1938-01-01-04 |
Previous | 4 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 4
L A U A N T A I N A , T A M M I K U U N 1 PÄIVÄNÄ 1938
Mttijan ystävä
K I R J . 1 . M . H;
:0]0^ tfiuijall' ystävä verraton,,.^
.jnlf ehk'.ei mitään puutu, : ^„
' Omistaa jös sen tahdotte — - :
jc on tiskivati ja.luutu.
Kun aäviu aurinkoinen
unestansa herää, .
ti tiskivati ja liiutukäan
saa toista kylkeä kääntää
vaan kukko kun laulullansa
k a nakultiaan herättää,
niin muija kitsissänsä
jo vääntää luutuaan.
MutV, ystävätä vertaista
voiko ihmisparka kaihoo,
surut peittyy, aallokkoon
kun tiskivesi vaahtoo.
Ei juorua tää ystävä myrskyistä
j(i niistä pisaroista,
joita elon hyrskyt juoksuttaa
pitkin poskipäitä.
Paljon tietäis' kertoa
unelmista noista
tuo tiskiluutu repale
— onko nähty moista!
Siksikö olet "nmija" sä,
siksikö maailmaan tuUut,
että saisit osiiutenas*
tuon tiskiluHtu-tullon?
Pikku tyttö tylleröinä
karkeloitte kilpaa,
vcikkoin kanssa opinnoissa
oivan yhtä rintaa.
Tuli nuoruus, tuli lempi,
unelmat suuren suuret,
joiden symbooliksi sitten sait
tuon tiskivadin }a luudun.
— — — o O o — —
Va/misfafliu/i50iÄf Ha f ans5iaisf m
Aivojen sähköaallot
Tiedemiehet ovat kauan olleet selvillä
siitä, että aivoissa on sähköisiä
voimia, sähköaaltoja, joista voidaan
saada värähdysluvut oscillograafien
ja aallonvahventajain aviilla. Kun
kaksi lovan valtionyliopiston tutkijaa,
professori Lee Ed\vard Travvis ja Abraham
Gottleben kuulivat erään virkaveljensä
Har\Vardin yliopistossa selittävän,
että kaikilla aivoilla oli oma
sähköinen yksilöllisyytensä, niin he
ryhtyivärtekemään kokeita tällä mielenkiintoisella
alalla.
He valitsivat neljäkymmentäneljir
tervettä ylioppilasta ja alkoivat ottaa
heistä oscillogrammeja. aivojen sähköaaltojen
värähdyskuvia.
Mutta kun aallot muuttavat luonnettaan
jokaisen yksilön ruuniiin kunnon
ja mielialan mukaan, niin tutkijat
koettivat saada oscillogrammit
kaikilta ylioppilailta aivan samanlaisissa
olosuhteissa. Tätä varten otettiin
oscillogrammit pimeässä huoneessa.
Alioppilaat pantiin makaavaan
asentoon ja heidän käskettiin olla mitään
ajattelematta.
Näitä täten otettuja oscillogrammeja,
joita otettiin samalta henkilöltä
aina useampia, professorit Tra\vis ja
Gottleben alkoivat "sitten tutkia kahden
muun.siwllisen kanssa ja koettivat
pelkkien kuvien avulla sanoa,
mitkä oi?cillogrammit olivat lähtöisin
samoista aivoista. 325 tapaiyksessa
he osuivat oikeaan ja vain 20 tapauk-
~sessa tuli^Tehd\^sT^T\)isin sanoen 94
prosentt ia oScillogrammeista selitettiin
oikein, mikä tietää sitä, että tässii
ei ole ollut sattuma kysymyksessä.
Kun sitten kokeita jatkettiin ja niihin
harjaannuttiin, ei enää tapahtunut
yhtään erehdystä oscillogrammien se-h'ttämisessä.
Huomattu lontoolainen kuvanveis- neustpön Lontoossa uuden vuoden
iäjä Charles IVheeler välmhtaniassa iltana pidettävissä tanssiaisissa. Soih-mallia
suuresta soihdusta, joka ase- dusta tulee SS jalkaa korkea ja tulee
tetaan Chelsa Art-klubin tanssihuo- siihen lukuisia erivärisiä lamppuja. -
VALKOINEN ORJAKAUPPA KUKOISTAA
SINGAPOREN KAUPUNGISSA
SINGAPORE, joka on Englannin
tärkeimpiä sotasätamia Kaukaisessa
Idässä, on maailmankaupunki, jossa
ön enemmän kuin 600,000 asukasta.
Se on koko maapallomme pahimpia
rikollispaikkoja. Kaikkien rotujen
pohjasakka on sinne kokoontunut ja
tuottaa se Englannin poliisille ja sen
intialaisille ja kiinaläis-malajilaisille
apuvoimille suuria vaikeuksia.
Muutama vuosia tämä kaupunki
on ollut Itä-Aasian lapsikaupan keskuspaikkoja.
Rikollisten työtavat olivat
viranomaisille tarkasti tunnetut,
mutta rikollisjoukkojen erinomainen
järjfestökoneisto ja yhteistyö ovat näihin
saakka tehneet niihin käsiksi käymisen
mahdottomaksi.
Lapsikauppiaiden asiamiehet kuljeksivat
sodan, tulvien ja nätänhädän
raivoamissa Etelä-Kiinan maakunnissa
köyhän talonppikaisväestön keskuudessa.
He tarjoutuvat *ostamaan
talonpoikain tyttäriä viiden dollarin
hinnasta; lupaavat kasvattaa heidät
eurooppalaisesti ja taitaviksi perheen-emänniksi
tai tehdastyöläisiksi. Köyhät
talonpojat, jotka tuskin voivat
elättää lukuisia lapsiaan, torjuvat
harvoin nain houkuttelevan tarjouk-
-sen. Kauppiaat pitävätkin sanansa:
he ottavat 6-8 vuotiaita lapsia mukaansa
Singaporeen ja panevat heidät
siellä englantilaiseen kouluun.
Koulun johtajana oli arvossapidetty
englantilainen herrasmies, jolla oli
ensiluokkaiset todistukset ja suositukset.
Aivan äsken on paljastunut,
että ne k a i k k i ^ l i taitavasti väärennetty.
Todellisuudessa oli koulun johtaja
vähän ennen Aasiaan saapumistaan
istunut Dartmoören kuritushuoneessa
viisi vuotta väärennyksistä jä
muista rikoksista. Sitten hän oli siirtynyt
Sihgaporeen^jatkaakseen rikollisuuttaan
toisella nimellä, suotuisem-missa
olosuhteissa ja laajemmassa
mittakaax^assa.
Kiinalaistj^ttöjen opetuksen tar-
'koituksena oli "valmistaa heitä avio-sääty>
nv\ Kun he täyttivät 12 vuotta
ja olivat maassa vallitsevan käsityksen
mukaan naimakelpoisia, vietiin
heidät koulun johtajan määräämän
"puolison" luo. Päivän tai parin
kuluttua puolisot hävisivät ja pikkutytöt
jäivät "leskiksi", tullakseen
"naitetuiksi" jälleen muutamien päivien
kuluttua. Kuukauden tai parin
jälkeen ei yksinkertaisimmalla^
heistä ole enää epäselvää heidän kohtalonsa.
Oli luonnollista, ettei tämä toiminta
kauan voinut pysyä salassa Erig-laraiin
poliisilta. Mutta rikolliset
-osasivat taitavasti välttyä kiinnijou-tumasta.
. Tosin he tulivat hiukan
varovaisemmiksi ja ainoana seurauksena
poliisin pyrkimyksistä oli hintojen
valtava nousu. Nuoren kiina-läistytön
hinta nousi nopeasti 2,000
dollariin ja "tavaran", saantivaikeudet
johtivat siihen, että joukkueet
ryhtyivät aseellisesti taistelemaan
toistensa kanssa tytöistänsä.
Poliisin toiminnalle tuotti suuria
vaikeuksia se, että ctfinettomat tytöt
eivät olleet halukkaita tunnustuksiin.
Heidän kohtalonsa oli aina samanlainen
: muutamien kuukausien
kuluttua joutuivat he satamaravinto-
Ipihin, ooppiumiluoliin tai kadulle.
Mutta inahtavien salaseurojen armottoman
koston pelko o l i niin suuri,
että he mieluummin tekivät itsemurhan
kuin kääntyivät englantilaisen
poliisin puoleen.
Vasta kun äsken muudan nuori
kiihalaistyttö pidätettiin mitättömän
varkauden vuoksi ja poliisi ihmetteli
sitä, että hän puhui hämmästyttävän
puhdasta englannin kieltä
Oxfordin korostuksella, tuli totuus i l mi.
Koulun johtaja vangittiin ja hänen
tunnustuksensa perusteella ei
ainoastaan pidätetty hänen rikos-kumppaneitaän,
vaan myös saatiin
vapautetuksi lukuisa joukko uhreja,
joita pidettiin vangittuina satama-korttelin
huonomaineisissa paikoissa.
Heidän joukossaan oli malajilainen
prinsessa Amah Hanura, Johoren entisen
sulttaanin tytär. Hän oli vain
13-vuotias, hämmästyttävän kaunis.
Hänet oli ryöstetty kadulta eikä poliisitutkimuksissa
onnistuttu vähini-
Uudelle vuodek
K I R J : L A L L I
Ö] VUOSI mennyt nyt lepohan '
^ vaipua Saa , ,,,
ja menneiden kätköihin idnahtaa.
Monet hetket sä kyynelin kostutit,
monen elämänlangan katkaisit. '.
Tervetulleeksi tahdon taas toivottaa
,. vimden, mik' elonsa nyt aloittaa.
Sinä vieraana älä käy knlkeinaanl
käy hymyssä suin kuin äitini
Moni tiellänsä seisoo ja katsahtaa
kiini tahtoisi tulevaista tiedustaa.
Käytkö pelkkää fjiurhetta tarjoamaan,
• vaiko onnen, murusia antelemaan. .
Mä: ailon ett^ oisit armias midle,
lahjaksi miiistosi seppelöin sulle.
Älä vihallasi kosketa köyhän tupaa,
vaan rakkaudella, vii onnen lupaa.
-oOo-isrmari
o
K I R J . ONNI .
SE oli 1931 keväällä, kun Saku
ja Pelle kaupungissa almuja
pyytelivät.
''Kuulehan, Saku, niinulla on hyvä
tuuma. Kun sinä olet niin työnha-luinen,
niin rupea farmariksi. Kyllä
siiloni ainakin työ riittää", sanoi Pelle
kerran toverilleeir.
"Mutta sehän taitaakin olla oiva
tuuma! Miksi et ole tuota ennen sanonut?
Kas kun en ole sitä ennemmin
huomannut." •
"Paljonhan sinulla vielä pn aikaa,
jos vain ikää riittää", lohdutteli Pelle.
" N o etkö itse-sitten aio ruveta farmariksi?
SUloirihan siitä työttömyydestä
olisi päästy yksin tein", jutteli
Saku. T
" E n ole vielä aikonut ruveta. Kunhan
tässä jonkun vuoden vielä piittai-lee,
niin ehkä aikakin taas vilkastuu
jä pääsen entiseen työhöni, nimittäin
metsätyöhön."
Saku rupesi jo vähän ajattelemaan,
että eipä taida se farmarin työala olla
niin kehuttava, kun ei kaveri aio siihen
ruveta ollenkaan. Miitta hän ei
kiiitenkaan halunnut enää peräytyä.
Yhdessä toverukset menivät katselemaan
Sakulle sopivaa"humsteetia".
Löytyikin se sellaiselta perukalta,
jossa jo joku suomalainen oli uskaltanut
ruveta farmarin ammattiin. Suomalaisethan
ovat tunnettuja kallioita
ja kivikkoja pelkäämättöminä.
Ei se yritys tosin loistavalta näyttänyt,
mutta jonkinlainen paikka sitä
oli otettava, kun kerran farmariksi oli
aikomus. Niin ^sitä mentiin takaisin
kaupunkiin maakonttoriin. Pellella
sattui olemaan sen verran rahaa, etia
maa saatiin "failatuksi" Sakun nimiiJi.
Monta kovaa on Saku saanut kokea,
ruvettuaan farmariksi rahattomana
ja nälkäisenä erämaassa. Mo •
nasti on Pelle tullut mieleen ja toisinaan
harmittaakin, kun hän pani toisen
ansaan, mutta itse livisti. Eipa
sillä, kylläSakulla työ riittää, mlitla
ruoka tahtoo olla aina kailtki Ja ruoka
se kumminkin kaikkein tärkeiii on
elämiselle. „
mässäkään määrin pääsemään ryöstäjäin
jäljille. Pienen sulttaanintyttä-ren
vapauttaminen tapahtui viimeisellä
hetkellä, sillä hänen vasemmassa
korvassaan oli vielä ollut Jytiltainen
rengas, jota malajUaiset tytöt käyttävät
neitsyyden n^erklvinä.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 1, 1938 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1938-01-01 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki380101 |
Description
| Title | 1938-01-01-04 |
| OCR text | Sivu 4 L A U A N T A I N A , T A M M I K U U N 1 PÄIVÄNÄ 1938 Mttijan ystävä K I R J . 1 . M . H; :0]0^ tfiuijall' ystävä verraton,,.^ .jnlf ehk'.ei mitään puutu, : ^„ ' Omistaa jös sen tahdotte — - : jc on tiskivati ja.luutu. Kun aäviu aurinkoinen unestansa herää, . ti tiskivati ja liiutukäan saa toista kylkeä kääntää vaan kukko kun laulullansa k a nakultiaan herättää, niin muija kitsissänsä jo vääntää luutuaan. MutV, ystävätä vertaista voiko ihmisparka kaihoo, surut peittyy, aallokkoon kun tiskivesi vaahtoo. Ei juorua tää ystävä myrskyistä j(i niistä pisaroista, joita elon hyrskyt juoksuttaa pitkin poskipäitä. Paljon tietäis' kertoa unelmista noista tuo tiskiluutu repale — onko nähty moista! Siksikö olet "nmija" sä, siksikö maailmaan tuUut, että saisit osiiutenas* tuon tiskiluHtu-tullon? Pikku tyttö tylleröinä karkeloitte kilpaa, vcikkoin kanssa opinnoissa oivan yhtä rintaa. Tuli nuoruus, tuli lempi, unelmat suuren suuret, joiden symbooliksi sitten sait tuon tiskivadin }a luudun. — — — o O o — — Va/misfafliu/i50iÄf Ha f ans5iaisf m Aivojen sähköaallot Tiedemiehet ovat kauan olleet selvillä siitä, että aivoissa on sähköisiä voimia, sähköaaltoja, joista voidaan saada värähdysluvut oscillograafien ja aallonvahventajain aviilla. Kun kaksi lovan valtionyliopiston tutkijaa, professori Lee Ed\vard Travvis ja Abraham Gottleben kuulivat erään virkaveljensä Har\Vardin yliopistossa selittävän, että kaikilla aivoilla oli oma sähköinen yksilöllisyytensä, niin he ryhtyivärtekemään kokeita tällä mielenkiintoisella alalla. He valitsivat neljäkymmentäneljir tervettä ylioppilasta ja alkoivat ottaa heistä oscillogrammeja. aivojen sähköaaltojen värähdyskuvia. Mutta kun aallot muuttavat luonnettaan jokaisen yksilön ruuniiin kunnon ja mielialan mukaan, niin tutkijat koettivat saada oscillogrammit kaikilta ylioppilailta aivan samanlaisissa olosuhteissa. Tätä varten otettiin oscillogrammit pimeässä huoneessa. Alioppilaat pantiin makaavaan asentoon ja heidän käskettiin olla mitään ajattelematta. Näitä täten otettuja oscillogrammeja, joita otettiin samalta henkilöltä aina useampia, professorit Tra\vis ja Gottleben alkoivat "sitten tutkia kahden muun.siwllisen kanssa ja koettivat pelkkien kuvien avulla sanoa, mitkä oi?cillogrammit olivat lähtöisin samoista aivoista. 325 tapaiyksessa he osuivat oikeaan ja vain 20 tapauk- ~sessa tuli^Tehd\^sT^T\)isin sanoen 94 prosentt ia oScillogrammeista selitettiin oikein, mikä tietää sitä, että tässii ei ole ollut sattuma kysymyksessä. Kun sitten kokeita jatkettiin ja niihin harjaannuttiin, ei enää tapahtunut yhtään erehdystä oscillogrammien se-h'ttämisessä. Huomattu lontoolainen kuvanveis- neustpön Lontoossa uuden vuoden iäjä Charles IVheeler välmhtaniassa iltana pidettävissä tanssiaisissa. Soih-mallia suuresta soihdusta, joka ase- dusta tulee SS jalkaa korkea ja tulee tetaan Chelsa Art-klubin tanssihuo- siihen lukuisia erivärisiä lamppuja. - VALKOINEN ORJAKAUPPA KUKOISTAA SINGAPOREN KAUPUNGISSA SINGAPORE, joka on Englannin tärkeimpiä sotasätamia Kaukaisessa Idässä, on maailmankaupunki, jossa ön enemmän kuin 600,000 asukasta. Se on koko maapallomme pahimpia rikollispaikkoja. Kaikkien rotujen pohjasakka on sinne kokoontunut ja tuottaa se Englannin poliisille ja sen intialaisille ja kiinaläis-malajilaisille apuvoimille suuria vaikeuksia. Muutama vuosia tämä kaupunki on ollut Itä-Aasian lapsikaupan keskuspaikkoja. Rikollisten työtavat olivat viranomaisille tarkasti tunnetut, mutta rikollisjoukkojen erinomainen järjfestökoneisto ja yhteistyö ovat näihin saakka tehneet niihin käsiksi käymisen mahdottomaksi. Lapsikauppiaiden asiamiehet kuljeksivat sodan, tulvien ja nätänhädän raivoamissa Etelä-Kiinan maakunnissa köyhän talonppikaisväestön keskuudessa. He tarjoutuvat *ostamaan talonpoikain tyttäriä viiden dollarin hinnasta; lupaavat kasvattaa heidät eurooppalaisesti ja taitaviksi perheen-emänniksi tai tehdastyöläisiksi. Köyhät talonpojat, jotka tuskin voivat elättää lukuisia lapsiaan, torjuvat harvoin nain houkuttelevan tarjouk- -sen. Kauppiaat pitävätkin sanansa: he ottavat 6-8 vuotiaita lapsia mukaansa Singaporeen ja panevat heidät siellä englantilaiseen kouluun. Koulun johtajana oli arvossapidetty englantilainen herrasmies, jolla oli ensiluokkaiset todistukset ja suositukset. Aivan äsken on paljastunut, että ne k a i k k i ^ l i taitavasti väärennetty. Todellisuudessa oli koulun johtaja vähän ennen Aasiaan saapumistaan istunut Dartmoören kuritushuoneessa viisi vuotta väärennyksistä jä muista rikoksista. Sitten hän oli siirtynyt Sihgaporeen^jatkaakseen rikollisuuttaan toisella nimellä, suotuisem-missa olosuhteissa ja laajemmassa mittakaax^assa. Kiinalaistj^ttöjen opetuksen tar- 'koituksena oli "valmistaa heitä avio-sääty> nv\ Kun he täyttivät 12 vuotta ja olivat maassa vallitsevan käsityksen mukaan naimakelpoisia, vietiin heidät koulun johtajan määräämän "puolison" luo. Päivän tai parin kuluttua puolisot hävisivät ja pikkutytöt jäivät "leskiksi", tullakseen "naitetuiksi" jälleen muutamien päivien kuluttua. Kuukauden tai parin jälkeen ei yksinkertaisimmalla^ heistä ole enää epäselvää heidän kohtalonsa. Oli luonnollista, ettei tämä toiminta kauan voinut pysyä salassa Erig-laraiin poliisilta. Mutta rikolliset -osasivat taitavasti välttyä kiinnijou-tumasta. . Tosin he tulivat hiukan varovaisemmiksi ja ainoana seurauksena poliisin pyrkimyksistä oli hintojen valtava nousu. Nuoren kiina-läistytön hinta nousi nopeasti 2,000 dollariin ja "tavaran", saantivaikeudet johtivat siihen, että joukkueet ryhtyivät aseellisesti taistelemaan toistensa kanssa tytöistänsä. Poliisin toiminnalle tuotti suuria vaikeuksia se, että ctfinettomat tytöt eivät olleet halukkaita tunnustuksiin. Heidän kohtalonsa oli aina samanlainen : muutamien kuukausien kuluttua joutuivat he satamaravinto- Ipihin, ooppiumiluoliin tai kadulle. Mutta inahtavien salaseurojen armottoman koston pelko o l i niin suuri, että he mieluummin tekivät itsemurhan kuin kääntyivät englantilaisen poliisin puoleen. Vasta kun äsken muudan nuori kiihalaistyttö pidätettiin mitättömän varkauden vuoksi ja poliisi ihmetteli sitä, että hän puhui hämmästyttävän puhdasta englannin kieltä Oxfordin korostuksella, tuli totuus i l mi. Koulun johtaja vangittiin ja hänen tunnustuksensa perusteella ei ainoastaan pidätetty hänen rikos-kumppaneitaän, vaan myös saatiin vapautetuksi lukuisa joukko uhreja, joita pidettiin vangittuina satama-korttelin huonomaineisissa paikoissa. Heidän joukossaan oli malajilainen prinsessa Amah Hanura, Johoren entisen sulttaanin tytär. Hän oli vain 13-vuotias, hämmästyttävän kaunis. Hänet oli ryöstetty kadulta eikä poliisitutkimuksissa onnistuttu vähini- Uudelle vuodek K I R J : L A L L I Ö] VUOSI mennyt nyt lepohan ' ^ vaipua Saa , ,,, ja menneiden kätköihin idnahtaa. Monet hetket sä kyynelin kostutit, monen elämänlangan katkaisit. '. Tervetulleeksi tahdon taas toivottaa ,. vimden, mik' elonsa nyt aloittaa. Sinä vieraana älä käy knlkeinaanl käy hymyssä suin kuin äitini Moni tiellänsä seisoo ja katsahtaa kiini tahtoisi tulevaista tiedustaa. Käytkö pelkkää fjiurhetta tarjoamaan, • vaiko onnen, murusia antelemaan. . Mä: ailon ett^ oisit armias midle, lahjaksi miiistosi seppelöin sulle. Älä vihallasi kosketa köyhän tupaa, vaan rakkaudella, vii onnen lupaa. -oOo-isrmari o K I R J . ONNI . SE oli 1931 keväällä, kun Saku ja Pelle kaupungissa almuja pyytelivät. ''Kuulehan, Saku, niinulla on hyvä tuuma. Kun sinä olet niin työnha-luinen, niin rupea farmariksi. Kyllä siiloni ainakin työ riittää", sanoi Pelle kerran toverilleeir. "Mutta sehän taitaakin olla oiva tuuma! Miksi et ole tuota ennen sanonut? Kas kun en ole sitä ennemmin huomannut." • "Paljonhan sinulla vielä pn aikaa, jos vain ikää riittää", lohdutteli Pelle. " N o etkö itse-sitten aio ruveta farmariksi? SUloirihan siitä työttömyydestä olisi päästy yksin tein", jutteli Saku. T " E n ole vielä aikonut ruveta. Kunhan tässä jonkun vuoden vielä piittai-lee, niin ehkä aikakin taas vilkastuu jä pääsen entiseen työhöni, nimittäin metsätyöhön." Saku rupesi jo vähän ajattelemaan, että eipä taida se farmarin työala olla niin kehuttava, kun ei kaveri aio siihen ruveta ollenkaan. Miitta hän ei kiiitenkaan halunnut enää peräytyä. Yhdessä toverukset menivät katselemaan Sakulle sopivaa"humsteetia". Löytyikin se sellaiselta perukalta, jossa jo joku suomalainen oli uskaltanut ruveta farmarin ammattiin. Suomalaisethan ovat tunnettuja kallioita ja kivikkoja pelkäämättöminä. Ei se yritys tosin loistavalta näyttänyt, mutta jonkinlainen paikka sitä oli otettava, kun kerran farmariksi oli aikomus. Niin ^sitä mentiin takaisin kaupunkiin maakonttoriin. Pellella sattui olemaan sen verran rahaa, etia maa saatiin "failatuksi" Sakun nimiiJi. Monta kovaa on Saku saanut kokea, ruvettuaan farmariksi rahattomana ja nälkäisenä erämaassa. Mo • nasti on Pelle tullut mieleen ja toisinaan harmittaakin, kun hän pani toisen ansaan, mutta itse livisti. Eipa sillä, kylläSakulla työ riittää, mlitla ruoka tahtoo olla aina kailtki Ja ruoka se kumminkin kaikkein tärkeiii on elämiselle. „ mässäkään määrin pääsemään ryöstäjäin jäljille. Pienen sulttaanintyttä-ren vapauttaminen tapahtui viimeisellä hetkellä, sillä hänen vasemmassa korvassaan oli vielä ollut Jytiltainen rengas, jota malajUaiset tytöt käyttävät neitsyyden n^erklvinä. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1938-01-01-04
