1955-08-20-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
nnan
isla"
aassa- ovat
»net Suomea
an etulinjaa
•linjan soti-
»)e itse ollut
lisuudessaaa
5sa.
kuvaus olisi
"tomataitee-ertoo
sodas-
Jt. Hän tuo
ja vaikenee
aJsta. Mutta
1 pelkistetty
uva sodasta
ite^-än yleis-nasotilaitten
l i i n i y y tässä
luumoria ia
' myös kaik-tarkoitusta:
iuhan asiaa,
aiselle. joka
/apäisimmätl
teosta vasaa
lukijoita
in sotilaan"'
1 taistelussa!
m a i l a teok-äsittelevänä
n sotilaan"
ossaan huo-ssä
on kir-ei
suinkaan
n kärjistää
mittavat so-l
oginen osu-lumista
itsel
;on sotilas"
toman um-
. Rintama-leman
väli-lanvehkeet,
ien julista-j
u s saattaa
untematto-emmalle
ja
ttama kuo-miehet
ole-iehet
lähti-imaan
puolista
olivat
teluun läh-
)i'vat mitä
^ s s a
eille sodan
olivat jöu-i
r i ä . silloin
j i kuolema
ollut ole-yt
taakseen
3men kan-ä
he hera-n
sodasta-vat
he
ika todella
en vältti-ti
aikansa
y k s i i i V35-
kana. silla
»man soti-tamaan
v.
1 7 4 7 . - e t tä
_ Suomen
u u i n . En-eksi
Sno-oi
palassa-errasi,
ole
l i e . M u i i -
;an arvos-gner.
»k
SATA^ vuotta sitten saattoi siellä täällä
riarkkinoilla nähdä tirkistyskaa-pin.
johon sai kurkistaa muutaman pennin
maksusta. Tirkistykaappi oli laatikko,
jossa oli tirkistj^sreikä ja laatikon
si-viissa kampi. Kun kammesta veivattiin,
nähtiin maailman ensimmäinen
elokuva. Kampi oli nimittäin kiinni sy-iinterissä,
johon oli liimattu sarja melkein
samanlaisia kuvia esimerkiksi he-
\osesla. Mikäli veivasi varovasti, käveli
hevonen, mikäli nopeasti, laukkasi
se.
Ihnu.-en silmä optilHsena instrumenttina
on aika puutteelfihen ja sen vuoksi
ihmiset siihen aikaan niin kuin nykyisinkin,
saattoivat nähdä "eläviä kuvia".
Jos nimittäin näemme sarjan kuvia tiheästi
toinen toisensa jälkeen, niin silmä
ei pysty käsittämään niitä erillisiksi
kuviksi, vaan se käsittää ne yhdeksi ainoaksi,
joka liikkuu. Jos 'hevonen toisessa
kovassa seisoo maassa molemmin
jaloin, toisessa nostaa vähän toista jalkaa
ja seuraavassa taas vähän enemmän
ja me näemme kuvat nopeasti peräkkäin,
niin näemnie aivan selvästi, että
hevorien kävelee.
Tämä on kaikkien filinien perusta.
SICLADXOVSKIN '^MOSKOOPPI"
Filmi täyttää tänä vuonna 60 vuotta.
Keväällä ja kesällä 1895 näytettiin ensimmäiset
varsinaiset filmit samanaikaisesti
Pariisissa ja Berliinissä — enää
ei ollut k5rsymyk5essä tirkistyskaappi.
Edison oli rakentanut ensimmäisen ki-nokameian
niin aikaisin kuin 1892. Berliiniläinen
Max Skladanovski oli kauan
miettinyt, miten kävisi päinsä näyttää
eläviä kuvia aidoista valokuvatuista ta-pahtunrijsta.
Useita vuosia hän kokeili
kuljetti Ojalla sarjaa kuvia projektio-linssin
ohitse.
KesäJJä 1897 onnistui hänen en-sinmiäisen
kerran rämisevällä ja nykivällä
ko.Tieella, jota hän kutsui "bioskoo-piksi",
projisoida 8 eri kuvaa sekunnissa
kankaalle. Kuvat sulautuivat nykiväksi
liikkeeksi I
Nykyisin on opittu tekemään liikkeet
täydellisiksi ja kuvat vapaiksi tä- .
rinästä näyttämälä 24 kuvaa sekunnissa.
Ensimmäisestä elokuvaesityksestä tuli
uskomaton sensaatio. Berliiniläiset
pidätteliv-ät henkeään, kun he näkivät
"noitakankaan" Max ja Emil Skladanovski
\-eljesten teltassa talvipuutarhas-.
sa. suositussa kävelypaikassa. Ei kukaan
ihminen käsittänyt teknillistä yh-teytiä.
SEXS-\.\TIO BERLIINISSÄ
Piru tietää, miten hän menettelee saadessaan
sen aikaan, kirjoitti eräs lehti
esitykseri jälkeen. Tammikuun 10. päivänä
1895 esitettiin ensimmäinen näytelmäni
mi Berliinin näytelmäsalongissa.
Se oli nimeltään "Yöllinen kosija". Veljekset
o.-:'vat kuvanneet kolmannen veljen.
Eugenin, joka oli naamioitu humalaiseksi
mieheksi ja filmi kuvasi yksin-kertaises:
i, miten hän tuli kotiin ja kohtasi
rouransa (eräs mies puettuna naiseksi),
joka raivoissaan hyppäsi ylös
sängystään ja tyhjensi potan humalaisen
pääjle.
Siihen filmi päättyi. Valtava menestys!
Jännittävää — dramaattista, se oli
yleisön mielipide. Jo 1899 avattiin en-smimäinen
varsinainen elokuvateatteri,
n^utta itse filmit olivat vain osa illan
<^hjelmasia, sillä eihän voitu veivata
rimsuja enempää kuin viTsi, kymmenen
"^'nuuiTia. Muuten esiintyivät varietee-tähdet,
"maailman paksuin nainen" tai
••partainen naine.n". .
'eläviin kuviin'
oä olivat Colleen Moore, Clara Bow,
Gloria Swansson ja Ramon Novarro?
On omituista, että samanaikaisesti heidän
kanssaan Charlie Chaplin teki filmejä,
jotka ovat taidetta ja sen vuoksi
kuolemattomia. Ensinmainittujen tähtien
loistonumerot olisivat nykyisin täysin
fiasko. Amerikkalaisesta filmistä tuli
pian pelkkää hölynpölyä. Samalla tavalla
kävi filmin monessa muussa maassa.
Rämiseviä ja vinkuvia olivat ensimmäiset
äänifilmit, jotka tulivat 1927—
1950. Oli niitä, jotka ennustivat, että^
ääni tappaa filmiiaiteen. Jonkin aikia
äänifilmin jälkeen tulivat sitten ensimmäiset
värifilmit ja tällä alalla osoittautui
Neuvostoliitto taas ja osoitfautuu
yhä edelleenkin maailman kiistämättömäksi
mestariksi. 1940- ja i950fluvuti
A^aihteessa tuli kolmiulotteinen filmi eri-koiskankaineen.
Tämä filmilaji kulkee
kuitenkin vielä lapsenkengissään.; Tekniikka,
joka on kehittynyt sinä 60 vuotena,
jonka filmi on ollut olemassa, ei
riitä kolmiulotteiselle filmille, joka esitetään
laajakankaalla. Väitetään myös,
että tämä on ristiriidassa leikkaustek-niikan
kanssa^ jossa perustana on lähi-ja
kaukokuvien vaihtelu, mikä tähän
asti on ollut filmitaiteen kulmakivi.
" L U K K U V A K ^ ^ L O I N E N MIES"
Sitten tuHvat sen ajan valtavat me-nestysfUmit
— 'Liikkuvakalloinen mies"
ja "Murskattu ylpeys — eurooppalaisen
naisen tragedia". Yleisö nyyhkytti
ja vuokrattu pianisti soitteli sentimentaalisia
sä^veliä salongissa. Filmi oli
täynnä "sadetta" ja kasvot olivat tummia
kum keskellä pimeätä yötä.
Veljekset Lumiere, joita kutsuttiin
filmin isiksi, esittivät samanaikaisesti
ensimmäiset filhiinsä Pariisissa kellari-huoneistoissa.
Pariisilaiset olivat yhtä
ihastuneita kuin berliiniläisetkin. Kuvia
jotka todella liikkuivatI Elokuvateattereiden
ohjelma kesti siihen aikaan 20
minuutin ja tunnin välillä ja se käsitti
pari filmiä, esimerkiksi "Mies, joka
ajoi partaansa" ja "Tulipalo", missä
todella nähtiin, miten paloi!
Pitkiä filmejä alettiin tehdä vuoden
1910 paikkeilla. Filmit olivat useammalla
nauhalla, jokaisella n. 300 m.
Muistattehan väliajat entisten aikojen
filmiesityksissä! Siitä ei ole kauaakaan,
kun niitä esiintyi, kankaalle ilmestyi salamoita
ja sitten koko yleisö imi yskän-karamellejä
ja surumielinen pianisti
soitteli sillä välin kun konehuoneessa
vaihdettiin rullaa. Parhaimmat ja mielenkiintoisimmat
mykkäfilmit tehtiin
Ranskassa (Max Linder), USA:ssa (D.
W. Griffith) ja Ruotsissa (Stiller ja
Sjöström).
Mainittakoon muutamia tähtiä my- raamana, ulottui e r ä ä l l e vaikeapää-kän
fimin ensi päiviltä: Asta Nielsen, syisimmäUe seudulle Amazonin
Mary Pickford, Lilian Gish, Norma alueella, Venezuelan ja Brasilian
Talmadge, Lars Hanson ja Edith Eras- välisellä rajalla, Amazonivirran si- sia muurahaisia, suuren parven vä
toff. Vähitellen tulivat sitten Pola Neg- vuhaarojen aarniometsiin, missä rikkaita hyönteisiä, jotka yllättivät
ri, Conrad Veidt ja Emil Jannings. auringonsäde tuskin koskaan pää- nukkujat heidän riippuvuoteissaan
see tunkeutumaan maahan saakka, liaaneissa. Onneksi joukko kulki
T.AIDETTA JA K.\'UPPATAVARAA ja niissä voi liikkua vain suuren
Venäläinen filmi oli pitkän aika»joh- veitsen avulla t i e t ä raivaten.
"VIHREÄN HELVETIN"
ASUKKAIDEN PARISSA
A M A T Z O N - V I R R A N "vihreäs- kosketuksiin sivistyksen kanssa,
tä helvetistä" on kirjoitettu joilla ei ole kirjoitustaitoa eikä tai-monia
matkakirjoja. Useat niistä detta ja jotka eroavat metsän eläi-ovat
olleet mielikuvituksen virittä- mistä vain siten että heillä on k i e l i,
miä, mutta tältä aarniometsäalu- he osaavat käyttää tulta, jousta ja
eelta, josta suuret osat ovat vielä nuolia. Vinci oli edellisenä vuonna
valkeita läiskiä kartalla, oh myös joutunut heidän vangikseen, mutta
asiallisesti pätevää, tutkijan kerää- hänen oli-onnistunut h e r ä t t ä ä heis-mää
tietoa. Yksi tunnetuimpia sä kunnioitusta, koska hän ei i l -
* v i h r e än helvetin" tutkijoita on ita- maissut pelkoa. Lopulta he aikoi-lialainen
tiedemies-filosofi Alfonso
Vinci, joka äskettäin palasi kotimaahansa
viimeiseltä tutkimusmatkaltaan
Amazonille.
Vincin viimeinen matka, jonka
hän teki vain yhden oppilaansa seii-vat
pelätä häntä yliluonnollisena
olentona, koska hän osasi parantaa
sairaita, tappaa salamalla j a vieläpä
lentää.
Näitä kokemuksiaan Vinci käytti
hyväkseen uudella matkallaan, joka
ulottui kaksituhatta kilometriä
läpi aarniometsän. Silloin hän joutui
myös kohtaamaan yöllä punai-tavana
maailmassa. Ensimmäisinä vuo- Eräällä aikaisemmalla matkal-sina
vallankumouksen jälkeen ei kenen- laan Vinci oli raivannut metsän ja
kään ihmisen päähän pälkähtänyt mai- vuoren väliin pienen lentokentän,
nita ketään suurten filmitaiteilijoiden jonne hän sitten oppilaansa kanssa
Eisensteinin ja Pudovkinin kilpailijana, laskeutui pienellä koneellaan viime
Panssarilaiva Potemkin (1926), Myrs- marraskuussa. Siten he pääsivät
ky yli Aasian (1928) ja Taistelu maas- marssimasta kuukausimääriä aar-ta
(1929) ovat filmejä, joita esitetään niometsän halki. He olivat asetta-nykyisinkin
innostuneelle yleisölle. neet tehtäväkseen tutkia tarkem-
Muistaakohan joku vielä Hollywoo- min schirischanan-heimon elämää,
din ensimmäiset rahafilmit, joissa tähti- kansan joka ei koskaan ole joutunut
Kun yritetään saattaa työväestö tappiolle vaaleissa, silloin ei
kitsastella rahankäytössä. Että näin on asia, siitä on kuvaavana
esimerkkinä nämä neljäkymmentä San Marinon tasavallan kansalaista,
jotka ovat juuri lähdössä New Yorkista Italiaan osallistuakseen
San Marinon vaaleihin vasemmiston tappiolle saattamiseksi.
San Marinon tasavalta sijaitsee Apenniinien vuoriston
rinteiUä ja on siinä noin 12,000 asukasta.
eteenpäin hyökkäämätlä suoranaisesti
kummankaan miehen kimppuun,
mutta ne jättivät jälkeensä
suuren pelon senkaltaisia häiriöitä
kohtaan.
Schirischana-heimo ei tunne vielä
mitään avioliiton solmimistapaa
uskonnollisen rituaalin mukaisesti.
Heidän kielessään on vain n. neljäsataa
sanaa, joissa osa merkillisellä
tavalla vastaa Sumatran indonesialaista
murretta. Nämä metsäläis-ihmiset
eivät palvo ifiitään iumalia
mutta pelkäävät kuitenkin "pahaa
henkeä". Canaimaa, joka oleskelee
sellaisilla seuduilla, joihin ei kukaan
uskalla mennä. Canaima oli
alunperin ihminen, joka oli tehnyt
anteeksiantamattoman rikoksen ja
senvuoksi suljettu pois yhteisöstä
j a karkoitettu metsään, missä se
nyt vainoo uhrejaan kostaakseen.
Amazonan metsissä alkuasukkaat
elävät metsästyksellä, kalastuksella
ja syömällä kasveja, joita aarniometsä
tarjoaa, ilman muuta työtä
kuin niiden kerääminen. Heidän
jousipyssynsä ovat todellisia mestariteoksia
ja he ampuvat niillä hyv
i n taitavasti: Noiden hirveiden alkukantaisten
ihmisten kanssa oli (tahattoman
vaikeata päästä yhteis-ymrriärrykseen.
Heille oli osoitettava
ylemmyyttä, ei saanut koskaan
antaa myöten ja usein oli jopa
uhattava. Parta oli t ä r k e i n väline
jolla saattoi h e r ä t t ä ä kunnioitusta
sileäkasvoisissa punanahoissa. Tosin
molempien valkoisten miesten
täytyi ottaa huomioon, e t t ä schiris-chana-
miehet pyrkivät yhä uudelleen
läheiseen kosketukseen heidän
kanssaan päästäkseen myös tästä
koristuksesta osalliseksi.
m
s
:i.:-:M m m
i
i i
Lauantaina, elokuun 20 päivänä, 1955 Sivu 3
-n:
• » ,
'M
•V-
'r »•...'.
" :' ' ',1
f:.
* •' ••• ' •
•4. .;
'Ir'
hm
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 20, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1955-08-20 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki550820 |
Description
| Title | 1955-08-20-03 |
| OCR text | nnan isla" aassa- ovat »net Suomea an etulinjaa •linjan soti- »)e itse ollut lisuudessaaa 5sa. kuvaus olisi "tomataitee-ertoo sodas- Jt. Hän tuo ja vaikenee aJsta. Mutta 1 pelkistetty uva sodasta ite^-än yleis-nasotilaitten l i i n i y y tässä luumoria ia ' myös kaik-tarkoitusta: iuhan asiaa, aiselle. joka /apäisimmätl teosta vasaa lukijoita in sotilaan"' 1 taistelussa! m a i l a teok-äsittelevänä n sotilaan" ossaan huo-ssä on kir-ei suinkaan n kärjistää mittavat so-l oginen osu-lumista itsel ;on sotilas" toman um- . Rintama-leman väli-lanvehkeet, ien julista-j u s saattaa untematto-emmalle ja ttama kuo-miehet ole-iehet lähti-imaan puolista olivat teluun läh- )i'vat mitä ^ s s a eille sodan olivat jöu-i r i ä . silloin j i kuolema ollut ole-yt taakseen 3men kan-ä he hera-n sodasta-vat he ika todella en vältti-ti aikansa y k s i i i V35- kana. silla »man soti-tamaan v. 1 7 4 7 . - e t tä _ Suomen u u i n . En-eksi Sno-oi palassa-errasi, ole l i e . M u i i - ;an arvos-gner. »k SATA^ vuotta sitten saattoi siellä täällä riarkkinoilla nähdä tirkistyskaa-pin. johon sai kurkistaa muutaman pennin maksusta. Tirkistykaappi oli laatikko, jossa oli tirkistj^sreikä ja laatikon si-viissa kampi. Kun kammesta veivattiin, nähtiin maailman ensimmäinen elokuva. Kampi oli nimittäin kiinni sy-iinterissä, johon oli liimattu sarja melkein samanlaisia kuvia esimerkiksi he- \osesla. Mikäli veivasi varovasti, käveli hevonen, mikäli nopeasti, laukkasi se. Ihnu.-en silmä optilHsena instrumenttina on aika puutteelfihen ja sen vuoksi ihmiset siihen aikaan niin kuin nykyisinkin, saattoivat nähdä "eläviä kuvia". Jos nimittäin näemme sarjan kuvia tiheästi toinen toisensa jälkeen, niin silmä ei pysty käsittämään niitä erillisiksi kuviksi, vaan se käsittää ne yhdeksi ainoaksi, joka liikkuu. Jos 'hevonen toisessa kovassa seisoo maassa molemmin jaloin, toisessa nostaa vähän toista jalkaa ja seuraavassa taas vähän enemmän ja me näemme kuvat nopeasti peräkkäin, niin näemnie aivan selvästi, että hevorien kävelee. Tämä on kaikkien filinien perusta. SICLADXOVSKIN '^MOSKOOPPI" Filmi täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Keväällä ja kesällä 1895 näytettiin ensimmäiset varsinaiset filmit samanaikaisesti Pariisissa ja Berliinissä — enää ei ollut k5rsymyk5essä tirkistyskaappi. Edison oli rakentanut ensimmäisen ki-nokameian niin aikaisin kuin 1892. Berliiniläinen Max Skladanovski oli kauan miettinyt, miten kävisi päinsä näyttää eläviä kuvia aidoista valokuvatuista ta-pahtunrijsta. Useita vuosia hän kokeili kuljetti Ojalla sarjaa kuvia projektio-linssin ohitse. KesäJJä 1897 onnistui hänen en-sinmiäisen kerran rämisevällä ja nykivällä ko.Tieella, jota hän kutsui "bioskoo-piksi", projisoida 8 eri kuvaa sekunnissa kankaalle. Kuvat sulautuivat nykiväksi liikkeeksi I Nykyisin on opittu tekemään liikkeet täydellisiksi ja kuvat vapaiksi tä- . rinästä näyttämälä 24 kuvaa sekunnissa. Ensimmäisestä elokuvaesityksestä tuli uskomaton sensaatio. Berliiniläiset pidätteliv-ät henkeään, kun he näkivät "noitakankaan" Max ja Emil Skladanovski \-eljesten teltassa talvipuutarhas-. sa. suositussa kävelypaikassa. Ei kukaan ihminen käsittänyt teknillistä yh-teytiä. SEXS-\.\TIO BERLIINISSÄ Piru tietää, miten hän menettelee saadessaan sen aikaan, kirjoitti eräs lehti esitykseri jälkeen. Tammikuun 10. päivänä 1895 esitettiin ensimmäinen näytelmäni mi Berliinin näytelmäsalongissa. Se oli nimeltään "Yöllinen kosija". Veljekset o.-:'vat kuvanneet kolmannen veljen. Eugenin, joka oli naamioitu humalaiseksi mieheksi ja filmi kuvasi yksin-kertaises: i, miten hän tuli kotiin ja kohtasi rouransa (eräs mies puettuna naiseksi), joka raivoissaan hyppäsi ylös sängystään ja tyhjensi potan humalaisen pääjle. Siihen filmi päättyi. Valtava menestys! Jännittävää — dramaattista, se oli yleisön mielipide. Jo 1899 avattiin en-smimäinen varsinainen elokuvateatteri, n^utta itse filmit olivat vain osa illan <^hjelmasia, sillä eihän voitu veivata rimsuja enempää kuin viTsi, kymmenen "^'nuuiTia. Muuten esiintyivät varietee-tähdet, "maailman paksuin nainen" tai ••partainen naine.n". . 'eläviin kuviin' oä olivat Colleen Moore, Clara Bow, Gloria Swansson ja Ramon Novarro? On omituista, että samanaikaisesti heidän kanssaan Charlie Chaplin teki filmejä, jotka ovat taidetta ja sen vuoksi kuolemattomia. Ensinmainittujen tähtien loistonumerot olisivat nykyisin täysin fiasko. Amerikkalaisesta filmistä tuli pian pelkkää hölynpölyä. Samalla tavalla kävi filmin monessa muussa maassa. Rämiseviä ja vinkuvia olivat ensimmäiset äänifilmit, jotka tulivat 1927— 1950. Oli niitä, jotka ennustivat, että^ ääni tappaa filmiiaiteen. Jonkin aikia äänifilmin jälkeen tulivat sitten ensimmäiset värifilmit ja tällä alalla osoittautui Neuvostoliitto taas ja osoitfautuu yhä edelleenkin maailman kiistämättömäksi mestariksi. 1940- ja i950fluvuti A^aihteessa tuli kolmiulotteinen filmi eri-koiskankaineen. Tämä filmilaji kulkee kuitenkin vielä lapsenkengissään.; Tekniikka, joka on kehittynyt sinä 60 vuotena, jonka filmi on ollut olemassa, ei riitä kolmiulotteiselle filmille, joka esitetään laajakankaalla. Väitetään myös, että tämä on ristiriidassa leikkaustek-niikan kanssa^ jossa perustana on lähi-ja kaukokuvien vaihtelu, mikä tähän asti on ollut filmitaiteen kulmakivi. " L U K K U V A K ^ ^ L O I N E N MIES" Sitten tuHvat sen ajan valtavat me-nestysfUmit — 'Liikkuvakalloinen mies" ja "Murskattu ylpeys — eurooppalaisen naisen tragedia". Yleisö nyyhkytti ja vuokrattu pianisti soitteli sentimentaalisia sä^veliä salongissa. Filmi oli täynnä "sadetta" ja kasvot olivat tummia kum keskellä pimeätä yötä. Veljekset Lumiere, joita kutsuttiin filmin isiksi, esittivät samanaikaisesti ensimmäiset filhiinsä Pariisissa kellari-huoneistoissa. Pariisilaiset olivat yhtä ihastuneita kuin berliiniläisetkin. Kuvia jotka todella liikkuivatI Elokuvateattereiden ohjelma kesti siihen aikaan 20 minuutin ja tunnin välillä ja se käsitti pari filmiä, esimerkiksi "Mies, joka ajoi partaansa" ja "Tulipalo", missä todella nähtiin, miten paloi! Pitkiä filmejä alettiin tehdä vuoden 1910 paikkeilla. Filmit olivat useammalla nauhalla, jokaisella n. 300 m. Muistattehan väliajat entisten aikojen filmiesityksissä! Siitä ei ole kauaakaan, kun niitä esiintyi, kankaalle ilmestyi salamoita ja sitten koko yleisö imi yskän-karamellejä ja surumielinen pianisti soitteli sillä välin kun konehuoneessa vaihdettiin rullaa. Parhaimmat ja mielenkiintoisimmat mykkäfilmit tehtiin Ranskassa (Max Linder), USA:ssa (D. W. Griffith) ja Ruotsissa (Stiller ja Sjöström). Mainittakoon muutamia tähtiä my- raamana, ulottui e r ä ä l l e vaikeapää-kän fimin ensi päiviltä: Asta Nielsen, syisimmäUe seudulle Amazonin Mary Pickford, Lilian Gish, Norma alueella, Venezuelan ja Brasilian Talmadge, Lars Hanson ja Edith Eras- välisellä rajalla, Amazonivirran si- sia muurahaisia, suuren parven vä toff. Vähitellen tulivat sitten Pola Neg- vuhaarojen aarniometsiin, missä rikkaita hyönteisiä, jotka yllättivät ri, Conrad Veidt ja Emil Jannings. auringonsäde tuskin koskaan pää- nukkujat heidän riippuvuoteissaan see tunkeutumaan maahan saakka, liaaneissa. Onneksi joukko kulki T.AIDETTA JA K.\'UPPATAVARAA ja niissä voi liikkua vain suuren Venäläinen filmi oli pitkän aika»joh- veitsen avulla t i e t ä raivaten. "VIHREÄN HELVETIN" ASUKKAIDEN PARISSA A M A T Z O N - V I R R A N "vihreäs- kosketuksiin sivistyksen kanssa, tä helvetistä" on kirjoitettu joilla ei ole kirjoitustaitoa eikä tai-monia matkakirjoja. Useat niistä detta ja jotka eroavat metsän eläi-ovat olleet mielikuvituksen virittä- mistä vain siten että heillä on k i e l i, miä, mutta tältä aarniometsäalu- he osaavat käyttää tulta, jousta ja eelta, josta suuret osat ovat vielä nuolia. Vinci oli edellisenä vuonna valkeita läiskiä kartalla, oh myös joutunut heidän vangikseen, mutta asiallisesti pätevää, tutkijan kerää- hänen oli-onnistunut h e r ä t t ä ä heis-mää tietoa. Yksi tunnetuimpia sä kunnioitusta, koska hän ei i l - * v i h r e än helvetin" tutkijoita on ita- maissut pelkoa. Lopulta he aikoi-lialainen tiedemies-filosofi Alfonso Vinci, joka äskettäin palasi kotimaahansa viimeiseltä tutkimusmatkaltaan Amazonille. Vincin viimeinen matka, jonka hän teki vain yhden oppilaansa seii-vat pelätä häntä yliluonnollisena olentona, koska hän osasi parantaa sairaita, tappaa salamalla j a vieläpä lentää. Näitä kokemuksiaan Vinci käytti hyväkseen uudella matkallaan, joka ulottui kaksituhatta kilometriä läpi aarniometsän. Silloin hän joutui myös kohtaamaan yöllä punai-tavana maailmassa. Ensimmäisinä vuo- Eräällä aikaisemmalla matkal-sina vallankumouksen jälkeen ei kenen- laan Vinci oli raivannut metsän ja kään ihmisen päähän pälkähtänyt mai- vuoren väliin pienen lentokentän, nita ketään suurten filmitaiteilijoiden jonne hän sitten oppilaansa kanssa Eisensteinin ja Pudovkinin kilpailijana, laskeutui pienellä koneellaan viime Panssarilaiva Potemkin (1926), Myrs- marraskuussa. Siten he pääsivät ky yli Aasian (1928) ja Taistelu maas- marssimasta kuukausimääriä aar-ta (1929) ovat filmejä, joita esitetään niometsän halki. He olivat asetta-nykyisinkin innostuneelle yleisölle. neet tehtäväkseen tutkia tarkem- Muistaakohan joku vielä Hollywoo- min schirischanan-heimon elämää, din ensimmäiset rahafilmit, joissa tähti- kansan joka ei koskaan ole joutunut Kun yritetään saattaa työväestö tappiolle vaaleissa, silloin ei kitsastella rahankäytössä. Että näin on asia, siitä on kuvaavana esimerkkinä nämä neljäkymmentä San Marinon tasavallan kansalaista, jotka ovat juuri lähdössä New Yorkista Italiaan osallistuakseen San Marinon vaaleihin vasemmiston tappiolle saattamiseksi. San Marinon tasavalta sijaitsee Apenniinien vuoriston rinteiUä ja on siinä noin 12,000 asukasta. eteenpäin hyökkäämätlä suoranaisesti kummankaan miehen kimppuun, mutta ne jättivät jälkeensä suuren pelon senkaltaisia häiriöitä kohtaan. Schirischana-heimo ei tunne vielä mitään avioliiton solmimistapaa uskonnollisen rituaalin mukaisesti. Heidän kielessään on vain n. neljäsataa sanaa, joissa osa merkillisellä tavalla vastaa Sumatran indonesialaista murretta. Nämä metsäläis-ihmiset eivät palvo ifiitään iumalia mutta pelkäävät kuitenkin "pahaa henkeä". Canaimaa, joka oleskelee sellaisilla seuduilla, joihin ei kukaan uskalla mennä. Canaima oli alunperin ihminen, joka oli tehnyt anteeksiantamattoman rikoksen ja senvuoksi suljettu pois yhteisöstä j a karkoitettu metsään, missä se nyt vainoo uhrejaan kostaakseen. Amazonan metsissä alkuasukkaat elävät metsästyksellä, kalastuksella ja syömällä kasveja, joita aarniometsä tarjoaa, ilman muuta työtä kuin niiden kerääminen. Heidän jousipyssynsä ovat todellisia mestariteoksia ja he ampuvat niillä hyv i n taitavasti: Noiden hirveiden alkukantaisten ihmisten kanssa oli (tahattoman vaikeata päästä yhteis-ymrriärrykseen. Heille oli osoitettava ylemmyyttä, ei saanut koskaan antaa myöten ja usein oli jopa uhattava. Parta oli t ä r k e i n väline jolla saattoi h e r ä t t ä ä kunnioitusta sileäkasvoisissa punanahoissa. Tosin molempien valkoisten miesten täytyi ottaa huomioon, e t t ä schiris-chana- miehet pyrkivät yhä uudelleen läheiseen kosketukseen heidän kanssaan päästäkseen myös tästä koristuksesta osalliseksi. m s :i.:-:M m m i i i Lauantaina, elokuun 20 päivänä, 1955 Sivu 3 -n: • » , 'M •V- 'r »•...'. " :' ' ',1 f:. * •' ••• ' • •4. .; 'Ir' hm |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-08-20-03
