1954-11-27-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
H.
r^Ute lääketieteen
aa edistysaskelta
«tibiotttisten läa-ttulee
ensimmai.
ämpaan — niistä,
puhuttava sen
Kansanlääkintä-
. myöskin SÖO-sn
homelaatujen
tulehtuneisiin ja
teelle ei penisi].
tematon — niin.
tarissa erään sisen
homesieni-joka
sisältää pe.
lienevät tehneet
ttävä kuitenkin
voidaan katsoa
- ja tässä suh-ä
englantilaista
joka sai aatelis-
Erikoista koko
siassa pyrki ai-isvattaa
labora-ettyä
bakteeri-caan
ja tuohon
n pujahtamaan
l löysi hienon
nesieni oli tapaan
bakteereis-i
juuri harmis-
' "pilalle men-hmettelemään,
an bakteereita
äytännöllisesti
enetelmät pe-isi.
Vaikeuk-tkeällä
työllä,
kniliisesti ke-ttiin
yksi toi-litehtaat
ovat
loniesieni re-ravintoliuok-iän
tavalliset
siksi, etteikö
et aineet pys-ssä
käsittely-
5isi "varasta-dntoa.
keen jää valasta
vihdoin
1 tavalla tuo
t juuri ovat
let ovat saa-raisuutta.
Ja
nettävä, kun
dlliiniä väin
etään jo pa-
»läpä varsin
i.
jikkoutensa.
slposti mm.
seuraa, etta
lan verisuomista
steri-yrtöntä
syöt-
X) hajoittaa
sn vatsassa
liiniä — aiensin
kään.
; alle kuu-
- tiesittekö
ielä kehity
äyttämään
itä ruiskei-im.
veren-sitten
voinein
kysy-lakalvojen
} jilkaa) ja
)ly-k:inavan
au-kjnavan
ssa. «OO jal-ia.
mika on
?n onnetto-
IAAVILAISTA
AN
[ tinnis ja harvinainen ' iaavUaisen
^Udteen ja käsitöiden näyHely
Uttiin Torontossa Ukrainian Labor
JLe-haalilla 300 Bathurst S t mar-
& 24 pnä ja kestää se neljä päi-
1 Näyttelyesineet ovat juuri äsken
i a e e t Euroopasta. Tämä näyttely
löilaan järjestämään myöskin Lansi-Ca-l^
dassa Canadan slaavilaisten komitean
Xäyttdy käsittää arvokkaita ja kaulaa
näytteitä Venäjän, Valko-Venäjän,
fubaiDan, Puolan, Tshekkoslovakian,
Ijajgarian, Macedonian ja Jugoslavian
f bflsan kulttuurista. Se käsittää hienoja
fioruompelu ja kudontatöitä, käsin «maa-mm
keramiikkiesineitä, nahasta ja
Lasta vahnistettuja esineitä, mattoja ,
Näyttely käsittää myöskin rikkaan
'nJikoiman valokuvia, joissa esitellään
; hasan «lämää slaavilaisissa .maissa,
^«aalauksia, kh-joja ja niiden englannin-
^^Ijeiisiä kä^öksiä.
Xayttdyn oheen on järjestetty neljä
piim kestävä filmifestivaali, jossa esi-
[ letiin neuvostoliittolaisia, puolalaisia ja
IsbeUosIovakialaisia filmejä.
Ne jotka vierailivat samanlaisessa
fäyttdyssa Torontossa vuomia 1952
voivat havaita, että tämä näyttely on
paljoa laajempi, rikkaampi ja itudenai- '
iaisempi. Kaiken lisäksi näyttelyssä on
nähtävä myöskin Canadan Paavilaisten
naisten käsitöitä.
DETTA
Suomalaisilla! oli
suuri menestys
Milanon niiyttelyssä
Tänä syksN-nä :Mil£nossa järjestetyssä
kymmenennessä Triennalen näyttelyssä
on Suomi saavuttanut loistavan menestyksen.
Suomen koristetaiteilijat voit-»
tivat kuusi Grand Prixiä, yhdeksän kun-niadiploomia,
ky-nienen kulta- ja seitsemän
hopeamitalia. Näyttelyyn osallistui
koristetaiteilijoita ja arkkitehteja
kuudestatoista eri maasta.
Arkkitehti Jcnas Cedercreutz, joka
taiterlija Wirkk£lan ja taiteilijatar Lisa
, Johansson-Papen kanssa osallistui palkintolautakuntien
työskentelyyn, sanoi
Suomen taideteollisuuden saavuttaneen
nyt vielä suuremman voiton kuin kolme
vuotta sitten.
Näyttelyesineet oli jaettu viiteen eri
ryhmään ja kutakin varten oli olemassa
kansainvälinen arvostelula>utakunta.
Näiden yläpuolella oli ylin lautakunta,
johon kuului myöskin toimitusjohtaja
Gummerus Suomesta.
Taiteilija Wirfckala on komean pal-kintoluettelon
lisäksi antanut suuren ja
huomattavan uutisen, nimittäin sen, ett
ä Suomen osasto herätti niin suurta
huöraiö'ta, että kaäialaiset halusivat ehdottomasti
valmistaa siitä värielokuvan,
johon liitetään lisäksi Suomen taideteol-
Värikkäitä käsittMäalaUuja keramukkivalmisteita Tshekkoslovakiasta,
on muitten ohella näktävissä slaavilaisen kansantaiteen näyt-täyssä.
^ömä momvärimem IMkMikko on valkovenäläisen naisen valmis-
^^a oljista. Se an imatm ZkObmm katfpimgista, Gdmelin maakun-
A:
Yläokvat kuvat n-liitolaisesta dokumenitaarUesta JUmisiä "Volgan—
Donin kanava**, joka esitetään fUmijestivaaleissia ukrainalaisten
kaalitta 300 Batkurst St., Toronto, tämän vUkon hpuUa,
L A X N E S S I N " H O P E A K U U"
OLI SUURI M E N E S T YS
Haldor Laxnessin uudellla näytelmällä
on juuri ollut kantaensi-iltansa hänen
kotikaupunkinsa Reykjavikin Kansallisteatterissa
Larus Palssonin ohjaamana.
Näytelmää oli odotettu mitä suurimmalla
jännityksellä, sillä Laxiiess ei ole
esiintynyt näytelmäkirjailijaina sitten
lisuutta valaisevaa aineistoa. Elokuvan
teksti laaditaan ainakin yhdeksällä kielellä
ja esitetään paitsi valkokankalla
, myöskin ainakin Ranskan, Italian ja
Saksan televisioissa. Taiteilija Witk-kala
piti tätä ehkä kaikkein suurimpana
Suomen voittona Milanossa.
Kaunis kirviveistos on Moskovan
piirissä sijaitsevasta Bogorods-kojen
kylästä. Lukuisia muita puu^
veistoksia on nähtävänä slaavHai'^
sen kansantaiteen näyttelyssä Torontossa.
varhaisempien vuosiensa. Näyteknä iu-lee
esitettäväksi «tällä tea^tertkaudella
myös Helsingissä, 'Moskovassa ja Oslossa.
Ensi-UIalla oli loistava menestys,
vaikka näytelmän sartiiri uutisen mukaan
näytti olevan Reykjavikin porvaristolle
ja vanhoillisille lehdistölle hiukan
karvas päla.
''Hopeakuu" on satiiri, joka samaHa
on murhenäytelmä. Juoni on yksinkertainen.
Se kuvaa pienessä maalaiskylässä
asuvaa nuorta kaunista naista, Loaa,
joka elää onnellisena hyvän miehen ja
pikkupoikansa kanssa. Loa on musikaa-lirien
ja on sepittän3ft pienen kehtolaulunkin
lapselleen. Sistmmässään hän ei
kuitenkaan ole tyytyväinen hiljaiseen
elämäänsä, vaan haaveilee maineesta ja
rahasta. Eräänä päivänä hänelle avautuu
tilabuus, kun pääkaupungin suureen
varieteen ''Hopeakuun" johtaja tarjoaa
häheBe sopimusta. Loa lähtee kotoaan
j ä esittää nyt pientä kehtolatiluaan ytei-
^ söile. Häntä mamostetaan suureksi tähdeksi
karkin'nykyaikaisin Iceinoin. Mutta
.Loa ei ole nytkään tyytyvämen. Hän
huomaa olevansa leikkikalu rahansaa-ibtajain
käsissä, hän on myynyt itsefisä
ja parhaan mitä omisti. Pienokainen sairastuu
ja kuolee, Loa itse vajoaa ympäristönsä
uhrma kevytmieliseen elämään
Näytelmän loppu on kuRei^tn sovittava:
Jx)a palaa kotiin miehensä luo
mutia hän ei enää koskaan de sama
kuin ennen.
Tähän tarinaan Laxness on runoili*
sen ja inhimMltsen aineksen obeHa sisällyttänyt
terävää 4cansallista kritiikkiä
amerikkalaisen elämäntavan omaksumista
vastaan, sen rahansaaKstukaen
ja vierien däljDsinarvojai lahoavaa vaikutusta
vastaan, rWikMttn qftoniaalaia-
4en t^ffft^rffffMyj^ji jn saofluuqnnikien
"kuRtuoHn*' ilitailemitta vastaan, ray-tefanl
qn alftaraa lansaOitfta ijitffldca
tausntafaa, aaanrfdnnui 27 p i l v i a i . liS4
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 27, 1954 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1954-11-27 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki541127 |
Description
| Title | 1954-11-27-03 |
| OCR text | H. r^Ute lääketieteen aa edistysaskelta «tibiotttisten läa-ttulee ensimmai. ämpaan — niistä, puhuttava sen Kansanlääkintä- . myöskin SÖO-sn homelaatujen tulehtuneisiin ja teelle ei penisi]. tematon — niin. tarissa erään sisen homesieni-joka sisältää pe. lienevät tehneet ttävä kuitenkin voidaan katsoa - ja tässä suh-ä englantilaista joka sai aatelis- Erikoista koko siassa pyrki ai-isvattaa labora-ettyä bakteeri-caan ja tuohon n pujahtamaan l löysi hienon nesieni oli tapaan bakteereis-i juuri harmis- ' "pilalle men-hmettelemään, an bakteereita äytännöllisesti enetelmät pe-isi. Vaikeuk-tkeällä työllä, kniliisesti ke-ttiin yksi toi-litehtaat ovat loniesieni re-ravintoliuok-iän tavalliset siksi, etteikö et aineet pys-ssä käsittely- 5isi "varasta-dntoa. keen jää valasta vihdoin 1 tavalla tuo t juuri ovat let ovat saa-raisuutta. Ja nettävä, kun dlliiniä väin etään jo pa- »läpä varsin i. jikkoutensa. slposti mm. seuraa, etta lan verisuomista steri-yrtöntä syöt- X) hajoittaa sn vatsassa liiniä — aiensin kään. ; alle kuu- - tiesittekö ielä kehity äyttämään itä ruiskei-im. veren-sitten voinein kysy-lakalvojen } jilkaa) ja )ly-k:inavan au-kjnavan ssa. «OO jal-ia. mika on ?n onnetto- IAAVILAISTA AN [ tinnis ja harvinainen ' iaavUaisen ^Udteen ja käsitöiden näyHely Uttiin Torontossa Ukrainian Labor JLe-haalilla 300 Bathurst S t mar- & 24 pnä ja kestää se neljä päi- 1 Näyttelyesineet ovat juuri äsken i a e e t Euroopasta. Tämä näyttely löilaan järjestämään myöskin Lansi-Ca-l^ dassa Canadan slaavilaisten komitean Xäyttdy käsittää arvokkaita ja kaulaa näytteitä Venäjän, Valko-Venäjän, fubaiDan, Puolan, Tshekkoslovakian, Ijajgarian, Macedonian ja Jugoslavian f bflsan kulttuurista. Se käsittää hienoja fioruompelu ja kudontatöitä, käsin «maa-mm keramiikkiesineitä, nahasta ja Lasta vahnistettuja esineitä, mattoja , Näyttely käsittää myöskin rikkaan 'nJikoiman valokuvia, joissa esitellään ; hasan «lämää slaavilaisissa .maissa, ^«aalauksia, kh-joja ja niiden englannin- ^^Ijeiisiä kä^öksiä. Xayttdyn oheen on järjestetty neljä piim kestävä filmifestivaali, jossa esi- [ letiin neuvostoliittolaisia, puolalaisia ja IsbeUosIovakialaisia filmejä. Ne jotka vierailivat samanlaisessa fäyttdyssa Torontossa vuomia 1952 voivat havaita, että tämä näyttely on paljoa laajempi, rikkaampi ja itudenai- ' iaisempi. Kaiken lisäksi näyttelyssä on nähtävä myöskin Canadan Paavilaisten naisten käsitöitä. DETTA Suomalaisilla! oli suuri menestys Milanon niiyttelyssä Tänä syksN-nä :Mil£nossa järjestetyssä kymmenennessä Triennalen näyttelyssä on Suomi saavuttanut loistavan menestyksen. Suomen koristetaiteilijat voit-» tivat kuusi Grand Prixiä, yhdeksän kun-niadiploomia, ky-nienen kulta- ja seitsemän hopeamitalia. Näyttelyyn osallistui koristetaiteilijoita ja arkkitehteja kuudestatoista eri maasta. Arkkitehti Jcnas Cedercreutz, joka taiterlija Wirkk£lan ja taiteilijatar Lisa , Johansson-Papen kanssa osallistui palkintolautakuntien työskentelyyn, sanoi Suomen taideteollisuuden saavuttaneen nyt vielä suuremman voiton kuin kolme vuotta sitten. Näyttelyesineet oli jaettu viiteen eri ryhmään ja kutakin varten oli olemassa kansainvälinen arvostelula>utakunta. Näiden yläpuolella oli ylin lautakunta, johon kuului myöskin toimitusjohtaja Gummerus Suomesta. Taiteilija Wirfckala on komean pal-kintoluettelon lisäksi antanut suuren ja huomattavan uutisen, nimittäin sen, ett ä Suomen osasto herätti niin suurta huöraiö'ta, että kaäialaiset halusivat ehdottomasti valmistaa siitä värielokuvan, johon liitetään lisäksi Suomen taideteol- Värikkäitä käsittMäalaUuja keramukkivalmisteita Tshekkoslovakiasta, on muitten ohella näktävissä slaavilaisen kansantaiteen näyt-täyssä. ^ömä momvärimem IMkMikko on valkovenäläisen naisen valmis- ^^a oljista. Se an imatm ZkObmm katfpimgista, Gdmelin maakun- A: Yläokvat kuvat n-liitolaisesta dokumenitaarUesta JUmisiä "Volgan— Donin kanava**, joka esitetään fUmijestivaaleissia ukrainalaisten kaalitta 300 Batkurst St., Toronto, tämän vUkon hpuUa, L A X N E S S I N " H O P E A K U U" OLI SUURI M E N E S T YS Haldor Laxnessin uudellla näytelmällä on juuri ollut kantaensi-iltansa hänen kotikaupunkinsa Reykjavikin Kansallisteatterissa Larus Palssonin ohjaamana. Näytelmää oli odotettu mitä suurimmalla jännityksellä, sillä Laxiiess ei ole esiintynyt näytelmäkirjailijaina sitten lisuutta valaisevaa aineistoa. Elokuvan teksti laaditaan ainakin yhdeksällä kielellä ja esitetään paitsi valkokankalla , myöskin ainakin Ranskan, Italian ja Saksan televisioissa. Taiteilija Witk-kala piti tätä ehkä kaikkein suurimpana Suomen voittona Milanossa. Kaunis kirviveistos on Moskovan piirissä sijaitsevasta Bogorods-kojen kylästä. Lukuisia muita puu^ veistoksia on nähtävänä slaavHai'^ sen kansantaiteen näyttelyssä Torontossa. varhaisempien vuosiensa. Näyteknä iu-lee esitettäväksi «tällä tea^tertkaudella myös Helsingissä, 'Moskovassa ja Oslossa. Ensi-UIalla oli loistava menestys, vaikka näytelmän sartiiri uutisen mukaan näytti olevan Reykjavikin porvaristolle ja vanhoillisille lehdistölle hiukan karvas päla. ''Hopeakuu" on satiiri, joka samaHa on murhenäytelmä. Juoni on yksinkertainen. Se kuvaa pienessä maalaiskylässä asuvaa nuorta kaunista naista, Loaa, joka elää onnellisena hyvän miehen ja pikkupoikansa kanssa. Loa on musikaa-lirien ja on sepittän3ft pienen kehtolaulunkin lapselleen. Sistmmässään hän ei kuitenkaan ole tyytyväinen hiljaiseen elämäänsä, vaan haaveilee maineesta ja rahasta. Eräänä päivänä hänelle avautuu tilabuus, kun pääkaupungin suureen varieteen ''Hopeakuun" johtaja tarjoaa häheBe sopimusta. Loa lähtee kotoaan j ä esittää nyt pientä kehtolatiluaan ytei- ^ söile. Häntä mamostetaan suureksi tähdeksi karkin'nykyaikaisin Iceinoin. Mutta .Loa ei ole nytkään tyytyvämen. Hän huomaa olevansa leikkikalu rahansaa-ibtajain käsissä, hän on myynyt itsefisä ja parhaan mitä omisti. Pienokainen sairastuu ja kuolee, Loa itse vajoaa ympäristönsä uhrma kevytmieliseen elämään Näytelmän loppu on kuRei^tn sovittava: Jx)a palaa kotiin miehensä luo mutia hän ei enää koskaan de sama kuin ennen. Tähän tarinaan Laxness on runoili* sen ja inhimMltsen aineksen obeHa sisällyttänyt terävää 4cansallista kritiikkiä amerikkalaisen elämäntavan omaksumista vastaan, sen rahansaaKstukaen ja vierien däljDsinarvojai lahoavaa vaikutusta vastaan, rWikMttn qftoniaalaia- 4en t^ffft^rffffMyj^ji jn saofluuqnnikien "kuRtuoHn*' ilitailemitta vastaan, ray-tefanl qn alftaraa lansaOitfta ijitffldca tausntafaa, aaanrfdnnui 27 p i l v i a i . liS4 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-11-27-03
