1954-07-17-06 |
Previous | 6 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mäkien rinteille ovat ihmiset rakenu-neet pikku ti^bökkdfia asunnoikseen ja pieniä pritotikkaja, joisU kos»1«vat saada itselleen • datoksensa. Ränsistyneistä rakennuksisU j a railsyisistä lapsi-laumoisu voi päätdlä, että puute ja kurjuus rehoittaa siellilun. joskus täytyi oikein pysähtyä katselemaan tätä kurjuuden tyyssijaa. Veti mielen hyvin synkäksi, kun katseli näitä riistetyn luo- -•kan viljavainioita kaiken ylellisyyden sivussa. Sanotaan, että Canada on vapaa, r i kas m ^ . Jos tämä kerta on vapaa, niin miksi e! kansalle suoda vapaata mahdollisuutta tasapuoliseen hyvinvointiin? Miksi suurin osa kansasU joka on kaiken rikkauden lao)a syösta&ik mi^ tä kurjimpiin olosuhteisiin ja pieni murto-osa. jcka ryöstää raatajahiokan työtulokset, elää loistossa ja ylellisyy-desä. Xun olimme ylittäneet Manitoban ja Saskatchewanin maakunnat* niin saavuimme .Mbertan reheville viljdysvai-nioille. Ohimennen sivuutinune myös-k. in ne kuulu^*sat mallitalousf«i:mit, joista näenune useasti uutisfilmeissä. Kuinka ihania ne ovatkaan kehällä, siBoin kun hionto on kauneinrniillaan, kun jo toukokuun alussa avartuivat niin ihanat nähtävyydet katseltaviksi. Tässä tulee vanha sananparsi toteen, että rahalla saa ja hyvällä pääsee. IMutta kun köyhä katselee näitä ihanuuksia, niin se on kuin kaunista unta, joka ei koskaan tule käytännössä toteutumaan. Nyt tuli matkustamiseemme hyvin paljon romantiikkaa» sillä saavuimme vuoristovyöhykkeelle. Ensimmäisenä oli se Albertan tulivuoristo, joka ei koskaan lakkaa toimimasta. ICun pääsimme tulivuorien läheisyyteen, oli tiensivussa runsaasti mainostuksia, joissa tuotiin julki, että alkavat vaaralliset vyöhykkeet tulee noudattaa mahdollisimman pailjon varovaisuutta. Tie kiertelee vuoren onkaloissa satojen, joka tuhansienkin jalkojen korkeudessa. Kun katselee niitä Vanhoja kraa-tereita> joista on joskus aikaisemmin kuuma laava virrannut alas, tekee hyvin kaamean vaikutuksen, sillä osa kraatereista toimii parhaillaan. <Katsel-lessaanme ylös vu<M-elle, näimme sinisen S9vun nousevan ylös ilmoille laajalta alalta. Vuoren rotkossa virtaa vuolas j ( ^ ja yhdessä paikassa on laaja hedelmällinen laakso, jossa asustaa sadoittain ihmisiä. Se on kyllä ihana asuinpaikka, ihutta samalla vaarallinen. Jos yhtäkkiä alkaisi kuuma laava virrata vuorelta alas, niin olisi kyseenalaista* voisiko yksikään ihmiJienki pelastua. Tämän jälkeen siirryimme Albertan kivHiiilialueelle, joita on kolme aivan lähekkäin. Yövyimme Coleman-nimi- Setn kaivoskylään. Koska oli vasta viiden ajat iHalla käsUlä, niin läksimme ' aikamme kuluksi katselemaan ympäristöä. Olen minä aikaisemminkin käynyt monenlaisissa kaivoskylissä, mutta en ole näin synkkiä nähtävyyksiä vielä missään nähnyt. Pieni osa työläisistä jotka ovat voineet rakentaa itselleen asunnon — asuu inhimillisissä asunnoissa. Mutta ne, jotka asuvat komppanian rakennuksissa, heillä on näin muukalaisen silmällä katsottuna hyvin kurjat olot. Sementti- lauU- ja sannoi- 4ettuja sivukäytäviä ei ole lainkaan. Ei iät pihamaalla ruohoa, eikä kukkapenkkejä lainkaan, kaikkialla on vain pai-jasU kivihifl^pölyä. Rakennuksien seiniä ei ole koskaan maalattu, ne ovat paksun hiHitomun tahraamat. Kun ympäristö on yUimainitun kakaimn, niin jokainen kyllä arvaa, kuinka vaikeaa on «aada pysymään asuntoja edes jossain Aiiärin puhtaina. Menin parturinliikkeeseen kysymään, että tunteeko parturi yhtäkään suomalaista. Hän nimittdi joitakin nimiä ja - oeuvt» mr. Järviksen asunnon. Menimme siellä käymäitn. si!ä oiihan se haus- ISOjiJTJ: JOS yhteisasioissa on oUut rahanpuute, eipä kokoon saatu koshaoH mmUen ellti naiset tawmohkaasti toimi, työhön ryhdy yhteisvoimin. Vuosien vieriessä tarpeet monet, kUnni ois oUettrn^nen haalin ovet ellei naiset kartuttaneet kassaa^ joita voitiin velat maksaa. Naiset ahkeroineet taas on tovin, neulat, puikot suihkanneet än kovin.^ Tuloksena iaihentaista kamaa, jolla pitäh saada paljon rahaa. Lampaat kerittyjä villat pesty, karstat heiluneet täkki tehty. Sen alla kyllä kaksi nukkuu, kun vain keskenään tulevat juttuun. Kun arvan cstat, voi olla onnen poika, kun hyvin sattuu, sen täkin voitat.. Se lämmin, pehmeä ja hyvä, sen alla nukkuu unet -syvät. Jos ei onni toisikaan mitään, niin et saa ystqvä surra sitä. Kun hyvään tarpeeseen ropos annat niin hyvää mieltä sUläin kannat. On tavaraa myös kaikenlaista mikä miellyttää miestä sekä naista. Reilut tanssit sitten iUan päättää sen päälle jokainen töppösensä kotiin kääntää. kaa matkaxi varrella tavata edes joitakin maanmiehiään. Kun meaimme sisälle, sekä annoimarie tiedon maikastanmie, niin-se <^i suuri yllätys kun saivat jutustelun yhteydessä kuulla Ontariosta saakka suomalaisten oloista ja pyrinnöistä, etenkin taistdusta rauhan puolesta, sillä mr. jantirs. Järvis ovat rauhaa rakastavia ihmisiä. Lausumme vielä sydämelliset kiitoksemme vieraanva-raisuudesta.. Jos tulette joskus käymää» Vancouverissa, nin poiketkaa 2605 E. Pender St. että saamme taas jutustella ja hörpätä kupillisen kuumaa. Sitten kopistimme hiilentomut pois jaloistamme Ja läksimme edeHeen jatkamaan matkaa läpi vuoriston. Kyllä siellä joutui ajamaan kauhean vaarallisissa paikoissa. Tie kiemurteli korkealla vuorten rinteillä ja toisin paikoin se oli niin kapeata, että tuskin pääsi toistaan siyuuttaniaan. Sellaisissa paikoissa* joissa oli lumi ja routa sulanut, vyöryi jatkuvasti kiviä alas tiensivuun. Joissakin paikoissa oli niia suuria kasoja, että tuskin pääsi sivuuttamaan. Toisella puolen oli tu'bansia jalkoja syvä kuilu, niin ei ollut paljon tilaa siirtyä, Kuitenkin pääsimme läpi Creston-nimiseen kaupunkiin B, Crssa ilman suurempi^ vaurioita. Ainoastaan yksi "flättä" tuli koko matkalla. Siinä saimme tietää, että loppumatka tulee yhäti vaarallisemmaksi. Panimme trokin rautatievaunuun ja jatkoinune matkaa isolla rautahevolla Vancouveriin. Tulkoon vielä ohimennen mainituksi, että ken aikoo onu^a autollaan tulla tänne vuori«tojonon länsipuolelle, niin on parasta ajaa HuJysvakojen kautu, sillä siellä sanovat olevan hyvät tiet ja eikä tarvitse ajaa lainkaan suurten vuoristojen läpi. Tämä Vancouver on laaja kaupunki, pittta-alaitaan enempi tasankomaastoa. Yhdekä "taholta, se on lumipeitteisten vuorten reunustamana, joten se tekee ainakin ensinäkemältä hyvin jylhän vaikutuksen. CSJ: n haali tiiäUä on suurin kuin yk-sikiiän toinen Canadassa ja toiminta tähän saakka on ollut hyvin vilkasta. Koslia en ele lähenmiin päiissyt vielä kauj^ngin oloihin ja tapoihin tutustumaan, niin lopetan nyt tällä kertaa ja voin myöhemmpl jatkaa. f Shm t Terveiset jMmsla! Mieleni palci laulujuhlaan kuulemaan suurenmoisia lauluesityksiä, sillä tiesin, että meillä on kuoroja, jotka ovat me-nestykselli£ e?f'. toimineet jo monet vuodet- Eikä se oikeastaan ollut ainoa syy, olihan minulla toisiakin. Halusin näyttää puolisolleni pohjoisen nähtävyydet, sillä hän ei ole koskaan käynyt North Bayta pohjoisempana. Kello kolme aamulla jätimme kotipe-rukan ja suurtasimme kulkumme p<A-joista kohti, s.'llä ajatuksemme oli, että otamme paljon aikaa mukaan. On aikaa pysähtyä välHJä ja keittää vaikka kahvit. Parissa paikassa pysähdyimmekin tarkoituksella ottaa levon ja ruokailun hetki, mutta en enää muistanutkaan niitä pohjoisen mustia ystäviä, pieniä mustia kärpäsiä. Ne hyökkäsivät heti tervehdyskäynnille luoksemme ja aivan imeytyivät villatal in kudoksen sisään. Emme paljonkaan perustaneet niiden ystä-^ vyydestä, vaar sulkeuduimme autoon ja siellä pureskelimme ruokamme. Sainalla huomasin, että automme oH myöskin jputunut hyökkäyksen kohteeksi^ sillä vaalea auto oli aivan mustanaan isoja kärpäsiä, jotka minun silmilläni katsottuna vaikuttivat vieraille ja hyvin kesyille. Ne eivät halunnneet lähteä karkuun, vaikka niitä hätyyttikin. Niiden siivet olivat enemmän läpinäkyvät kuin ennen tuntemillani suurilla lihakärpä-sillä. Myöbenmiin ilmiettelinune asiaa tuttavien kanssa Timminsissa ja arvelimme, että rämä käipäset ovat» niitä uusia tulokkaita, joita on tuotu Italiasta hävittämään haapamatoja pohjoisten metsistä. Aika s i t t ^ näyttää, onko niistä hyötyä. Sattuu, että . canadalaiset mustat pörriäiset joutuvat työttömiksi jä siirtolaiskärpäset tekevät työnsä halvemmalla. Saavuimme Timmjnsin haalille kello 2 ip. Siellä oli useampia tuttavia. Heti istuttuani huomasin, että ravintola oli maalattu ja lattia hangattu puhtaaksi. Kyllä teilli juhlan järjestjät on ollut mahdottomasti työtä. Lähdimme etsimään lepopaikkaa ja löysimme sen Ailin ja Vikin kodista. Ensimmäi::«rä iltana emme ehtineet siellä muuta kuin pistäytyä, sillä lähdimme Hinkkuricn kesäkämpälle kalaan. Ilma oli lämmin keskiviikkoiltana, mutta yö oli kylmä ja aamulla herättyämme puhalteli pohjatuuli, mutta sauna höyrysi jo heti aamulla. Sataa tihuutti koko päivän ja minua jo suretti, että menikö-hän hukkaan se tehty työ, jota kuorot ja kaikki toineenpanevat henkilöt olivat tehneet laulujuhlan onnistumiseksi. Perjantaina jo päivä alkoi paistaa ja avajaistansseissa oli haalin täyteinen yleisöjoukko. Lauantaipäivä oli aurinkoinen ja esitetty ohjelma oli hyvää ja arvokasta. South Porcupinen ja Tim-minsin ahkcit emännän häärivät keittiössä ja ra\"ntolassa. Yleisön ei taiVin-nut jonottaa, vaan ahkerat tarjoilijat kantoivat ruoan pöytään. Ruoka oli maukasta j j hinta halpa, jäiköhän siitä yhtään tuloa? Sunnuntaira alkoi sade jo seitsemältä aamulla. Toivoimme, että ainakin iltapäiväksi tuli-i kaunis ilma, mutta petyimme. Sunnuntain ohjelma oli suoritettava tihkusateessa, mutta siitä huoti-ÄmtU kuorot esinitjrivät ohjehnan mukaisesti. E<^tjkset olivat arvokkaiU kauttaaltaan, vaikka ainahan sitä jossakin esityfcscsä huomaa pikku er^dyk-scnkin. Kansantanhu esitettiin sekä lauantaina «ttä sBnnuntaina ja ne olivat kauniiu ja sieviä, vaikka eivät päässeet ' täyteen arvoonsa kentällä esitettyinä, sUlä yleisö p'i»itti Unssiryhmät liian läheltä, joten sjuri osa yleisöstä ei voinut ""Bäskettitmssit Täällä Stepstonessa sitä eletaäa seen tapaan vaikka ei kovinkaan resti. Kiirettä näyttää olevan ettei tahdo ehtiä kärpäsiä hui pois ruhostaan. -Piilamiehetki^- tävät olevan aivan ruvella kän^^ syömistä. iMutta kaikesta huolimalta me me t.k. 17 p;nä oikein rymyt 'bis iltamat". Naiset, jotka tuovat L_ {ääsevät sillä sisään. Voi niitä lisiä miehiä, jotka saavat huutaa nöa» mennä sitten tyttöystäviensä hr syömään bäskettien antiinia Se se, joka kauntaa. Saapukaa siis silloin TarmoJaaak^. ki nuoret oikein kiireenajan ba^etjj. tansseihin ja kukapa sieltä poi§ ol^^ kukaan, en ainakaan minä. Ei sitä tiedä, mitä ne päivän tekevjit, sanoi emäntä kun aamulla la^ sia sängyssä piiskasi. seurata tanssia ensinkään. Toivoa, dti jos tanhuja e.«*tetään juhlissa, tuUsi yfe. sön seurata kauempana tai sitten pitiä olla lava. Mahdollisesti ensi juhlasi huomioidaan se seikka. SunnuntaiLv sade teki haitaa ja kaun» kantaatti joi»tui täydellisesti sateen i riksi. Mutta iiitä huolimatta esitys » jui arvokkaasti, vaikka soittokunta sä soittaa koko ajan sateessa naottivihat märkinä ja osa laulajistakin seisoi laxk-kopin ulkopuolella. Yleisö seurasi esitys tä hartaana. Mielestäni kaikki lauluesitykset ji yleensä kokc arvokas ohjelma oli erittäin hyvin esitetty. Konsertti pidettiU teatterissa, joka oli aivan täynnä kiitollista yleisöä, jonka huomasi to:5tu\TSt» kättentaputuksista. Soitot ja laulut onnistuivat kaikki ja kaikessa näki, kuin- ^ paljon esfttäjät olivat uhranneet-arkaa ja myö« varoja, sillä eri kuoroini esiintyessään mies- ja naiskuorojen jäse^ net vaihtoivat pukuja. Sudbunn kMO-rolla oli naislaulajilla juhlassa kansallis» puvut ja konsertissa «Port Arthurin naislaulajat esiintyivät kretliinin väriasä puvuissa. Kuounatkin puvut olivat vät. Minä pidän eniten juhlfesä esiinty jien valkois<xsta puvusta ja naislaulajat, jotka esiintyivät valkoisessa puserossa punainen kukka rinnassa, tummassa!* meessa ja valkoisissa kengissä lavaöi, olivat mielestäni erittäin sie\iä. Konsertti loppu kello 11 jälkeen ja söi jälkeen alkoivat yötanssit, joissa ofisi saanut olla enemmän yleisöä. Soitto ofi hyvä ja Sudburyn kuoron johtaja ilahdutti tanssijoita laulamalla kolme laulu» musiikin mukana. Niin päättyi tämä yhdeksäs laulu-J» soittojuhla. Toivon rahallisen puolen olleen niin hyvän, että se vastaisi ntt suurta työtä, mitä juhlan eteen on tehty. Muisto on vain jäljellä, arvokas muisto, pala elämämme lehdellä. Liittojuhla lähestyi- on jo ahan ovd-la, mutta se onkin kokonaan toinen juttu. Tietenkin menemme liittojuhlaaa niin surella joukolla kuin ^a^^"'^ Tuttavia juoksenteli perässäni juhltf aikana ja ky*di. että olenko nähnyt L«- kin Faaria El, en c^e nähnyt, oli vasUj-tava, vaflJka ajatidtsissani vasusio,^» olenko BiiBä «ftään Paarin vartija, m Kyytakyln t i t i on ottanut Faarist*»» vankan ^>tl«sen, että hän varmasti f a ^ sa pitää, vaikka me Canadan tyttt» häntä kuinka kaipaisimme. Tervebdvs Paarille ja myöskin 1^3^ kylän tädiil^ sekä Uikille Liekin Ujflle ja lukijoille. Laulujuhlaan^ : s
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 17, 1954 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1954-07-17 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki540717 |
Description
Title | 1954-07-17-06 |
OCR text |
mäkien rinteille ovat ihmiset rakenu-neet
pikku ti^bökkdfia asunnoikseen
ja pieniä pritotikkaja, joisU kos»1«vat
saada itselleen • datoksensa. Ränsistyneistä
rakennuksisU j a railsyisistä lapsi-laumoisu
voi päätdlä, että puute ja kurjuus
rehoittaa siellilun. joskus täytyi
oikein pysähtyä katselemaan tätä kurjuuden
tyyssijaa. Veti mielen hyvin
synkäksi, kun katseli näitä riistetyn luo-
-•kan viljavainioita kaiken ylellisyyden
sivussa.
Sanotaan, että Canada on vapaa, r i kas
m ^ . Jos tämä kerta on vapaa,
niin miksi e! kansalle suoda vapaata
mahdollisuutta tasapuoliseen hyvinvointiin?
Miksi suurin osa kansasU joka
on kaiken rikkauden lao)a syösta&ik mi^
tä kurjimpiin olosuhteisiin ja pieni
murto-osa. jcka ryöstää raatajahiokan
työtulokset, elää loistossa ja ylellisyy-desä.
Xun olimme ylittäneet Manitoban ja
Saskatchewanin maakunnat* niin saavuimme
.Mbertan reheville viljdysvai-nioille.
Ohimennen sivuutinune myös-k.
in ne kuulu^*sat mallitalousf«i:mit, joista
näenune useasti uutisfilmeissä. Kuinka
ihania ne ovatkaan kehällä, siBoin
kun hionto on kauneinrniillaan, kun jo
toukokuun alussa avartuivat niin ihanat
nähtävyydet katseltaviksi. Tässä tulee
vanha sananparsi toteen, että rahalla saa
ja hyvällä pääsee. IMutta kun köyhä
katselee näitä ihanuuksia, niin se on
kuin kaunista unta, joka ei koskaan
tule käytännössä toteutumaan.
Nyt tuli matkustamiseemme hyvin
paljon romantiikkaa» sillä saavuimme
vuoristovyöhykkeelle. Ensimmäisenä oli
se Albertan tulivuoristo, joka ei koskaan
lakkaa toimimasta.
ICun pääsimme tulivuorien läheisyyteen,
oli tiensivussa runsaasti mainostuksia,
joissa tuotiin julki, että alkavat
vaaralliset vyöhykkeet tulee noudattaa
mahdollisimman pailjon varovaisuutta.
Tie kiertelee vuoren onkaloissa satojen,
joka tuhansienkin jalkojen korkeudessa.
Kun katselee niitä Vanhoja kraa-tereita>
joista on joskus aikaisemmin
kuuma laava virrannut alas, tekee hyvin
kaamean vaikutuksen, sillä osa
kraatereista toimii parhaillaan. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-07-17-06