammaksi, oma .äiti oli ^ami ja minä toinen isoäiti sain ni- ^en aiti mamma.) ÄiU mamma kun Sitten Jupasi mennä.hakemaan mam-pois radalta, rauhoittui Louise ja J^» «cioitamaan mammojen^^^palaamis- Siinä kotiin paiitcssamme', tuli. ra- ^ myöten vastaan-jeräs.englgiMiuir ^iJen mies, joka niyös;asui.yteie33ä/ Natsien ryöst3miä taideaarteita palautetaan takaisin Italiaan. Kuvassa useita trokilasteja kalliita taideteoksia saa-Pumassa Florencen kaupunkiin. niistä monista kämpistä, joita on Su-perior- järven rannalla, ja kun häneltä tiedustimme ,onko hän nähnyt Lainaa ja Biliä, niin hän sanoi nähneensä Bi-iin menevän radalla ja ''hänellä oh isot saappaat jalassa ja vaimo mukana Tuon tiedon kanssa saimme palata kämpäUe ja kyllä Louise oli mielis-sään että-minä toin mamman pois.radalta. Hetken siinä vielä Uimeteltyr ämme tulikin Brll vaimoineen ja saappaineen ja saimme ruveta päivällistä syömään. Pyykki liehui tuulessa ja saunakin oli lämmin. "Kyllähän meillä on nyt päivät kuin paippilan kissalla", tuumimme. Laina vei Louise-tytön myös uimaan iltapäivällä ja siitäkös hän piti. Kyllä siinä molskutettiin aikalailla, Jos mieltäsi vaivaa viha, katkeruus, epätoivo tai levottomuus ,niin istu a-las, ota käteesi joku kirja ja lue puoli tuntia, niin huomaat nauttineesi merkillisen tyynnyttävää lääkettä. kun Laina piteli häntä vedenpäällä. Kuvakin siitä napattiin muistoksi* Jatkuu- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1945-09-08-03
