1948-05-01-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
4
J
4.
i
(KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI)
Published and prtoted by the Vapaus iPublishing Company
Limited. 100-102 Elm Street West, Sudbury. Ontario.
Reglstered at the Post Office Department, Ottawa, as second
class matter.
Liekki ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12-slvuisena, sisSl-täeh
parasta katmoklrjalllsta luettavaa kaikilta aloilta.
TILAUSHINNAT: YBDDYSVALTOIBIN:
l vuosikerta . . . . . . . .$2,50 1 vuosikerta $3.10
6 kuukautta . . . . . . . . . . . 1.40 6 kuukautta 1.80
3 kuukautta - .79
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta ...........$8.75 6 kuukautta 2.00
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palatatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $2.00. Erikoishinnat
pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on
lähetettävä ma^u etukäteen.
Aslamiehille myözmetään 20 prosentin palkkio.
Kalkki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan
nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
lOu-102 Elm Street W^st, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: A. Päiviö.
Liekkiin aiotut kiirfoitukset osoitettava:
F. O. BOX 69 L I E K K I SUDBURY, ONT.
Toimituksen kulmasta
Kevät! Jopas se taas tuli taikoincen esille niin, että
sen tuntee. '''''^^'iVVHR
Keväälle on aina laulettu ja tullaan laulamaan ylistystä
elämän herättäjänä, vaivattujen vapauttajana. Laulavat nuoret,
IfudavQt vankat. Ja kannattaakin laulaa, varoinkin silloin
•kun sc saapuu reippaasti, lempeänq- ja lämpimänä. Mutta kun
se kuhnii ja kähnii viikkokausia vUuvaippaisena, jotta selkäpiitä
karmii, niin laulukin tulee sekalaisena murinana ja
marinana — paitsi rakastuneilta, jotka löytävät aina paljaan
mättään istuskella käsityksin sisäisen hehkunsa läi^mittämä-nä.
Katsahdimme taas, kuten silloin tällöin teemme,, kop-pimme
ylhäisestä akkunasta yli alhaisempien talojen, rauta-ticratojen
ja laakson tuonne etäisille rinteille. Ei näy lumi-laikkoja
enää, mutta ei vihreyttäkään, rumaa harmautta
vain.^ Mutta muuttuuhan se pian taas, koska kuuluu jo järvistä
jäät lähteneen ja vesi lainehtii kirkkaana ja vapaana
taas kuten menneinäkin kesinä. Ja tuntuupa jo ilmakin lämpimältä,
aurinko melkein kesäiseltä, saaden aavistelemaan,
että edessä on vielä hetkinen kuumempaakin. Pian pujahtaa
vihreys piilostaan esille maalailemaan pihat, puut, lakastuneet
laaksot ja rumat rinteet. Unohtuu kylmä talvi, tuo,
joka muuten niin erinomaisesti soveltuu kiduttajana köyhän
elämään — meidän, joiden ci tarvitse uneksiakaan talvisista
huvimatkoista etelän ilorannoille — että osaamme olla kaksin
verroin onnellisempia saadessamme lakata raahaamasta puita
pesään ja voimme viskata nutturesumme nurkkaan, rinta
avoinna, auringolle.
Niinpä niin moni taas hclpoitukscstamhuokaiscc, alakuloinen
mieli valostuu ,elonvoimat elpyvät, vanhatkin nuortuvat.
Kiitetty olkoon kevät!
Mutta unohdimmeko tässä yhden päivän, jolla on aina
oma innostava merkityksensä — vapun, työväen juhlapäivän.
Emme unohtaneet, ensi lauantaina se taas on.
Oli aika, jolloin sc eri maissa oli vain herraskaisten juhla-ja
juominkipäivä, mutta jo yli puoli vuosisataa sitten se alkoi
kehittyä työläisten kansainväliseksi juhlapäiväksi, yhteisien
tunnuksien ja vaatimuksien päiväksi. Nykyään jo yleinen
kahdeksQtuntinen 'työpäivä on sen ansiota, sillä sen otti
työväestö ensimmäiseksi vappuvaatimukscksecn ja jatkoi sitä
kunnes vastustus murtui. Eri ajankohtina ovat sen rinnalla
olleet eri tunnukset, joiden ympärille työläisjoukot, hyvinkin
valtavat, ovat kokoontuneet ja niitä ja lippuaan kantaen
. marssineet asuinseutujensa valtaväyliä. Tällöin on voimakkaimman
kajahtanut Kansainvälisen rohkeat ja kaunistelemattomat,
vanhaan vallanmuuriin kohdistetut sanati "Työn
orjat sorron yöstä nousl^aa„ maanääriin kuuluu kutsumus.'* '
Mutta tämä niin oikeutettu ja kunniakas päivä on
vaatinut työväeltä myöskin uhrinsa, marttyyrinsa. Eivät ole
kaukaisia eikä outoja surkeat vappunäytclmät täällä 'vapauden-
maassakaan*. Mutta siitä huolimatta on vapun Henki
elänyt ja elää.
Ei liene nyt vappukulkuetta meillä täällä Sudhuryssa,
juhlimme kuitenki*i seinien sisällä. Mutta on niitä jossakin
muualla ja maissa muissa — mahtavia kulkueita lippuineen ja
soittokuntineen marssimassa. Näytetään työväen voimaa ja
annetaan kuulua sen ääni joukkojen ympäröimiltä puhujalavoilta
— sen toiveet ja päämäärät, tahi, jossakin jo, juhlitaan
saavutettujen voittojen ilossa itse päivän kunniaksi.
Hyvin käsitämme, mitä vappujuhlat tänä päivänä eri
maissa ovat. Yhteinen pohja niillä kuitenkin on siellä, missä
vielä täytyy työväen yksinkertaisimmista elämän peruseh-
'N
Toronton palokuntalaiset kokeilemassa
-trokin päälle asetettua -73" jalan korkuista
vesitornia.
Kevät
Kuuletko satojen
hopeahuilujen soiton
muurien yllä,
yö kun aamuksi saa
ja aurinko nousee —/
Tunnetko ilman täyttyvän
oudolla värähtelyllä,
kun luomisen riemusta maa
ja maaemon piiri
taas vavahtaa
ja — elämän saa?
Tunnetko syvällä jossain
vellovan kiihkeän veren
ja kipeän kaipuun,
kun ihminen itse
elämää kurkoittaa —?
Hdinnassa 5.5.44.
E. K.
\ ' A L O X kemiallisista omrnaisuuksis-ta
johtuu, että €sim. useimmat väriaineet
vaalenevat valon vaikutuksesta.
Vedyn ja kloorin seosta saattaa säilyttää
pimeässä, mutta auringon säteiden
sattuessa siihen yhtyvät sen ainekset
kovasti räjähtäen loorivedyksi. — Ho-peasuolojen
hajoamiseen valossa perustuu
valokuvaus.
Täytyy oppia kaikki se, mikä on opittavaa
ja vasta sitten kulkea omia teitään
— Händel.
Ahtaassa piirissä tulee mieli ahtaaksi,
ihminen kasvaa tarkoitusperiensä haussa.
— Schiller.
Rakkaudeton nuoruus on auringoton
aamu. — IVagner.
doista kamppailla: oikeutta, elämäniur-vaa.
vapautta ja rauhaa!
Yhdymme niihin, missä nc lienevätkin,
jotka kantavat meille sopivia tunnuksia
ja lippua. Se ylentää mieltämme,
yhdistää ja antaa tarmoa. Olemme yhtä
— oikeutta, vapautta ja elämänonnea
vaativaa maailman perhettä. AP.
KOTIKULMA
Toronto
Intiaanikylä, josta kasvoi miljoonakaupunJd
• O X T A R I O N PARLAMENTTIRAKENNUKSET
Kahdeksannentoista vuosisadan loppupuolella huomat
tavimmat asutuskeskukset oHvat^Kingston ja Newark (Xij.
gara). Kingstonissa oli kivestä rakennettu linnoitus ja muutamia
kauf^oja sekä kaksi Uiyaveistämöä. Siellä oli niajoj.
tettuna myös Ontario-järvellä ollut brittiläinen sotalaivasto
Newark oli ollut Upper Canadan pääkaupunkina ja pait-si
Navy Hallia, kuvernöörin asuntoa, siellä oli oikeustalo,
vankila, hallituksen virastorakennuksia ja noin seitsemät
kymmentä taloa. Siellä kuvernööri John Craves Sinicoe a\isi
ensimmäisen Upper Canadan parlamentin 1792. Edustajat
hän itse nimitti ensimmäiseen parlamenttiin. Mutta km
Toronto valittiin maakunnan pääkaupungiksi, niin hallitut-sen
virkailijat ja virastot siirettiin sinne.
•Ensimmäistä parlamenttitaloa Yorkiin alettiin rakentaa
kesäkuun 16 pnä 17%. Yorkissa oli silloin 12 taloa, lukuun-ottamatta
varusrakennuksia Fort Yorkissa. Parlamenttiiaia
sijaitsi nykyisen Berkeley-kadun alapäässä ja käsitti kaka
hirsistä tehtyä rakennusta, kooltaan 40—25 jalkaa. NäJdea
välille myöhemmin rakennettiin käytävä, *joka toimi hallina.
Tämä rakennus avattiin juhlallisesti seuraavan vuoden kesäkuun
ensimmäisenä päivänä alkavaan istuntoon. Kuvernööri
Simcoe saapui sotilasseurueineen Fort Y'orkista ja häntä \-as-taanottamassa
olivat peruukkipäiset ja kauhtanoihin puetut
tuomarit ja parlamentin puheenjohtaja ("speaker") valtik-koineen.
Osa Englannin parlamentin loistoa oli koetettu tuo
da tänne ja sitä suuavoimena töUistelivät kylän harvalukuiset
asukkaat ja intiaanit, jotka olivat saapuneet paikalle.
Kuusitoista kertaa kokoontui parlamentti tämän talon
suojissa, kun amerikkalaiset sen polttivat huhtikuussa 1813.
Parlamenttitalon kirjastosta he osan ryöstivät ja loput paloi
rakennuksen mukana.
•
Hyökätessään rakennukseen sotilaat ihmettelivät puheenjohtajan
tuolin päällä ollutta peruukkia, luullen hänea
käyttävän ihmisen päänahkaa voiton merkkinä, kuten intiaanien
tapa oli. Peruukin ja puheenjohtajan valtikan he
i-eivät mukanaan Washingtoniin, josta ne Toronton viettäessä
100-vuotisjuhlaansa tuotiin takaisin ja ne ovat nähtä\i-nä
Royal Ontarion jnuseossa.
Seuraavaa parlamenttitaloa alettiin rakentaa samaib paikalle
ja se valmistui khden vuoden kuluttua. Se oli rakennettu
tiilestä, mutta neljä vuotta myöhemmin se paloi. Tuli
oli saanut alkunsa savupiipusta. Kirjasto ja huonekalut saatiin
pelastetuksi, mutta osa pöytäkirjoja tuhoutui.
Sitä seuraava parlamenttitalo rakennettiin Front-kadul-
Je. Sekin tehtiin tiilestä, ja sen talon sisällä käytiin ehkä tähän
päivään asti kiihkeimmät kamppailut. Silloin oli k^y-nyksenä
niinsanotut "glergy reserves" eli kirkonmaat. Kuninkaallisella
määräyksellä seitsemäs osa maasta kuului kirkolle.
Aluksi tämä tarkoitti yksinomaan protestanttista kirkkoa
ja aiheutti monivuotisen katkeran riidan eri uskontokuntien
välille. Mutta tällainen maanluovutus kirkolle suuresti
myös haittasi asutuksen leviämistä, sillä teiden jd muiden
uudistusten aikaansaamista haittasi se, kun suuret maa-alueet
olivat asumattomina.
Toinen päivän polttava kysymys oli niinsanottu •lamii)
combact". Hallituksen virkapaikat olivat joutuneet mu^>
tamien perheiden jäsenten käsiin, jotka niitä käyttivät omay
si edukseen, välittämättä kansan vaatimuksesta edesvastui;--
lisesta hallituksesta. Radikaaleja parlamentissa johti \ViIlii'2
Lyon Mackenzie, joka ei säästänyt sanoja eikä väspji
puhumaan tuodessaan esille aina kulloinkin väittelyn alaise^t»
asiasta mielipiteensä..Tilanne oli kireä, ja kun töryt huomasivat,
että Mackenzie oli heille vaarallinen vastustaja. niinhiJ^^
erotettiin. Viisi kertaa hänet erotettiin ja aina valitsijat äänestivät
hänet uudelleen ilman vastaehdokasta. Mutta kun han
ei vielä sittenkään saanut ottaa paikkaansa parlamentit •
niin Yorkin asukkaat valitsivat hänet ensimmäiseksi pö^m?^'
tariksi. kun York sai kaupungin oikeudet 1S34. Samalla ^P»"
kin nimi muutettiin uudelleen Torontoksi.
• -Mutta poliittinen lilanne ci yhtään parantunut. \3^^^
vuonna 1837 johti suoraan kapinaan, jossa .Maiken/ie •
yhtenä johtajana. Kapina kuitenkin epäonnistui ja ^'^'^
zie joutui pakenemaan Yhdysvaltain puoiclle. ^-^".^^
pakolaisena kunnes "armahdettiin 1849. I''»l'»^'"''"\/^^i|jj5
hänet valittiin uudelleen parlamenttiin 1851. joss« ^an
oli .scit.semän vuotta.
Kun Upper Canada ja Lovver Canada yhdistyivät um
niin parlamentin istuntoja pidettiin Quebecissa ja ^^^^^
lissa ja Front-kadun varrella olevaa taloa käytettiin oikc^_^
lona, kouluna, kasarmina ja olipa se kerran vanhainkotina^
SIVU 2 L,^UANTA1NA, TOUKOKUUN 1 1948
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 1, 1948 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1948-05-01 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki480501 |
Description
| Title | 1948-05-01-02 |
| OCR text | 4 J 4. i (KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI) Published and prtoted by the Vapaus iPublishing Company Limited. 100-102 Elm Street West, Sudbury. Ontario. Reglstered at the Post Office Department, Ottawa, as second class matter. Liekki ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12-slvuisena, sisSl-täeh parasta katmoklrjalllsta luettavaa kaikilta aloilta. TILAUSHINNAT: YBDDYSVALTOIBIN: l vuosikerta . . . . . . . .$2,50 1 vuosikerta $3.10 6 kuukautta . . . . . . . . . . . 1.40 6 kuukautta 1.80 3 kuukautta - .79 SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE 1 vuosikerta ...........$8.75 6 kuukautta 2.00 ILMOITUSHINNAT: 50 senttiä palatatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $2.00. Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä ma^u etukäteen. Aslamiehille myözmetään 20 prosentin palkkio. Kalkki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, lOu-102 Elm Street W^st, Sudbury, Ontario. Toimittaja: A. Päiviö. Liekkiin aiotut kiirfoitukset osoitettava: F. O. BOX 69 L I E K K I SUDBURY, ONT. Toimituksen kulmasta Kevät! Jopas se taas tuli taikoincen esille niin, että sen tuntee. '''''^^'iVVHR Keväälle on aina laulettu ja tullaan laulamaan ylistystä elämän herättäjänä, vaivattujen vapauttajana. Laulavat nuoret, IfudavQt vankat. Ja kannattaakin laulaa, varoinkin silloin •kun sc saapuu reippaasti, lempeänq- ja lämpimänä. Mutta kun se kuhnii ja kähnii viikkokausia vUuvaippaisena, jotta selkäpiitä karmii, niin laulukin tulee sekalaisena murinana ja marinana — paitsi rakastuneilta, jotka löytävät aina paljaan mättään istuskella käsityksin sisäisen hehkunsa läi^mittämä-nä. Katsahdimme taas, kuten silloin tällöin teemme,, kop-pimme ylhäisestä akkunasta yli alhaisempien talojen, rauta-ticratojen ja laakson tuonne etäisille rinteille. Ei näy lumi-laikkoja enää, mutta ei vihreyttäkään, rumaa harmautta vain.^ Mutta muuttuuhan se pian taas, koska kuuluu jo järvistä jäät lähteneen ja vesi lainehtii kirkkaana ja vapaana taas kuten menneinäkin kesinä. Ja tuntuupa jo ilmakin lämpimältä, aurinko melkein kesäiseltä, saaden aavistelemaan, että edessä on vielä hetkinen kuumempaakin. Pian pujahtaa vihreys piilostaan esille maalailemaan pihat, puut, lakastuneet laaksot ja rumat rinteet. Unohtuu kylmä talvi, tuo, joka muuten niin erinomaisesti soveltuu kiduttajana köyhän elämään — meidän, joiden ci tarvitse uneksiakaan talvisista huvimatkoista etelän ilorannoille — että osaamme olla kaksin verroin onnellisempia saadessamme lakata raahaamasta puita pesään ja voimme viskata nutturesumme nurkkaan, rinta avoinna, auringolle. Niinpä niin moni taas hclpoitukscstamhuokaiscc, alakuloinen mieli valostuu ,elonvoimat elpyvät, vanhatkin nuortuvat. Kiitetty olkoon kevät! Mutta unohdimmeko tässä yhden päivän, jolla on aina oma innostava merkityksensä — vapun, työväen juhlapäivän. Emme unohtaneet, ensi lauantaina se taas on. Oli aika, jolloin sc eri maissa oli vain herraskaisten juhla-ja juominkipäivä, mutta jo yli puoli vuosisataa sitten se alkoi kehittyä työläisten kansainväliseksi juhlapäiväksi, yhteisien tunnuksien ja vaatimuksien päiväksi. Nykyään jo yleinen kahdeksQtuntinen 'työpäivä on sen ansiota, sillä sen otti työväestö ensimmäiseksi vappuvaatimukscksecn ja jatkoi sitä kunnes vastustus murtui. Eri ajankohtina ovat sen rinnalla olleet eri tunnukset, joiden ympärille työläisjoukot, hyvinkin valtavat, ovat kokoontuneet ja niitä ja lippuaan kantaen . marssineet asuinseutujensa valtaväyliä. Tällöin on voimakkaimman kajahtanut Kansainvälisen rohkeat ja kaunistelemattomat, vanhaan vallanmuuriin kohdistetut sanati "Työn orjat sorron yöstä nousl^aa„ maanääriin kuuluu kutsumus.'* ' Mutta tämä niin oikeutettu ja kunniakas päivä on vaatinut työväeltä myöskin uhrinsa, marttyyrinsa. Eivät ole kaukaisia eikä outoja surkeat vappunäytclmät täällä 'vapauden- maassakaan*. Mutta siitä huolimatta on vapun Henki elänyt ja elää. Ei liene nyt vappukulkuetta meillä täällä Sudhuryssa, juhlimme kuitenki*i seinien sisällä. Mutta on niitä jossakin muualla ja maissa muissa — mahtavia kulkueita lippuineen ja soittokuntineen marssimassa. Näytetään työväen voimaa ja annetaan kuulua sen ääni joukkojen ympäröimiltä puhujalavoilta — sen toiveet ja päämäärät, tahi, jossakin jo, juhlitaan saavutettujen voittojen ilossa itse päivän kunniaksi. Hyvin käsitämme, mitä vappujuhlat tänä päivänä eri maissa ovat. Yhteinen pohja niillä kuitenkin on siellä, missä vielä täytyy työväen yksinkertaisimmista elämän peruseh- 'N Toronton palokuntalaiset kokeilemassa -trokin päälle asetettua -73" jalan korkuista vesitornia. Kevät Kuuletko satojen hopeahuilujen soiton muurien yllä, yö kun aamuksi saa ja aurinko nousee —/ Tunnetko ilman täyttyvän oudolla värähtelyllä, kun luomisen riemusta maa ja maaemon piiri taas vavahtaa ja — elämän saa? Tunnetko syvällä jossain vellovan kiihkeän veren ja kipeän kaipuun, kun ihminen itse elämää kurkoittaa —? Hdinnassa 5.5.44. E. K. \ ' A L O X kemiallisista omrnaisuuksis-ta johtuu, että €sim. useimmat väriaineet vaalenevat valon vaikutuksesta. Vedyn ja kloorin seosta saattaa säilyttää pimeässä, mutta auringon säteiden sattuessa siihen yhtyvät sen ainekset kovasti räjähtäen loorivedyksi. — Ho-peasuolojen hajoamiseen valossa perustuu valokuvaus. Täytyy oppia kaikki se, mikä on opittavaa ja vasta sitten kulkea omia teitään — Händel. Ahtaassa piirissä tulee mieli ahtaaksi, ihminen kasvaa tarkoitusperiensä haussa. — Schiller. Rakkaudeton nuoruus on auringoton aamu. — IVagner. doista kamppailla: oikeutta, elämäniur-vaa. vapautta ja rauhaa! Yhdymme niihin, missä nc lienevätkin, jotka kantavat meille sopivia tunnuksia ja lippua. Se ylentää mieltämme, yhdistää ja antaa tarmoa. Olemme yhtä — oikeutta, vapautta ja elämänonnea vaativaa maailman perhettä. AP. KOTIKULMA Toronto Intiaanikylä, josta kasvoi miljoonakaupunJd • O X T A R I O N PARLAMENTTIRAKENNUKSET Kahdeksannentoista vuosisadan loppupuolella huomat tavimmat asutuskeskukset oHvat^Kingston ja Newark (Xij. gara). Kingstonissa oli kivestä rakennettu linnoitus ja muutamia kauf^oja sekä kaksi Uiyaveistämöä. Siellä oli niajoj. tettuna myös Ontario-järvellä ollut brittiläinen sotalaivasto Newark oli ollut Upper Canadan pääkaupunkina ja pait-si Navy Hallia, kuvernöörin asuntoa, siellä oli oikeustalo, vankila, hallituksen virastorakennuksia ja noin seitsemät kymmentä taloa. Siellä kuvernööri John Craves Sinicoe a\isi ensimmäisen Upper Canadan parlamentin 1792. Edustajat hän itse nimitti ensimmäiseen parlamenttiin. Mutta km Toronto valittiin maakunnan pääkaupungiksi, niin hallitut-sen virkailijat ja virastot siirettiin sinne. •Ensimmäistä parlamenttitaloa Yorkiin alettiin rakentaa kesäkuun 16 pnä 17%. Yorkissa oli silloin 12 taloa, lukuun-ottamatta varusrakennuksia Fort Yorkissa. Parlamenttiiaia sijaitsi nykyisen Berkeley-kadun alapäässä ja käsitti kaka hirsistä tehtyä rakennusta, kooltaan 40—25 jalkaa. NäJdea välille myöhemmin rakennettiin käytävä, *joka toimi hallina. Tämä rakennus avattiin juhlallisesti seuraavan vuoden kesäkuun ensimmäisenä päivänä alkavaan istuntoon. Kuvernööri Simcoe saapui sotilasseurueineen Fort Y'orkista ja häntä \-as-taanottamassa olivat peruukkipäiset ja kauhtanoihin puetut tuomarit ja parlamentin puheenjohtaja ("speaker") valtik-koineen. Osa Englannin parlamentin loistoa oli koetettu tuo da tänne ja sitä suuavoimena töUistelivät kylän harvalukuiset asukkaat ja intiaanit, jotka olivat saapuneet paikalle. Kuusitoista kertaa kokoontui parlamentti tämän talon suojissa, kun amerikkalaiset sen polttivat huhtikuussa 1813. Parlamenttitalon kirjastosta he osan ryöstivät ja loput paloi rakennuksen mukana. • Hyökätessään rakennukseen sotilaat ihmettelivät puheenjohtajan tuolin päällä ollutta peruukkia, luullen hänea käyttävän ihmisen päänahkaa voiton merkkinä, kuten intiaanien tapa oli. Peruukin ja puheenjohtajan valtikan he i-eivät mukanaan Washingtoniin, josta ne Toronton viettäessä 100-vuotisjuhlaansa tuotiin takaisin ja ne ovat nähtä\i-nä Royal Ontarion jnuseossa. Seuraavaa parlamenttitaloa alettiin rakentaa samaib paikalle ja se valmistui khden vuoden kuluttua. Se oli rakennettu tiilestä, mutta neljä vuotta myöhemmin se paloi. Tuli oli saanut alkunsa savupiipusta. Kirjasto ja huonekalut saatiin pelastetuksi, mutta osa pöytäkirjoja tuhoutui. Sitä seuraava parlamenttitalo rakennettiin Front-kadul- Je. Sekin tehtiin tiilestä, ja sen talon sisällä käytiin ehkä tähän päivään asti kiihkeimmät kamppailut. Silloin oli k^y-nyksenä niinsanotut "glergy reserves" eli kirkonmaat. Kuninkaallisella määräyksellä seitsemäs osa maasta kuului kirkolle. Aluksi tämä tarkoitti yksinomaan protestanttista kirkkoa ja aiheutti monivuotisen katkeran riidan eri uskontokuntien välille. Mutta tällainen maanluovutus kirkolle suuresti myös haittasi asutuksen leviämistä, sillä teiden jd muiden uudistusten aikaansaamista haittasi se, kun suuret maa-alueet olivat asumattomina. Toinen päivän polttava kysymys oli niinsanottu •lamii) combact". Hallituksen virkapaikat olivat joutuneet mu^> tamien perheiden jäsenten käsiin, jotka niitä käyttivät omay si edukseen, välittämättä kansan vaatimuksesta edesvastui;-- lisesta hallituksesta. Radikaaleja parlamentissa johti \ViIlii'2 Lyon Mackenzie, joka ei säästänyt sanoja eikä väspji puhumaan tuodessaan esille aina kulloinkin väittelyn alaise^t» asiasta mielipiteensä..Tilanne oli kireä, ja kun töryt huomasivat, että Mackenzie oli heille vaarallinen vastustaja. niinhiJ^^ erotettiin. Viisi kertaa hänet erotettiin ja aina valitsijat äänestivät hänet uudelleen ilman vastaehdokasta. Mutta kun han ei vielä sittenkään saanut ottaa paikkaansa parlamentit • niin Yorkin asukkaat valitsivat hänet ensimmäiseksi pö^m?^' tariksi. kun York sai kaupungin oikeudet 1S34. Samalla ^P»" kin nimi muutettiin uudelleen Torontoksi. • -Mutta poliittinen lilanne ci yhtään parantunut. \3^^^ vuonna 1837 johti suoraan kapinaan, jossa .Maiken/ie • yhtenä johtajana. Kapina kuitenkin epäonnistui ja ^'^'^ zie joutui pakenemaan Yhdysvaltain puoiclle. ^-^".^^ pakolaisena kunnes "armahdettiin 1849. I''»l'»^'"''"\/^^i|jj5 hänet valittiin uudelleen parlamenttiin 1851. joss« ^an oli .scit.semän vuotta. Kun Upper Canada ja Lovver Canada yhdistyivät um niin parlamentin istuntoja pidettiin Quebecissa ja ^^^^^ lissa ja Front-kadun varrella olevaa taloa käytettiin oikc^_^ lona, kouluna, kasarmina ja olipa se kerran vanhainkotina^ SIVU 2 L,^UANTA1NA, TOUKOKUUN 1 1948 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-05-01-02
