Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 5, 1949

              Robinson
saari
rKAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI)
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited. 100-102 Elm Street-West, Sudbury.Ontano.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as setJond
class matter. \*
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12-sivuisena, sisäl­täen
parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta alouta.
TILAUSHINNAT: YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta . . . . . . . . . .$3.00 1 vuosikerta . . . • • - • • •
6 kuukautta 1.75 6 kuukautta . . . . . . . . . . . 2.25
3 kuukautta . . . . . . . . . . . 1.00 ' "
SUOMEEN JA MUIJALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta $4.50 6 Jcuukautta $2.50
ILMOITUSHINNAT:
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitpsilmoitus $3.00. Ku(^
leman ilmoitus $3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50. E r i ­koishinnat
pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on
lähetettävä maksu etukäteen.
Asiamiehille myönnetiiän 15 prosentin palkkio. .
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kus­tantajan
nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: A. Päiviö.
Liekkiin aiotut kfr^oitukset osoitettava:
P, O. B O X 69 LIEKKI SUDBURY, ONT.
MerkiTistä on tuo kommunismi, ja yltiin\crkfUisemmäk-
. si näyttää käyvän, — hm se kaikesta kuristamkesta huoU-matta
elää ja vahvistuu, jakun se rienaa ihmisiä ci ainoastaan
"moukkien" maailmassa, työväen järjestöissä ja muissa selr
laisissa, mutta yhä ilmeisemmin myöskin sivi5tyneistön,'oppi-nclUon
maailmassa ja kouluissakin niin yt^källe, .että jopa
yi opistotkin ovat sen pesäpaikkoja, kuten noitajahtifniehet ja
-komiteat ovat saaneet yhä uudelleen ja uudelleen huomata.
Yhtenä tuoreimmista esimerkeistä voidaan 7n{iinta esim.
. se nnkä tai-ahtui Washingtomssa toista viikkoa sitten. Wask­in
» tönin yliopiston jojttokunla näet/seitsemän viikkoa kes-ianeiden
kuulustelujen jälkeen, erotti "kommunistisen toimin­nan
takia'' kolme professoria—psykologian projessoriGund-lachin,
filosofian professori Phillipsin.ja englanninkielen pro-'
1-essori Buttenvorthin — ja näiden lisäksi asetti ehdanalaisuu-
'.. teen kolme professoria, joilta vaaditaan valaehtoisia lausuMoa
siitä, että he eivät ole enää kommunistisen puolueen jäseniä.
. Professorit Phillips ja Bultenvorth myönsivät, että he ovat
.kommunisteja, mutta väittivät samalla, että yliopisto louk­kaa
akateemista vapautta erottaessaan he!dä.t virastaan.
Toinen tuore esimerkki on Canadasta. Acadian ylioyis-'
ion presidentti IVatson Kirkconnel syytti toissa tiistaina Hali-
'fa.xissa, että monissa Canadan yliopistoissa kommunistit suo­rittavat
työtään peitetyssä muodossa, mutta McGillin yliopis­to
Montrealissa ja Torpnton yliopisto "ovat aina olleet kom­munismin
pesäpaikkoja".
Myöskin tuore, hiukan toisenlainen jahtiesimerkkl voi­daan
mainita Detroitista. Tuon mi']Oonakaupuugin poliisi-komissaari
näet äsken teki ''kansallisen i'uolustukscn edun
hyväksi'' sellaisen vaaiituuksen. että sanomalehtimiesten,
sanomahhtien kirjeenvaihtajien ja valokuvaajien on annet­tava
komn:unis'iivastainen valaehtoinen vakuutus ennenkuin
hc saavat poliisi/ta sanömalelitikortin.
Xäitä esimerkkejähän on saatu lukea sanoma'ehdistä jos
kuinka paljon siitä lähtien kun Yhdysvaltain virallinen noita-komitea
aloita laajemman ja julkcamnian jiilttaukscnsa, jota
kaikki pienemmät voimat ovat toineet käyttää esimerkkinään.
Ja nähtävästi niille kaikille riittää työtä ioppumattomiin.
Työtä tietysti hclpoittaisi se, jos tänä huimien keksintöjen
aikana keksittäisiin hyvith nopeasti seVainen mdsiina, joka
osoittaisi ihmisten ajatukset. E:t tarvitsisi toimittaa kyselyjä,
veisi vain epäiUyti ajat us masiinan eteen ja jos se ilmaisisi syn­tipukin,
niin— mars roviolle f
No, me tavallhet iltmiset voimme toistaiseksi vapaasti
ajatella näitä asioita, katsella maailman menoa ja huomata,
mä historiallista kehitystä ei voi mikään mahti estää, eikä
tukahduttaa niitä aatteita, joita se edetessään tarvitsee,
* * *
Ovemme kaiken aikaa tienneet, ja olihan siitä, kerran pu-iiettakin,
että lehtemme lukijat eivät ole pitäneet siitä, kyliä­kin
pienestä mutta vanhanaikaisesta kiusasta, että ovat jou­tuneet
lehden reunan aukomaan, kuka mitenkin. Mutta sel­laisenaan
se sai ajat venyä, kun se vanha kotitekoinen puukko
ei yorkkinuf^ja uusi koje viipyi. Nyt se uusi kojekuiteMi
rajan takaa sääpui, yhdistettiin painokoneeseen ja nyt juuri
fätmin numeron kanssa näyftää kuntoaan. — AP.
Yhteis^tnnan laihimmat ovat vain laihoja siksi, ettayh-fciskunnan
lihavat enät maksa heille velkaansa.
Moni on tainnut itseltänsä kysyä,
missä mahtaa olla se meren sari, jossa
Robinson Cnisoe aikoinaan seikkaili.
Yritetäänpä ottaa siitä selkoa. Kirjalli­suuden
tutkijat tietävät mainita, että
Robinson Crusoen seikkailujen kirjoit-taja~
Daniel Defoe otti kertomuksensa
koko juonen skotlantilaisen merenkulki-
^jan Alexander Selkirkin julkaisemasta
selonteosta. Selkfrk oli näet \nionna
1704 joutunut Tyynellä merellä riitoi­hin
kapteeninsa'kanssa ja kapteeni oman
aikansa tapojen mukaisesti toimitti Sel­kirkin
pois laivasta asumattoinalle saa­relle.
Tämä tapahtui noin 500 kilo­metrin
päässä Chilen rannikon ulko­puolella,
ja saari jolle Selkirk joutui:
on yksi'Juan Fernandezin saarista, SUU7
riri niistä. Kyllä siellä sopii seikkaUla,
sillä saari on melkoisen la^ja, 58 neliö-mailia.
Neljä vuotta Selkirk seikkaili-kin
yksinäisyydessä, mutta sitten hän
onnistui pääsemään takaisin Englantiin
i a " julkaiisi^ seikkailuistaatiq selont^n
Niistä sitten BanidDeioemuövajli Ro­binson
Criisoen tarinan.
Nyt sillä saarella pi tarvitsisi olla
ihan niin yksin kuin Selkirk 5;ai plla.-
Saaren nimi QhJ^Ias-a-Tierra, Ja s i l l a'
paikalla, missä Robinson Crusöenar-^
vellaan tavanneen "Perjantain", on Juap
\'autista-niminen kylä. Sen asukkat
ovat hummerin 'kalas.tajia. Heitä on
siellä 560 kappaletta, köyhiä ja ankar
ran elämän kokijoita kaikki. Maailman^
humu on siellä-thiljaista, ei ote elokuvia,
ei muita nykymaailman tingtangeleita,
ei hotelleita, koska ei ole matkailijoita.
Ei siellä ole edes lääkäriä. Mutta kaup-^
poja on seiftään kolmefkin. Kalastajat
pyydystävät huniinereita yHliölle, joka
maksaa niistä heille muutamia senttejä
kappaleelta. Etelä-Amerika,n mantereen
hienoissa paikoissa yhtjö sitten saa niis­ti;
hyvän hinnan.
iSeikkailu ja romantiikka ön pyyhitty
pois tyyten Robinson Crusoen saaren
elämästä. Siitä on siellä muistona vas-kitaulu
sillä pailcalla, missä Selkirk usein
tuijotti merelle hartaasti toivoen ja odot­taen
pelastavan laivan saapurnista näkö­piirein,
^en taulun ovat sinne toimit­taneet
brittiläiset merenkulk"ijat v. 186S.
Mistä urheilusta mikin
tykkää
Massojen mielialan tutkimuksilla it­sensä
kuuluisaksi tehnyt amerikkalainen
tohtori Gallup on apulaisillaan urkitut-tanut
selville senkin, mitkä urheilulajit
ovat mitenkin jenkki- penkkiurheilijain
suosiossa. Kuulustelujen mukaan on
suosituin pesäpallopeli. Sen Seuraami­s
e s i nauttivat useimmat katsojat, jo­ten
39 prosenttia kuulustelluista antoi
puoltolauseensa sille. Toisella tilalla
<Ai jalkapallo, 17 prosenttia. Koripal­lon
kannattajia 10 pros., ratsastuskil­pailujen
ihailijoita 4 pros. ja nyrkkei-lyn
ystäviä, ihme kyllä^ vain S prosent­tia.
Sammakoiden h>ppj'kilpailujen
harrastajia oh ollut niin vähän "että ne
malrtuisivat kaikki samaan hullujenhuo­neeseen
Kun petä f oman itsesi, kuka ön seuraava?
Maailma ei parane, jos ihmiset sairastavat
S1\V 2
ILLINOISIN YLIOPSTON fysiikan
osaston johtaja t r i F. ^lieeler Loomb
tiedottaa, että atoniimurskaajaikoneen
ylöspanossa heidän yliopistollaan työs­kennelleiden
kolmen fyysikon filmiin on
alkanut kehittyä kaihi ja he ovat me­nettämässä
nacönsä.
K I R J E E N V A I H T O A
Nick Ylikylä: Kiitos niin monipuoli­sesta
ja arvokkaasta tavarasta. Huvit­tavat
ne meitä ja tule\'at hu\nttamaan
muitakin.
Harakka, Yksi äiti ja Sofia: KiHos
kirjoiti&sistanne.
. lAlJANTXiXA/HELMK 1949
"?arssa OD aina
' Jatkoa.
Siinä vuassalan vaihteesa— armon vuanna I899
riistettiin sih \'orssaan yhteiskoulu ja se oli ei
mäalaisoppikoulu koko Suatrien maasa. Se toimi
käsä jä^ mätalasä"^räkeänuksesa, ja sih myöheraIn^^
ViksperMtiäiAaaraan sille rakennettiin oma talo. Ja 5
sytty ensistääs Tammelan opettajain pääsä, kun necJi
mosia. kaifianvalistusihmisiä. Niin että alkuunpänij *
opettaja Viikkeeni ja opettaja j^hle rom^vinees. Ja
kari Heils^trönmiii ja hänen rouvyaas, se nykyinen
Stählberg, öH myös §jinä touhusa mtbkana ja kirjuo
Lintin Manu ja se paroni Palmeeni.
Ja niin sih vaan yorssalaiset sai poikaas ja tytt
kutiälle'1 Ja ilmesty sinne koulutin Torrolta ja Talp*
Urjalasta J a muualtaki ympäryspitäjistä monellaista
vessaa koulutettavaks. Ja sen mukana Vorssaan tväi
kasvua ja kukostusta. Tuli semmoset koiiliimiähekki
janiemi ja Nuorteva, jokka ei kätkeny kynttilääs vakaa
vaan o l i heitillä monellaista arpaa ja ossaa, juhlaa ja
kurssia seutukunnan 'kohentamiseks.
Ja Torp^nki vaiheilla vilkastu toiminta aijaan
, miikkaan. Siälä vaikutti Ämarkit, isät ja poijaat, Me'
litmannit, vanha Jöusisen setä, Cederqvistin Jussit, K
Orellit ja Hongan Oskarit ja Kröönperit. Ja ne clii
' i^*ähiä; Vaikkei ollee^kouliija?käyny;> •.
" "^ä kyllä "tei Kangasahon mammanki muistatte,']'
' miälenosöituskulkuessa punanen; levvee näiiha olkapä
ja aamuherätystään laulavan kukon pää. Ja Koiton m-jokä
o l i naisosaston lipunkantaja. Eikä se Koiton K
tainnu niin |)aljo tiätää Marksista ja muusta Peepelistä.
""talcova taisteluhenki mammalla oli jä nuarempiiaas se
teli: "Olkai hyvin jyrkkiä nj'^ siv vaan!"
Eikä siälä Torpalla napeilla pelattu, vaan oli siäB
vispitqt ja hevoshäntäorkesterit j a loistömusikantteja
sia kun Jousinen, joka oli hiano miäs, vaikkei se pap"
känny eikä maksanu miaHellaäs papinmaksujä. Mutti
luaas se rakasti. Se oli sen sialu. Ja kerran kumm'
veivät selän viulun papinmaksuista, mutta yks puulaakin
herra ~ taisi olla vallan itte se vanha Meyeri, joka oli
, kantti hienointa lajia — lunasti sen viulun japalautti 1
Loistomusikantti oli se Östermanniki, jolla oli il
polkkaki, se Östermannin polkka. Ja Väinö, sen Öst
uin aikamiäspoika, kihnutti sellöos polyiees \'älisäj
Vorssa se on aina Vorssa. ; •
. Ja Sajaniemi ohjas sekaköörit ja näytelmäseurätia
teltiiiv siälä Tukkijoet ja Tuukkalan tappelut ja Pikku
j a Kairkurit ja Nummisuutarit ja Lyylit ja Kovan
lapset J a Lallit ja Nuoret luotsit — Ja mitä vaan. Silla V
on aina Vorssa. ^
Ja niihin aikoihin Vorssa sih sai sen ensimmäisen,
painetun sanomalehlenki, sen Vorssah Sanomat. Ja su
Jälkeen, siitä sih tuli se sosialistilehti Yhlenyertaisuus.
Santeri Nuorteva toimitteli, kunnes kansa hänet sih
yksikaöiariseen eluskuntaan yhteisiä asioita hoilaan,
sitä Yhlcnvertaisuutta tuli toimittammaan Aarne Oijj
Tampereelta laakeriseppeleinees j a -vaatekoreinees,
sarkapuku yllääs, punanen kissänrusetti leiikaas'alla,
tossut jalaassassr Ja Aarne-poika muutti toimituksessai:
päiväks j a päivän 3'äks ja pyäri pikkupoikien-.kans karu­j
a muina toimittajina oli .Ainarkin Toivo ja Lehenin'
se tyäväenrimoilija, joka leipätyänääs hirtti^ millejä 1
kaupasa.. ;Mutta niin oli Aarneni dio Vorssasaäkkinäia:
Halieen pyrstötählen lento. Hän tuli j a meni kun ko
ia huiskäs Vörssaa hännällääs! Ja kualla kupsahti
Yhlenvertaisuuski, kun oli aikaas eläny.
* •
Mutta sentään tehtiin Vorssasa aina vaan historiaa.!
pa pallaa huikutti ja muuttu tuhkaks, ja sih toimittiin
tyäläislupilla^Jä suuremmat juhlat Ja jupileerit pilettiiD
jastotalosa. Siälä oli sih viinit kulissit, kun nee oli
sen taiteilija J[,invorssin maafeamat. Kyllä tei Ä
'tatte sen Linvorssin, jökä «ih teki ittelees talonki sften
rantaan saunaa vastapäätä. Jä elävätkuvatki ra
maalas ne onlamentit sinne Sortöhaath paviljonkiin,
tosissaas hiano miäs, se Linvörssi. Se vei vanhqn
vaikka se oli vaan lankkuniaalari. mlikanaas Pariisin
mannäyttelyyh. Nähkääs, semmonen on oikea vor
Niin, että kyllä siälä Vorssasa ne huvinsa oli ja s
aikaan niitä pilettiin Sortohaasa Ja siälä Kaukolasa, i
kartanon maalla. Ja Kaukjärven rannoillaki pilettiin,
oli niitä luannon varraamia juhlasaleja olemasa. Ja o^'
niin vilkasta ja \arreetä, kun kaupunkisa ikkään. Ja
sitä-Vorssaa siilon Joku jo kaupungiks tahtoki. mutta a
Jousisen setä pani vastaan ja laulo siitä kupletissaaski
miälipittees julki. Mahtoikos se kupletti olla selän
tekemä? Se alkoi tällä viisin:
'•'Vorssa kaupungiksi tehtänee jo kohta,
siitä minun naamani näin Sioisena hdtitaa.
Kirkot sekä pappiläumat silloin tänne saamme,
niillä pappa Leeo tekee onnelliseksi maamme.
(Meinas-Leo MecheUniä). .